keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Aikuisiällä oikikseen


Hei kaikille!


Olen Antti Ali-Sisto, 33-vuotias tyrnäväläinen toisen vuoden opiskelija Rovaniemen oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Unelma juristin urasta syntyi jo varhain peruskouluiässä, mutta kuitenkin jo lukioaikana ajauduin työelämään ja pian sen jälkeen jo huomasinkin olevani oravanpyörässä juokseva asuntovelallinen kahden lapsen isä. Tukahdutin haaveeni juristin urasta taka-alalle ja vuodet vierivät. Tyytymättömyyden saavuttaessa tietynlaisen lakipisteen päätin, että nyt riittää itseni huijaaminen ja 32-vuotiaana hain ja pääsin Rovaniemen yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Täytyy kyllä sanoa, että sellaista fiilistä, mikä opiskelijavalintojen tuloksien julkaisupäivänä oli, en kovin taajaan ole saanut kokea!

Täytyy myös todeta, että onhan tämä Rovaniemen oikiksessa opiskeleminen antoisaa ja sujuvaa touhua! Toki perhe-elämän ja opiskelujen yhteensovittaminen on oman puljaamisensa aiheuttanut, varsinkin kun työelämäkään ei täysin ole päästänyt otteestaan. Vaikka opintojen poolirakenne on joissain piireissä herättänyt kritiikkiäkin mm. lisääntyneen läsnäolopakon vuoksi, niin itse koen, että kaikkinensa opiskelu Rovaniemen oikiksessa on ollut todella vapaata ja järjestelmän asettamien rajojen sisällä on riittänyt temmellystilaa. Toki notaarivaiheen pooliopintoihin sisältyy jonkun verran pakollista läsnäoloa luennoille ja ryhmätöihin, mutta eihän oikiksen nyt ole tarkoituskaan olla mikään kirjekurssi. Opetuksen tason ollessa valtaosin todella hyvää, niin läsnäolopakkoa en ole kokenut epämiellyttäväksi. Kaikki epäilevät ajatukset opintojen ja muun elämän yhteensovittamisesta ovat osoittautuneet turhiksi. Asioilla tuppaa kummasti olevan taipumus järjestyä.

Elämäntilanteeni vuoksi en ole kokenut oikein sopivana ajatuksena sitä, että käyttäisin opintoihini ainakaan sallittua maksimiaikaa, vaan tavoitteenani on alusta pitäen ollut valmistua kolmessa, tai ihan maksimissaan neljässä, vuodessa. Olen siis nopeuttanut opintojani käymällä ensimmäisenä vuonna pääosin kahta poolia rinnakkain ja lisäksi olen suorittanut joitain valinnaisia opintoja. Poolin läsnäolopakollinen opetus on järjestetty siten, että se ei älyttömän paljoa mene päällekkäin toisen käynnissä olevan poolin opetuksen kanssa ja tenttien väliinkin yleensä jää useampi päivä. Lisäksi yhtä aikaa käynnissä olevien poolien aihealueet saattavat mennä osittain päällekkäin, mikä tekee sen, että työmäärä ei ihan kaksinkertaistu, vaikka kahden poolin opinnot työn alla olisivatkin. Esimerkkinä edellä mainitusta vaikkapa ympäristöoikeuden ja hallinto-oikeuden poolit. Mikäli lukuintoa riittää ja elämän pystyy järjestämään siten, että myös pystyy käyttämään sitä intoa lukemiseen, niin opintoja pystyy tarvittaessa nopeuttamaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että opiskeluaikana tärkeää on myös verkostoitua ja elää sitä kuuluisaa opiskelijaelämää, niin varauksetta en suosittele opintojen nopeuttamista. Eikä opintojen nopeasti suorittaminen todellakaan mikään itseisarvo ole. Vuosien jälkeen ei varmastikaan ole enää merkitystä sillä, kauanko opinnot kestivät. Jos nopeuttamiseen on kuitenkin jokin erityinen syy, niin se on täysin tehtävissä. Järjestelmä antaa mahdollisuuden suunnitella opintoja monenlaisiin elämäntilanteisiin sopivaksi ja kokonaisuudessaan opiskelu oikiksessa on hyvin vapaata ja omatoimista.

Haluan siis rohkaista eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka ovat jo kenties ehtineet hankkia perhettä tai joilla on työura käynnissä jollain toisella alalla tai muuten vain suhtautuvat epäilevästi uusien opintojen ja muun elämän yhteensovittamiseen. Jos juristin ura on se, mikä kiinnostaa, asenne on kohdallaan ja tavoitteen eteen on oikeasti valmis tekemään paljon töitä, niin kannustan ehdottomasti hakemaan oikikseen. En ole vielä tavannut ihmistä, joka tätä opiskelu- tai uravalintaa olisi katunut. Joitain muita opiskelu- tai uravalintoja olen joskus kuullut kaduttavan.

Pääsykoeurakka, kuten moni muu vaativa asia elämässä, saattaa tuntua rankalta, eikä siitä siinä hetkessä osaa välttämättä nauttia. Omalta osaltani voin kuitenkin sanoa, että pääsykokeisiin valmistautuminen piirtyi muistoihini mukavana ja antoisana jaksona elämässä!


Tsemppiä kaikille kokelaille kevään koitokseen!