Stressinhallinta ja hyvinvointi pääsykoekeväänä

Oikeustieteellinen valintakoe vaatii pitkäjänteisyyden, keskittyneen pääsykoealueen opettelemisen sekä sisäistämisen lisäksi myös hyvää paineensietokykyä ja stressinhallintaa. Pääsin sisään oikeustieteelliseen syksyllä 2018. Koin olleeni stressaantunut aikaisempien lukukeväiden aikana, enkä tuolloin tajunnut, miten voisin itse siihen vaikuttaa. Olen sittemmin opetellut hyvän stressinsietokyvyn, joka oli ratkaisevana tekijänä menestymiseen pääsykoekeväänä 2018. 

Stressinhallinta on tärkeä taito, koska kevään aikana voi kokea myös vastoinkäymisiä (esimerkiksi huonommin mennyt harjoituskoe), jolloin usko onnistumiseen voi olla koetuksella. Lisäksi valintakoetilanne voi aiheuttaa hermostuneisuutta, minkä vuoksi on erittäin hyödyllistä, että saat itsesi rauhalliseksi koetilannetta varten. Stressin tiedostaminen ja hallitseminen on oleellista, jotta omat voimavarat voi suunnata kevään päämäärään eli pääsykoesuoritukseen ja sisäänpääsyyn oikeustieteelliseen tiedekuntaan! On myös muistettava pitää omasta hyvinvoinnista huolta, jotta voimavarat riittävät kevään aikana.

Miten sitten tulisi toimia, jotta omana pääsykoekeväänä saisi kaiken irti lukemisesta, samalla pitäen huolen myös omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta, stressitilanteita välttäen tai ainakin halliten?  

Säännöllinen rytmi ja stressitekijöiden minimoiminen

Stressaantumisen minimoimisen kannalta oli itselleni ensiarvoisen tärkeää, että sain tehtyä lukukeväästä aikataulultaan mahdollisimman säännöllisen. Säännöllinen rytmi auttoi jaksamaan ja piti mielen pirteänä luku-urakan aikana. Stressiä siitä, miten käyttäisin aikani pääsykoekeväänä ei syntynyt, koska olin hyvin varautunut tulevaan koitokseen.

Aloitin säännöllisen aikataulun suunnittelun jo ennen pääsykoekirjojen julkaisemista. Ensinnäkin pohdin, onko sellaisia asioita, jotka voisin suorittaa ennen kevättä, ja miten saisin tehtyä tästä pääsykoerupeamasta itselleni parhaan mahdollisen? Esimerkiksi, jos sinulla on mahdollisuus saada töistä lukuvapaata, hae sitä hyvissä ajoin ja mikäli sinulla on tehtäviä, jotka voit suorittaa pois alta ennen kevättä, kannattaa ne hoitaa, jotta ne eivät vie voimiasi kevään aikana.

Pääsykoerupeamaa varten suunnittelin itselleni tarkan aikataulun huomioiden sen, että lukupäivien aikana pidin myös eripituisia taukoja. Lisäksi ennen päivän luku-urakan aloittamista kävin aina pikaisella happihyppelyllä. Havaitsin pienen aamukävelyn vaikuttavan positiivisesti omaan vireystasoon. Lukukevään aikana sisällä istuminen tulee rutiiniksi ja sisäilma tekee ihmisestä helposti väsyneemmän, mikä vaikuttaa myös vireystasoon. Muista siis pitää myös taukoja!

Liikunta – avain hyvinvoinnin edistämiseen ja stressin taltuttamiseen!

Tärkeänä tekijänä hyvinvoinnin edistämisessä ja stressinhallinnassa oli myös liikunta. Luin yleensä 1,5 tuntia putkeen ja tämän jälkeen pidin pienen taukojumpan tai verryttelyn (noin 10-15 minuuttia). Itsensä aktivoiminen liikkumalla auttaa oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä, kun samassa asennossa pitkin päivää istuessa lihakset helposti kipeytyvät ja vireystaso alenee. Liikunta myös taltuttaa stressiä. Pienen liikunnan jälkeen havaitsin myös olevani tehokkaampi ja virkeämpi.

Lukupäivien päätteeksi palkitsin itseni urheilulla. Koin liikunnan edistävän säännöllisen rytmin ylläpitämistä ja sitä, että nukahdin illalla nopeasti.

