maanantai 22. huhtikuuta 2019

Vastoinkäymisten kautta voittoon

Moi kaikki oikikseen hakijat!


Olen Emil ja ensimmäisen vuoden opiskelija Lapin yliopistossa. Omat oveni koulun penkille aukenivat kolmen välivuoden jälkeen muutaman välipysähdyksen kautta.


Abivuonna en pystynyt hakemaan ollenkaan suomalaisiin yliopistoihin, koska omat IB-lukion loppukokeeni menivät päällekkäin pääsykokeiden kanssa. Lähdin kuitenkin kokeilemaan onneani maailmalle heti seuraavana syksynä, kuten moni sen aikainen luokkakaverinikin teki. Itse päädyin Välimeren rantojen ääreen ranskalaiseen kaupunkiin nimeltä Montpellier, jossa sain myös ensi kosketuksen lakiopintoihin. Pelkästään kielikokeen perusteella ranskalaiseen yliopistoon sisäänpäässeenä olin ehkä liiankin sinisilmäinen koitoksesta, joka minua odotti Ranskan päässä. Hyvin nopeasti tajusinkin, ettei juridiikan opiskelu ranskaksi ollutkaan niin lystiä suoraan lukion kieliopin tuntien jälkeen.

Ranskassa opiskelu ei siis tuntunut omalta, joten päätin palata ensimmäisen lukukauden jälkeen takaisin kotiin, missä Suomen puolustusvoimat toivotti minut heti tammikuun koittaessa tervetulleeksi. Seuraava mahdollinen pääsykoekevät kuluikin rattoisasti Säkylän metsissä rynnäkkökivääri kainalossa ja valtava männynkäpy ahterissa.

Seuraava välivuosi oli motivaatiota koetteleva, mutta kyllä se pääsykoekevät sieltä jälleen koitti. Olin tohkeissani, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun pystyin hakemaan oikikseen tosissaan! Ennen pääsykoeurakkaa olin lähes varma sisäänpääsystäni. Olinhan lukiossakin aina ollut varsin kelpo oppilas. Kevään edetessä lukeminen ei kaikesta huolimatta kuitenkaan maistunut ja luotin aivan liikaa valmennuskurssin luentojen sisältöön, ikään kuin ne olisivat korvanneet väliin jääneet lukutunnit. VÄÄRIN! Kesällä tulikin tieto, että olin jäänyt yhdeksännelle varasijalle Lapin yliopistoon ja kaiken lisäksi tasapisteille viimeiseksi sisäänpäässeen kanssa. Like we say in Finland: It eats the man. Jälleen kerran oli siis pitkä välivuosi edessä ja unelma kouluun pääsystä tuntui entistä kaukaisemmalta.

Kolmas välivuosi oli jälleen pitkä ja raastava, mutta onnekseni sain käytettyä tämän ajan hyväksi Turun avoimessa yliopistossa. Avoimen yliopiston opintojen tuoma kokemus auttoikin minua suuresti seuraavan kevään verisessä taistelussa pääsykoekirjoja vastaan. Kolmantena vuonna olin vihdoin henkisesti valmis raivaamaan tieni sisään oikikseen. Kuten eräs viisas mies on joskus todennut, munat erotetaan akanoista pääsykoekevään aikana. Näin todenteolla kävikin keväällä 2018, kun pisterajat kaikkialle Suomen oikiksiin paukkuivat yhteishaun tuoman kilpailun johdosta. Uutteran työn ansiosta olin kuitenkin tällä kertaa päässyt sisään kouluun ja bileet olivat taatut!  

Tarinan opetuksena on se, että reittejä oikikseen on monia ja maailma on täynnä erilaisia mahdollisuuksia. Epäonnistuminenkin on täysin normaalia silloin tällöin. Tärkeintä on ennen kaikkea se, ettei ikinä anna periksi. Haluan toivottaa kaikille hakijoille paljon lukuintoa kevään koitokseen! Toivottavasti nähdään syksyllä Rollossa!






Emil Aittokallio
Oikeustieteiden opiskelija/potentiaalinen Instagram-malli


maanantai 15. huhtikuuta 2019

Opiskelutekniikat haltuun


Heippa kaikille!

Olen Matias ja ensimmäisen vuoden oikisopiskelija täältä Rovaniemeltä. Oma tieni oikikseen aukesi kolmannella hakukerralla. Tässä postauksessa kerron hieman kokemuksia omasta hakuprosessistani.

Ensimmäinen hakukerta koitti heti abivuonna yo-kirjoitusten jälkeen. Kirjat olivat heti mielenkiintoisia, mutta en osannut suhtautua lukuprosessiin tarvittavalla vakavuudella ja väsähdin toden teolla muutaman viikon jälkeen. Näin ollen ovet eivät oikikseen tuolla kertaa auenneet ja välivuosi kutsui.

Toisella hakukerralla panostin lukemiseen huomattavasti enemmän ja jätin kaiken muun taka-alalle lukuprosessin ajaksi. Tuollakin kerralla väsähdin kahden viimeisen lukuviikon aikana totaalisesti ja keskittyminen lukemiseen herpaantui. Pääsykokeen jälkeen olo oli ristiriitainen enkä juurikaan elätellyt toiveita sisäänpääsystä. Tulospäivänä selvisi, että olin jäänyt siihen kuuluisan yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Harmitus oli kova, sillä tämä tiesi vielä yhtä välivuotta töiden parissa. Pahimman harmituksen mentyä ohi kuitenkin ajattelin, että seuraavana vuonna oikiksen ovet aukeavat pakon edessä.

