maanantai 14. tammikuuta 2019

Tieni pohjoisesta takaisin "etelään" Rovaniemelle opiskelemaan

Oikeustieteelliseen hakeutuminen ei ollut minulle itsestäänselvyys. Muistan, kuinka lukiossa abivuonna joku kertoi hakevansa oikikseen ja mietin "kuinka tylsä valinta!" Unelmoin lukioaikana eläinlääkärin ja maantieteen opettajan ammateista. Lukion jälkeen en kuitenkaan osannut päättää, mihin lähtisin, ja päädyin muutaman mutkan kautta opiskelemaan saamen kielen aineenopettajaksi. Opinnot olivat suureksi osaksi etänä, joten tein samalla toimittajan töitä Ylen saamenkielisessä toimituksessa Inarissa. 

Muutama vuosi sitten osallistuin kesällä Genevessä nuorille suunnattuun ihmisoikeuskoulutukseen, jonka päätteeksi pääsimme seuraamaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien  asiantuntijamekanismi EMRIP:n istuntoa. Olin jo toimittajan työssä huomannut, että alkuperäiskansa- ja ympäristöasioihin olisi mielenkiintoista perehtyä syvällisemmin, kuin mitä toimittajan työssä aika antoi myöten. Kiinnostukseni oikeusasioihin kasvoi ja päätin hakeutua opiskelemaan oikeustieteitä. Opettajan opinnot ja työt veivät kuitenkin aikaani sen verran, etten ehtinyt vielä muutamaan kevääseen lukea pääsykokeisiin. Kerran lähetin hakupaperit, mutten mennyt pääsykokeeseen saakka. Viime keväänä pääsykoemateriaalia oli kuitenkin vähemmän ja sain järjestettyä vapaata materiaalin julkaisuajankohdasta pääsykokeisiin.

Asuin tuolloin vielä pohjoisessa Inarin alueella, joten en voinut osallistua mihinkään valmennuskurssin kontaktiopetukseen. Niinpä osallistuin Artiklan etäkurssille. Kurssi antoi hyviä lisäeväitä omatoimiseen lukemiseen: oli mukava katsella välillä videoluentoja pääsykoekirjojen aiheista, lukea tiivistelmiä tai testata jo opittua harjoituskokeiden avulla. Etäkurssiin kuului myös välikoe, josta sai myös verbaalista palautetta. Se oli hyvä välitesti, jonka mukaan suuntasin opiskelua vielä minulle vaikeisiin alueisiin. Lisäksi kurssiopettajilta ja etätuutoreilta pystyi kysymään apua, jos  jokin asia jäi epäselväksi. Etäkurssi toimi  minulle hyvin, sillä luin yleensä iltaisin ja öisin. Pystyin katsomaan videoluentoja mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja valmistautumaan muutoinkin etämateriaalin avulla omaan tahtiin. Kontaktiopetus olisi tietysti varmaan ollut hyödyllistä, jos olisin kaivannut enemmän yksilöllisiä neuvoja jonkin asian suhteen.

Syksyllä alkaneet oikeustieteen opinnot ovat olleet aika lailla sitä, mitä odotinkin. Paljon yksinäistä lukemista, mutta tasapainona myös paljon sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Kursseilla on myös jonkin verran ryhmätöitä, ja luennoilla meitä onkin aina reilu sata paikalla, joten yksin täällä ei kyllä jää. Lapin yliopisto on näppärän kokoinen yliopisto, jossa on kotoisan rento tunnelma. Olen itse kotoisin Rovaniemeltä, joten kaupunki on minulle tuttu ja rakas. Olen asunut lukion jälkeen muutaman vuoden sata  kilometriä pohjoisempana Inarissa, joten on ollut mukava taas "palata etelään", vanhaan kotikaupunkiin.

Minulla ei ole vielä ihan tarkkaa kuvaa siitä, mitä haluan tehdä valmistuttuani. Ainakin tällä hetkellä ympäristöoikeus vaikuttaa kiinnostavalta, ja haluaisin työskennellä ympäristökysymysten kanssa pohjoisessa. Olisi myös mielenkiintoista tehdä saamen tutkimusta jossain vaiheessa, Lapin yliopistossahan opiskeluaikanakin saamelaistutkimuksesta voi ottaa sivuaineen. Vaihtoehtoja on onneksi paljon. Oikeustieteelliseen pääsy oli useamman vuoden ajan unelmaani, mutta minusta tuntuu, että nyt se unelmia kohti eteneminen vasta alkaakin.



Martta Alajärvi
1. vuoden opiskelija

maanantai 7. tammikuuta 2019

2019 - vuosi, jolloin juuri Sinä pääset oikikseen!

Vuosi 2019 on pyörähtänyt käyntiin, ja pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia. Minkälainen porukka on tänä vuonna mukana järjestämässä Artiklan valmennuskursseja?

Valiokuntaan kuuluu vuonna 2019 valmennuskurssivastaavan sekä –tiedottajan ja yhden aiempana vuonna valiokunnassa toimineen asiantuntijajäsenen lisäksi kuusi vuosittaisilla valiokuntavaaleilla valittavaa virkailijaa, joiden tehtävät valiokunnassa jakautuvat vastuualueittain. Nyt kerromme hieman tarkemmin valiokuntalaisten rooleista tämän vuoden valmennuskurssitoiminnassa sekä heidän tervehdyksensä teille lukijoille:
Kuvassa vasemmalta Sini Kausamo, Laura Sairanen, Anni Rokio, Jenna Björn, Katja Kärkkäinen ja Anniina Simonen
SOMETIIMISometiimin kädenjälkeä on nähtävillä Artiklan valmennuskurssien sometoiminnassa, eli Artikla ry:n valmennuskurssien Facebook-sivuilla sekä Instagramissa käyttäjänimen @artiklavalmennus takana. Tämän vuoden sometiimiin kuuluvat Katja Kärkkäinen ja Anni Rokio.

