Kohti loppusuoraa

Pääsykoepäivä lähenee kovaa vauhtia ja sinusta voi mahdollisesti tuntua, ettet osaa yhtään mitään ja aika tulee loppumaan kesken. Todennäköisesti sinulla tekee välillä mieli jopa luovuttaa ja aloittaa kesäloman vietto, tai vaikka varata äkkilähtö etelään. Samoja ajatuksia pyöri omassa päässäni vuonna 2016, kun valmistauduin pääsykokeeseen. Paras neuvo näihin epätoivoisiin hetkiin on: ÄLÄ LUOVUTA! 

Tässä vaiheessa on hyvä taas palauttaa mieleen, että lukuaika on kaikille sama ja sisään pääsevät ne, jotka käyttävät aikansa tehokkaimmin. Sillä ei ole väliä, kuinka paljon olet ajallisesti lukenut, vaan sillä, että olet opiskellut tehokkaasti ja osaat kirjassa olevat asiat. Itse esimerkiksi luin luku-urakkani aikana osan alueista monta kertaa, mutta yhden alueista luin vain kerran, ja sain siitä huolimatta tähän kerran luettuun aihealueeseen liittyvästä tehtävästä pääsykokeeni parhaimmat pisteet.

Vinkit loppurutistukseen: 

• Huolehdi, että syöt terveellisesti. Aivosi tarvitsevat energiaa oppimiseen ja muistamiseen. 
• Muista ulkoilla! On ihan ok tehdä vaikka tunnin kävely/juoksulenkki kesken lukupäivän. Kannattaa nauhoittaa keskeisiä kohtia pääsykoemateriaaleista ja kuunnella niitä lenkin aikana. Näin saat hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 
• Nuku. Tiedän, että kokeen lähestyessä yöunet saattavat jäädä lyhyeksi ja heräät ehkä kesken unien muistelemaan jotain kirjan kohtaa. Uni on kuitenkin oppimisen kannalta ihan yhtä tärkeää kuin varsinainen opiskelu, joten huolehdi, että aikaa nukkumiselle jää tarpeeksi. 
• Vähennä turhia stressitekijöitä. Itselläni oli esimerkiksi tapana kellottaa, että luin varmasti minuutilleen oikean määrän joka päivä. Kun lopetin kellottamisen huomasin, että ahdistus väheni samantien.
• Älä vertaa omaa tekemistäsi muihin.
• Ota käyttöön kaikki kertausmenetelmät joista koet itsellesi olevan hyötyä. Esimerkkejä voit katsoa  vaikka Annin postauksesta; http://artiklavalmennus.blogspot.fi/2018/04/tahtaimessa-oikis.html
• Lue ääneen. 
• Keskity lisää asioihin, jotka tuntuvat siltä, ettet niitä vielä hallitse. Muista toki kerrata myös niitä asioita, jotka osaat jo.
• Jos olet äänittänyt lukemisiasi (mikä on todella suositeltavaa!), kuuntele äänitteitä vaikka tiskatessa.
• Voit myös pyytää esimerkiksi kämppistäsi lukemaan kirjaa sinulle ääneen. 
• Hyvä keino tarkastella omaa osaamistaan on myös selata sisällysluetteloa ja tarkistaa, että osaat laittaa oikeat asiat oikean otsikon alle. Tämä on erittäin käytännöllinen vinkki myös, kun olet jo sisällä tiedekunnassa. 
• Kertaa joka aamu edellisenä päivänä opiskelemasi asiat.

Tärkeintä on, että itse tiedät, mikä tapa kerrata sopii sinulle ja toimit sen mukaisesti!

