Valmennuskurssitiedottajan terveiset

Heippa kaikille!

Olen Sophia, 25-vuotias toisen vuoden oikeustieteiden opiskelija, ja tulevan vuoden 2020 valmennuskurssitiedottaja. Vaikka valintakokeisiin ja valintakoekirjallisuuden julkaisuun on tästä katsottuna vielä tovi aikaa, muistan omasta hakuajastani sen, että tuleva koitos pyöri mielessä enemmän tai vähemmän ympäri vuoden. Ei varmaan ole siis liian aikaista kertoa hieman omasta matkastani oikikseen! Jouduin itse soittamaan oikeustieteellisen ovikelloja useamman kerran ennen kuin ne lopulta aukesivat vuonna 2018, joten ehdin hioa omaa lukutekniikkaani lähes täydellisyyteen. Erilaisia tyylejä opiskella on varmasti yhtä monta kuin on opiskelijoita, mutta koin itse hyödylliseksi lukea toisten onnistumisista (ja epäonnistumisista) ja poimia niistä vinkkejä ja tekniikoita, joita en itse olisi ehkä ajatellut kokeilla.

Mitä tein omana keväänä

• Luku- ja vastaustekniikka: Silmäilin jo ennen valintakoemateriaalien julkaisua edellisvuosien valintakoekirjoja, ja tutustuin pintapuolisesti erilaisiin potentiaalisiin aiheisiin ja kirjojen tyyleihin. Valintakoekirjallisuus voi olla hyvin erilaista luettavaa kuin muut oppikirjat, sillä kirjat sisältävät usein hyvin paljon asiaa sivumäärään nähden, ja niiden lukeminen osoittautui itselleni ainakin suhteellisen työlääksi. Artiklan valmennuskurssit tarjoavat mahdollisuuden myös opetella verkkoympäristössä vastaustekniikkaa jo hyvissä ajoin ennen valintakoemateriaalien julkaisua, jonka koin itse omana keväänäni erittäin hyödylliseksi tavaksi valmistautua kokeeseen.
• Heräsin samaan aikaan joka päivä:Vaikka tämä vinkki voi tuntua hieman itsestäänselvyydeltä joillekin, olen itse sellainen, joka nukkuisi vaikka iltaan asti jos ei olisi herätystä soimassa. Kun suhtautuu lukemiseen kuin töissä tai koulussa käymiseen, ja aloittaa joka päivä samaan aikaan, on vaikeampi lykätä lukemista sellaisina päivinä kun kirjojen avaaminen tuntuu tylsältä.
• Asetin realistiset tavoitteet lukemiselle:Vaikka lukemisen suunnittelu on tärkeää, en itse asettanut päiville liian tiukkoja aikatauluja. Päätin sivumäärien sijaan tuntimäärästä. Jos asettaa liian korkeat vaatimukset itselleen, voi helposti lannistua, kun ei niihin ylläkään, tai stressaantua jälkeenjäämisestä.
• Löysin vertaistukea:Vaikka ystäväni koittivat parhaansa mukaan eläytyä pääsykoekevään fiiliksiini, ei oikein muu kuin toinen samaa läpikäyvä voi tietää, mitä tunnet. Itselleni oli paljon apua valmennuskurssikavereista, joiden kanssa tuskailimme välillä keskellä yötäkin ryhmächatissä, ja valmennuskurssitutoreista, jotka auttoivat tsemppaamaan kun motivaatio tuntui olevan hukassa.
• Oma tyyli lukea: Itselleni keskittyminen lukemiseen tuntikaupalla on aina ollut hankalaa, ja koin jo lukiossa pomodoro-tekniikan minulle sopivaksi. (https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka). Itselleni oli myös hyötyä ajatuskartoista ja tiiviistä muistiinpanoista. Kokeilemalla selviää mikä toimii sinulle parhaiten!

Mitä en tehnyt omana keväänä

• Lukenut kellon ympäri: Asetin paitsi ajan jolloin aina aloitin lukemisen, myös ajan, johon annoin itselleni luvan lopettaa. Harvat jaksavat lukea 15 tuntia päivässä, ja itse koin tehokkaan työskentelyni loppuvan 6-8 tunnin jälkeen.
• Pakottanut itseäni lukemaan, jos se ei onnistunut:En kokenut syyllisyyttä taukojen tai lyhyempien päivien pitämisestä, sillä päivinä jolloin lukemisesta ei tullut mitään, olisi turha itsensä soiminen vaan pahentanut fiilistä. Kokeilin sellaisina päivinä esimerkiksi vain kerrata, esimerkiksi edellä mainittuja ajatuskarttoja tai omia tiivistelmiä tehden. 
• Sulkenut kokonaan itseäni kirjastoon: Kun olin saanut päivän lukemiset päätökseen, omistin illat asioille jotka auttoivat minua jaksamaan: näin kavereita, kävin urheilemassa, tai löhöilin vain illan sohvalla elokuvaa katsoen. Valintakoekevät ei kestä loppujen lopuksi kauaa, mutta kaipasin itse kuitenkin myös vastapainoa lukemiselle.
• Verrannut itseäni muihin:Kirjastossa osuu melkein väkisinkin silmään muita valintakokeisiin opiskelevia, ja joskus tuntuu että he suorittavat epäinhimillisen pitkiä päiviä, heillä olisi paremman näköiset yliviivaukset kuin itsellä, tai isompi kasa muistiinpanoja. Siinä kohtaa ei kannata alkaa epäilemään omaa suoritustaan, vaan muistaa että tehokas opiskelu näyttää jokaisella erilaiselta, ja päällisin puolin ei pysty arvioimaan toisten osaamista.
• Kadottanut omaa motivaatiota:Pitkinä päivinä kirjastossa, kun lukeminen tuntui tökkivän ja ystävät olivat ulkona nauttimassa auringonpaisteesta tai Vappuriennoista, alkoi välillä kyseenalaistamaan oliko tässä hommassa nyt mitään järkeä. Siinä kohtaan kannattaa muistaa, miksi on itse hakemassa, ja mikä valintakokeen jälkeen odottaa. Jokaisella on oma syy, miksi on päättänyt hakea oikeustieteelliseen, eikä sitä kannata kevään aikana kadottaa. Mielessä voi pitää vaikka kokeen jälkeen häämöttäviä bileitä valmennuskurssikavereiden kanssa, niitä tv-sarjojen jaksoja joita saa luvalla katsoa vaikka 10 tuntia putkeen valintakokeen jälkeen, tai sitä mahtavaa fuksivuotta joka ehkä odottaa syksyllä. Vaikka oma tieni oikikseen tuntui välillä kiviseltä, en vaihtaisi Lapin yliopistosta saamiani kokemuksia enää mihinkään. 

Odotamme täällä jo innolla tulevaa kevättä ja tulevia valmennuskursseja. Mikäli sinulla on kysymyksiä tulevasta keväästä, valmennuskursseista, omasta motivaatiosta tai mistään muuhun valintakokeisiin liittyvästä, autan mielelläni!

Mukavaa loppuvuotta kaikille! 

Sophia Macnamara
valmennuskurssitiedottaja
valmennus@artikla.fi

Aikuisiällä oikikseen

Hei kaikille!

Olen Antti Ali-Sisto, 33-vuotias tyrnäväläinen toisen vuoden opiskelija Rovaniemen oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Unelma juristin urasta syntyi jo varhain peruskouluiässä, mutta kuitenkin jo lukioaikana ajauduin työelämään ja pian sen jälkeen jo huomasinkin olevani oravanpyörässä juokseva asuntovelallinen kahden lapsen isä. Tukahdutin haaveeni juristin urasta taka-alalle ja vuodet vierivät. Tyytymättömyyden saavuttaessa tietynlaisen lakipisteen päätin, että nyt riittää itseni huijaaminen ja 32-vuotiaana hain ja pääsin Rovaniemen yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Täytyy kyllä sanoa, että sellaista fiilistä, mikä opiskelijavalintojen tuloksien julkaisupäivänä oli, en kovin taajaan ole saanut kokea!

Täytyy myös todeta, että onhan tämä Rovaniemen oikiksessa opiskeleminen antoisaa ja sujuvaa touhua! Toki perhe-elämän ja opiskelujen yhteensovittaminen on oman puljaamisensa aiheuttanut, varsinkin kun työelämäkään ei täysin ole päästänyt otteestaan. Vaikka opintojen poolirakenne on joissain piireissä herättänyt kritiikkiäkin mm. lisääntyneen läsnäolopakon vuoksi, niin itse koen, että kaikkinensa opiskelu Rovaniemen oikiksessa on ollut todella vapaata ja järjestelmän asettamien rajojen sisällä on riittänyt temmellystilaa. Toki notaarivaiheen pooliopintoihin sisältyy jonkun verran pakollista läsnäoloa luennoille ja ryhmätöihin, mutta eihän oikiksen nyt ole tarkoituskaan olla mikään kirjekurssi. Opetuksen tason ollessa valtaosin todella hyvää, niin läsnäolopakkoa en ole kokenut epämiellyttäväksi. Kaikki epäilevät ajatukset opintojen ja muun elämän yhteensovittamisesta ovat osoittautuneet turhiksi. Asioilla tuppaa kummasti olevan taipumus järjestyä.