Katja: Moikka! Olen Katja Kärkkäinen, 20-vuotias ”etelän vetelä” ja ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Fuksisyksy sujahti nopeasti ohi fuksihärdellin, sitsien ja muiden erilaisten opiskelijatapahtumien merkeissä – unohtamatta tietenkään lukuisia kirjastossa vietettyjä tunteja. Valkolakin painoin päähäni viime keväänä, ja syksyllä huomasinkin jo tallustelevani Rovaniemen katuja. Vaikka viime kevään ylioppilaskirjoitukset ja pääsykoerumba olivatkin melkoisen rankka rutistus, kova puurtaminen kannatti: olen tutustunut huipputyyppeihin täällä Lapissa ja mikä tärkeintä, päässyt opiskelemaan unelma-alaani.

Vastaan valmennuskurssivaliokunnassa somekanavien päivittämisestä yhdessä Annin kanssa. Meidän kädenjälkeämme voit seurata Instagramissa @artiklavalmennus ja Facebook-sivuillamme. Olin itse Artiklan valmennuskurssilla viime keväänä ja koen, että se auttoi merkittävästi pääsykokeisiin valmistautumisessa. Kurssilta sain hyviä vinkkejä erityisesti opiskelu- ja vastaustekniikkaan liittyen. Lähdin mukaan valiokuntaan, koska haluan nähdä valmennuskurssitoimintaa myös toisesta perspektiivistä ja olla mukana tsemppaamassa teitä tulevia hakijoita! 


Anni: Moikka! Olen Anni Rokio, 20-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija. Hain mukaan valmennuskurssivaliokuntaan, sillä itse koin valmennuskurssin olleen korvaamaton apu hakiessani oikikseen. Haluan auttaa ja toimia mahdollisimman paljon niin uusien kuin vanhojenkin hakijoiden tukena raskaan pääsykoekevään aikana!

Pääsin itse sisään heti ensimmäisellä hakukerralla, mistä iso kiitos kuuluukin omalle valmennuskurssilleni. Pääsykokeisiin lukemisen aloitin lukiosta tutulla tyylillä ilman erityistä lukutekniikkaa ja ensimmäisen harjoituskokeen aikana ymmärsinkin, etten ollut todellisuudessa oppinut vielä mitään. Oma vinkkini uusille hakijoille onkin siis itselle oikean lukutekniikan suunnittelu jo ennen pääsykoekirjojen julkaisua.

BLOGIVASTAAVA: Valiokunnan blogivastaava huolehtii valmennuskurssiblogimme päivittämisestä, blogitekstien käsittelystä, blogin ulkoasusta ja muista blogiin liittyvistä tehtävistä. Tänä vuonna blogivastaavan tehtäviä hoitaa Jenna Björn.  

Jenna: Hei! Olen Jenna Björn, 20-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija. Rovaniemi oli minulle täysin vieras paikka ennen muuttoa, mikä tuntuu nyt jo niin kaukaiselta ajatukselta, vaikka ei siitä ole kuin puoli vuotta, kun matka kävi tänne tutusta ja turvallisesta Itä-Suomesta, Savosta. Oikis on ollut haaveeni aivan yläasteelta asti ja ovet avautuivat onneksi jo toisella hakukerralla. Hain ensimmäisen kerran suoraan lukiosta ylioppilaskirjoitusten jälkeen, mutta silloin en tajunnut lainkaan kuinka olisi pitänyt lukea, ja muutenkin lukuväsymyksen jo painaessa kirjoituksista, oli lukemiseni aika kehnoa. Kuitenkin olin ilmoittautunut valmennuskurssille, josta sainkin kunnon motivaatiobuustin sekä neuvot lukemiseen, jolloin vasta oma lukeminen kunnolla alkoikin, tosin silloin oli jo liian myöhäistä, ja pisteeni jäivätkin melko kauaksi sisäänpääsystä. Tästä kuitenkin vain sisuunnuin ja ajattelin panostavani ensi vuonna kunnolla. Viime vuonna teinkin kunnon suunnitelmat lukemiselle ja otin myös etävalmennuskurssin, jonka vuoksi lukeminen oli järkevämpää ja tavoitteellisempaa verrattuna aikaisempaan, joten ei ihme, että opiskelupaikkakin irtosi

Hain mukaan valiokuntaan, sillä omina hakukeväinäni valmennuskursseilla oli suuri merkitys omassa hakuprosessissani, minkä vuoksi halusin olla mukana tukemassa ja auttamassa hakijoita, jotta heistäkin mahdollisimman moni pääsisi kokemaan haaveilemaansa oikkarielämää.  

Tuleville hakijoille sanon vinkkinä, että kannattaa panostaa lukuaikana omaan lukemiseen ja rauhoittaa se pääsykokeeseen valmistautumiselle, sillä ne muutamat viikot, jotka käytetään pääsykokeeseen lukemiseen, ovat kuitenkin hyvin lyhyt aika elämästä. Niiden muutamien viikkojen ahkeralla lukemisella voi toteuttaa unelman
.

SNÄPPIVASTAAVA: Tämän vuoden uutuutena valiokunnassa on oma snäppivastaava, joka vastaa valmennuskurssien Snapchat-tilin @artiklakurssit sisällöstä. Tänä vuonna snäppivastaavan tehtäviä hoitaa Sini Kausamo.  