Loppurutistus kannattaa, sillä fuksisyksy oikiksessa tulee mitä todennäköisimmin olemaan elämäsi parasta aikaa ja muistelet lämmöllä Fuksihärdellin temmellyksiä vielä vanhainkodissakin! Itse nautin fuksin elämästä siinä määrin, että päätin ottaa vielä toisen kierroksen kyseistä härdelliä tuutoroinnin merkeissä. Rovaniemi ei ehkä aina ole sijaintinsa tai kokonsa puolesta optimaalisin kaupunki oikkarille, mutta täällä selviää loistavasti ja on aidosti hauskaa, kun asenne on kohdillaan! Talvi on pitkä, pimeä ja kylmä, mutta samaan aikaan talviurheilumahdollisuudet ovat vertaansa vailla. Eipä taida kovin monessa muussa yliopistokaupungissa saada sporttipassilla alennusta laskettelulipuista.  Ja pääseehän täältä helposti poiskin tarpeen niin vaatiessa; lentokoneet lentävät reilu tunnissa täältä Helsinkiin ja Ouluunkin pääsee parissa tunnissa junaillen. Bussilla pääsee paitsi etelään, myös Norjan suuntaan.

Moni opiskelija haluaa/joutuu tekemään töitä opiskelun ohella ja Rovaniemellä kielitaitoiselle opiskelijalle sopivia töitä kyllä riittää, kiitos suuren turistien määrän. Itse sain heti opiskelun alkuun työpaikan, jossa olen tehnyt asiakaspalvelutyötä koko opiskeluideni ajan. Töiden ja opiskelun vastapainona toimii tietty jo edelläkin mainittu opiskelijaelämä tapahtumineen. Opiskelijaelämäni parhaita hetkiä tähän mennessä ovat olleet kahden koetun Fuksihärdellin lisäksi vuosijuhlat silliksineen, legendaariset Kaamosluennot Levillä sekä Artiklan oma ylpeydenaihe eli Poronkusema, joka on pohjoisen Suomen suurin ja mahtavin opiskelijatapahtuma. 

Hurjasti tsemppiä lukemiseen ja jaksakaa olla ahkeria! 

Julia Ahonperä

2. vuoden oikeustieteen opiskelija

Yes we can

Tavoitteellisuus, motivaatio, asenne ja viitseliäisyys.  Laajemmin tarkasteltuna neljä perusarvoa minkä tahansa saavuttamiseen, ja tulevien oikeustieteen opiskelijoiden kontekstissa neljä perusarvoa sisäänpääsyyn. Näiden ominaisuuksien olennaisuus läpileikkaa koko hakijakunnan, sillä kukin sisään päässyt on nähnyt paljon vaivaa tavoitteensa eteen. Näiden lisäksi on tiettyjä pääsykoekevään puolia, joiden olennaisuus vaihtelee hakijasta riippuen. Opiskeluiden sosiaalinen puoli keskustelujen ja tenttausten muodossa, vertaistukityöskentely sekä kaikki muu opiskeluihin liittyvä sosiaalinen toiminta on hakijasta riippuen joko kaikki kaikessa tai hyvä lisä omien opiskeluiden ohelle. 

Oma sisäänpääsyni on pitkälti vertaistoiminnan ja hakijakavereiden kanssa puurtamisen ansiota. Minulle oli tärkeätä saada kokea se yhteisöllisyyden tunne ja päästä keskustelemaan opiskeltavista aiheista, varsinkin selittämisen muodossa. Erään hakijakaverini kanssa muodostui tapa, että hän pyysi selvennystä epäselvästä kohdasta kirjaa ja minä pyrin selittämään sen hänelle. Vaikka en olisi itsekään kohtaa täysin ymmärtänyt lukiessa, kysymyslähtöisyys ja vastauksen muotoilu muuttivat ongelmanratkaisun lähtökohdat päässäni, minkä ansiosta palaset loksahtivat paikoilleen ja pystyin poistamaan epäselvyydet niin, että myös hän oppi käsitellyn asian. Kuinka ollakaan, yksi perusteellisimmin käsittelemistämme aiheista päätyi pääsykokeen esseetehtäväksi, ja sainkin siitä koesuoritukseni parhaat pisteet. Kysymys-selitys -malli osoittautui siis äärimmäisen olennaiseksi osaksi meidän kummankin pääsykoemenestystä. Pidän erittäin tärkeänä, että valmennuskursseille osallistuvilla on mahdollisuus saada vertaistukea kanssahakijoilta, ja tästä syystä kannustan kaikkia Artiklan valmennuskursseille osallistuvia muodostamaan vertaistukiverkostoja muiden hakijoiden kanssa. Uskaltakaa kysellä toisiltanne!

