Oikeaa lukutekniikkaa etsimässä

Hei, oon Leila ensimmäisen vuoden opiskelija ja tänään on mun vuoro kirjoittaa tänne blogiin. Koska pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia, ajattelin että nyt olisi hyvä aika puhua jaksamisesta lukemisen aikana sekä erilaisista lukutekniikoista.

Jaksamiseen on tärkeä panostaa koko kevään aikana, jotta et pääse uupumaan ennen pääsykoetta. Koita ajatella se näin: mitä paremmin jaksat, sen enemmän saat irti lukemisesta ja mitä enemmän stressaat, sen helpommin saatat palaa loppuun. Stressi kuuluu kyllä lukemiseen, mutta koita olla pohtimatta sellaisia asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tiedän kokemuksesta, että koronan vaikutusta pääsykokeeseen on vaikeaa olla miettimättä, mutta yritä silti minimoida erilaisten hypoteettisten tilanteiden pohtimista. Yritä siis keskittyä pelkästään asioihin, joihin pystyt vaikuttamaan, kuten omaan lukemiseen. Annan seuraavaksi muutaman konkreettisen esimerkin siitä, miten voit ylläpitää jaksamistasi lukemisen aikana. Ensinnäkin yritä karsia lukuajaksi kaikki turhat häiriötekijät pois. Itse esimerkiksi laitoin kännykästä ilmoitukset pois päältä sekä poistin kokonaan muutaman sovelluksen, kuten TikTokin johon saatoin kuluttaa montakin tuntia päivässä XD.

Seuraavaksi kannattaa tehdä itselle hyvä lukusuunnitelma, sillä hallinnan tunne auttaa jaksamisessa. Tämän lisäksi myös rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Pohdi mitkä rutiinit auttavat sinua saamaan lukupäivästä kaiken irti. Itse tykkäsin herätä aikaisin ja käydä kylmässä suihkussa, syödä hyvän aamiaisen, käydä kävelylenkillä ennen valmennuskurssin luentoja sekä illalla rentoutua Netflixin parissa. Muista kuitenkin, että kaikilla on omat rutiinit. Tunnustele mikä siis sopii juuri sinulle ja mitkä rutiinit vievät sinua kohti opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä. Lukemisen aikana on hyvä pitää usein pieniä taukoja, jotta jaksat keskittyä paremmin lukemiseen. Näin estät myös sen, ettei lukeminen mene aivan överiksi. Itse käytin pomodoro -tekniikkaa, jossa luetaan 25 minuuttia keskittyneesti, jonka jälkeen saat viiden minuutin tauon. Neljän kierroksen jälkeen voit pitää pidemmän noin 15-30 minuutin tauon. Kannattaa myös keskittyä ihan perusasioihin, kuten priorisoi unta, jotta jaksat opiskella tehokkaammin ja muistisi toimii paremmin. Terveellisellä ruokavaliolla sekä urheilulla saat energiaa opiskeluun. Urheilun ei tarvitse aina olla intensiivistä pieni kävelylenkkikin auttaa. Lopuksi muista aina uskoa itseesi jo tämä vie sinua lähemmäs koulupaikkaa.

Lukutekniikoita on yhtä useita, kun on hakijoitakin. Tärkeintä on siis tunnistaa, millainen oppija olet ja mikä lukutekniikka sopii sinulle parhaiten. Jos joku lukutekniikka ei sovi, niin uskalla vaihtaa toiseen. Muista kuitenkin olla itsevarma oman valinnan suhteen. Kun olet löytänyt parhaimmat lukutekniikat, vaihtele niiden välillä sillä monipuolisuus on hyvästä. Jos opit katsomalla tai tekemisen kautta, joku näistä lukutekniikoista saattaisi sopia: alleviivaukset, muistiinpanot, mindmapit sekä muistilaput. Jos taas opit kuuntelemisen ja puhumisen kautta, voit kokeilla näitä: valmennuskurssin luennoilla pelkästään kuuntelemiseen keskittyminen, asioiden ääneen selittäminen sekä äänikirjojen kuunteleminen.