Nukkuminen – aivot työstävät asioita myös silloin, kun sinä lepäät

Suuri virhe, jonka moni hakija pääsykoekevään aikana tekee, on se, että karsii unen määrää. Unenpuute vaikeuttaa oppimista ja edesauttaa stressin syntymistä. Väsyneenä aivot eivät vastaanota läheskään yhtä helposti uutta tietoa, saati edistä uuden tiedon oppimista. Unen on todetusti tunnustettu ehkäisevän stressin syntymistä sekä auttavan päivällä käsiteltyjen asioiden siirtymistä syvämuistiin. 

Hyvän unen saamiseksi lopeta lukeminen useampi tunti ennen nukkumaan menoa, jotta ajatuksesi eivät pyöri pääsykoekirjoissa.

Kevään aikana voi tarvita myös vertaistukea – älä jää yksin

Kevään aikana voi tulla hetkiä, jolloin kannattaa tukeutua myös vertaistukeen. Esimerkiksi jos itseäsi pohdituttaa jokin pääsykoekirjan asia, soita tarvittaessa kurssikaverille tai jos haluat hetkeksi miettiä jotain muuta kuin pääsykoekirjoja, niin vaihda esimerkiksi kaverin kanssa kuulumisia puhelimessa. Laittelimme kurssikaverieni kanssa toisillemme kevään aikana tsemppilauseita, mitkä lisäsivät motivaatiota pääsykoelukemiseen, ja viestittely toimi myös vertaistukena muuten niin itsenäisen lukemisen yhteydessä. Teimme myös monivalintatyyppisiä kysymyksiä toisillemme kirjan vaikeammiksi kokemistamme asioista.

Itsestään huolehtiminen

Tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta on myös monipuolinen ruokavalio ja se, että muistaa pitää huolen riittävän nesteytyksen saamisesta. Huomasin lukiessani toisinaan unohtavani veden juomisen tai saatoin jättää lounastauon väliin, jotta ehtisin lukea pidempään. Se ei kannattanut!

Pääpäivä – stressitön pääsykoetilanne

Kauan odotetun pääpäivän eli valintakoetilaisuuden koittaessa haluan, että sinulla on valmistautunut ja hyvä olo mennä kokeeseen. Pääsykoepäivää edeltävänä päivänä en enää lukenut, koska tuntui, että olin valmistautunut valintakoetta varten riittävästi ja halusin antaa aivoilleni aikaa levätä seuraavan päivän koetilannetta varten. Aamulla vielä selasin kirjat, ja sen jälkeen tein pitkän kävelylenkin. Suosittelen, että viimeisenä päivänä lopetat lukemisen huomattavasti aikaisemmin, jotta saat tarpeeksi hyvin levättyä ja olet tehokkaimmillasi valintakokeessa.

Kevään aikana olin miettinyt valintakoetilannetta varten valmiiksi ajankäytön kannalta erilaisia tehtävätyyppejä, ja tehnyt valmennuskurssipaketista mahdollisimman erilaisia tehtäviä. Tehtäviä tekemällä myös omaa ajankäyttöään ja vastaustekniikkaansa voi seurata ja parantaa koetilannetta varten. Jo ennen valintakoekirjojen julkaisemista voi esimerkiksi aineistotehtävää silmällä pitäen selailla internetistä erilaisia oikeudellisia asiakirjoja, kuten hallituksen esityksiä tai korkeimman oikeuden ratkaisuja, jotta olisi jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, millaista oheismateriaalia saattaisi ehkä tulla pääsykokeeseen.

On myös tärkeää olla pääsykoetilanteessa rauhallinen. Useita hakijoita alkaa jännittää kokeessa tai siellä saattaa tulla ”black out -olotila” eli se, että tuntuu ettei muista yhtään mitään. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi hengitä ensinnäkin rauhallisesti ja yritä saada mielesi positiiviseksi esimerkiksi palauttamalla mieleen oma tsemppilauseesi tai motivaatiotekijäsi. Kannattaa myös aloittaa tehtävästä, joka tuntuu helpoimmalta. Näin rauhoitat mielesi. Lisäksi jos tehtävä tuntuu aluksi vaikeasti ymmärrettävältä, kannattaa kerätä itselleen esimerkiksi ranskalaisin viivoin sen kannalta keskeisiä asioita ja pyrkiä pilkkomaan tapaus tai essee osiin, jotta vastaat sen kannalta olennaisiin seikkoihin. 

Kannustan sinua hakemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja toivotan menestystä pääsykoekevääseen! Nähdään tiedekunnassa syksyllä 2019.