Kevään opiskelujen lomassa on tärkeätä pitää yhteyttä myös opiskelun ulkopuolisiin kavereihin ja ylipäänsä tehdä asioita jotka eivät millään tavalla liity pääsykokeisiin. Hakijat helposti päätyvät äärimmäisiin ratkaisuihin; kieltävät tietyt asiat kokonaan itseltään koska pääsykokeet vievät kaiken ajan. Pääsykokeiden kuuluu olla etusijalla, mutta muita elämän osa-alueita ei tule unohtaa. Vapun vietin kaverini kanssa kuunnellen musiikkia ja nauttien vappuruoista. Parempaa irtiottoa en olisi voinut pyytää, sillä tuo yksi vapaapäivä lennätti minut tehokkaasti loppurutistusta kohti.

Menestyksessä on aina kyse asennoitumisesta. Riittävällä motivaatiolla voi saavuttaa mitä tahansa. Kun sisäänpääsyn neljä perusarvoa omaavat hakijat puhaltavat yhteen hiileen, ei tule kuuloonkaan, etteikö kesällä odottaisi se kaikkien toivoma elämää mullistava kirje. Lainatakseni Barack Obaman kuuluisaa vaalislogania: "Yes we can."

Sohrab Känkänen
Tehtävävastaava

Kevät on tullut

Tänään on yksi pääsykoekevään jännittävimmistä hetkistä, kun valintakoekirjat ja niiden aiheet julkaistaan. Todellinen valmistautuminen 15.5. järjestettävään valintakokeeseen alkaa nyt!

Nimeni on Lotta ja tässä kirjoituksessa kerron omasta matkastani oikeustieteen opiskelijaksi. En koskaan nuorempana kuvitellut hakevani opiskelemaan oikeustieteitä. Lapsuuden haaveammattini oli arkkitehti. Lukioiässä olin kiinnostunut muodista. Tämä kiinnostus johdattikin minut opiskelemaan lukion jälkeen vaatetusalaa ammattikorkeakouluun.

Valmistuttuani ammattikorkeakoulusta siirryin työelämään. Huomasin kuitenkin melko nopeasti, ettei vaatetusalan koulutukseni mahdollistanut sellaisia työtehtäviä, joiden parissa olisin mielelläni työskennellyt. Vähitellen ja useiden tekijöiden summana mielessäni kirkastui ajatus oikeustieteelliseen hakemisesta ja toisen tutkinnon suorittamisesta.

Ensimmäisellä hakukerralla hain Helsingin yliopistoon. Asuin Lahdessa, joten Helsingin oikeustieteellinen tuntui tämän vuoksi kaikista luontevimmalta hakukohteelta. Olin alusta asti tiedostanut suuren työmäärän, vaikka aikaisemmat pääsykoekokemukseni olivat muodostuneet pääasiassa erilaisten ennakkotehtävien tekemisestä. Osan lukuajasta olin töissä ja vertasin luku-urakkani etenemistä liikaa muihin hakijoihin. Tämä johti siihen, että luovutin henkisesti sisäänpääsyni suhteen. Jatkoin kuitenkin lukemista ja päätin ottaa pääsykokeen harjoituksena seuraavaa kevättä silmällä pitäen. Kaikesta huolimatta valintakoe meni verraten hyvin ja päätin, ettei kirvestä ollut syytä heittää kaivoon.

Uutena vuotena lomailin Lapissa ja ohittaessani autolla Rovaniemen muistui mieleeni Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Päätin ottaa selvää Lapin yliopiston opintotarjonnasta ja huomasin, että juridiikan opintoihin olisi mahdollista yhdistää taiteiden tiedekunnan tarjoamia opintoja. Vaatetusalan tutkinnon voisi siten kytkeä aivan uudenlaiseen viitekehykseen. Lopulta tein yhden elämäni suurimmista päätöksistäni ja valitsin hakukohteeksi Rovaniemen. Kaupungin, jossa en ollut koskaan varsinaisesti käynyt.