Elämäntilanteeni vuoksi en ole kokenut oikein sopivana ajatuksena sitä, että käyttäisin opintoihini ainakaan sallittua maksimiaikaa, vaan tavoitteenani on alusta pitäen ollut valmistua kolmessa, tai ihan maksimissaan neljässä, vuodessa. Olen siis nopeuttanut opintojani käymällä ensimmäisenä vuonna pääosin kahta poolia rinnakkain ja lisäksi olen suorittanut joitain valinnaisia opintoja. Poolin läsnäolopakollinen opetus on järjestetty siten, että se ei älyttömän paljoa mene päällekkäin toisen käynnissä olevan poolin opetuksen kanssa ja tenttien väliinkin yleensä jää useampi päivä. Lisäksi yhtä aikaa käynnissä olevien poolien aihealueet saattavat mennä osittain päällekkäin, mikä tekee sen, että työmäärä ei ihan kaksinkertaistu, vaikka kahden poolin opinnot työn alla olisivatkin. Esimerkkinä edellä mainitusta vaikkapa ympäristöoikeuden ja hallinto-oikeuden poolit. Mikäli lukuintoa riittää ja elämän pystyy järjestämään siten, että myös pystyy käyttämään sitä intoa lukemiseen, niin opintoja pystyy tarvittaessa nopeuttamaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että opiskeluaikana tärkeää on myös verkostoitua ja elää sitä kuuluisaa opiskelijaelämää, niin varauksetta en suosittele opintojen nopeuttamista. Eikä opintojen nopeasti suorittaminen todellakaan mikään itseisarvo ole. Vuosien jälkeen ei varmastikaan ole enää merkitystä sillä, kauanko opinnot kestivät. Jos nopeuttamiseen on kuitenkin jokin erityinen syy, niin se on täysin tehtävissä. Järjestelmä antaa mahdollisuuden suunnitella opintoja monenlaisiin elämäntilanteisiin sopivaksi ja kokonaisuudessaan opiskelu oikiksessa on hyvin vapaata ja omatoimista.

Haluan siis rohkaista eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka ovat jo kenties ehtineet hankkia perhettä tai joilla on työura käynnissä jollain toisella alalla tai muuten vain suhtautuvat epäilevästi uusien opintojen ja muun elämän yhteensovittamiseen. Jos juristin ura on se, mikä kiinnostaa, asenne on kohdallaan ja tavoitteen eteen on oikeasti valmis tekemään paljon töitä, niin kannustan ehdottomasti hakemaan oikikseen. En ole vielä tavannut ihmistä, joka tätä opiskelu- tai uravalintaa olisi katunut. Joitain muita opiskelu- tai uravalintoja olen joskus kuullut kaduttavan.

Pääsykoeurakka, kuten moni muu vaativa asia elämässä, saattaa tuntua rankalta, eikä siitä siinä hetkessä osaa välttämättä nauttia. Omalta osaltani voin kuitenkin sanoa, että pääsykokeisiin valmistautuminen piirtyi muistoihini mukavana ja antoisana jaksona elämässä!

Tsemppiä kaikille kokelaille kevään koitokseen!

Oikis ja liikunta

Opiskelu oikiksessa on kovaa työtä ja siksi on hyvä tehdä vapaa-aikana asioita, joista nauttii ja jotka tuovat vastapainoa tenttiin lukemiselle. Itse koen, että liikunta on opinnoissa jaksamisen kannalta oikeastaan välttämättömyys, jotta keho ja mieli pysyvät virkeinä. Liikuntaan ei kuitenkaan kannata suhtautua pakollisena lisätehtävänä, vaan enemmänkin arjen vapaahetkenä, jolloin opiskeluasioita ei tarvitse kantaa mielessä.

Minun liikuntamuotoni on ollut ryhmäliikunta. Ohjaan opintojen ohessa ryhmäliikuntatunteja muutamana iltana viikossa ja käyn myös itse tunneilla. Minusta oikis ja liikunta ovat arjessa toimiva combo! Jos tykkäät salilla käymisestä tai ryhmäliikunnasta, löytyy näihin Rovaniemeltä hyvät mahdollisuudet jokaiselle.

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse lähteä salille treenaamaan, jos se ei tunnu kiinnostavalta, vaan Rollossa ja Artiklassa voit harrastaa myös paljon muuta!

Artiklan viikottaisesta liikuntatarjonnasta löytyy sählyä, futista ja kun säät sallii, pelataan täällä välillä pesistä. Järjestämme myös lajikokeiluja ja pyrimme näin tarjoamaan mahdollisuuden tutustua uusiin liikuntalajeihin!

Artiklan erityisjuttu on syysvaellus.  Syysvaelluksella on pitkät perinteet Artiklan tapahtumakalenterissa. Yliopistomme sijainnin vuoksi meillä on loistava mahdollisuus lähteä vaeltamaan Lapin kauniisiin maisemiin! Viimeisimmät reissut on tehty Kilpisjärvelle, Hetta-Pallakselle ja tänä syksynä Karhunkierrokselle. Olen itse ollut jokaisena opiskeluvuonna mukana vaelluksella ja reissut ovat olleet mielestäni ihan parhaita juttuja opiskeluaikana. Syysvaellukselle osallistuminen on myös hyvä matalan kynnyksen tapa aloittaa vaellusharrastus ohjatulla reissulla.

Toinen Rollon erityisjuttu on ihana talvi. Rovaniemeltä Suomen parhaisiin laskettelukeskuksiin on vain parin tunnin ajomatka. Joka tammikuussa Artiklan jäsenet suuntaavat Leville legendaarisille kaamosluennoille, jonka yhteydessä voi halutessaan toteuttaa laskettelureissun. Juuri äskettäin perustettiin myös Artiklan oma laskettelukerho, jonka toimintaan kannattaa myös ensi syksynä opintojen alussa lähetä mukaan, mikäli opiskelijoiden laskettelureissut kiinnostavat!

Vapaa-ajan harrastusten ei kuitenkaan tarvitse olla vain liikuntaa! Lapin yliopistosta löytyy kuoro, ylioppilasteatteri ja muita kulttuuripuolen harrastusmahdollisuuksia. Kannustan uusia opiskelijoita ehdottomasti tekemään opiskeluajasta oman näköistä! Monet ovat harrastaneet ennen opintoja jo monenlaista ja tavoitteena onkin, että harrastamista voisi halutessaan jatkaa myös yliopisto-opintojen aikana. Mikäli koet, että Artiklan kulttuuri- ja liikuntavalikoimasta puuttuu jotakin, voit ehdottamasti myös ehdottaa uusia juttuja. Artiklassa on lisäksi vapaa-ajan kerhoja, joita jäsenet voivat perustaa omien mielenkiinnonkohteidensa mukaisesti.

Samalla kun olen kirjoittanut tätä tekstiä on Rolloon satanut juuri ensilumi! Lasku- ja hiihtokelit ovat siis pian täällä.

Nautitaan talvikeleistä ja sen jälkeen tsemppiä kevään luku-urakkaan!

Sofia Falck

Artiklan Kulttuuri- ja liikuntavastaava 2019

Kokemuksia fuksisyksystä Rovaniemellä

Hei kaikille!

Unelma opiskelusta oikeustieteellisessä on konkretisoitunut fuksisyksyn muodossa Rovaniemellä, ja arki on alkanut rullaamaan uudella paikkakunnalla. Täten haluaisinkin hieman valaista tässä kirjoituksessa sitä, millaista opiskelu on täällä Lapin yliopiston tiiviissä yhteisössä ollut. Ensinnäkin täytyy sanoa, että Rovaniemi opiskelijakaupunkina ylitti kaikki odotukseni! Monella oikeustieteelliseen hakevalla on varmasti omat ennakkoluulonsa ja stereotypiansa tätä paikkakuntaa kohti, enkä itsekään ollut tähän syytön. Miten helposti esimerkiksi kotona pääsee käymään, saako uusia ystäviä, onko Rovaniemi ankea ja kylmä paikka ja niin edelleen. Lyhyen mutta toiminnantäytteisen alkusyksyn jälkeen en voi todeta muuta kuin olleeni hölmö. Muun muassa matkustaminen on yllättävän vaivatonta lukuisten juna- ja linja-autoyhteyksien (+ lennot halpoja, jos olet alle 26-vuotias!) ansiosta, ja kavereista ja muusta elämästä ei todellakaan ole puutetta. Tästä paras esimerkki tähän mennessä on ollut mahtava ns. Fuksihärdelli, joka alkoi jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia opintoja. Tähän moniviikkoiseen rupeamaan on kuulunut erilaisia tapahtumia aina baarikierroksesta piknikkiin ja erilaisiin leikkimielisiin urheilu- ja muihin kisoihin vanhempien tieteenharjoittajien ja uunituoreiden fuksien välillä.