Sini Kausamo

Valmennuskurssivaliokunta

Snäppivastaava

”Fall down seven times, stand up eight"

Olen neljän oikeustieteellisen tiedekunnan hakukevään ja valintaprosessin kokenut pääsykoeveteraani. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2014 ja aloitin syksyllä 2018 ensimmäisen vuoden Lapin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Lukiossa olin perushyvä opiskelija ja näin ollen leimasin itseni kykenemättömäksi oikeustieteellisen kaltaisiin suorituksiin. Ensimmäisen välivuoden aikana vanhempani kuitenkin ylipuhuivat minut yrittämään. Innostuinkin juridiikasta ja loppu on historiaa. Neljäs ja viimeinen hakukertani oli kaikin puolin täydellinen, vaikka itse sanonkin. Neljäs täydellinen kerta vaati kuitenkin kolme katkeraa keskikesän itkukohtausta. Halusinkin noiden katkerien hetkien innoittamana jakaa teille muutamia faktoja hakukeväästä ja minun neljännen kerran lukusuunnitelmani opiskeluvinkkeineen, jotta te pääsisitte helpommalla. Kuten tätä blogia lukeneet tiedättekin, se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi sinulle. Toisten epäonnistumisista ja onnistumisista voi kuitenkin kehittää niitä tekniikoita, jotka toimivat juuri itselle. Luin myös itse Artiklan valmennuskurssiblogia hakiessani oikikseen ja sain täältä paljon hyviä vinkkejä, joten toivottavasti tekin!

FAKTOJA HAKUKEVÄÄSTÄ

1. Määrä ei korvaa laatua. Tyypillisesti oikikseenhan päästään, kun luetaan 12 h päivässä, ilman lepopäiviä ja kun luet kirjat 10 kertaa. Itsestäänselvyys varmasti useimmille, mutta tarpeen korostaa. Luin 2. hakukeväänäni yli 550 tuntia 8 viikon aikana, enkä päässyt pääsykokeessa monivalinnoista läpi.

2. Jos et päässyt edellisenä vuonna, se ei automaattisesti tarkoita, että pääsisit tänä vuonna. Enkä tarkoita masentaa tällä ketään. Toisella hakukerrallani ajattelin, että ”oikikseen päästään yleensä tokalla, joten mäkin pääsen”. Jokaisesta epäonnistuneesta kerrasta täytyy löytää asioita, joita parannetaan seuraavalla kerralla.

3. Stressi ja paine kuuluvat asiaan. Jos ne valloittavat päiväsi, etkä saa siirrettyä tunteita syrjään, pidä tauko. Ensimmäisellä kolmella hakukerralla hermoromahdukset tulivat tutuiksi. Neljännellä kerralla säästyin niiltä kokonaan, koska osasin levätä, kun oli sen aika. Vapaapäivien merkkaaminen lukusuunnitelmaan näytteli tämän onnistumisessa suurta roolia.

TIMANTTINEN LUKUSUUNNITELMA & OPISKELUVINKIT

Lukusuunnitelman pohja kannattaa tehdä ajoissa. Lisäksi, jos mahdollista, lepää ennen luku-urakkaa. Lähdimme poikaystäväni kanssa viikoksi Barcelonaan rentoutumaan, jotta minä (let’s be honest, myös hän) olisin valmiina koitokseen. Kun kirjat vihdoin saapuivat, aloitin lukusuunnitelman täyttämisen kirjojen sisällysluettelon avulla.

Jaoin lukuajan viikkoihin ja luin aina kuusi päivää, jättäen seitsemännen päivän täysin vapaaksi. Opiskelin klo 7-12, jonka jälkeen pidin tunnin ruokatauon ja jatkoin klo 13-17. En laskenut tuntimääriä, joten jos sain päivän hommat tehtyä, lopetin opiskelun siltä päivältä. Klo 17 jälkeen en enää koskenut kirjoihin, koska illat oli pyhitetty levolle ja lenkille.

VIIKKO 1: Lue läpi kaikki kirjat, aloita ajatuskartat

Luin kirjat läpi neljässä päivässä ja aloitin tämän jälkeen muistiinpanot.

VIIKKO 2: Ajatuskarttoja ja käsitekortteja

Jokaisella päivällä oli teema, esim. ”Eläketurva” tai ”EU-sosiaalioikeuden oikeuslähteet ja periaatteet”. En opiskellut päivittäin tiettyä sivumäärää, vaan tein n. 20-40 sivusta teeman, jonka opettelin. Tein teemoista ajatuskarttoja ja käsitekortteja, joita hyödynsin kertauksessa.