Sain valintakoekirjat 28. syntymäpäivänäni. Tuolloin jokaiseen oikeustieteelliseen tiedekuntaan oli vielä erilliset valintakokeet ja valintakoekirjat. Lukuaikaa Rovaniemelle oli yli kolme kuukautta. Kirjojen ilmestyttyä viimeistelin lukusuunnitelmani aiheiden ja sivumäärän pohjalta ja ryhdyin luku-urakkaan. Olin päättänyt, että sinä keväänä tekisin kaikkeni.

Osallistuin valmennuskurssille, jossa havaitsin oman lukutekniikkani poikkeavan monen muun kurssilaisen lukutekniikasta. En pärjännyt kurssilla järjestettävissä harjoituskokeissa erityisen hyvin, mikä sai minut epäilemään omaa mahdollisuuttani suoriutua valintakokeesta. Tuona keväänä pidin kuitenkin pääni kylmänä, enkä antanut muiden osaamisen häiritä omaa suoritustani. Etenin omilla ehdoillani ja keskityin tavoitteeseeni.

Kun valintakoeaamu koitti, olin lukenut kirjat kolmesti läpi ja tehnyt niistä laajat muistiinpanot. Jännitin koetta niin paljon, etten nukkunut edellisenä yönä silmäystäkään. Olin ollut valveilla kokonaista 27 tuntia, kun koevalvoja ilmoitti kokeen alkavan. Sydän jyskyttäen katsoin kysymykset ja helpotuksekseni huomasin, että osaisin vastata niihin. Kesken valintakokeen mieleeni nousi ajatus: minä muutan Rovaniemelle.

Näiden vajaan kahden lukuvuoden aikana on ollut ehkä yllättävääkin huomata, kuinka juridiikka leikkaa läpi kaikkia elämän osa-alueita. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon omana oikeudenalanaan jalansijaa tekevä muotioikeus, joka kokoaa yhteen muotiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Opiskelu Rovaniemellä on ollut tietenkin haastavaa, mutta myös erittäin palkitsevaa. Opintojen osalta alkuperäisenä suunnitelmanani oli suorittaa ne mahdollisimman rivakalla aikataululla palatakseni takaisin Etelä-Suomeen. Toisin kuitenkin kävi. Olen viihtynyt Rovaniemellä hyvin ja ollut opintojeni ohella aktiivisesti mukana ainejärjestömme toiminnassa.

Neuvoni sinulle on seuraava: Toteuta määrätietoisesti omaa suunnitelmaasi, äläkä vertaa liikaa omaa tekemistäsi muihin hakijoihin. Jokaisella on oma yksilöllinen tapa opiskella. Luota itseesi ja omaan osaamiseesi. Loppujen lopuksi valintakokeessa on osaksi kyse myös siitä, kenen kantti kestää.

Paljon tsemppiä keväälle!

Lotta Penttilä

Artikla ry:n hallituksen sihteeri

Jännitys tiivistyy

Kaikki oikikseen pyrkivät ovat samalla viivalla sen suhteen, ettei kukaan tiedä etukäteen, millainen valintakoemateriaali hakijoille lopulta julkaistaan.Tänä vuonna pääsykoekirjallisuus julkaistaan suhteellisen myöhään viime vuosiin verrattuna, eli vasta 11.4.2018, vain hieman yli kuukauden ennen valintakoetta. Huolimatta siitä, ettei kukaan ole ennustaja, on mielenkiintoista pohtia, että mitä tiedekunnat ovat tänä vuonna keksineet hakijoiden pään menoksi ottaen huomioon valtakunnallisen yhteishaun, johon tänä vuonna 2018 siirrytään.