Kolmas hakukertani oli keväällä 2018. Käytin taas kaikki vuosilomani kevään lukuaikaan ja panostin täysillä. Lisäksi ilmoittauduin Artiklan lähiopetuskurssille. Aiemmilla hakukerroilla olin ainoastaan etäkursseilla. Lukuaika oli myös tänä keväänä poikkeuksellisen lyhyt, vain vuusi viikkoa. Omasta mielestäni tämä erittäin lyhyt lukuaika oli positiivinen asia, sillä lopun totaalinen väsymys iski vasta päivää ennen pääsykoetta.

Koska lukuaika on todella lyhyt, jokainen päivä on tärkeä enkä näin ollen uskaltanut pitää yhtään vapaapäivää. Tiedän kuitenkin henkilöitä, jotka ovat päässeet sisään pitämällä useitakin vapaapäiviä. Kukin tyylillään. Pääsykokeen jälkeen olo oli poikkeuksellisen positiivinen. Tulospäivänä skumppapullon saikin poksauttaa, kun opintopolussa oli peukku pystyssä oikeustieteellisen kohdalla.


Opiskelutekniikkani kehittyi huomattavasti näiden kolmen vuoden aikana. Lukion suoritin Lukio Lukematta Läpi -tekniikalla ja huomasin, etten oikeasti osannut opiskella. Olikin kova pala oppia opiskelemaan oikein itse kirjojen asiasisältöjen lisäksi. Ensimmäisellä kerralla luinkin kirjoja lähinnä kerta toisensa jälkeen läpi ja sillähän ei pitkälle pötkitty.

Toisella hakukerralla tein kolme oleellista muutosta lukemiseeni. Otin kertauksen jokapäiväiseksi tavaksi. Kertasin pikaisesti silmäilemällä jokaisen päivän lopuksi opiskelemani asiat. Tämä syventää muistijälkeä todella tehokkaasti ja tätä suosittelen varauksetta kaikille. Tällä kertaa otin opiskelussa käyttöön myös pomodoro-tekniikan (kannattaa googlata, jollei ole tuttu) ja kellotin tarkat lukutunnit.  Lisäksi tein etäkurssin mukana tulleita tehtäviä huomattavasti enemmän kuin edellisellä kerralla. Osaaminen oli näillä eväillä valintakokeessa huomattavasti ensimmäistä kertaa parempaa.

Kolmannella hakukerralla opiskelutekniikkani oli pitkälti sama kuin toisella, mutta tällä kertaa kävin myös Artiklan intensiivikurssilla. Yhdistin kurssin lukemiseeni siten, että pyrin lukemaan aina aiemmin päivällä kyseisen päivän kurssikerralla käsiteltävän asian, jotta illalla pidettävä oppitunti toimii ikään kuin kertauksena. Lisäksi kurssilla käynti pakotti ulos tuulettumaan, ja oli todella virkistävää jutella muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Päätin myös, että keskityn ainoastaan omaan lukemiseeni, enkä vertaa lukemistani muiden lukemiseen. Tämä kombinaatio tuotti tulosta ja täällä ollaan.


Itse opiskelu tiedekunnassa on ollut todella antoisaa hyvässä porukassa. Eri oikeudenalojen lisäksi tutuksi ovat tulleet erinäiset opiskelijatapahtumat aina Leviltä Reykjavikiin asti.

Tsemppiä kaikille kevääseen!




Matias Kylmänen
Ensimmäisen vuoden opiskelija

maanantai 8. huhtikuuta 2019

35 päivää pääsykokeeseen

Kevät etenee kovalla vauhdilla, ja Artiklan intensiivikurssien lähiopetus alkaa tänään. Kevään 2019 valintakoekirjallisuus julkaistaan 10.4., eli vain parin päivän päästä! Kohta onkin jo 14.5., eli kauan odotetun pääsykokeen aika. Onneksi olkoon Sinulle, joka olet tehnyt päätöksen hakea oikikseen. Seuraavaksi onkin aika miettiä, miksi juuri Sinä haluat oikikseen. Miksi juuri Sinä aiot olla yksi niistä, jotka aloittavat ensi syksynä oikeustieteen opinnot? Millä tavoin aiot saavuttaa tavoitteesi? Käytä nämä pari päivää siis omien motiiviesi ja tavoitteidesi pohtimiseen, jotta nämä ovat Sinulle selvillä jo ennen luku-urakan alkamista.

Aivan ensimmäiseksi on syytä tiedostaa, että lukuaika on äärimmäisen lyhyt. Tästä syystä intensiivinen lukeminen on aloitettava heti kirjojen saavuttua. Lukeminen ja sen aloittaminen onnistuu paljon paremmin, kun tiedostaa omat motivaation lähteet ja tavoitteet oikikseen hakemisessa. Olivatpa haaveesi bolognanpunaiset haalarit, oikeudenmukaisuus tai kenties halu olla oman elämäsi Harvey Specter tai Jessica Pearson, tärkeintä on, että tiedostat ja osaat kertoa vain ja ainoastaan itsellesi, minkä takia Sinä haluat oikikseen.