Sini: Hei, olen Sini Kausamo ja alun perin Helsingistä kotoisin oleva 24-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteiden opiskelija.  Kävin valmennuskurssilla pääsykoekeväänä ja siitä oli mielestäni paljon hyötyä luku-urakan aikana. Koin erityisesti harjoitustehtävistä olleen suuri apu oman oppimisen testaamiseen. Kiinnostukseni valmennuskurssitoimintaan heräsi omista kokemuksistani pääsykoepyrkimisten ajalta ja halusin itsekin päästä nyt tukemaan tämän vuoden pyrkijöitä osallistumalla valmennuskurssitoimintaan. Vastuualueeseeni kuuluu valmennuskurssikevään aikana ajankohtaisten tietojen ilmoittaminen ja kiinnostavien julkaisujen jakaminen snäppitilillämme esimerkiksi oikeustieteellisessä opiskelusta nykyisten opiskelijoiden kertomusten muodossa. Vuoden 2018 pääsykoekeväältä mieleeni jäi etenkin tarkoin suunnittelemani lukuaikataulu, joka edisti oman oppimisen seuraamista ja lukuajan käyttämistä tehokkaasti. Tätä edeltävän vuoden pääsykoekevään virheistä otin opikseni ja panostin erityisesti lukutekniikkaan ja lukupäivän päätteeksi asioiden kertaamiseen. Oikeustieteellisessä opiskelu on ollut elämäni parasta aikaa, ja yhteishenki täällä on hyvä, joten Rovaniemelle muuttaminen ja kotoutuminen sujui mukavasti.  

Toivotan kaikille lukuintoa ja menestyksekästä pääsykoekevättä!



VERKKOYMPÄRISTÖVASTAAVA: Verkkoympäristövastaavamme huolehtii tehtävistä liittyen valmennuskursseillamme käytettävään verkkoympäristöön. Verkkoympäristövastaavanamme toimii tänä vuonna Laura Sairanen. 

Laura: Moikka! Olen Laura Sairanen ja opiskelen ensimmäistä vuotta oikiksessa. Päätin lukion abivuonna, että haluan päästä opiskelemaan oikeustieteitä ja hainkin sinä vuonna ensimmäistä kertaa. Silloin en osallistunut valmennuskurssille, enkä sisäistänyt, kuinka paljon lukemista sisäänpääsy vaatii. Sain kirjat juuri ja juuri yhden kerran luettua. Seuraavana syksynä aloitin oikeustieteen opiskelun kansanopiston oikeustieteen linjalla ja osallistuin keväällä valmennuskurssille. Valmennuskurssilla opin oikean lukutekniikan, ja kurssin ansiosta oikikseen pääsy oli muutaman pisteen päässä. Ovet eivät kuitenkaan vielä avautuneet oikeustieteelliseen, mutta pääsin opiskelemaan sosionomiksi ammattikorkeakouluun. Sosionomiksi valmistuttuani päätin, että minun on vielä tavoiteltava unelmaani ja haettava oikikseen. Se kannatti, sillä tällä kertaa ovet unelmieni opiskelupaikkaan aukenivat.

Tänä vuonna toimin valmennuskurssivaliokunnan verkkoympäristövastaavana ja haluan olla mukana tukemassa tämän vuoden hakijoita unelmien opiskelupaikan saavuttamisessa. Vinkkini hakijoille on se, että kannattaa ehdottomasti osallistua valmennuskurssille ja tehdä heti alusta asti selkeä lukuaikataulu itselle.


SIHTEERI: Valiokunnassa toimii sihteeri, joka muun muassa kirjaa ylös valiokunnan kokousten kulun sekä laatii kokouksista pöytäkirjat. Tämän vuoden sihteerinämme toimii Anniina Simonen. 

Anniina; Hei, olen Anniina Simonen ja ensimmäisen vuoden oikkari. Olen alun perin kotoisin Pohjois-Savosta, mutta olen asunut Rovaniemellä jo useamman vuoden. Oikis on aina ollut unelmani, ja kohdallani se vaati monta hakukertaa, joista ainoastaan viimeisin tuntui siltä, että nyt tärppää – ja niinhän siinä kävi. Omalla kohdallani suurin este tiedekunnan ovien avautumiseen oli oma ajatusmaailmani, sillä aikaisemmilla hakukerroilla pelkäsin epäonnistuvani ja vertasin itseäni liikaa muihin. Viime keväänä heitin moiset ajatukset nurkkaan, ja sen seurauksena prosessi onnistui ja sisäänpääsy ei tehnyt edes tiukkaa. Aiemmatkaan hakukerrat eivät menneet hukkaan, sillä aiempien valmennuskurssien ansiosta osasin työstää materiaalia omien heikkouksieni ja vahvuuksieni mukaisesti onnistuneesti. Lähdin Artiklan valmennuskurssivaliokuntaan mukaan, sillä uskon, että pystyn oman tarinani ansiosta tsemppaamaan ja antamaan vinkkejä pääsykoeprosessissa. 


”Believe you can and you’re halfway there”. -T. Roosevelt.


Tällaisella kokoonpanolla tulemme hoitamaan kevään valmennuskursseja. Anna meidän auttaa Sinua tekemään vuodesta 2019 vuosi, jolloin juuri Sinä pääset oikikseen! 