Viime vuosina oikeustieteiden tiedekuntien pääsykoekirjallisuutena on yleensä ollut 2-3 valintakoekirjaa eri oikeudenaloista. Vuonna 2017 yhteisvalinnassa hakeneet lukivat panttioikeutta, vahingonkorvaus- ja sopimusoikeutta sekä prosessioikeutta. Helsingin valintakoemateriaali käsitteli osakeyhtiöoikeutta, EU-oikeutta sekä suomalaista siviilioikeutta, kuten esimerkiksi perhe- ja perintöoikeutta. Voisin kuvitella, ettei tämän vuoden valintakoemateriaali ainakaan sen laajemmin käsittelisi näitä aiheita, mutta tottakai kaikki on yhä mahdollista.

Vuonna 2017 yhteisvalinnan kautta hakeneilla oli luettavaa yhteensä 326 sivua, kun taas Helsingin oikeustieteelliseen pyrkivillä luettavaa oli huomattavasti enemmän, eli 672 sivua, vaikka lukuaika oli sama. Arvelisin, että tänä vuonna sivumäärä olisi lähempänä tuota 300 sivua, kun otetaan huomioon lukuajan tiivistyminen entisestään. Lukuajan vähentyessä voisi olettaa, ettei täysin sanatarkkaa osaamista vaadittaisi, vaan hakijoilta testattaisiin enemmän soveltamista sekä suurempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Myös aineistotehtävät ovat yleistyneet valintakokeissa, joten voisi olettaa niiden merkityksen kasvavan edelleen – tätä kautta soveltamisen taito tulisi testattua hakijoilta.

Yksi keino, jonka avulla hakijakuntaa saisi eroteltua toisistaan, voisi olla esimerkiksi englanninkielinen valintakoemateriaali. En kuitenkaan tahtoisi uskoa, että tähän siirryttäisiin ainakaan vielä tänä vuonna, koska koko hakuprosessissa on jo tiedossa olevilla muutoksilla niin paljon uutta yhdelle vuodelle.

Kevään 2018 valintakokeessa maksimipistemäärä on 80 ja osa hakijoista karsitaan jo monivalintakiintiön perusteella. Näin ollen painottaisin etenkin monivalintatehtävien harjoittelemista etukäteen. Sitä, että vähennetäänkö väärästä vastauksesta 0, -1, vai -2 pistettä,  on vaikeaa tietää etukäteen. Ohje, jota itse noudatin koskien monivalintatehtäviä, oli se, että mikäli en ole täysin varma oikeasta vastauksesta, jätän mieluummin kokonaan vastaamatta kysymykseen.

Huolimatta siitä, että valintakoe saattaa osittain muuttua, kannattaa huomio kiinnittää myös vanhoihin valintakokeisiin. Niistä saa hyvän yleisvaikutelman siitä, että millaisia kysymyksiä valintakokeissa on yleensä kysytty. Itse valintakokeessa kannattaa lisäksi ottaa ensimmäisenä katsaus siihen, mitä kaikkea kysytään. Näin aivot pääsevät prosessoimaan tehtäviä jo alusta alkaen itsestään. Suosittelen aloittamaan helpoimmalta tuntuvista tehtävistä ja sitten siirtymään haastavampiin.

Koska en kuitenkaan halua esittää liian vahvoja mielipiteitä tulevasta valintakoemateriaalista tai valintakokeesta, suosittelen keskittymään ennen valintakoemateriaalin julkaisemista ennen kaikkea vastaustekniikan opiskeluun – sitä ei ole mielestäni mahdollista painottaa liikaa. Itselläni meni ensimmäisellä hakukerralla juuri vastaustekniikan opetteluun paljon aikaa, mikä verottikin lopulta aikaa itse lukemiselta.

Haluan kuitenkin vielä todeta, ettei kaikkea tarvitse valintakokeessa osata täydellisesti. Vaikka usko omaan tekemiseen saattaa hapuilla itse kullakin luku-urakan edetessä, kannattaa muistaa, ettei kukaan tiedä etukäteen mitä valintakokeessa kysytään. Voi hyvinkin olla, että juuri ne kysymykset sytyttävät hehkulampun päässäsi valintakoetilaisuudessa!

Koska lukuaika on lyhyt, kannattaa käyttää se kerralla kunnolla hyödyksi. Myös kaverit ehtivät odottaa. Ja vaikka kävisi niin, ettei paikka yliopistoon aukeaisi ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla, olet joka yrityksellä yhden hakukerran viisaampi!