Kevään aikana tulee päiviä, jolloin lukeminen ei oikein tunnu onnistuvan. Itsekriittisyys ja stressi omasta osaamisen tasosta ovat jokaiselle oikikseen päässelle ja pyrkivälle tuttuja tuntemuksia. Epätoivon tunteet ovat aivan normaaleja kevään aikana - ratkaisevaa onkin, miten näistä tilanteista ja tuntemuksista jatkaa eteenpäin. Näissä tilanteissa toivon, että muistutat itseäsi omista tavoitteistasi. Miksi aloittaa ensi keväänä luku-urakka uudelleen, kun voit jo tänä keväänä viedä sen kunnialla loppuun asti?

Omana pääsykoekeväänäni pidin yllä motivaatiotani muistuttamalla itseäni tavoitteistani joka päivä - olen lapsesta saakka tiennyt haluavani oikeustieteelliseen, ja vaihdoin puhelimeni taustakuvaksi kuvan, joka mielestäni kiteytti kevään motivaationi ja tavoitteeni yhteen lauseeseen. Niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin, se auttoi minua tiedostaen ja myös tiedostamatta säilyttämään motivaationi kevään ajan. Pidin yllä motivaatiotani myös tietoisilla valinnoilla: valitsin lukupaikakseni kirjaston, sillä kirjastolla oli myös monia muita pääsykokeisiin lukijoita - sopiva “lukupöhinä” ympärilläni sai itsenikin jaksamaan paremmin. Suosittelen kokeilemaan erilaisia tapoja omien tavoitteiden tiedostamisessa - joillekin voi sopia vaikka motivoivan kuvan laittaminen jääkaapin oveen tai motivoivan musiikin kuunteleminen. Suosittelen suunnittelemaan kevään aikataulut, järjestelyt ja omat tavoitteesi valmiiksi - aloittamalla kevään realistisilla tavoitteilla tulee myös vähemmän epätoivon ja stressin tunteita. Jokaisella on mahdollisuus saavuttaa unelmansa, kunhan omat tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi ovat selvillä!

Koetko Sinä tarvitsevasi apua motivaation löytämiseen ja sen ylläpitämiseen? Artiklan valmennuskursseilla kurssilaistemme tukena ja tsempparina toimivat koko kevään ajan valmennuskurssituutorit, jotka auttavat kurssilaisia henkilökohtaisesti kevään urakassa. Mikäli et ole vielä ilmoittautunut kurssillemme, tee se siis nyt!

Me täällä Artiklan valmennuskursseilla odotamme jo innolla tämän kevään valintakoekirjallisuuden julkaisua. Mikäli Sinulla on kysyttävää tai haluat keskustella motivaatiosta tai muutoin pääsykoekevääseen liittyen, otathan yhteyttä, autan mielelläni!

Käytäthän nämä viimeiset vapaapäivät vielä rentoutumiseen ja tavoitteidesi pohtimiseen, sillä pian alkaa ahkera lukeminen! Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!






Noora Jokelainen
Valmennuskurssitiedottaja
valmennus@artikla.fi

tiistai 2. huhtikuuta 2019

3x oikkarin arkipäivä


Tässä postauksessa pääset seuraamaan ensimmäisen vuoden oikkarin kolmea eri arkipäivää. Oikkarin arki vaihtelee paljon riippuen siitä, onko viikolla luentoja tai muuta ohjelmaa, joka voi vaikuttaa lukemiseen. Jokainen voi kuitenkin itse vaikuttaa pitkälle siihen, millaisen omasta arjestaan tekee, sillä meillä on todella vähän pakollisia luentoja, jotka ryhmittäisivät lukemista. Akateeminen vapaus isolla A:lla näkyy siis selvästi arjessa. 

Nämä kolme päivää ovat kaikki samalta viikolta hallinto-oikeuden poolin lopusta, jossa aiheina ovat hallinto-oikeus ja oikeusinformatiikka. Yleisesti poolit eli kurssikokonaisuudet koostuvat tentistä ja luentosarjoista. Hallinto-oikeuden poolissa on kaksi luentosarjaa: yleistä halllinto-oikeutta 12 tuntia sekä oikeusinformatiikkaa 10 tuntia. Tentti jakautuu poolissa kahteen osaan ja kahdelle päivälle: ensin on kirjallisuustentti ja seuraavana päivänä lakikirjatentti. Lisäksi pooliin kuuluu oikeustapaustehtävä, jossa tehdään pareittain tai yksin kirjallinen työ annetusta oikeustapauksesta, joka sitten esitellään luennolla.


Tiistai 26.3.

7.30 Torkuttaminen oli väistämätöntä tämän hetkisellä selkärangallani, tai pikemminkin sen puutteella. Lopulta selvisin sängystä ylös kahdeksan aikaan kevätauringon paistaessa ikkunoista sisään. Sunnuntai-iltana olin suunnitellut, että olisin mennyt yhdeksäksi koululle lukemaan, mutta sattuneesta syystä se ei oikein toteutunut. Yritin kuitenkin pelastaa tilanteen mahdollisimman nopeilla aamutoimilla ja meikkaamisella.