VIIKKO 3-4: Ajatuskarttoja, käsitekortteja, valmennuskurssin tehtäväpaketin tehtäviä, valmennuskurssin väli- ja loppukoe

Tämä vaihe on sitä, kun perehdytään kirjojen vaikeisiin kohtiin ja syvennetään edelleen opittua tietoa. Väli- ja loppukokeen jälkeen pidin loppupäivän vapaata. Tein molemmat valmennuskurssin kokeet sillä asenteella, että kyseessä olisi pääsykoe ja annoin kaikkeni. Ymmärrettävästi sen jälkeen olo on aika ähky ja tuolloin on turha yrittää oppia uutta.

VIIKKO 5: Ulkoa opettelu ja vapaapäivä ennen pääsykoetta 

Ulkoa opettelu oli huomattavasti helpompaa, kun olin kerrannut tähän mennessä joka päivä kunnolla. Viimeinen viikko oli kuitenkin spurtti kohti pääpäivää. Viimeisenä päivänä lukemisesta (minulle) ei ole mitään hyötyä, joten pesin kotimme ikkunat ja istutin yrttejä. Ei pääsykokeen miettimistä, ja se teki hyvää. Pääsykoepäivänä en panikoinut, koska tiesin, että osaan.

Mitä tein jokaisena lukupäivänä:

- Suljin kännykän heti herättyäni ja avasin lukupäivän jälkeen.

- Heräsin joka aamu viimeistään klo 6.30 ja menin joka ilta nukkumaan klo 22. Enkä juonut kahvia. Pyrin keväällä vieroittumaan kofeiinista, jotta minulla olisi tasaisesti energiaa koko lukupäivän ajan. Monipuolisella ruokavaliolla on myös tärkeä merkitys jaksamisen kannalta.

- 1-3 h  edellisen päivän kertausta. Jos olisin tajunnut kertauksen merkityksen oman oppimiseni kannalta jo ensimmäisellä hakukerralla, olisin tässä vaiheessa jo oikeustieteen maisteri. Kertaus on kaikkein rasittavinta koko prosessissa, sillä joudut pakottamaan itsesi muistamaan ne asiat, joita et heti muista. Tästä tunteesta pääsee kuitenkin yli, koska onnistumisia tulee varmasti, jos kertaat kunnolla. Yksi tapa helpottaa tuskaa on kirjoittaa sisällysluettelon viereen muutamia avainkäsitteitä, joiden avulla on helpompi kasata kokonaisuus itselle. Kertasin aamuisin ja lopetin vasta, kun osasin kertoa edellisen päivän asiat itselleni. Joka viikko vaadin itseltäni enemmän, joten älä ensimmäisellä kerralla oleta osaavasi koko ”teemaa” tai sivumäärää! Ensin kokonaisuus haltuun, sitten yksityiskohtiin.

- Lauloin pyksybiisejä. Valitettava totuus on, että pykälät pitää pääsykokeessa osata ulkoa. Toisena hakukeväänä olin eräässä oikikseen hakijoiden Whatsapp-ryhmässä. Siellä eräs musikaalisesti lahjakas poika lähetti ryhmällemme ”pyksybiisin”, jossa hän lauloi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan (sananvapaus). Tuon kevään innoittamana pyksybiisit jäivät elämääni. Loistava tapa oppia pitkät pykäläsetit on niiden laulaminen taikka räppi. Muistan edelleen tuon EIS 10 artiklan ulkoa, kiitos siitä!

- Pidin 5 min hyppy- ja/tai juoksutaukoja. Luin yleensä putkeen 55 min ja 5 min käytin taukoiluun.

Vaikka pääsykoekevät on karaiseva kokemus, se fiilis on kertakaikkisen upea, kun kaiken sen puurtamisen jälkeen Opintopolun avatessasi siellä lukeekin ”hyväksytty”. Jos olet valmis sitoutumaan muutamaksi viikoksi, teet tarpeeksi laadukasta työtä ja pysyt sitkeästi tavoitteissasi, sinulla on kaikki mahdollisuudet.

Nähdään syksyllä OIKIKSESSA!

Anna Hirvonen

Muutosten vuosi

Vuosi 2019 on muutosten vuosi. Oikeustieteiden opiskelijavalintoihin on tullut ensimmäistä kertaa todistusvalinta perinteisen valintakoevalinnan rinnalle, eikä siis hakijoita enää valita yhteispistekiintiöllä. Todistusvalinta koskee vain ensikertalaisia hakijoita, eli niitä, jotka hakevat ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa. Noin 20 % valittavista opiskelijoista tulee siis valituksi ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella kun taas 80 % tulee valituksi vain ja ainoastaan pääsykokemenestyksen perusteella. 