Tässä vielä tulevan kevään hakijoille muistutuksena tärkeimpiä päivämääriä:

- Korkeakoulujen yhteishaku 20.3.-3.4.2019
- Erityisjärjestelytarpeista pääsykokeessa on ilmoitettava 3.4.2019 mennessä
- Artiklan intensiivikurssi alkaa alustavan aikataulun mukaisesti 8.4.2019
- Pääsykoekirjallisuus julkaistaan 10.4.2019
- Pääsykoe 14.5.2019 

Artiklan valmennuskurssiblogissa julkaistaan hakuprosessiin sekä oikeustieteellisessä opiskeluun liittyviä postauksia koko vuoden ajan, joten pysy kuulolla!


Mikäli Sinulla on kysyttävää koskien kurssien sisältöä tai muutoin pääsykoekevääseen liittyen, otathan yhteyttä, autan mielelläni! Oikein mukavaa alkanutta vuotta!



Noora Jokelainen
Valmennuskurssitiedottaja
valmennus@artikla.fi

perjantai 30. marraskuuta 2018

Kurssilta suoraan ihmisen parhaaseen aikaan

Tervehdys kaikille!

Täällä pohjolassa päivät lyhenevät ja talvi lähestyy, mikä tarkoittaa myös  Artiklan valmennuskurssien ilmottautumispäivän lähentymistä! Vuoden 2019 kurssiesittelyt ovatkin jo luettavissa osoitteessa http://artikla.fi/valmennuskurssit/kurssien-esittelyt/ ja jokaiselle oikeustieteelliseen pyrkivälle löytyy kurssivalikoimasta varmasti sopiva kurssi. Ole siis valmiina keskiviikkona 5.12. kello 12.00, ja anna meidän olla tukenasi kevään hakuprosessissa. Meillä on pitkät perinteet pääsykoekeväässä tukemiselle ja kurssimme valmentavat hakijoita niin Lappiin, Turkuun, Itä-Suomeen kuin Helsinkiin.



Valintaprosessi on ensi keväänä uudistunut: Todistusvalinnalla valitaan jokaiseen oikeustieteelliseen tiedekuntaan opiskelijoita ensikertalaishakijoiden joukosta. Kuitenkin kunkin hakukohteen yhteisvalinnassa valittavien määrästä vain noin 20 % määräytyy todistuspisteiden ja loput 80 % määräytyy koepisteiden perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, ettei keväällä tule jäädä pelkästään loikoilemaan kevätaurinkoon, vaan hakeminen on otettava yhä tosissaan. Kannattaa tehdä kaikkensa, jotta saavuttaisi unelmiensa opiskelupaikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja panostaa lukuprosessiin esimerkiksi juuri ottamalla hyödyn irti valmennuskursseista. Artiklan valmennuskursseilla saat edulliseen hintaan varmuutta ja valmiuksia pääsykokeeseen.


Itse myös hakiessani valmennuskurssin käyneenä voin kertoa kurssista todella olleen hyötyä hakukeväänä. Pääsykoekirjojen teksti oli tyyliltään hyvin poikkeavaa siitä, mihin olin lukiossa tottunut. Saatoin ennen ahmia tuhatsivuisen kirjan vuorokauden sisällä, mutta silmäni tuntuivat oikein laahaavan pääsykoekirjan 300 sivulla. Tämä ilmiö on tuttu monille niille, jotka lukevat oikeudellista tekstiä ensimmäisiä kertoja. Valmennuskursseihimme sisältyy jo ennen pääsykoekirjallisuuden julkaisua opetusta juuri juridisen tekstin lukutekniikkaan. Myös pääsykokeisiin vastaaminen on erilaista kuin esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa, mutta pelko pois! Kurssit tarjoavat myös opetusta oikeanlaiseen vastaustekniikkaan oikeustieteellisen pääsykokeessa. Yliopistojen pääsykoevaatimukset tuntevat Artiklan valmennuskurssien opettajat valitaan huolella, ja he ovat motivoituneita jakamaan juridisen tekstin ja kirjoittamisen opit juuri teille kurssilaisille. 







Nyt miettiessäni taaksepäin omaa hakukevättäni, koen suunnatonta kiitollisuutta menneisyyden minääni kohtaan. Jos en olisi päättänyt ilmottautua valmennuskurssille, olisi voinut olla, etten olisi päässytkään kokemaan näitä kaikkia hetkiä, joita olen tiedekuntaan pääsyn ansiosta saanut. Oikeustieteelliseen päästyäni olen saanut upeita ihmisiä ympärilleni, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän samanhenkisiä kanssani. Yliopistoelämä ei rajoitu vain oman tiedekunnan ympärille, vaan uusia suhteita pääsee solmimaan varsin helposti myös yli tiedekuntarajojen. Poikkitieteelliset tapahtumat ja järjestöt ovat oivia keinoja tähän. Lisäksi oikeustieteellinen koulutus avaa ovet hyvinkin erilaisiin ja moninaisiin työelämän tehtäviin, jolloin opiskeluaikana luodut kontaktit voivat osoittautua erittäin arvokkaiksi!


Elämä oikiksessa ei myöskään ole täysin pääsykoekevään kaltaista aamusta iltaan pänttäämistä. Olen päässyt kokemaan opiskelujeni ohessa muun muassa vuosijuhlien kauneuden, syysvaelluksen kolmen valtakunnan rajapyykille sekä suuren ja mahtavan Poronkuseman.