10.00 Aamupalalla taisi väsymys hieman painaa, kun oli niin hidas aamu. Kymmenen aikoihin lähdin kävelemään ihanassa auringonpaisteessa koululle 



10.40 Selvisin koululle ja suuntasin kirjastoon lukemaan ennen lounasta. Aluksi kertasin maanantaina lukemaani. Sitten aloitin tiistain luku-urakan lukemalla ja alleviivaamalla vanhaa pääsykoekirjaa hyvästä hallinnosta, jonka olin tulostanut. 

11.30 Menimme kavereiden kanssa syömään yliopiston opiskelijaravintola Loviisaan, jossa söin lohisalaattia. Söimme ja juttelimme rauhassa ennen luennon alkua ja nautimme ikkunoista sisään paistavasta auringon lämmöstä.

12.15 Oikeusinformatiikan luento alkoi. Luennolla kävimme läpi tietosuojaa ja viestintää. Luennon olisi pitänyt kestää kaksi tuntia, mutta lopettelimme jo reilun tunnin jälkeen. 



13.25 Luennon jälkeen oli kilpajuoksu kirjastoon, jotta ehtisi viimeisille hyville paikoille lukemaan, sillä kirjasto on aivan täynnä aina kahdentoista jälkeen. Ohjelmassani oli hallinto-oikeuden tenttikirjan lukemista ja tarkemmin julkisuus hallintolaissa -luvun alleviivaamista ja tiivistelmien/tärppilistojen lukemista. Ihana auringonpaiste ulkona sai epäilemään valintojani, erityisesti kyseenalaistamaan iltapäivän vieton kirjastossa kuivan hallinto-oikeuden kanssa, joten sain käyttää kaiken tahdonvoimani lukemisen sujumiseen. 


17.10 Luovutin lopulta lukemisen suhteen, vaikka päivä ei ollutkaan kovin tehokas. Puhelimen ruutuaika -toiminto taas paljasti kovan totuuden  "hyvästä lukupäivästäni". En kuitenkaan jaksanut välittää siitä, vaan kävelin kotiin kauniissa auringoslaskussa podcastia kuunnellen.

18.00 Suuntasin kauppaan, käytyäni ensin hakemassa kauppakassin kotoa. Kaupasta kotiin selvittyäni aloitin ruuan laiton ja söin heti, kun ruoka oli valmis, jotta ehtisin kaverin kanssa samaan aikaan salille.



20.00 Selvisin salille, jossa törmäsin kaveriini. Hetken juteltuamme aloitin päivän treenin, jolloin ohjelmassa oli kädet ja vatsat. 

21.00 Tulin takaisin kotiin ja menin suoraan suihkuun. Sen jälkeen olikin lempiaikani päivästä, eli iltapalan ja Netflixin aika. 

00.00 Menin nukkumaan. Yleensä pyrin menemään aiemmin, mutta yllätys yllätys, tuli taas katsottua Netflixistä muutama jakso enemmän, kuin oli tarkoitus.



Torstai 28.3.


7.00 Herätys soi, mutta "pakollinen" torkuttaminen kuului taas asiaan. Tänään sain itseni sängystä ylös jo 7.10.

8.00 Lähdin kotoa kävelemään kaverin luo, josta sitten kävelimme yhdessä koululle.

8.30 Selvisimme koululle, jossa suuntasimme ihanan tyhjään kirjastoon. Lukupäivän aloitin  opiskelijaravintola Fellistä haetulla aamukahvilla ja selasin puhelintani sen aikaa kun söin aamupalaa. Yhdeksän aikoihin aloitin lukemisen kertaamalla ensin edellisen päivän asioita. Sen jälkeen tein muistiinpanoja tenttikirjan julkisuus-luvusta ja kunnallishallinnosta.


11.00 Menimme syömään Felliin kavereiden kanssa. Ruuaksi söin tortilloja sotkien samalla koko tarjottimeni, mutta en ihme kyllä itseäni.

11.50 Suuntana oli taas kirjasto ja ohjelmassa muistiinpanojen tekeminen loppuun kunnallishallinnosta, mikä jäi kesken aamulla. 

14.15 Oikeusinformatiikan luento alkoi. Luennolla kävimme läpi esimerkiksi, millaisia erilaisia  tietosuoja- ja viestintärikoksia rikoslaista löytyy. Onneksi luento oli ohi jo tunnin jälkeen, niin pääsin kaverin kyydillä kotiin.

15.30 Pääsin kotiin ja söin hieman välipalaa katsoen samalla Rillit huurussa -sarjaa. Sen jälkeen vaihdoin salivaatteet ja lähdin spinning -tunnille kaverini kanssa.

16.30-17.15 Oli spinning -tunti, joka tuntui vain kestävän ja kestävän. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun viimeinen työkappale loppuu ja palauttelu alkaa. Tunnin jälkeen jäin vielä vähäksi aikaa venyttelemään ja rullailemaan lihaksiani, kun kaverini teki vielä vatsoja.

17.45 Suuntasin kotiin ja suihkuun, jonka jälkeen minun olisi pitänyt aloittaa siivoaminen, mutta oli pakko vähän aikaa vältellä siivoamisen aloittamista puhelimen selailulla. Lopulta kuitenkin sain siivottua.


21.00 Kaverini tuli luokseni, koska tarkoituksena oli pitää tempparikatsomo. Temppareiden jälkeen katsoin vielä hetken Netflixiä ennen kuin sänky kutsui.