Suurin osa syksyllä 2019 aloittavista uusista oikeustieteen opiskelijoista on siis päässyt sisään tiedekuntaan sen takia, että he ovat omaksuneet onnistuneesti valintakoemateriaalin sisällön 14.5. järjestettävään valintakokeeseen mennessä. Valintakoekirjallisuus ilmestyy tänä vuonna vasta 10.4., mikä tarkoittaa suhteellisen tiivistä lukuaikaa. On siis tärkeää aloittaa valmistautuminen jo ennen materiaalien ilmestymistä, sillä omaa kallisarvoista lukuaikaansa ei tule tuhlata opiskelun opiskelemiseen. Tämä tarkoittaa, että hakijan tulisi omaksua oikeustieteellisen valintakokeeseen vaadittava vastaus- ja lukutekniikka jo ennen, kuin valintakoekirjallisuus julkaistaan. Me Artikla ry:n valmennuskursseilla tarjoamme niin intensiivikursseilla kuin etäkurssilla tähän opetusta, jolloin hakija voi keskittyä olennaiseen - pääsykoemateriaalin pänttäykseen. Omana hakukeväänäni sain valmennuskurssin lukutekniikka-opetuksen aikana itsevarmuutta toteuttaa juuri minulle sopivinta lukutekniikkaa. Tämä tarkoitti sitä, että pian asuntoni seinät olikin täysin vuorattu pienillä keltaisilla post-it -lappusilla.

Eivätkä muutokset rajoitu vain valintakriteereihin: Keväällä 2019 sähköisesti julkaistava valintakoekirjallisuus on hakijoiden käytettävissä maksutta. Tämä on ehdottomasti positiivinen muutos! Hakija säästää pitkän pennin saadessaan valintakoemateriaalin käyttöönsä ilmaiseksi. Kirjoista säästyneet rahat voi sijoittaa tulevaisuuteensa esimerkiksi osallistumalla lukuprosessin tueksi järjestettäville valmennuskursseillemme, jotka myös ovat hakijalle kohtuuhintaiset. Muistan omalta hakukeväältäni, että kuinka odotinkaan näitä arvokkaita kirjoja saapuvaksi kotiini. Kun ne viimein kolahtivat postiluukustani, täytyi luku-urakkaan ryhtyä välittömästi. Muutamat kurssilaiseni olivat saaneet kirjansa postista jo kolme päivää ennen minua, mikä muodosti minulle henkisen paineen ja stressin tunteen. Te, tulevat hakijat, voitte onneksenne välttää tämän turhan stressin, sillä Unigrafian sivuilta jokainen hakija tulee saamaan sähköiset kirjat käyttöönsä täysin samaan aikaan. 

Pitkään odotetut kirjat - vielä täysin koskemattomina

Tältä voi tuntua, kun motivaatiopuute iskee

Päästäkseen sisälle oikeustieteelliseen, ei tarvitse olla superihminen. Selättääkseen valintakoekevään menestyksekkäästi, hakijan täytyy osata valmistautua urakkaan kunnolla ja sopivan tiukalla asenteella. Jo ennen kirjojen julkaisua, kannattaa miettiä, mikä juuri SINUA motivoi lukemiseen ja miksi ylipäänsä tahdot ryhtyä tähän urakkaan. Houkuttaako sinua ajatus oikkareiden upeasta opiskelijaelämästä, vai tahdotko vallata isot asianajotoimistot Suitsin pukumiesten tapaan? Mikä tahansa motivaatiotekijäsi on, selvitä se jo ennen kirjojen ilmestymistä. Motivaatiopuutetta ja kirjoihin kyllästymistä voi esiintyä, mutta näihin hetkiin tulee jo etukäteen valmistautua ja muistuttaa itselleen, miksi ryhtyikään tähän puurtamiseen. Valmennuskurssillamme tukea lukuprosessiin antavat tuutorit, opettajat ja valmennuskurssitiimimme. Vaikka suurin työ tulee hakijan tehdä itse, ei kevättä tarvitse läpikäydä yksin. 

Toivon kaikille erittäin paljon viisautta ja voimia kevääseen!

Sofia Kauriinoja
Valmennuskurssivastaava 2019