”Just believe in yourself. Even if you don’t, pretend that you do, and at some point, you will” – Venus Williams

Parhaimmat tsempit luku-urakkaan ja toivottavasti syksyllä nähdään!

Pinja Pöllänen

Artiklan valmennuskurssivaliokunnan sihteeri

Tähtäimessä oikis?

Pyrin tässä postauksessa tuomaan julki erilaisia opiskelutekniikoita ja –tapoja. Heti aluksi haluan kuitenkin korostaa, että jokainen oppii omalla tavallaan ja toimivia oppimistapoja on varmasti yhtä monta kuin maailmassa  on oppijoita. Se, mikä toimii naapurin Lissulla, ei välttämättä toimi sinulla.

Pääsykoekevät on monella tapaa tiukka rutistus, ja silloin on ensiarvoisen tärkeää pitää pää kylmänä ja luottaa omiin kykyihinsä. Monesti ihminen kehittyy ja oppii hurjasti uskaltaessaan astua pois omalta mukavuusalueeltaan. Tämän vuoksi kannustankin ennen lukuajan alkamista rohkeasti kokeilemaan erilaisia oppimistapoja. Kirjojen tipahtaessa postiluukusta ei kuitenkaan ole enää aikaa etsiä sopivia tekniikoita, vaan silloin on hyökättävä täydellä teholla pääsykoekirjallisuuden kimppuun. Kun olet löytänyt itsellesi sopivat opiskelutekniikat, luota niihin, vaikka muut ympärilläsi olevat pyrkijät kokeilisivat muita mitä erikoisempia oppimistapoja. 

Lukemisen tasot

Kaikista tärkein asia lukemisessa on mielestäni se, että keskittyy koko ajan siihen, mitä on lukemassa. On hyödytöntä laahata sivuja eteenpäin, jos ajatukset ovat koko ajan jossakin muualla kuin opiskeltavassa asiassa. Vinkki: Luettuasi yhden jakson kokonaan selitä omin sanoin jakson keskeiset asiat. Näin pystyt varmistumaan siitä, että ajatuksesi ovat koko ajan opiskeltavassa asiassa, eivätkä ajatuksesi harhaile esimerkiksi tulevissa ylioppilasjuhlissasi. Itselläni oli toisinaan pieniä vaikeuksia keskittyä, koska perheemme koira yritti turhan aktiivisesti varastaa opiskeluevääni.

Aluksi luin pääsykoekirjallisuuden rivakalla tahdilla lävitse saadakseni yleiskuvan valintakoeaineistosta. Oikiksen pääsykokeessa on osattava kaikista pienimmätkin yksityiskohdat, mutta aivan aluksi kannattaa kuitenkin keskittyä kokonaiskuvan hahmottamiseen ennen yksityiskohtiin paneutumista. Hyödynnä sisällysluetteloa! Sisällysluettelosta on helppo saada alussa yleiskatsaus valintakoekirjallisuuden aiheista. Myöhemmässä vaiheessa sisällysluettelo on oivallinen apuväline kertaamiseen.

                      

Nopean lukemisen jälkeen kannattaa siirtyä aktiiviseen lukemiseen. Tässä kohtaa on myös syytä hidastaa hiukan tahtia ja keskittyä eri asioiden välisiin asiayhteyksiin. Tässä vaiheessa aloitin itse värimerkintöjen käyttämisen ja tärkeimpien asioiden ylös kirjoittamisen. Aktiivisesti lukiessaan on syytä pitää kynä kädessä ja muistiinpanolehtiö lähettyvillä.

Värit

Koska pääsykoekirjallisuus on ostettava omaksi, sitä saa, ja ehdottomasti myös kannattaa, täyttää erilaisilla huomioilla ja sivuhuomautuksilla. Itse tein niin, että merkitsin lain tai asetuksen oranssilla, käsitteen tai termin aniliininpunaisella, muut tärkeät asiat keltaisella ja poikkeukset vihreällä. Väriluokittelu helpottaa eri lohkoihin kuuluvien asioiden hahmottamista ja muistamista. Lisäksi suosittelen sivuhuomautusten ja Post-it-lappujen hyödyntämistä, jotta löydät etsimäsi asian nopeasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääsykoekirjan muovautuminen värityskirjaksi kevään aikana ei takaa valintakoemenestystä.