00.00 Nukkumaan!


Perjantai 29.3.

7.45 Herätys soi, mutta laitan torkun päälle (taas). 

9.15 Heräsin säpsähtäen ja tajusin nukkuneenin torkun ohi - hyvä minä. Siispä nousin ja laittauduin pikaisesti.

10.00 Lähdin kävemään koulua kohti kuvitellen, että saisin nauttia ihanasta auringonpaisteesta, kunnes puolessa välissä matkaa alkoi satamaan. Onneksi sade loppui lähes saman tien, mutta kyllä se silti motivoi kävelemään loppumatkan ripeästi.


11.00 Oli aika mennä syömään kavereiden kanssa. 

11.45 Laahustavin askelin takaisin lukemaan, vaikka lukemisen välttely houkuttelikin paljon. Lukeminen sujui kuitenkin ihan hyvin, kun pääsin kirjastoon lukemaan omaan kopperoon. Aloitin lukemisen samoin kuin aina, eli eilisten asioiden nopealla kertaamisella. Kävin läpi hallinto-oikeuden tiivistelmää opetellen siitä tärppejä. Kirjoitin asioita ja käsitteitä vielä uudelleen vihkoon tai muistilapuille, jotta oppisin ne nopeasti.


17.00 Menin syömään kavereideni kanssa. Ruuan jälkeen tuli jäätyä pakolliselle juttelu- ja hengailutauolle.

18.15 Hieman haikein mielin taas kirjastoon jatkamaan lukemista, kun oli tullut luettua niin huonosti sinä päivänä. Lueskelin oikeusinformatiikan tiivistelmää ja tein siihen alleviivauksia.



19.00 Luovutin lukemisen suhteen tyytyväisenä ja lähdin kävelemään kotiin podcastia kuunnellen.

19.30 Kotona vihdoinkin. Pieni henkinen kamppailu itseni kanssa siitä, että menenkö salille vai jäänkö kotiin katsomaan Netflixiä...

20.25 Ihmeiden aika ei ole ohi, sillä raahauduin salille tekemään selkätreenin. Luksusta oli se, että sali oli lähes tyhjä, joten sai olla yksin ja tehdä koko treenin rauhassa.





21.30 Tulin kotiin salilta ja menin suihkuun heti samoilta lämpimiltä. Suihkun jälkeen söin iltapalan ja katsoin Netflixistä Modernin perheen jaksoja varmaan tuhannetta kertaa läpi.

00.00 Nukkumaan.



Oikkarin arki ja fuksivuosi ei siis ole vain pelkkää biletystä, vaan lukemista ja opiskelua riittää loputtomiin asti, sillä aina voisi lukea enemmän. Vietän kirjastolla useita tunteja päivässä, pitäen välillä (turhankin) pitkiä taukoja lukemisen lomassa.  Arkeni pyöriikin hyvin pitkälle tällä samalla rutiinilla. Itse pidän omasta rytmistäni ja arjestani juuri tällaisena - yksinkertaisena. Sehän tässä yliopistossa opiskelemisessa on mahtavaa, että jokainen voi ajoittaa oman opiskelun juuri itse haluamallaan ja parhaaksi näkemällään tavalla!




Jenna Björn
Valmennuskurssivaliokunta
Blogivastaava

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Aikataulut kevään aikana – lukusuunnitelma


Taas alkaa olla lähellä se aika vuodesta, kun jännitetään valintakoekirjojen julkaisua ja niiden aiheita. Valintakoekirjallisuus julkaistaan keskiviikkona 10.4.2019. Yhteishaku on jo alkanut ja oikikseen on mahdollista hakea 3.4.2019 klo 15:00 saakka.

Muistan itse elävästi sen, kun vuosi sitten puntaroin, kannattaisiko minun koittaa hakea vielä uudestaan oikikseen. Taisin jättää hakemuksen tekemisen viimeiseen mahdolliseen päivään. Päädyin lopulta hakemaan, sillä oikeustieteen opiskelu oli pitkään ollut unelmani. Minun kannatti vielä yrittää ja mikäli sisään pääsy ei onnistuisi, niin ainakin voisin olla tyytyväinen siihen, että olin yrittänyt.  

Tänä vuonna hakeminen on tehty tasa-arvoisemmaksi, kun kaikilla on mahdollisuus saada sähköisesti valintakoekirjallisuus maksutta käyttöönsä. Myös fyysisten kirjojen tilaaminen on mahdollista. Mikäli et ole vielä kirjoja tilannut, tee se tänään! Myös sähköisen kirjan lukuoikeus tulee tilata Unigrafian verkkokaupasta. Ohessa linkki valintakoekirjallisuuden tilaamiseen: https://shop.unigrafia.fi/oikeustieteellisen_tiedekunnan_paasykoekirjat_2019/