Jos mietit siis vielä, onko hakuprosessi kaiken sen arvoista, niin voin antaa vastauksen: kyllä on! Yhdelläkään hakijalla ei ole vielä valmiita vastauksia pääsykokeeseen, joten miksi et tekisi päätöstä panostaa siihen, että juuri SINÄ pääsisit kokemaan kaiken oikkari-opiskelijaelämän hienouden. Me Artiklan valmennuskursseilla olemme juuri hakijaa varten ja teemme kaikkemme, että sinä saisit parhaat valmiudet 14.5.2019 järjestettävään pääsykokeeseen. Ota rohkeasti yhteyttä valmennuskurssitiimiimme, jos mikä vain valmennuskursseihimme liittyvä asia pohdituttaa. Tavoitat meidät sähköpostilla valmennus@artikla.fi, puhelimitse 046 553 7952 ja 040 259 8 410. Myös sosiaalisen median kanavamme ovat sinua varten: Snapchatistä meidät löydät nimellä Artiklakurssit, Instagramista Artiklavalmennus ja Facebookista Artikla ry:n valmennuskurssit. Valmennuskurssien alkua odottaessa hyödyllistä infoa löydät osoitteesta www.oikeustieteet.fi ja www.artikla.fi/valmennuskurssit.


Nähdään kursseilla ja toivottavasti myös tiedekunnassa!

Sofia Kauriinoja
Valmennuskurssivastaava 2019
Oikeustieteiden ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Elämyksellisiä opiskeluvuosia

Kolmannen oikisvuoden edetessä ja hallituskauden lähestyessä loppuaan on hienoa muistella tähän asti kuljettua matkaa. Puheenvuorossa on Antti Juntunen, Artikla ry:n kulttuurista sekä liikunnasta vastaava toimihenkilö. Kerron jälleen omanlaiseni tarinan ajasta ennen oikeustieteellisen opintoja ja ajasta opintojeni alettua.

On luontevaa siirtyä ensin lukioaikoihin, jolloin jatko-opintojen suunnittelu alkoi käydä itselleni ajankohtaiseksi. Omalla kohdallani lukioajat kuluivat enemmän tai vähemmän arkisin treeneissä ja viikonloppuisin pelireissuilla, joten jatko-opintojen suunnittelulle ei juurikaan ollut tilaa ajatusten ja tavoitteiden ollessa täysin kilpaurheilussa. Lukion edetessä kohti loppua oli kuitenkin tehtävä tiukkoja punnintoja sekä päätöksiä urheilun ja kouluttautumisen välillä. Kun lopulta katsoin näistä vaihtoehdoista kouluttautumisen järkevämmäksi jatkoa ajatellen, punninta ei suinkaan jäänyt siihen, vaan oli alettava hautomaan ajatuksia eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä. Lukiossa olin keskittynyt verenperintönä luonnontieteisiin, pääasiassa matematiikkaan ja fysiikkaan, minkä seurauksena olinkin alun perin menossa kohti teknillistä korkeakoulua. Mieleeni juolahti ajatuksia myös oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen pyrkimisestä, joten spekulointi sai edelleen luvan jatkua.

Halusin vielä itselleni aikaa, joten keväällä 2015 kirjoitettuani ylioppilaaksi menin välittömästi suorittamaan varusmiespalvelusta. Varusmiespalveluksen aikana, vastoin kaikkia ennakko-olettamuksiani, ajatukset tuntuivat loksahdelleen paikoilleen ja päätös jatkosta oli selkeä; oikeustieteellinen, nimenomaan Lapin yliopistossa. Katsoin oikeustieteellisen koulutuksen olevan minulle sopivin vaihtoehto tarjoten koulutuksen, joka sulkee ovia mahdollisimman vähän.

Eipä aikaakaan kun varusmiespalveluksen päätyttyä löysin itseni Artiklan intensiivivalmennuskurssilta. Eikä aikaakaan, kun samaisen vuoden syksyllä löysin itseni Rovaniemeltä aloittamasta oikeustieteellisen opintoja.

Oikiksen ensimmäisenä vuonna osallistuin aktiivisesti Artiklan tarjoamiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin tutustuen niiden ohessa mahtaviin ihmisiin. Etenkin pohjoisen tarjoamat mahdollisuudet nauttia luonnosta tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Tämänkö innoittamana, ken tietää, päätin asettua ehdolle toisena opiskeluvuotenani Artiklan syyskokouksessa valittavaksi kulttuuri- ja liikuntavastaavan pestiin, johon sittemmin tulin valituksi. Täten olen päässyt jatkamaan näiden hienojen hetkien sarjaa, joista on itsellenikin jäänyt lämpimiä muistoja heti Lappiin saavuttuani. Artiklan liikuntavuorot niin sählyn kuin jalkapallonkin parissa, erilaiset urheilulajikokeilut, olut- ja viinitastingit ja Artiklan oma lempilapsi, kruunupää, syysvaellus. Syysvaellukselle joka vuosi osallistuneena ja viimeisimmän järjestäneenä, on jälleen ylistettävä Lapin tarjoamia mahdollisuuksia johonkin sellaiseen, mitä ei muualla pääse kokemaan.

On tuotava vielä esiin Lapin lumo merkittävänä tekijänä ja viihtyisyyden tarjoajana. Missä muualla pääsisinkään rankan tenttiviikon jälkeen nakkaamaan torrakkoa olalle, suuntaamaan kohti erämaata ja istuskelemaan vaikkapa tervastulilla. Ja mikä parasta, kaikki tämä vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Muistuupa mieleeni myös eräs ilta tämän vuoden alkusyksyltä, kun kello 23 lähdimme parhaan ystäväni kanssa Ounasvaaran päälle katsomaan huikaisevaa revontulien näytöstä. Etenkin näinä hetkinä mietin, että on onni olla Lapissa.

Kannustankin ehdottomasti hakemaan Lappiin oikikseen, sillä tällä paikalla on paljon annettavaa, mistä ei voi muualla edes unelmoida!


Antti Juntunen

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Järjestöelämää Rovaniemellä

Moikka!