Tunnelmia fuksien ja vanhojen välisestä jalkapallo-ottelusta. 

Ottelun voittivat vanhat, mutta jälkipeleissä 
karaoken merkeissä fuksit veivät 100-0

Erityisesti ainejärjestömme Artikla on ollut todella lämminhenkinen ja vastaanottava yhteisö, jossa todella tuntee olevansa kotonaan hyvin lyhyenkin ajan jälkeen. Porukka on todella avuliasta ja ystävällistä, ja suhteellisen suuresta vuosikurssista huolimatta sosialisointi ja tutustuminen on ollut äärimmäisen helppoa. Tästä saamme kiittää mahtavia tuutoreitamme, jotka pitävät huolen siitä, että jokainen halukas pääsee osaksi artistiyhteisöä ja saa asetuttua taloksi Rovaniemelle! (Artisti on leikkimielinen nimitys Lapin yliopiston oikeustieteen opiskelijoista.) Ylipäätään koko yliopistomme koko tiedeyhteisö eri tieteenaloineen ja suuntauksineen tulee hyvin toimeen ja puhaltaa yhteen hiileen, sillä suhteellisen pienestä koosta johtuen poikkitieteellisyys ja eritoten kansainvälisyys on hyvin vahva osa yliopistoamme. 

Tilannekuvaa poolin aloitusinfoluennolta. Monet suosivat
läppäreitä muistiinpanojen tekemiseen ja itse
opetuksenkin seuraamiseen

Mutta entä itse opiskelu? Niin hauskaa kuin se olisikin, yliopisto ei voi olla loputonta bilettämistä ja pelkkää hauskanpitoa. Tätä kirjoittaessani olen juuri kertaamassa ensimmäiseen tenttiin, joka tulee vastaan ensimmäisen varsinaisen opintokokonaisuuden, eli poolin lopussa. Poolit ovat siis pakolliset opinnot kokonaisuuksiksi niputtavia opintojaksoja, joiden sisältö on kymmenen opintopistettä per pooli, ja jonka sisällä on yleensä muutamia eri luentokokonaisuuksia tehtävineen. Lisäksi poolissa on yksi tai useampi tentti ja yhden poolin pituus on noin puolestatoista kuukaudesta kahteen kuukauteen. Töitä on siis kohtalaisen paljon, mutta pienellä ajanhallinnalla opiskelumateriaali ja tehtävät eivät missään nimessä ole ylitsepääsemättömiä. Olen huomannut, että varsinkin kun pohtii asioita yhden tai useamman kaverin kanssa, oppiminen tehostuu huomattavasti. Opinnot kuitenkin alkoivat kevyemmällä poolilla, jossa käydään läpi muun muassa oikeushistoriaa. Ei siis tarvitse pelätä, että heti fuksihärdellien päälle nakattaisiin suurta opintokokonaisuutta. Opetus on kuitenkin heti alusta alkaen laadukasta, ja vaikka läsnäolopakkoa on paljon, ovat luennoitsijat olleet kaikki taitavia pitämään sen väsähtäneimmänkin fuksin mielenkiintoa yllä. Meillä on käynyt luennoimassa jo tässä vaiheessa opintoja esimerkiksi Martin Scheinin kaltaisia merkittäviä tieteenalamme nimiä. 

Toisin sanoen ei todellakaan tarvitse pelätä sitä, että opetus ei olisi tiedekunnassamme laadukasta. Tähän mielipiteeseen yhtyvät niin tuoreet fuksit kuin vanhemmat konkaritkin, joilta asiasta on kysytty. Suosittelenkin todella harkitsemaan myös Lapin yliopiston oikeustieteellistä pohtiessasi vaihtoehtojasi. Voin taata, että et tule pettymään.

Oikein hyvää loppusyksyä juuri sinulle toivottaen,

Miro Mäkipää

Fuksi 2019

Kotikansainvälistymistä ja Pohjolan pitoja

Arvon uusi oikeustieteen ylioppilas!

Onnittelut opiskelupaikastasi Lapin yliopistossa ja lämpimästi tervetuloa niin tiedekuntaan kuin ainejärjestöömme Artiklaankin. Nimeni on Tea ja saan tänä vuonna toimia yhdistyksemme hallituksen ulkoasiainvastaavana.

Teen toisin sanoen erityisesti kansainvälisten asioiden osalta parhaani, jotta Sinulle #oikisonihmisenparastaaikaa. Laajan tapahtumakalenterimme tarjonnasta kansainväliseen toimintaan kuuluvat ennen kaikkea Pohjoismainen yhteistyö sekä mahdollisuus tutustua yliopistomme vaihto-opiskelijoihin.

Jokaisella Nordic Weekillä on ’’SURPRISE’’ eli yllätysohjelmanumero. Aarhusissa pääsimme kaupungin kattojen ylle modernin taiteen museossa ARoS:ssa. Suunnitelma oli plan b, mutta varsin onnistunut sellainen.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet aina 1820-luvulta asti. Yhteistyö on ainutlaatuista, sillä millään muulla tieteenalalla yhteistyötä ei Pohjoismaisella tasolla harjoiteta näin tiiviisti. Tänä päivänä Nordiska Sekretariatetissa, eli ns. ’’pohjoismaisessa komiteassa’’ on 11 jäsenainejärjestöä.  Artiklan lisäksi mukana ovat sisarainejärjestöistämme Codex (Helsinki), Justus (Vaasa), Lex (Turku) ja Pykälä (Helsinki). Ruotsista Juridiska Föreningen i Uppsala (Uppsala) ja Juridiska Föreningen (Tukholma), Norjasta Juristforeningen Bergen (Bergen) ja Juristforeningen (Oslo), Islannista Orator (Reykjavik) sekä Tanskasta Juridisk Selskab (Aarhus). Osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta tämä tarkoittaa em. kaupungeissa 11 Nordic Weekiä vuoden aikana, jotka tunnetaan myös mm. nimillä kansainvälinen viikko, kv-viikko ja nordiska veckan.

Oratorin Nordic Weekillä Reykjavikissa osallistujat pääsivät kylään Islannin presidentin Guðni Thorlacius Jóhannessonin luokse. 

Jokainen viikko, Islantia lukuun ottamatta, kestää pääsääntöisesti viisi päivää. Päivällä keskitytään akateemiseen ohjelmaan, kuten luentoihin ja tuomioistuinvierailuihin, jolloin on tarkoitus oppia viikon oikeudellisesta teemasta. Illalla sen sijaan tutustutaan kunkin jäsenainejärjestön opiskelijaelämän saloihin. Perinteiset iltatapahtumat ovat hyttetur eli mökkireissu, sitsikulttuurin aatelistoon kuuluvat kv-sitsit sekä iltapukujen säihkettä loistavat vuosijuhlat. Parhaimmillaan viikot tuovat kävijöidensä elämään uusia ystävyyssuhteita, mahdollisuuksia syventää omaa laintuntemusta ja ikimuistoisia matkailuelämyksiä paikallisin silmin.

Kokemus oli paitsi huikea,
myös 
hyvin Instagram-ystävällinen.

Kuljin itse edeltäjäni jalanjäljissä ja aloitin ’’kv-maailmaan’’ tutustumisen osallistumalla Artiklan oman viikon (vko 43) kv-toimikuntaan. Oman viikon järjestämiseen osallistuminen on hauska ja matalan kynnyksen näköalapaikka viikkoiluun, mutta myös erinomainen tilaisuus tutustua sekä toisiin oikkareihin että ainejärjestötoimintaan. Mukana voi olla vaikkapa sitsikeittiössä, valokuvaamassa tai laatimassa tiivistelmiä. Hakemus kannattaa fuksihärdellin jälkeen koittavassa toimikuntahaussa laittaa ehdottomasti tulemaan, sillä syksyllä fuksit ovat mukaan pääsyssä etusijalla!

Rovaniemi (Rollo) on myös itsessään yllättävänkin kansainvälinen. Lapin matkailun keskuksena kaupunki sykkii turismia ja yliopistollamme vaihtareita voi leikkimielisesti nimittää isoimmaksi tiedekunnaksemme. Ns. kotikansainvälistyminen onkin oiva keino pitää huolta sisäisestä kosmopoliitistaan tai kotoilijalle mahdollisuus avata itselleen ovi maailmalle ostamatta matkalippuja.