Aikatalutus on avainasemassa valintakoekeväänä. Etenkin kun nyt vuodesta 2018 eteenpäin lukuaikaa on supistettu niin, että valintakoemateriaali on sisäistettävä reilussa kuukaudessa. Aikaa ei siis ole tuhlattavaksi. Itse näin toimivaksi sen, että tein A4-paperille kalenterin, jossa näkyi käytettävissä olevat päivät. Merkitsin jokaisen päivän kohdalle kirjan, jota minun tulee lukea ja tekniikan, jota käyttää. Usein lukutekniikaksi suositellaan sitä, että ensimmäisellä lukukerralla tutustutaan kirjaan nopeasti ja seuraavalla kerralla aletaan opetella yksityiskohtia ja lopuksi kerrataan kirja läpi. Toteutin tämän itse niin, että luin kolmena ensimmäisenä päivänä kirjan per päivä. Seuraavalle kierroksella tein lyijykynäalleviivaukset kirjoihin ja tähän vaiheeseen käytin 3 päivää/kirja. Seuraavaksi tein kirjaan värilliset alleviivaukset ja muistiinpanoja ja tämän vaiheen tein niin, että käytin 2-3 päivää/kirja. Tein tätä vaihetta kahden kierroksen ajan. Käytin näiden hitaimpien

lukukierrosten aikana puolituntia lukemisen alussa ja lopussa kertaamiseen. Uskon, että tämä oli merkittävä tekijä siihen, että pääsin sisään oikikseen. Viimeiset kolme päivää ennen valintakoetta käytin niin, että kertasin yhden kirjan läpi päivässä, käyttäen apuna laatimiani muistiinpanoja. Seurasin etenemistäni merkitsemällä surullisen hymiön, jos olin lukenut päivässä vähemmän kuin minun piti ja iloisen hymiön, jos olin saanut luettua ekstraa. Merkitsin ylös myös lukemani sivumäärät. Tämä auttoi minua konkreettisesti tsemppaamaan lukemisessa ja pysymään aikataulussa.  

Itse kävin kahdeksasta neljään töissä koko pääsykoeurakkani ajan. Tavoitteenani oli lukea arki-iltaisin vähintään 4 tuntia ja viikonloppuna sitten 7-8 tuntia. Vapaapäiviä en itselleni merkinnyt, sillä töissä käyminen vei lukuaikaani. Lisäksi koin kuukauden lukuajan sen verran lyhyeksi, että pärjäsin ilman vapaapäiviä. Mikäli kuitenkin luet kokoaikaisesti ja on mahdollista, suosittelen vapaapäivien pitämistä. Vapaapäivät kannattaa merkitä etukäteen kalenteriin, jotta niistä voi nauttia ja ne eivät sotke luku-urakkaa, kun ne on aikatalutettu siihen. Itselleni tuli luku-urakan aikana yksi suunnittelematon päivä, jolloin en vain jaksanut lukea. Se harmitti ja ahdisti suuresti, mutta en antanut sen lannistaa minua ja sain korjattua tilanteen seuraavina päivinä.

Itse en viime vuonna osallistunut valmennuskurssille. En olisi kuitenkaan päässyt sisään, ellen olisi aiemmin ollut valmennuskurssilla, jossa opin vastaus- ja lukutekniikan. Nämä ovat taitoja, joiden opettelu on haastavaa itsenäisesti. Mikäli siis olet ensimmäistä kertaa hakemassa, valmennuskurssi on ehdoton lisä. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta mennä paikan päälle valmennuskurssille, kannattaa ehdottomasti valita etäkurssi. Esimerkiksi Artiklan etäkurssilla on käytössä laadukkaat videot, joissa käydään läpi mm. vastaustekniikkaa. Valmennuskurssipäivät ja tehtävien tekeminen kannattaa myös kirjata kirjata kalenteriin.

Tärkein muistettava päivämäärä on tiistai 14.5.2019, jolloin valintakoe pidetään klo 10-15. Pakkaa mukaan hyvät eväät ja teroita kynäsi. Kevään luku-urakka on tuolloin takana ja sinun tulee saada paperille ylös keväällä oppimasi asiat.

Paljon tsemppiä kaikille teille, jotka olette tänä vuonna pyrkimässä oikikseen. Koetus on rankka, mutta ahkera työ palkitaan, kun tiedekunnan ovet avautuvat!



Laura Sairanen
Valmennuskurssivaliokunta
Verkkoympäristövastaava

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Vaikeuksien kautta voittoon

Vuosi sitten edessäni oli jälleen yksi pääsykoekevät ja vatsanpohjassa pelonsekainen ahdistus. Miten pystyn antamaan itsestäni tarpeeksi ja pärjäämään paremmin kuin monet muut hakijat? Miten ihmeessä voin oppia kaiken tarvittavan alle viidessä viikossa? Aiemmista vastoinkäymisistä huolimatta palo unelmien alaa kohtaan ei ollut laantunut – pikemminkin päinvastoin. Motivaatio sisäänpääsyyn oli huipussaan. Aiempina vuosina olin itse pahin este sisäänpääsylle: pelkäsin, että minusta ei ole luku-urakkaan, vertasin itseäni liikaa muihin ja olin itsekriittinen. Aiempina keväinä vaikeuksia toivat lisäksi selkävaivat, unettomuus ja muut elämän stressitekijät.