Muistiinpanot / Ajatuskartat / Listat

Muistiinpanojen, ajatuskarttojen ja listojen kirjoittaminen on erittäin hyödyllistä etenkin itselle haastavista asioista, koska kirjoittaessaan jotakin asiaa on samalla pakko prosessoida sitä ihan eri tavalla kuin lukiessa. Vaikka oikiksen pääsykokeessa vaaditaan tarkkaa ja valintakoekirjallisuuteen perustuvaa tietämystä, on muistiinpanot minusta hyvä tehdä omin sanoin. Pääsykoekirjan monotonisessa toistamisessa suoraan kopioimalla muistiinpanoihin ei ole mitään mieltä, koska silloin aivojen ei tarvitse prosessoida tekstiä. Listojen tekeminen on mielestäni myös todella hyödyllistä, koska ainakin viime vuosina erilaiset listat ovat olleet valintakoelautakunnan suosiossa yksiselitteisyytensä ja nopean tarkastettavuuden vuoksi.

Käsitekortit

Käsitekorttien käyttäminen on yksinkertainen ja suhteellisen miellyttävä opiskelutapa. Kortin toiselle puolelle kirjoitetaan käsite tai termi ja toiselle puolelle selitys. Korttien kanssa voi harjoitella esimerkiksi autossa tai sitten kun kirjasta lukeminen alkaa puuduttaa.

Tehtävien tekeminen

Harjoitustehtäviä kannattaa ehdottomasti tehdä, koska tehtävien parissa pääset soveltamaan valintakoekirjallisuuden sisältöä, ja monesti myös valintakokeessa vaaditaan  juurikin soveltamista. Myös vanhoihin valintakokeisiin kannattaa tutustua, jotta saat käsitystä siitä, millaisia tehtäviä valintakokeessa on edellisinä vuosina ollut.

Kuvien piirtäminen

Joku toinen oppii kirjoittamalla, ja joku toinen vastaavasti esimerkiksi piirtämällä. Hankalalta tuntuvia asioita voi olla helpompi hahmottaa esimerkiksi piirroskuvien kautta. Piirrokset ja selitykset saavat olla aivan päättömiä, kunhan opiskeltava asia vain jää päähän.

Kuunteleminen

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Itse kuuntelin viime vuonna Artiklan videokurssien videoita kävellessäni tai istuessani autossa. Kun asian käy lävitse monella eri tavalla, se jää helpommin perusteellisesti mieleen. Vaihtoehtoisesti voit esimerkiksi lukea haastavalta tuntuvan asian ääneen nauhalle ja kuunnella sen sitten esimerkiksi lenkillä ollessasi.

Ulkoa opetteleminen

Ulkoa opettelu kannattaa aloittaa ajoissa. Se tuntuu aluksi todella vaikealta, mutta helpottaa hiljalleen, kun vain määrätietoisesti opettelet asioita ulkoa kokonaisuus kokonaisuudelta.

KERTAA, KERTAA, KERTAA

Ehdottomasti kaikkein tärkein asia kevään aikana on kuitenkin päämäärätietoinen kertaaminen. Valintakokeessa koko valintakoekirjallisuus on osattava viimeisen päälle tarkasti, ja siksi jo opiskeltuja asioita on syytä kerrata säännöllisesti. Itse tein niin, että joka aamu käytin ensimmäisen tunnin edellispäivänä opeteltujen asioiden kertaamiseen. Tiedän ja myönnän kertaamisen olevan puuduttavaa, mutta oikeustieteellisessä valintakokeessa menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää.

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa talvea, ja hurjasti tsemppiä kevään pääsykoerutistukseen. Uskokaa itseenne ja omiin kykyihinne!

Opiskelutekniikkaterveisin

Anni Liemola

Valmennuskurssivaliokunta