Artikla on historiassaan ottanut toiminnassaan vuosi vuodelta harppauksin kehitysaskelia ja tänä vuonna vaihtaritoiminnan kehittäminen on yksi monista. Ensisijaisena tavoitteena on rakentaa toimintaa kohti suuntaa, jossa oikkarivaihtari kokee päässeensä aidosti osaksi Artistin elämää ja voi muistella vaihtariaikaansa Suomessa vielä kiikkustuolissa.

Tapahtumat vaativat aina tekijänsä, joten jos viihdyt kansainvälisessä ympäristössä tai haluaisit kokeilla sellaista, haluat putsata kielitaitosi ruosteesta tai oppia uutta kieltä, olet kenties itse ollut vaihdossa ja haluat jakaa tietämystäsi tai tunnet muuten kutsumusta vaihtaritoimintaan, olet lämpimästi tervetullut mukaan rakentamaan sitä Artiklaan yhdessä kanssani.

 Sing så jah, jah, jibbi, jibbi jah…
laulettiin Aarhusin 
Nordic Weekin 
vuosijuhlien ’’konferenssissa’’.

Suosittelen yliopistoaikana tutustumaan myös European Law Students’ Associationin (ELSA) sekä Erasmus Student Networkin (ESN) järjestötoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Myös kv-tuutorointi on ihana mahdollisuus tutustua vaihtareihin tuutoroinnin kautta. Yliopistomme kansainvälistymispalvelut rekrytoivat tuutorit ja vastaavat mielellään aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi Rollossa järjestetään Café Lingua tapaamisia, joissa voi rennoin mielin oppia vaikkapa kiinan kielen alkeita tai opettaa vaihtaria asioimaan kaupassa suomeksi.

Olethan minuun rohkeasti yhteydessä, jos kansainvälisyys kiinnostaa niin mietitään yhdessä juuri Sinulle paras tapa olla mukana! Ilahdun myös suuresti, jos tulet yliopistolla tai vaikka Sinulle hyvin pian tutuksi tulevassa ’’kuupaikassa’’ juttelemaan.

Yhteydenottoasi innolla odottaen

Tea Selin

Ulkoasiainvastaava, ympäristövastaava 2019

Pääsykoe ohi, mitä seuraavaksi?

Pääsykokeesta ja pääsykoetuloksien julkaisemisesta on jo tovi aikaa, joten alkaa olla aika kääntää katseet tulevaan syksyyn! Haluamme vielä kerran onnitella kaikkia hakijoita rankasta pääsykoekeväästä selviämisestä. Miten ikinä jatkatkaan syksyäsi, oli se sitten oikisopintojen aloittaminen tai välivuoden pitäminen, ota nyt aikaa itsellesi ja rentoutumiseen - Sinä olet sen ansainnut! Tässä vaiheessa monilla on varmasti kysymyksiä liittyen tulevaan. 

Tässä postauksessa valmennuskurssiporukka kertoo arvokkaita vinkkejä tulevia opintoja ja mahdollista välivuotta varten.

Mitä tehdä valintakoetuloksien julkaisemisen jälkeen? 

Mikäli tänä vuonna jäi opiskelupaikka saavuttamatta, muista, että et ole ainut ja virheistä oppimalla ensi vuosi voi olla juuri se vuosi, kun sinä pääset oikikseen. Kun itselläni oli jäänyt opiskelupaikka saamatta, pohdin tulosten julkaisemisen jälkeen, mitä olisin voinut tehdä toisin ja missä voisin vielä parantaa.  Käymällä läpi valintakokeessa tekemiä virheitä ja luku- ja vastaustekniikassa mahdollisesti tarvittavia parannuksia, huomaat, että voit kehittyä ja oppia vastoinkäymisistä seuraavaa pyrkimiskertaa varten. Viime vuonna päästessäni sisään, olin ottanut opikseni virheistä valintakokeessa ja kokeillut uusia opiskelutekniikoita pääsykoelukemisessa. Kannattaa myös suunnitella välivuotta. Hyödyllistä on esimerkiksi suorittaa avoimen yliopiston kursseja.

Ja onneksi olkoon, jos olet tänä vuonna päässyt sisään. Anna itsellesi aikaa rentoutua kesällä, mutta varaa aikaa myös asunnon etsimiseen, mikäli muutat toiselle paikkakunnalle. Lisäksi kannattaa tutustua tulevan yliopiston opiskelijajärjestötoimintaan ja selvittää tärkeitä päivämääriä tulevalle fuksisyksylle.

- Sini


Vinkkejä välivuodelle?

Ensinnäkin, onnittelut tekemästäsi suuresta työstä pääsykokeiden eteen. Olet askeleen lähempänä unelmaasi! Vaikka oikeustieteellisen ovet eivät vielä tällä kertaa auenneetkaan, olet kokeneempi ja valmiimpi seuraavaa luku-urakkaa varten. Välivuoden tuleminen voi olla tahallinen tai tahaton ja joillekin (kuten allekirjoittaneelle) niitä saattaa kertyä useampikin. Välivuosi on erinomaista aikaa pohtia sitä, mitä tosiasiassa elämällään haluaa tehdä. Mikäli paloa oikeustieteisiin löytyy, kannattaa miettiä mikä ratkaisu sopisi itselle parhaiten. Osa ei halua ajatellakaan välivuonna opiskelua ja haluaa vain nauttia elämästä tai tehdä töitä. Ja se on oikeasti fine eikä määritä sitä, tuletko pääsemään vuoden päästä sisään vai et.

Mikäli kuitenkin haluaisit edistää mahdollisuuksiasi päästä ensi kevään haussa oikikseen, suosittelen lämpimästi opiskelua. Avoimessa yliopistossa voit suorittaa oikeustieteellisen opintoja: pääset samoille luennoille ja voit suorittaa samoja tenttejä kuin tiedekunnassakin opiskelevat. Myöhemmin voit lukea aiemmin suoritetut opinnot osaksi tutkintoasi. Toki avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista, joten taloudellisesta tilanteestasi riippuen voit suorittaa opintoja oman tilanteesi mukaan. Lisäksi luentoja on mahdollista päästä kuuntelemaan ihan maksutta. Tämä on hyvä tapa, mikäli haluat vähän tunnustella oikismaailmaa. Lapin yliopiston avoimen yliopiston vaihtoehtoja pääset tutkimaan tästä https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Avoin-yliopisto/Opintotarjonta-syksy-2019.

Mikäli elämäntilanne antaa myöten, voin suositella lämpimästi myös esimerkiksi kansanopistojen oikeustieteellisiä linjoja, joissa opiskeluun on mahdollista saada toisen asteen opintotukea. Taloudellisesti kansanopistot ovat avointa yliopistoa kalliimpia mutta siellä on mahdollista saada yksilöllisempää opastusta ja tukea oikeustieteellisten opintojen alkumetreillä. Kansanopistoissa tehdään avoimen yliopiston kautta opintosuorituksia. Kuitenkaan kansanopistot tai avoimen yliopiston opinnot eivät ole oikotie onneen mutta ne antavat paljon eväitä pääsykokeita ajatellen. 

Parasta, mitä välivuonna voit tehdä, on muistella edellistä pääsykoekevättä armollisesti. Mikä sujui, mitkä asiat toimivat sinulle parhaiten, muistitko levätä tarpeeksi vai luitko liian vähän? Missä asioissa voit parantaa ensi vuotta ajatellen? Välivuonna kannattaa jo hyvissä ajoin alkaa suunnittelemaan elämäntilannetta pääsykoelukuun sopivaksi. Varmista jo välivuoden aikana, että jaksat aloittaa pääsykoelukemisen energisenä ja ilman turhaa stressiä. Välivuodesta ei kannata kuitenkaan ottaa turhia paineita. Luota siihen, että elämä kantaa ja usko itseesi. Sinä pääset vielä opiskelemaan unelmiesi alaa. 

-Anniina


Vinkkejä asunnonhakuun

Opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen kilpailu vuokra-asunnoista on luonnollisesti kovaa, kun uudet opiskelijat ryntäävät vuokramarkkinoille. Asunnon hakeminen kannattaakin aloittaa heti, kun opiskelupaikka on varmistunut.

Rovaniemellä opiskelija-asuntoja vuokraa Domus Arctica -säätiö eli tuttavallisemmin DAS. DASilla on jatkuva hakuaika: asuntoja vapautuu kuukausittain ja niitä tarjotaan sitä mukaa eteenpäin. Nopeus on valttia, sillä asunnot tarjotaan hakujärjestyksessä. Jos olet siis vielä vailla asuntoa etkä ole jättänyt hakemusta, tee se nyt! Asuntohakemuksen voi täyttää näppärästi osoitteessa das.fi.