Ennen valintakoekirjallisuuden julkaisua valmistelin elämäntilanteeni luku-urakkaa varten laittamalla ne kuuluisat perusasiat (ruoka, uni, liikunta) kuntoon. Aloin tietoisesti ajattelemaan itsestäni ja taidoistani positiivisemmin, mikä toi uskoa omaan tekemiseen. Päätin lukea kotona, joten hankin ergonomisen työtuolin, jotta välttyisin selkävaivoilta. Minulle viihtyisyys on tärkeää, joten tein opiskeluympäristöstä itseäni visuaalisesti miellyttävän kukkine ja inspiraatiotauluineen. Tärkeimpänä asiana tein pääsykoeaikaa koskevan tavoitteen: tee joka päivä töitä sisäänpääsyn eteen. Luovuin myös pääsykoeprosessin ajaksi sosiaalisista velvoitteista, toisin sanoen ilmoitin tuttavilleni, että palataan asiaan viiden viikon päästä.

11.4. oli päivä, jolloin valintakoekirjallisuuden aihealueet ja materiaali julkaistiin. Luin kirjat muutaman kerran ihan yleispiirteittäin ennen kuin aloin suunnitelmallisesti opettelemaan niitä. Näin minulla oli heti alussa selkeä kuva siitä, miten kirjat rakentuivat ja mitä asioita ne pitivät sisällään. Samalla luin kirjat äänikirjoiksi puhelimeen pahan päivän varalle. Neljännellä lukukerralla aloin työstämään tekstiä tekemällä lukemisen lisäksi monipuolisesti jotain muuta: värikoodattuja alleviivauksia, marginaalimerkintöjä, muistiinpanoja, ajatuskarttoja, kaavioita ja listoja käsin ja koneella. Hyödyllisimmiksi tavoiksi osoittautui malliesseiden kirjoittaminen jokaisesta aihealueesta ja jatkuva ulkoa opettelu muistilappujen avulla. Kirjat ennätin lukea yhteensä 11 kertaa ennen pääsykoetta.


Lukuaikaan mahtui edellä mainittujen asioiden lisäksi muutama epätoivoitku, stressiä ja unettomuutta.

Paras lääke unettomuuteen oli melatoniinin sijaan lukemisen lopettaminen vähintään paria tuntia ennen nukkumaanmenoa. Unentarpeeni lisääntyi lähes 10 tuntiin vuorokaudessa mutta kun taustalla oli hyvät yöunet, oppiminenkin sujui. Kertaakaan en herännyt lukemaan herätyskellolla vaan nukuin niin pitkään kuin unta riitti. Oppiminen tapahtuu unessa, joten unen tarvetta ei voi väheksyä. Tavoitteeni mukaisesti tein töitä joka päivä mutta päivittäinen aktiiviaika vaihteli muutamasta tunnista lähes kymmeneen tuntiin, ollen keskimäärin 6-8h.

Jokainen päivä on erilainen lukupäivä, joten on tärkeää kuunnella itseä. Väsyneenä lukemisesta ei ole mitään hyötyä. Loin itselleni sopivan päivärytmin: aamut aloitin rauhallisesti ja usein herättelin kehoa ja mieltä joogalla ja varasin lukemiselle aikaa koko päivän. Päivien ohjelma riippui täysin lukuflowsta: lukuajan pituus ja tauotus vaihteli oman keskittymisen mukaan. Kävin lähes päivittäin jossain vaiheessa juoksemassa, mikä oli ehdoton henkireikäni. Loppua kohden turnausväsymys alkoi kuitenkin painamaan ja en malttanut odottaa, että pääsykoeaika on ohitse. Epätoivon hetkinä mietin, kuinka paljon olin jo tehnyt ja kuinka en ollut valmis luovuttamaan.

Pääsykoeaamuna 15.5. luin vielä muistilaput kertaalleen läpi ja viiden tunnin jälkeen poistuin salista kaikkeni antaneena.

34 päivään mahtui 3718 sivua kirjallisuutta, 30 sivua käsin kirjoitettuja muistiinpanoja, 177 post-it lappua, 26 esseetä ja ennen kaikkea parhaani tekeminen. Minulla ei ollut lukusuunnitelmaa enkä kerrannut tietoisesti missään vaiheessa. En myöskään tehnyt valmiita harjoitustehtäviä tai osallistunut valmennuskurssille. Aiempien pääsykoekeväiden ja valmennuskurssien ansiosta tiesin, että minulle sopii parhaiten nopea lukutahti, rentous, miellyttävä lukuympäristö ja muiden häiriötekijöiden poissulku. Koska motivaatiota oli, luin jakamiseni mukaan ja tärkeintä oli, että iltaisin olin tyytyväinen. Tämän kaiken seurauksena tiedekunnan ovat paukahtivat auki. Viisi viikkoa tuntuu lyhyeltä ajalta mutta siinä ajassa ennättää paljon. Täällä Rovaniemellä kirjojen saapuessa oli hiihtokelit parhaimmillaan ja muutama päivä ennen pääsykoetta juoksin shortseissa puiden vihertäessä.

Lukuprosessissa pärjää parhaiten omia vahvuuksiaan kuuntelemalla. Oikealla lukutekniikalla varmistat sinulle tehokkaan oppimisen ja vastaustekniikalla osoitat taitosi vakuuttavasti myös valintakokeessa. Valmennuskurssilta saat vinkkejä lukemiseen, vastaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan tärkeää vertaistukea unohtamatta. Itse tapasin lukuaikana paria samassa elämäntilanteessa olevaa kaveria ja pääsykoeprosessiin liittyvistä fiiliksistä keskustelu teki hyvää!