Olen Jenni, kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija, ja toimin tällä hetkellä Artikla ry:n hallituksen jäsenenä ja opintovastaavana. Omat oveni oikeustieteelliseen avautuivat siis vuonna 2016 ja opiskelijaelämäni tämän haaveen toteutumisen jälkeen onkin ollut elämäni parasta aikaa! Yksi syy tälle on ehdottomasti opintojen lisäksi se kaikki muu oheistoiminta, johon olen päässyt mukaan täällä Rovaniemellä.



Opiskelemisen lisäksi täällä Rovaniemellä sinun on mahdollisuus löytää useita erilaisia harrastusmahdollisuuksia: voit esimerkiksi harrastaa monipuolisesti liikuntaa, osallistua ylioppilaskuoron toimintaan tai lähteä - niin kuin minä tein - mukaan järjestötoimintaan! Erilaisia järjestöjä löytyy myös useita, mutta oma kiinnostukseni oli ehdottomasti rakkaassa ainejärjestössämme Artiklassa.


Itse olen toiminut tänä vuonna Artiklan hallituksessa opintovastaavana ja viime vuonna jäsenenä opintoasiainvaliokunnassa. Tehtäviini opintovastaavana kuuluvat muun muassa opiskelijoiden oikeuksien edunvalvonta, vaikuttaminen opintoihin, niiden sisältöön ja niiden laatuun, sekä esimerkiksi erilaisten, hieman asiapitoisempien, opintoja ja edunvalvontatoimintaa tukevien tapahtumien järjestäminen opiskelijoille. Tällaisista esimerkkeinä voidaan mainita esimerkiksi asianajotoimistojen vierailut täällä Rovaniemellä, jolloin osallistujat pääsevät kuulemaan alan ammattilaisia sekä terveisiään tämän hetken työelämän todellisista työtehtävistä ja ajankohtaisista teemoista.



Järjestötoiminta on antanut itselleni erittäin paljon. Olen saanut useita uusia ystäviä, päässyt mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin ja oppinut paljon esimerkiksi neuvotteluista, vaikuttamisesta ja muun muassa yliopistojen ja tiedekuntien toiminnasta. Välillä työtä on toki paljon ja oman ajankäytön priorisointi on ollut haastavaa, mutta se tunne, kun saat jonkun ajamasi asian läpi, on mieletön! Tällaisia asioita on ollut esimerkiksi tänä vuonna sähköisen tenttimisen EXAM-järjestelmän kautta tehtävien tenttien tekemisen mahdollistaminen myös muista korkeakouluista käsin sekä aloittavien opiskelijoiden orientoivien viikkojen opetuksen kehittäminen. Jälkimmäisessä otettiin jo tänä syksynä suuria askelia eteenpäin, joten toivon, että myös ensimmäinen tavoitteeni etenee vielä tämän syksyn aikana.


Mukaan toimintaan pääsee Artiklassa helposti! Seuraavan vuoden hallitustoimijat valitaan aina syksyllä, tänä vuonna 14.11.2018 järjestettävässä Syyskokouksessa. Syksyisin yliopiston käytävät täyttyvätkin henkilövalintoihin liittyvästä kuhinasta vaalien lähestyessä, joten elämmekin parhaillaan mielenkiintoisia aikoja. Artiklan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 8 hallituksen jäsentä ja 4 toimihenkilöä. Hallitus vastaa yhdistyksen pyörittämisestä, toiminnan järjestämisestä yhdistyksen jäsenille sekä muista kunkin pesteihin liittyvistä toimista Artiklan toimintaa määrittelevän hallinto-ohjesäännön mukaisesti. Tehtäväkohtaisia pestejä on opintovastaavan lisäksi muun muassa tiedotusvastaava, valmennuskurssivastaava, toimitilavastaava ja vapaa-ajanvastaava.


Lisäksi mahdollisuutena on lähteä mukaan erilaisiin Artiklan valiokuntiin. Valiokunnat ovat erittäin hyvä paikka päästä tutustumaan Artiklan toimintaan, jos hallituspaikat tuntuvat vielä liian vaativilta. Valiokuntia on yhteensä neljä erilaista: talousvaliokunta, opintoasiainvaliokunta, valmennuskurssivaliokunta ja vapaa-ajanvaliokunta. Nämä toimivat nimensä mukaisesti keskittyen tiettyihin toimialoihin kyseisen pestin hallituksen jäsenen johdolla. Esimerkiksi omassa valiokunnassani jäsenet ovat apunani käymässä keskustelua esimerkiksi opintojen kehityskohteissa sekä tapahtumien käytännönjärjestelyissä. Vapaa-ajanvaliokunnissa puolestaan jäsenet pääsevät mukaan järjestämään Artiklan vapaamuotoisempia tapahtumia, kuten sitsejä, Rolmio-bileitä ja muita erilaisia tapahtumia Artiklan jäsenille.


Artiklalaisilla on myös mahdollisuus lähteä mukaan esimerkiksi Lapin ylioppilaskunnan LYY:n toimintaan joka toinen vuosi järjestettävien edustajistovaalien kautta. Seuraavat vaalit ovatkin luvassa syksyllä 2019, joten juuri sinä saatat päästä mukaan ehdolle Artikla-edustajistoryhmän ehdokaslistalle! Mahdollisuutena on myös lähteä mukaan edustamaan opiskelijoita hallinnon opiskelijaedustajana, eli HALLOPEDina. Nämä paikat avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia päästä keskustelemaan paikasta riippuen esimerkiksi tiedekunnan tai koko yliopiston tulevaisuudesta ja kehityksestä.