Lukutekniikoissa on hyvä ottaa huomioon lukemisen eri vaiheet. Ensin on tutustumisvaihe, jossa luetaan kirjat läpi tutustuen. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä ymmärtää kaikkea eikä kannata jumittua vaikeisiin kohtiin. Toiseksi on oppimisvaihe, jossa panostetaan ymmärtämiseen ja syventävään osaamiseen. Toista tätä vaihetta niin kauan kuin on tarve ennen siirtymistä viimeiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa lukutekniikoina voi toimia alleviivaukset, tehtävien teko ja muistiinpanot. Myös asioiden yhdistely on tärkeää eli pohdi mihin lukemasi asia liittyy ja tähän toimiikin mahtavasti erilaiset mindmapit. Kannattaa myös testata omaa osaamistaan tekemälle itselle kysymyksiä mihin vastata. Toinen tapa on lukea kirjasta yksi asiakokonaisuus, jonka jälkeen pohdit, mitkä siinä olivat tärkeimmät pointit. Muistiinpanoja voi tehdä lukuisilla eri tavoilla esimerkiksi perinteiset muistiinpanot, mindmapit, kaaviot, muistilaput tai muistikortit. Kolmantena vaiheena on loppukertaus ja tässä voit hyödyntää omia muistiinpanojasi kuten muistikortteja. Lisäksi voit testata sisällysluettelon kautta osaamistasi sekä kokonaisuuksien hallintaa. Tässä vaiheessa kannattaa tehdä myös tehtäviä. Kertausta ei kuitenkaan kannata jättää kokonaan tänne loppuvaiheelle, vaan on tärkeää kerrata koko lukuaikana. Kertausta kannattaa tehdä aamuisin ja iltaisin sekä aina kun on käynyt jonkun isomman aihealueen läpi.

Toivotan kaikille paljon tsemppiä kevääseen ja nähdään Artiklan valmennuskurssilla!

Leila

Motivaatiosta välivuosilimbossa

Tällä kertaa kirjoitteluvuorossa on Moodle-vastaava Vilma. Nostinkin jo valiokunnan esittelypostauksessa esille, että hain opiskelemaan useamman kerran ennen kuin pääsin sisälle tiedekuntaan. Kirjoitukseni aiheena on siten motivaation löytäminen tilanteessa, jossa universumi, onnetar ja vähän kaikki tuntuvat olevan vastassa.

Hain opiskelemaan yhteensä neljä kertaa. Tiivistetysti hakukertani menivät seuraavalla tavalla:

• V. 2017: aloin lukemaan valintakokeisiin välittömästi viimeisen ylioppilaskokeen jälkeen ja osallistuin Artiklan lukutekniikka- ja etäkursseille. Lukutekniikkani oli ihan hukassa ja osallistuin valintakokeeseen ”no, käydään nyt katsomassa millainen se on” -mentaliteetilla. Henkisesti vähän jätin kokeen kesken todettuani, että välivuoden viettäminen ei silloisessa tilanteessani ollut katastrofi. Lopputulos: viiden pisteen päässä sisäänpääsystä.

• 2018-2019: Oikeustieteellisellä alalla siirryttiin vuonna 2018 yhteisvalintaan ja koe muuttui nykyisen malliseksi. Panostin lukiessani kertaamiseen erityisesti tehtäviä tekemällä, käytin erilaisia tekniikoita asioiden muistamiseksi ja osallistuin etävalmennuskursseille. Menestyin hyvin harjoituskokeissa ja psyykkasin itseäni. Jäin kummallakin kerralla pisteen päähän! Vuonna -19 kävin juristin kanssa kokeeni läpi ja harkitsin oikaisupyynnön tekemistä, mutta luovuin lopulta ajatuksesta.

• 2020: Tein viimeisellä hakukerrallani oikeastaan kaikki samat asiat kuin aiemmin, mutta asenteeni oli etenkin luku-urakan alussa huono. Hain varavaihtoehtona papereilla opiskelemaan aivan eri alaa (ja tänne myös pääsin – lähellä oli etten alkanutkaan teologiksi) ja olin varma, etten enää hakisi oikikseen jos nyt ei tärppäisi. Etävalintakokeen tehtyäni olin totaalisen musertunut, mutta saatuani tiedon jatkoon pääsystä otin hullun loppukirin lukemisessa. Koe tuntui menevän hyvin (taas). Kävelin takki auki ulos toisesta vaiheesta ja kotimatkalla ajattelin, etten voi tehdä enempää. Lopputuleman lukija osannee jo arvata.

On aivan hirveä tunne kun ei kaikesta huolimatta saakaan unelmiensa opiskelupaikkaa. Ihan ymmärrettävää, että fiilis on huono. Sekin on ok, jos toipuminen vie aikansa (esimerkki tosielämästä: ensimmäisenä hakuvuotenani valmennuskurssilla oli opiskelija, jolla oli hakukertojen välissä melkein 10 vuotta kun ei kuulemma ollut kestänyt sitä nöyryytystä johon ensimmäinen yritys päättyi). Olennaista onkin kaivaa motivaatio esiin koekeväänä, vaikka sitten puoliväkisin.