Lukuaika on lyhyt mutta tärkeä aika elämästäsi, joten priorisoi se. Tee asioita, jotka lisäävät jaksamistasi – älä kuitenkaan opiskelun kustannuksella. Älä vertaile itseäsi liikaa muihin vaan muista, että parhaasi tekeminen riittää.

Ja loppuun se kuuluisa kysymys: poistinko somen? – En.


Oikiksessa tavataan!



Anniina Simonen

valmennuskurssivaliokunnan sihteeri

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Irtiotto opiskelusta

Oikkarin viikonloppuja – ja välillä arkeakin – värittävät erilaiset opiskelijatapahtumat.

Fuksin näkökulmasta tärkein lienee lukuvuoden aloittava ”fuksihärdelli”, jonka aikana tutorryhmät ottavat toisistaan mittaa erilaisten koitosten merkeissä. Kolmen viikon mittaiseen härdelliin mahtuu mukaan tapahtumia laidasta laitaan, kuten grillibileet, ensimmäiset sitsit ja erilaiset rastikierrokset Lapin yliopiston lähimaastossa ja Rovaniemen yöelämässä – puhumattakaan fuksien ja vanhempien opiskelijoiden välisestä jalkapallo-ottelusta tai Lakimiesliiton illasta. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Fuksihärdelli huipentuu fuksiaisten finaaliin, jossa palkitaan parhaiten suoriutuneita fukseja ja tutorryhmiä.

Pääsin muuttamaan Rovaniemelle vasta sen jälkeen, kun ensimmäiset fuksihärdellin tapahtumat oli jo pidetty ja jännitin, etten pääse enää porukkaan mukaan. Stressaamiseni osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä ensimmäisinä opiskeluviikkoina panostetaan paljon ryhmäytymiseen ja kunhan on itse aktiivinen, ei varmasti jää yksin. Olin onnekas, sillä tutustuin fuksihärdellin aikana nykyisiin parhaisiin ystäviini. Rohkeasti siis ottamaan osaa erilaisiin tapahtumiin!

Fuksihärdelli oli pehmeä lasku varsinaisiin opintoihin, jotka alkoivat toden teolla syyskuussa. Kolmen viikon härdellin jälkeen tuntui jopa vähän ankealta aloittaa oikea opiskelu. Muistan puhuneeni kavereiden kanssa, että tässäkö tämä nyt oli – edessä vain pänttäämistä ja rankkaa työtä. Onneksi tajusimme pian, että Rovaniemellä on opiskelun vastapainoksi paljon vapaa-ajan aktiviteetteja ja opiskelijatapahtumia. Oli myös mukavaa huomata, että moni tapahtumista on poikkitieteellisiä, kuten Rolmiot ja Poronkusema.

Rolmiot järjestetään useamman kerran lukuvuoden aikana ja ne kokoavat yhteen Rovaniemen haalarikansan ”ennennäkemättömiin poikkitieteellisiin opiskelijabileisiin”. Ensimmäiset Rolmioni koin lokakuussa, jolloin teemana oli 80-luku. Seuraavissa Rolmioissa, jotka järjestetään maaliskuun lopussa, pääsemme tanssimaan ysärimusiikin tahdissa.


Poronkusema* on helmikuussa järjestettävä Pohjois-Suomen suurin opiskelijatapahtuma, johon ottaa osaa opiskelijoita ympäri Suomen. Poronkusemassa kisataan joukkueissa muun muassa parhaasta asusta sekä rastikilpailun herruudesta. Poronkusema huipentuu sunnuntaiaamuna järjestettävään sillikseen, johon kannattaa ehdottomasti osallistua - jos olo sen vain sallii.

Helmikuussa koitti myös kauan odotetut Artiklan kaamosluennot, jotka järjestettiin Levillä. Tapahtumasta teki erityisen merkittävän se, että fuksit saivat laittaa bolognanpunaiset haalarinsa ylleen ensimmäistä kertaa. Kaamosluennot koostuivat lyhyehköistä luennoista ja pienryhmissä valmistelluista esitelmistä, jotka esitimme muille opiskelijoille näköalaravintolassa. Kipakka 30 asteen pakkanen ei tahtia haitannut: aurinko paistoi ja maisemat ja seura olivat mitä mahtavimpia.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen kokenut ja tehnyt asioita, joita en olisi etukäteen voinut kuvitella: talsinut Rovaniemen katuja poronsarvet ja Sauli Niinistö -naamari päässä, sitsannut Oulussa lääkärintakissa ja risteillyt 20-luvun tamineissa yhdessä muiden Suomen oikkarifuksien kanssa. Rovaniemi on yllättänyt minut positiivisesti: tapahtumia tuntuu olevan niin paljon, ettei kaikkiin edes välttämättä ehdi osallistua. On kuitenkin tärkeää osata irrottautua välillä tenttikirjoista ja lähteä ulos tuulettumaan kavereiden kanssa.

 * Poronkusema on myös vanha porolla liikuttaessa käytetty pituuden mittayksikkö. Poronkusema on se matka, jonka ajoporoa voi ajaa (poron) virtsaamistaukojen välillä. Tärkeää tietoa Lappiin muuttavalle! ;-)

Katja Kärkkäinen
Valmennuskurssivaliokunta
Sometiimi