Rohkaisenkin teitä kaikkia harkitsemaan myös lähtemistä mukaan järjestötoimintaan, kun pääsette sisälle! Nähdäänkin siis mahdollisesti ensi vuonna edarivaalikentillä! :)



Jenni Tuomainen

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Pohjoisesta maailmalle ja maailmalta pohjoiseen

Heippa kaikille teille, jotka haaveilette oikisopinnoista. Nimeni on Mikaela, ja olen Artikla ry:n hallituksen ulkoasiainvastaava (int. sek). Omasta pääsykoekeväästäni on jo vierähtänyt hetki, mutta voin sanoa, että sille tunteelle, kun saa tietää tulleensa hyväksytyksi opiskelemaan, ei moni asia vedä vertoja. 


Ennen luku-urakkaa sekä etenkin sen aikana kannattaa miettiä, miksi haluaa opiskelemaan juuri oikeustieteelliseen, sillä motivaatio lukemiseen saattaa olla aika-ajoin hieman hukassa. Itseäni motivoi pääsykoekevään aikana mielenkiintoisen alan sekä erilaisten uravaihtoehtojen lisäksi itse opiskelijaelämä oikeustieteellisessä, sillä olin kuullut paljon tarinoita jo oikiksessa opiskelevilta kavereiltani, ja halusin ehdottomasti päästä vetämään jalkaani omat bolognan punaiset haalarit.



Nordic week, kansainvälinen viikko, kv-viikko. Rakkalla lapsella on monta nimeä. Kv-viikot ovat osa Pohjoismaista yhteistyötä 11 eri Nordiska sekretariatetin jäsenenä olevan ainejärjestön kesken. Bergen, Aarhus, Orator (Reykjavík), Lex (Turku), Pykälä (Helsinki), Uppsala, Codex (Helsinki), Oslo, Artikla (Rovaniemi), Justus (Vaasa) ja Stockholm järjestävät jokainen oman kansainvälisen viikkonsa. Viikot ovat täydellinen sekoitus luentoja, excursioita sekä opiskelijabileitä, ja ne ovat  samalla ainutlaatuinen tilaisuus tutustua oikeustieteen opiskelijoihin ympäri Pohjoismaita, perehtyä paikallisiin opiskelijakulttuureihin sekä tietysti oppia lisää mielenkiintoisista oikeudellisista aiheista. Jokaisella viikolla on nimittäin jokin ajankohtainen oikeudellinen teema, josta on viikon aikana alan asiantuntijoiden pitämiä luentoja. Lisäksi jokaisella viikolla pääsee osallistumaan viikon järjestävän ainejärjestön vuosijuhliin.


Kun fuksisyksy vihdoin koitti, olin juuri muuttanut Rovaniemelle pääkaupunkiseudulta enkä ennestään tuntenut monia opiskelutovereistani. Kuitenkin Artiklan tapahtumissa tapasin parhaimmat ystäväni melko nopeasti ja fuksihärdellin aikana pääsin tutustumaan niin kanssafukseihin kuin myös vanhempiin tieteenharjoittajiin. Syksyn ehdoton kohokohta oli lokakuun lopussa järjestettävä Artikla Nordic week, jonka järjestämiseen osallistuin toimikuntalaisena. Fuksihärdellin aikana olin kuullut paljon hyvää kv-viikoista Artiklan silloiselta int. sekiltä ja omalle viikolle osallistuminen tuntui helpolta vaihtoehdolta lähteä toimintaan mukaan.


Jo fuksisyksynä syttynyt kipinä kansainvälisiä viikkoja kohtaan vain kasvoi osallistuessani Lexin ja Pykälän kv-viikoille keväällä 2017, ja halusin ehdottomasti osaksi tätä kansainvälistä yhteistyötä. Ulkoasiainvastaavana minulla onkin kunnia järjestää Artikla Nordic week 2018 (24.-28. lokakuuta). Viikon ajankohtainen oikeudellinen teema on ”Privacy and Data protection”. Viikon aikana on luentojen lisäksi hyttekeikka, jolloin menemme yhdeksi yöksi Luostolle mökille, legendaarinen Jallujuoksu sekä lauantaina järjestettävä Artiklan 39. vuosijuhla. Artiklan kansainvälisen viikon tekee ainutlaatuiseksi Rovaniemen upean luonnon lisäksi se, että vierailemme perinteisesti Joulupukin luona viikon aikana. Lisäksi kahden edellisen kv-viikon aikana Rovaniemelle on satanut ensilumi.



Kansainvälisten viikkojen ”pikkuveli”, eli vähemmän tunnettu Culpa cup, järjestetään joka kesä eri maassa. Tapahtuma sijoittuu elokuulle ja se on viikonlopun kestävä miniversio kv-viikosta. Tänä kesänä pääsin järjestämään tapahtumaa yhdessä Justuksen int. sekin kanssa. Ohjelmaan kuuluu hytte, eli mökkireissu, sitsit, sillis sekä tietenkin itse Culpa cup, eli akateeminen jalkapalloturnaus, jonka sääntönä on, että jokaisella pelaajalla tulisi olla jokin juoma kädessä pelin aikana. Tämän epävirallisen viikonlopun järjestää vuorotellen jokainen ainejärjestö.