Yksityisten markkinoiden tarjontaa voi tutkia esimerkiksi osoitteessa vuokraovi.com ja tori.fi. Rovaniemeltä asuntoa etsivien kannattaa liittyä Facebookissa Vuokra-asunnot Rovaniemi -ryhmään.
Kannattaa myös harkita soluasunnon hakemista - niitä on helpompi saada kuin yksiöitä ja asuinkustannukset jäävät myös huomattavasti halvemmiksi (ja opiskelijallehan kaikki säästö on aina plussaa!). Tärkeintä on, että opiskelujen alkaessa on edes jonkinlainen katto pään päällä. Kun tilanne markkinoilla on rauhoittunut, yksiön saaminenkin helpottuu.

- Katja


Vinkkejä muuttoa varten

Kun asunto uudelta opiskelupaikkakunnalta on varmistunut, pitää alkaa suunnitella sitä, miten aikoo järjestää asuntoon muuttamisen. Muuton järjestämiseen vaikuttaa luonnollisesti monet tekijät. Esimerkiksi se, kuinka kaukaa olet muuttamassa, muutatko yksin vai jonkun kanssa ja oletko aiemmin asunut itsenäisesti vai muutatko omillesi lapsuuden kodistasi.

Monet muuttavat Rovaniemelle satojen kilometrien päästä, joten muutto on syytä suunnitella hyvin. Itse lähdin Rovaniemelle rennolla otteella ja mukanani oli sen verran tavaraa, kuin henkilöautooni mahtui. Isommat huonekalut tuotiin vasta myöhemmin pakettiautolla ja pari ensimmäistä viikkoa meni patjalla nukkuen. Mikäli sinulla on vanhoja huonekaluja, joita haluat tuoda uuteen kotiin, pakettiauton lainaaminen on ehdotonta. Monet firmat vuokraavat pakettiautoja, mikäli lähipiiristä ei sellaista löydy. Huonekalujen hankinnassa kannattaa hyödyntää Ikean lisäksi kierrätyskeskukset ja paikalliset netti- ja fb-kirpparit. Usein sukulaisilta myös löytyy ylimääräisiksi jääneitä huonekaluja.

Suomen lainsäädäntö ei tunne muuttovapaata ja lähtökohtaisesti muutto on hoidettava omalla ajalla. Useilla aloilla työehtosopimus määrittelee kuitenkin muuttovapaat. Mikäli olet siis ansiotöissä, kannattaa ehdottomasti tarkistaa onko sinulla oikeus palkalliseen muuttovapaaseen. Muuta tärkeää huomioitavaa muuton suhteen on esimerkiksi sen selvittäminen, mistä ja milloin saat hakea avaimet asuntoosi. Sinun tulee myös tietää, kuuluuko vuokraasi sähkö, vesi ja netti vai pitääkö sinun itse hankkia ne. Opiskelija-asunnoissa ne kuuluvat hintaan, joten jos olet saanut asunnon DAS:lta sinun ei tarvitse itse niitä järjestää.

Lopuksi voisin listata vielä muutamia tavaroita, jotka on mielestäni hyödyllistä olla alusta asti uudessa kodissa: sänky (patjakin käy alkuun), astioita (ainakin lautanen, muki, aterimia, kattila, paistinpannu, lasta), hygieniatarvikkeet ja vaatteet, siivousvälineet, WC-paperia, läppäri (luennoilla ja kirjastossa opiskellessa ehdoton), laturit ja lamppuja.  Näillä pärjää hyvin ensimmäiset päivät ja sitten voi hankkia lisää tavaroita sen mukaan, mitä tarvitsee.

- Laura 


Miten valmistautua tulevaan syksyyn?

Valmistaudu tulevaan syksyyn henkisesti, oikis on ihmisen parasta aikaa – ja syksyllä tämä aika alkaa! Syksyä varten voi antaa joitakin yleispäteviä vinkkejä, jolloin tämä elämän auvoinen aika pärähtää arvoisellaan tavalla käyntiin. Kaikkein tärkein neuvo on, että OLE OMA ITSESI. Muista myös kysyä rohkeasti apua, niin koulun kun vapaa-ajan asioiden kanssa. Artikla on hyvinkin lämmin yhteisö, jossa apua tarjotaan mielellään sitä pyytävälle. Tapahtumiin, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä täällä pääset tutustumaan uusiin opiskelutovereihisi ja tulevaan ammattikuntaasi. Opintojen suunnittelukin on suositeltavaa aloittaa jo ensimmäisenä vuonna: Mieti, haluatko esimerkiksi lähteä näkemään maailmaa vaihdon kautta tai mahdollisesti suorittaa tutkinnon rivakampaan tahtiin. Nämä mahdolliset asiat vaikuttavat jo ensimmäisen vuoden opintoihin, jolloin niitä on hyvä alkaa pohtimaan jo syksyn aikana.

-Sofia


Mitä tapahtuu fuksivuonna?

Fuksivuosi alkaa kaikilla opintojen puolesta orientaatioviikoilla ja fuksien omilla tapahtumilla, jotka tietysti vaihtelevat yliopistojen välillä. Lapin yliopiston fuksien orientaatioviikot alkavat jo hyvissä ajoin elokuun puolen välin jälkeen, kun muilla korkeakouluopiskelijoilla koulu alkaa vasta syyskuun alussa, joten alussa pääsee rauhassa tutustumaan uusiin fuksikavereihin.

Artiklan fuksien eli artistifuksien orientaatioviikko alkaa tiistaina 22.8 klo 13.00 yliopistolla Fellman -salissa. Kolmiviikkoisen orientaation aikana käydään läpi kaikki tarvitava, mitä uusien opiskelijoiden tulee tietää yliopistosta, sen palveluista sekä itse oikeusnotaarin tutkinnosta ja sen rakenteesta, jotta opiskelu pääsee toisen poolin startatessa syyskuussa hyvin alkuun. Orientaatioviikoilla suoritetaan myös ONPOOL1, joka on yleinen johdantokurssi oikeustieteen opiskeluun, jossa käydään läpi oikeustieteen perusteita, esimerkiksi oikeusteorian, oikeusvertailun ja oikeushistorian kautta.

Lapissa erikoisuutena on pakollisten opintojen suorittaminen valmiina kokonaisuuksina, pooleina, eli peruskurssit eri oikeudenaloilta käydään 10 opintopisteen kokonaisuuksissa, jossa yleisesti puolet, eli 5 op, saa hyväksytystä tentistä ja loput eri opintokokonaisuuden aiheiden luentosarjoista. Esimerkiksi ONPOOL2, eli varallisuusoikeus, koostuu tentistä, josta saa 5 op ja esineoikeuden-, sopimusoikeuden-, sivullissuojaoikeuden- ja vahingonkorvausoikeuden luentosarjoista sekä ongelmatilannelähtöisestä seminaarista, joista kaikista saa yhden opintopisteen. Fuksivuonna on kuusi poolia: juridiikan perusteet, varallisuusoikeus, valta, valtio ja eurooppa, insolvenssioikeus, hallinto-oikeus sekä kauppaoikeuden pooli. Jo ensimmäisenä vuonna pääsee oppimaan paljon eri oikeudenaloista sekä halutessaan syventämään jonkun alan osaamista valinnaisilla kursseilla. Fuksivuotta ei onneksi ole pakko käyttää pelkästään kirjastossa opiskeluun, vaan mukaan mahtuu liuta niin Artiklan omia kuin muidenkin ainejärjestöjen tapahtumia.

Artistifuksien tapahtumarikkaan vuoden potkaisee käyntiin jokavuotinen fuksihärdelli, joka saa tänä syksynä alkunsa 17.8. järjestettävillä varaslähtöbileillä. Seuraavan kolmen viikon ajan fuksit pääsevät tutustumaan siihen, millaista todellisen artistin elämä onkaan. Tenttikaljat, Valdemarin piknik, Pohjolan pidot sekä monet muut toinen toistaan vauhdikkaammat tapahtumat takaavat sen, ettei yhdelläkään fuksilla ole tylsää ensimmäisten ”opiskelu”viikkojen aikana. Vauhti ei kuitenkaan lopu fuksiaisten finaaliin, sillä Artiklan syyskauden avajaiset varmistavat sen, että viimeistään tässä vaiheessa fuksit pääsevät tutustumaan myös vanhempiin tieteenharjoittajiin. Syksyllä luvassa on myös poikkitieteelliset Rolmiot, yhdessä Oulun lääketieteilijöiden kanssa järjestetyt Hoitosyyte-sitsit , unohtamatta Artiklan 40 v. vuosijuhlia.

Talvella kevätkauden avajaisten jälkeen vuorossa on vuoden odotetuin tapahtuma, Kaamosluennot. Levi, Artikla ja minttukaakao, mitä muuta voi opiskelija viikonlopultaan edes kaivata! Helmikuun lopulla vuorossa on iki-ihana, Pohjois-Suomen suurin opiskelijatapahtuma Poronkusema, joka vetää vuosittain puoleensa valtavan määrän opiskelijoita joka puolelta Suomea.  Fuksivuosi huipentuu kevään päättäviin fuksisitseihin, joiden aikana palkitaan ansioituneita fukseja sekä tietysti julkistetaan seuraavan vuoden fuksikapteenit.

Edellä mainittujen lisäksi vuosi on tietysti pullollaan myös erilaisia sitsejä, excursioita ja liikuntapäiviä. Tärkeintä on lähteä rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin, sillä koskaan ei ole uusiin ihmisiin tutustuminen yhtä helppoa kuin opiskeluaikana!

- Anni ja Jenna

Koko valmennuskurssiporukka toivottaa Sinulle hyvää loppukesää ja menestystä syksyyn!

Fortunae rota volvitur - Kohtalon pyörä pyörii

Rakas lukija,

’’-- katso tulevaisuuteen – siellä paistaa aurinko.’’

Näin kirjoitti Urpo Kangas vuoden 2017 valintakoekirjansa ’’Suomalaisen siviilioikeuden juuret’’ saatesanojen päätteeksi. Tulospäivänä kyyneleet valuivat poskillani ja tiesin hänen olevan oikeassa. Osasin ennakoida saamani pistemäärän, mutta jäin silti melko sanattomaksi. Kankaan sanat olivat minulle kyseisen kevään Lohtulauseita.

Vuoden 2019 oikeustieteellisen valintakokeen tulosten saamiseen on jäljellä parisen viikkoa. Toivon, että nautit kesästä ja tiedät aiemmin tehneen silloisen parhaasi, etkä suotta yritä hallita huomista. Ruudullasi olevan tekstin on kuitenkin tarkoitus antaa sanallisesti tsemppihalaukset erityisesti Sinulle, jolle aika on piinaava. Jännitys on ymmärrettävää: pelissä saattaa urapolulla etenemisen lisäksi olla esimerkiksi paljon haaveita, kipupisteitä, mittavia taloudellisia panostuksia, itsensä voittamista ja uusien kuvioiden kaipuuta.

Oma tieni tiedekuntaan oli kolmen hakukevään muodostama katastrofien sinfonia, jälkikäteen ajateltuna erinomainen komediaesitys. Kerron siitä Sinulle, jotta ymmärrät, ettei yksikään hakukevät ole täydellinen suoritus. Jos näin olisi, sisäänpääsyn pisterajana olisi kokeen maksimipistemäärä. Myös keväänä, jolloin onnistuin saamaan opiskelupaikan tein samalla kaiken oikein, mutta kuitenkin väärin. Ehkä tiedät tunteen.

Aloitetaan vuodesta 2016. Olin lukiossa se kympin tyttö, joka kirjoitti hyvin ja nappasi stipendit matkaansa. Kannustusilmapiiri ympärilläni piti itsestään selvänä, että ’’menen’’ heti yliopistoon. 18-vuotiaan abiturientin tasapainoilu lukiouupumuksen ja ulkoisten – todellisuudessa sisäisten – paineiden välillä johti kuitenkin kirjojen omaksumiseen alkuun lähinnä tyynynä, opettajien ohjeiden virheellisen kirjaimelliseen tulkintaan ja kohtuuttomiin oppimisen vaatimuksiin. Kaiken lisäksi luin kirjoja kuin humanisti ja painotin opiskelussani teosten syvällistä ymmärtämistä, mikä nykyisenlaisessa valintakokeessa ei valitettavasti palkitse. Opettelin tärpit, eli ne kaikkein olennaisimmat säännöt, vasta ennen koesaliin menoa. Kuin ihmeen kaupalla juuri niitä kysyttiin. ’’Pääsykoehulluudessa’’ tuuri tuntui kuin suurempien voimien lahjalta, jotka olivat huomanneet soveltuvuuteni alalle, vaikka pääsinkin pääsykokeen lukutekniikkaan kiinni vasta viime metreillä. Onnenpotkun jälkeen vedin kuitenkin maton omien jalkojeni alta arvaten kiireessä kokonaisen monivalintatehtävän koeajan loputtua kesken.  ’’Dibs’’ välivuosi, ja hyvä niin.

Vielä vuonna 2017 olin hyvin jumiutunut siihen harha-ajatteluun, miten tärkeää hakukeväiden lukumäärä olisi ja kuinka lähelle sisäänpääsyä kukin on hakukerroillaan saamillaan pisteillään päässyt. Tiedekunnassa tätä on kysynyt ehkä kaksi henkilöä, joten unohdathan Sinäkin moiset turhuudet viimeistään tässä kohtaa. Keväällä 2017 näin ajatellessani päätin kuitenkin, että tänä vuonna kaksi asiaa olisi varmaa: Suomi täyttää 100-vuotta ja minä pääsen oikeustieteelliseen. Todellisuudessa teetin itselläni lähinnä ihmiskokeen: luin toisella hakukerrallani keskimäärin 16-18 tuntia vuorokaudessa, en n. 6 tunnin yöunia lukuun ottamatta pitänyt taukoja, hädin tuskin söin tai join, kellotin suihkussa sallittavan ajan ja vain harva sai lukuaikaisen muinais-Nokiaan hankkimani prepaid-liittymän puhelinnumeron. En puhunut läheisilleni muusta kuin valintakoekirjoista ja nauratin muita kirjastokävijöitä kaatumalla rappusissa lukiessani. Jälkikäteen en ihmettele, miksi lähinnä Haloo Helsingin Hulluuden Highway herätti tuolloin samaistumisen tunteita.

Lukumääräni oli sekä sivuina että ajallisesti varsin suuri. Opettelin kirjojen jokaisen rivin, opettajien käyttämän diamateriaalin ja omat muistiinpanoni ulkoa. Valintakoepäivänä aivoni kävivät niin kierroksilla, etteivät ne urakan maaliviivalla pystyneet enää omaksumaan yhtään uutta tietoa, eivät edes koekysymysten verran. Teksti oli pelkkää sumua, sitä seurasi migreeni ja kesken jäänyt koeaika. Olin samalla tyrmistynyt, mutta yhä niin kierroksilla, että menin takaisin kotiin piirtämään mind-mapeja. Illan pääsykoebileissä tultiin jo puoliksi onnittelemaan. Kurssilla on aina se, jonka sisäänpääsystä ollaan varmoja. Ulospäin katsottuna vaikutin kuulema tekeväni kaiken oikein. Silti en päässyt sisään.

Mielikuvat ovat vaarallisia ja harvoin paikkaansa pitäviä. Vaikka kuinka mieli harhailisi, tässäkään kohtaa hakuaikaa ei kannata verrata itseään muihin. Kokeessa voi onnistua, vaikka itse kevät olisi mennyt pipariksi ja kokeessa voi epäonnistua, vaikka luku-urakan aikana olisi tehnyt kaikkensa. Onneksi ja valitettavasti vain valintakoesuorituksella on pääsykoekiintiössä merkitystä ja menestyksestä siinä jokainen tietää vain omansa.

Oman suorituksen arvioiminen on tärkeä kehittymisen mahdollistaja. Sen vuoksi juuri tämä, valintakokeen ja tulospäivän piinaavan suloinen väliaika, on paras aika miettiä, missä onnistuit ja mitä olisit voinut tehdä toisin. Itsensä analysoiminen oppijana hyödyttää myös yliopisto-opinnoissa. ’’Aina’’ on vaarallinen sana, mutta tässä kohtaa voi sanoa, että aina on varaa parantaa. Parannuskohde voi olla joskus yllätyksellinen, toisinaan taas liiankin itsestään selvä.

Omat mokani olivat harmillisen alkeellisia: en pitänyt perusjaksamisesta lainkaan huolta, antanut aivoille aikaa prosessoida uutta tietoa ja eristin itseni kaikesta lukemisesta tärkeää palautumista tuovista lähteistä. Kun kolmannella hakukerralla onnistuin, tein puhtaasti mekaanisen suorituksen. Poimin kirjoista vain olennaisen tiedon, tauotin opiskelun selkeiksi jaksoiksi, kertasin järkevästi ja jaksotetusti, harrastin liikuntaa useamman tunnin päivässä, nukuin 7-9 tuntia yössä, söin säännöllisesti ja ravitsevasti ja pidin yhteyttä läheisiini. Lukuajan lyhensin alussa 4-6 tuntiin ja vasta loppukirin aikaan opiskelin 8-9 tuntia vuorokaudessa. Kaikki lukemisen ulkopuolinen aika oli kuitenkin tarkkaan suunniteltu tukemaan lukemista ja sen tehokkuutta. Suorittamiseen taipuvaisille vakuutan kahdeksan työtunnin olevan aidosti virkein aivoin tehokkaampi, kuin yksikään 18-tuntinen työrupeama.