Mikäli siis vasta haaveilet oikeustieteellisestä, tai olet mahdollisesti jo päässyt sisään tiedekuntaan, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan edes yhtä kansainvälistä viikkoa opintojesi aikana! Millään muulla alalla ei ole näin tiivistä yhteistyön muotoa, ja viikot ovat erinomainen mahdollisuus tutustua tulevaisuuden kollegoihin sekä matkustaa ympäri Pohjoismaita. Uusien ystävien lisäksi olen saanut kokea paljon uusia ja erilaisia asioita, kuten nähdä Islannin tunnetuimpia nähtävyyksiä sekä vierailla Islannin korkeimmassa oikeudessa, kuulla mielenkiintoisia luentoja urheiluoikeudesta sekä vieraillut Pohjoismaiden isoimmissa asianajotoimistoissa. Viisi päivää opiskeluajoista on ajallisesti vain vähän, mutta niiden päivien tuomat ystävyyssuhteet kestävät vielä pitkään opiskelujen päättämisen jälkeenkin.


Vi ses i Norden

Mikaela Nurkki

maanantai 8. lokakuuta 2018

Aktiivisuus palkitaan

Heippa!

Olen Noora, 20-vuotias toisen vuoden oikeustieteiden opiskelija, ja tällä kertaa on minun vuoroni kertoa omasta matkastani oikeustieteelliseen sekä oikeustieteellisessä opiskelusta. Itselleni päätös oikeustieteelliseen hakemisesta oli ollut selvää jo yläasteelta lähtien. Lapin yliopisto tuntui minulle sopivalta ja luontevalta ensisijaiselta hakukohteelta, sillä se on lähellä kotikaupunkiani Oulua. Oma pääsykoeurakkani keväällä 2017 alkoi luku-ja vastaustekniikkakurssin merkeissä heti seuraavana päivänä, kun olin saanut viimeisen ylioppilaskokeeni tehtyä. Valmennuskurssin alkaminen niin pian oli tietysti raskasta, mutta toisaalta ihan hyvä asia, koska ylioppilaskokeiden jälkeen minulla oli sopiva lukuinto jo päällä. Omalla hakukerrallani kävin Artiklan luku-ja vastaustekniikka- sekä intensiivikurssin.


Näistä valmennuskursseista oli hyötyä pääsykokeeseen valmistautumisessa, mutta kurssit eivät tietenkään korvaa omaa lukemista. Kurssit olivat erinomainen kertaus jo luetusta ja hyvä tilaisuus ymmärtää sellaiset asiat, jotka eivät itsenäisesti lukiessa tulleet vielä täysin selviksi. Juridinen teksti oli itselleni lukiossa totutun kirjallisuuden jälkeen kovin vierasta ja vaikealukuista, ja lukuprosessin alussa saatoin edetä vain kymmenen sivua tunnissa. Tästä ei pidä kuitenkaan alussa huolestua, sillä ahkeran lukemisen myötä lukutahti paranee. Lukupäiväni olivat tavallisesti kymmentuntisia. En viettänyt yhtäkään välipäivää lukemisesta, koska lukuaika oli hyvin lyhyt, ja pääsykoerutistuksen jälkeen voi hyvillä mielin viettää hyvin ansaittua vapaa-aikaa.


Lyhyen lukuajan myötä intensiivinen lukeminen on aloitettava heti, joten oppimis- ja vastaustekniikka on tärkeää olla hallussa jo ennen pääsykoekirjojen saapumista. Voit siis jo tässä vaiheessa edesauttaa ensi kevään pääsykokeessa menestymistä löytämällä juuri itsellesi sopivan opiskelutekniikan! Koska ihmisiä ja oppimistyylejä on erilaisia, valitse sellainen oppimistyyli, jonka näet oman oppimisesi kannalta parhaaksi.


Korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistusten myötä ylioppilaskirjoitusten tuloksien merkitys kasvaa entistä enemmän myös oikeustieteelliseen hakiessa. Ensi kevään hakukerralla noin 20 prosenttia aloituspaikoista valitaan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella! Joten, jos luet tätä, ja sinulla on vielä ylioppilaskirjoituksia edessä, suosittelen panostamaan niihin erityisen paljon. Jos en olisi itse päässyt suoraan lukiosta oikeustieteelliseen, olisin välivuoteni aikana todennäköisesti mennyt korottamaan ylioppilastodistukseni arvosanoja, jotta seuraavana keväänä olisi ollut paremmat edellytykset päästä sisään tiedekuntaan.


Oma fuksivuoteni Lapin yliopistossa oli tähänastisen elämäni kiireisin, mutta myös mukavin ja antoisin vuosi. Omaan fuksisyksyyni mahtui paljon erilaisia tapahtumia, ja kun en saanut tarpeekseni oman fuksivuoteni fuksihärdellistä, olin tänä vuonna tuutorina mukana tämän vuoden fuksiriennoissa. Lukemisen lisäksi ja vastapainoksi oikiksessa on paljon erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joihin kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan.


Opiskeluaikana voi myös kehittää työelämässä tarvittavia ja arvostettavia taitoja, ja yksi erinomainen tapa siihen on lähteä mukaan opiskelijajärjestötoimintaan sekä opiskella vieraita kieliä, mikä onkin mahdollista Lapin yliopiston laajan opintotarjonnan vuoksi. Nuoren ikäni takia en ole liioin ehtinyt olla mukana työelämässä, joten opiskelemalla vieraita kieliä ja olemalla aktiivisesti mukana opiskelijayhteisössä voin osoittaa työnantajille olevani ahkera ja reipas nuori. Nämä taidot esimerkiksi edesauttoivat minua saamaan oman alan töitä jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.


Näihin sanoihin lopettaen toivotan teille kaikille oikein mukavaa tulevaa talvea ja ensi kevään pääsykoeurakan odottelua.

Nähdään ensi syksynä tiedekunnassa!

Noora Jokelainen
2. vuoden opiskelija