Yhtenä ratkaisevana tekijänä huolehdin myös motivaatiosta, joka on pääsykoekeväänä ajoittain koetuksella kenellä tahansa. Kokosin jo ennen hakukevättä tsemppaavan Spotify-listan, kirjoitin itselleni kirjeen, joka lukea heikkoina hetkinä ja listan Youtuben motivaatiovideoista, joita katsoa. Olin viimein myös rohkeasti tietämätön ja kysyin kurssin opettajilta pienimmänkin askarruttavan asian. Stressin hiipiessä menin heti purkamaan fiiliksiä tuutorin luokse. En jättänyt mitään yksin mielessä pyöriteltäväksi ja lukuaikaa haaskaavaksi. Kokeessa minulle jäi tällä kertaa tunti ylimääräistä aikaa.

Haluan myös korostaa, ettei alalla oman kuplansa muodostava pääsykoeaika kerro Sinusta tulevana juristina mitään. Sisään pääsemiseksi on osattava pelata käytössä olevan valintakoesysteemin säännöillä, eikä se ole juridiikkaa. Hyvä puoli tässä on, että erityisesti kaikki ensimmäistä kertaa hakevat ovat samalla viivalla, eikä kukaan saa varaslähtöä. Lisäksi, esimerkiksi taideaineisiin verrattuna, oikeustieteellisen valintakoe mittaa lahjakkuuden sijaan ennen kaikkea oikeaa lukutekniikkaa, uskoa omaan itseensä ja motivaatiota alan opiskeluun, kykyä juridisessa ajattelussa erottaa olennainen epäolennaisesta ja osaamista käyttää lainsäädäntömme tarjoamia työkaluja oikein vallitsevan oikeustilan toteutumiseksi. Aiemmalla taustallasi ja opintomenestyksellä ei näin ollen ole ratkaisevaa merkitystä. Sen johdosta nimeän em. listauksesta tärkeimmäksi uskon itseesi: jos sisimmässäsi tiedät pyrkiväsi kohti oikeaa määränpäätä, älä anna kenenkään uskotella itsellesi toisin. Edes Sinun itsesi.

Jokainen on elämässään omassa vaiheessaan ja kulkee oman polkunsa, omassa tahdissaan. Se, että olet tässä juuri tänään kaikkine kokemuksinesi, on jo hieno asia itsessään. Kuluneen kevään itsearvioinnin lisäksi suosittelen Sinua kaiken varalta tekemään myös varasuunnitelman syksyksi, jotta pystyt näkemään sen mahdollisuutena, oli Opintopolun näkymä mikä vain. Itse päätin, että jos tiedossa olisi opintojen suhteen taas välivuosi, pyöräilisin ensin Kreikkaan ja lähtisin sitten Thaimaahan vapaaehtoiseksi hoitamaan kaltoinkohdeltuja norsuja. Yleisestikin ottaen hyvä juristi osaa ratkaisukeskeisesti varautua pahimpaan.

Sinulle, jolle tiedekunnan ovet aukeavat – lämpimät onnittelut ja tervetuloa Artiklaan! Tiedäthän kuitenkin, että käy 28. päivä kuinka vain, maailma on Sinulle auki. Ota se rohkeasti vastaan ja katso tulevaisuuteen, sillä siellä paistaa aurinko.

Kanssasi jännittäen

Tea Selin

Toisen vuosikurssin aloittava Artisti

Artiklan ulkoasiainvastaava ja ympäristövastaava 2019

Fuksikapteenien tervehdys

Holaa!

Ensinnä onnittelut rankan lukukevään läpäisystä! Raskain vaihe on nyt ohi, mutta edessä on varmasti kaikkein jännittävin vaihe: tulosten odottaminen. Älkää kuitenkaan tuhlatko aikaanne turhaan miettimiseen, vaan nauttikaa täysin rinnoin tulevasta kesästä. Olette sen ansainneet! Toivomme kuitenkin, että jokainen ylsi huippusuoritukseensa ja kokeesta jäi hyvä fiilis.

Mikäli olet niiden onnekkaiden joukossa, jotka aloittavat opiskelut oikeustieteellisessä ensi syksynä, edessäsi siintää varmasti yksi elämäsi ikimuistoisimmista vuosista! Oikeustieteellisessä opiskelu on niin halutessaan paljon muutakin kuin vain pykälien pänttäystä. Tapahtumatarjonta on tähtitieteellisen suuri ja sieltä löytyy varmasti jokaiselle jotakin: voit löytää itsesi ainejärjestösi viikottaisilta liikuntavuoroilta, tutustumasta erilaisiin tulevaisuuden työmahdollisuuksiisi, huvittelemasta uusien ystäviesi seurassa tai luomasta elinikäisiä suhteita muihin oikkareihin ympäri Pohjoismaita. Yksi vuoden kohokohdista on varmasti se, kun saat hypätä ensi kerran oikkarin viralliseen uniformuun, bolognanpunaiseen haalariin! Meidän mielestämme fuksivuoden parasta antia ovat olleet lukuisat seikkailut uusien fuksikavereiden kanssa ja tutustuminen moniin vanhempiin tieteenharjoittajiin. Nämä mahtavat uudet tuttavuudet ovatkin niitä, joiden takia opiskeluaikaa muistelee lämmöllä vielä vanhanakin!

Jos pääset opiskelemaan nimenomaan Lapin yliopiston oikeustieteelliseen, olet erityisen onnekas: rakas ainejärjestömme täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja tuleva syksy on siten äärimmäisen spesiaali. Lisäksi me kaksi otamme Sinut ja muut uutukaiset hellään huomaamme ja seikkailemme kanssanne läpi mielettömän fuksivuoden! Toivottavasti tapaamme syksyllä ja pääsemme tutustuttamaan juuri Sinut Artistimaiseen elämäntyyliin!

Erittäin innokkaina tulevaa taivaltamme odottaen,

Essi Parikka & Roope Oja 

Fuksikapteenit 2019, Artikla ry

Valiokunnan viimeiset vinkit

Kevään suurin koitos huipentuu alle viikon päästä järjestettävään pääsykokeeseen! On aika tehdä uskomattoman nopeasti kuluneelle lukuajalle arvoisensa lopetus. Viimeiset hetket ennen pääsykoetta ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja voivat jopa ratkaista sen, että ensi syksynä juuri Sinä aloitat oikeustieteellisessä opiskelun. Tähän tekstiin olemme koonneet sinulle vinkkejä koskien viimeisiä päiviä ennen pääsykoetta, aikaa pääsykokeen aikana, sekä ajasta pääsykokeen jälkeen!

1. Mitä kannattaa tehdä edellisenä/viimeisinä lukupäivinä?

Itse käytin viimeiset lukupäivät niin, että varasin neljä viimeistä lukupäivää ainoastaan kertaamiseen. Kertasin ensin 1 kirja/päivä. Kävin päivän aikana kirjan läpi kokonaisuudessaan lukien alleviivauksia ja muistiinpanoja, joita olin kirjasta tehnyt. Viimeisenä päivänä ennen koetta kertasin vielä nopeammin kaikki kolme kirjaa läpi. En voi olla korostamatta kertauksen tärkeyttä, sillä koen sen olleen avain siihen, että pääsin viime vuonna sisään oikikseen. Aikaisemmalla yrityksellä olen lukenut lähes yhtä paljon, mutta kertaus on jäänyt vähemmälle ja silloin en opiskelupaikkaa oikiksesta saanut.

Lukeminen kannattaa lopettaa hyvissä ajoin ja käyttää viimeinen ilta tavaroiden pakkaamiseen, reitin koepaikkaan selvittämiseen ja ennen kaikkea rentoutumiseen. Kannattaa olla perillä siitä, mitä tavaroita saat/haluat ottaa kokeeseen mukaan ja miten löydät oman koesalisi. Muista ottaa huomioon, että osassa koepaikkakunnista on useita saleja, jotka voivat mahdollisesti sijaita eri rakennuksissa. 

Itse rentoudun parhaiten saunassa, joten saunassa käyminen oli ehdotonta ennen pääsykoepäivää. Muita hyviä vaihtoehtoja voi olla vaikkapa kevyt liikunta, kuten kävely tai jooga, meditointi tai vaikkapa lempisarjan katsominen Netflixistä. Kannattaa kuitenkin pyrkiä saada ajatus pois kirjasta, niin että saat hyvät yöunet ennen koetta. Suurin panostus, mitä kokeen hyväksi voit enää tehdä on se, että saat levättyä ja olet mahdollisimman virkeänä suuressa koitoksessa!

- Laura, verkkoympäristövastaava

 2. Mitä kannattaa tehdä aamulla ennen koetta?

Koepäivän aamuna on tärkeää herätä ajoissa, jotta varmasti ehdit tekemään kaiken tarpeellisen ennen koesalia kohti lähtemistä. Itse heräsin noin seitsemältä, jotta ehdin kertaamaan vielä omat muistiinpanoni nopeasti läpi aamulla. Tärkeintä on kuitenkin pysyä rauhallisena, sillä koealueen paniikinomainen lukeminen juuri ennen koetta voi vain sekoittaa ajatukset ja aiheuttaa siten todellisuudessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse siis kertasin vain tärkeimmät muistiinpanot ja silmäilin kirjojen sisällysluettelot läpi.

Ehdottoman tärkeää on syödä kevyt, mutta ravitseva aamupala ennen koetta, jotta koetilanteesta selviää ilman jyskyttävää päänsärkyä tai nälästä johtuvaa huimausta. Koesalia kohti kannattaa myös lähteä hyvissä ajoin, sillä oikean koesalin löytäminen ei välttämättä ole täysin itsestäänselvyys. Myös matkalla sattuvat vastoinkäymiset, kuten bussin juuttuminen ruuhkaan, kannattaa ottaa huomioon.

- Anni, sometiimi

3. Mitä pitää ja kannattaa ottaa mukaan pääsykokeeseen?

Tärkeintä on muistaa ottaa

• Kirjoitusvälineet (lyijykynä, pyyhekumi, teroitin/lisäslyijyt) sekä henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi, kuvallinen henkilökortti, jonka poliisi on myöntänyt) 

Lisäksi kannattaa ottaa mukaan 

• Vähän syötävää läpinäkyvässä pussissa. Ruuan kannattaa olla jotain nopeasti syötävää ja paljon energiaa sisältävää, sillä kokeessa ei yleensä jää aikaa syödä juuri mitään. Pähkinät, välipalapatukat yms. ovat oivia välipaloja, joita on nopea syödä kokeen aikana. Kannattaa muistaa ottaa myös muut kokeentekijät huomioon ja välttää kovasti rapisevia ja äänekkäitä kääreitä, näin kaikilla on mukavampi tehdä koetta. 
• Juotavaa kannattaa ottaa mukaan ja sen voi viedä läpinäkyvässä, kierrekorkillisessa pullossa, jossa ei ole etikettiä.
• Välttämättömät lääkkeet, joita tarvitset kokeen aikana. Samaa paketitonta linjaa noudattaen tablettimuotoiset lääkkeet voi ottaa mukaan vain liuskoina. Lääkkeet saat viedä mukanasi omalle paikalle kokeen ajaksi. 

Kokeeseen et saa viedä muita kuin edellä mainitut asiat! Monet linjaukset myötäilevät  ylioppilaskokeen linjauksia, eli 

• Kellot ovat kiellettyjä (niin äly- kuin tavallinen rannekello!) 
• Puhelinta ei saa viedä omalle paikalle, vaan se lasketaan vilpin yritykseksi. Puhelimen voi jättää huoletta kotiin, sillä sitä ei tarvita kokeessa. Puhelimen voi jättää sammutettuna tai lentotilassa koesalin etuosaan tai rivien alkuun laukkuihin/reppuihin.
• Et saa myöskään viedä omia nenäliinoja koetilaan, vaan niitä saa tarvittaessa valvojalta. 
• Omia korvatulppia ei myöskään saa viedä kokeeseen, vaan kertakäyttötulppia saa valvojalta. Niiden käyttö on kuitenkin omalla vastuulla, sillä et välttämättä kuule kokeessa annettavia ohjeita käyttäessäsi tulppia.

Lisätietoja löydät, https://www.oikeustieteet.fi/4-4-2019-ohjeita-valintakokeeseen-saapuvalle/

Kaikken tärkeinpänä muista ottaa mukaan itseluottamuksesi omaan osaamiseesi. Olet opiskellut ahkerasti kuluneen kuukauden, nyt vain menet viimeistelemään koko urakan ja näyttämään mitä osaat. Muista olla huolellinen sekä tehdä parhaasi - se riittää!

- Jenna, blogivastaava

4. Miten tehtäviä kannattaa tehdä?

Tarkasta ensimmäiseksi valintakokeessa, että sinulla on kaikki tarvittavat sivut ja tehtävät. Lue sen jälkeen ohjeet ja tehtävänannot rauhallisesti. Noudata ohjeita tarkasti, sillä epäselvät vastaukset ja merkinnät tulkitaan hakijan vahingoksi. Erityistä huolellisuutta kannattaa noudattaa monivalintakysymyksiin vastattaessa, sillä monivalintatehtävien vastauslomake luetaan optisesti, jolloin vähäisetkin merkinnät tulkitaan vastauksiksi. Merkitse lomakkeelle ainoastaan lopullinen vastauksesi, älä kumita ja tee useita merkintöjä. Oikeustieteet.fi-sivustolta löytyy mallilomake, johon voit harjoitella etukäteen vastaamista.

Kokeen aluksi lue kaikki tehtävät läpi ja kirjaa jo ensimmäisiä ajatuksia suttupaperille. Koe kannattaa aloittaa tehtävästä, johon koet osaavasi vastata parhaiten. Näin saat itsevarmuutta muiden tehtävien tekoon. Koetilanteessa kannattaa muistaa monivalintatehtävien painotus: ainoastaan 1569 monivalinnoissa parhaiten menestyneeltä hakijalta luetaan toisen osion vastaukset. Myös tasapistetilanteessa koepistejonossa kokeen ensimmäisen tehtävän pisteet ratkaisevat. Monivalinnassa ei kannata pelata rulettia vaan vastata ainoastaan, jos tietää varmasti vastauksen, jottei menetä virheellisestä vastauksesta pisteitä (-1p). Mikäli olet epävarma, merkitse vastaus kohtaan ”ei vastausta” (0p). Toisessa osiossa vastaa tarkasti tehtävänantoon ja älä ylitä annettua vastaustilaa. Kirjoita suttupaperille kaikki vastaukseen tulevat asiat ja kirjoita jäsennellyt vastaukset selkeällä käsialalla. Anna vastauksessasi perusteltu ratkaisu oikeudelliseen ongelmaan, mikäli sellaista edellytetään. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kokeen lopuksi lue tehtävänannot uudelleen ja tarkasta vastaustesi ohjeiden ja tehtävänannon mukaisuus. Varmista vielä lopuksi, että olet kirjoittanut nimesi ja henkilötunnuksesi varmasti oikein kaikkiin vastauspapereihin.

- Anniina, sihteeri


5. Miten aika kannattaa käyttää kokeen aikana?

Valintakokeen pituus on viisi tuntia ja tehtäviä on yhteensä kahdeksan. Yhden tehtävän tekemiseen kannattaa siis käyttää keskimäärin puoli tuntia aikaa. Jotkin tehtävät – kuten monivalinnat - vievät vähemmän aikaa kuin toiset, mutta toisaalta esseet ovat työläämpiä ja saattavat siten viedä enemmän aikaa. Kannattaa käyttää kokeen alussa hieman aikaa siihen, että silmäilee kaikki tehtävät läpi: näin aivot alkavat työstää jo valmiiksi annettuja aiheita. Myös kokeen loppuun on hyvä varata vähän aikaa, jotta ehtii tarkistaa vastauksensa. Ei kannata käyttää liikaa aikaa yhden tehtävän parissa. Jos jokin kohta tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, älä hermostu: tällöin kannattaa siirtyä tekemään jotakin toista, helpompaa tehtävää ja palata hankalaan tehtävään myöhemmin. Tärkeintä on, että pitää pään kylmänä koko kokeen ajan!

- Katja, sometiimi


6. Koe ohi, mitä sen jälkeen?

Muistan omalta pääsykoekeväältä todella hyvin sen tunteen, kun pääsykoe oli ohi ja olin päässyt antamaan kaikkeni kokeessa. Olotila oli helpottunut. Vähän yli kuukauden mittainen luku-urakka oli kannattanut ja kokeessa oli tuntunut siltä, että se oli mennyt hyvin!

Pääsykokeen jälkeen kannattaa palkita itsensä siitä riippumatta, millainen fiilis kokeesta jäi. Olet ansainnut pitkän luku-urakan jälkeen lepoa ja kivaa tekemistä. Suositellen tapamaan esimerkiksi ystäviä, jotta saa ajatukset muualle kokeen jälkeen. Illalla voi myös osallistua esim. pääsykoebileisiin, jos haluaa keskustella muiden hakijoiden ja vanhojen opiskelijoiden kanssa pääsykoetunnelmistaan.

Kannattaa yrittää olla liikaa pohtimatta valintatuloksia ennen kuin ne julkaistaan.
Anna itsellesi oikeus nauttia kesästä!

-Sini, snäppivastaava

Pääsykokeen jälkeen olet tervetullut viettämään kanssamme rentoa iltaa Artiklan toimitilalle Toipparille! (Aittatie 3, Rovaniemi) Illanvietossaa sinulla on mahdollisuus tutustua mahdollisesti tuleviin fuksitovereihisi sekä jo hieman vanhempiin tieteenharjoittajiin!

Paljon tsemppiä lukemisen loppusuoralle ja itse pääsykokeeseen!

Terveisin koko valmennuskurssiporukka