Minun tapauksessani vaikuttivat seuraavat tekijät. Ensinnäkin pyrin jokaisen kerran analysoimaan omaa tekemistäni ja miettimään, teenkö asiat oikein vai onko joillakin osa-alueilla parantamisen varaa. Lohdullista oli myös se, että vaikka pisteet eivät riittäneet sisäänpääsyyn, tein selvästi jotain oikein kun olin jokaisella kerralla niin lähellä sisäänpääsyssä. Henkilökohtainen koetinkiveni ovat monivalintatehtävät, joita treenasin paljon viime keväänä.

Toinen tärkeä tekijä oli ympäristön tuki. En kuullut kertaakaan yhdeltäkään kaverilta, sukulaiselta, työkaverilta tai työkkäriltä kysymystä ”kannattasko sun miettiä jotain muuta…”, vaan sen sijaan minua tuettiin ja kannustettiin vilpittömästi silloinkin, kun en uskonut ollenkaan itseeni. Koin myös tärkeänä vertaistuen merkityksen. En ollut ystäväpiirini ainoa, jolla pääsykokeet menivät useamman kerran penkin alle. Lueskelin myös Artiklan valmennuskurssiblogista muiden kertomuksia sisäänpääsyyn liittyen. Tähän liittyen pieni erikoisuus: pääsin toisella välivuodella työpaikkaan, jossa olin jonkin verran tekemisissä juridisten asioiden kanssa ja esimerkiksi esimieheni oli koulutukseltaan OTM. Pomoni tiesi urahaaveistani ja epäonnistuneen hakukerran hän rohkaisi sanomalla, että minulla on selvästi rahkeita oikikseen ja pääsen kyllä sisään – oma kysymyksensä on, että milloin.

Ja vanha kunnon suomalainen sisu. En ole itsekään täysin varma, mistä ihmeestä sain joka kerta voimia yrittää uudelleen keväisin, joten tämä lienee viimeinen vaikuttava tekijä. Jos jotakin näistä vuosista olen oppinut, niin periksiantamattomuutta.

Edelleen kirjojen ilmestyttyä kannattaa muistaa se, että asiat eivät aina mene suunnitellusti. Vaikka et pääsisi sisään ensimmäisellä tai toisellakaan yrityksellä, luovuttaminen ei missään nimessä kannata jos todella koet oikiksen olevan oma paikkasi. Lisäksi: aiemmat epäonnistumiset eivät vaikuta mahdollisuuksiisi nykyhetkessä ja jos et yritä, et tule koskaan tietämään, mikä lopputulos olisi ollut. Toivottavasti tekstini auttaa edes jotakuta, joka painii samanlaisten tuntemusten kanssa kuin minä aikanani.

Tsemppiä kaikille tulevaan rutistukseen ja pysykää terveinä!

Vilma Teittinen

valintakoeveteraani ja vuoden 2020 fuksi

Miten laatia yksilöllinen lukusuunnitelma?

Tänä vuonna pääsykoekirjat julkaistaan 22.4. ja lukuaika kestää reilut neljä viikkoa. Aika täytyy siis käyttää tehokkaasti, jotta hallitset kirjallisuuden pääsykokeessa. Hyvin rakennettu lukusuunnitelma on iso apu pääsykokeisiin lukiessa ja toivottavasti saat tästä postauksesta apua siihen, miten voit koostaa itsellesi sopivan lukusuunnitelman.

Tärkeintä on ymmärtää heti alkuun, että oppimistyylejä on yhtä paljon kuin ihmisiä, joten lukusuunnitelmankin täytyy olla omaan oppimistyyliin sopiva. Jotkut pystyvät opiskelemaan kellon ympäri lyhyillä tauoilla, kun taas toisille riittää muutama tunti tehokasta opiskelua ja kertausta päivässä. Pääsykoemenestys ei ole kiinni lukutunneista, vaan oppimisen laadusta. Perinteisen lukemisen lisäksi kannattaa hyödyntää muitakin oppimistyylejä, esimerkiksi ajatuskarttoja kokonaisuuksien hallinnassa ja kirjojen tekstin alle- tai yliviivausta. Suosittelen kartoittamaan itselleen sopivia oppimistyylejä ja oppimiseen käytettävää ajantarvetta jo ennen pääsykoekirjallisuuden ilmestymistä.

Itse kävin ensimmäisellä lukukerralla kirjat läpi nopeasti, jotta sain yleiskuvan niiden aiheista. Toisella lukukerralla siirryin yliviivaamaan tekstiä. Kolmannella lukukerralla tein ajatuskarttoja, muistikortteja ja aloin opetella ulkoa listoja, pykäliä jne. Seuraavilla lukukerroilla jatkoin ulkoa opettelua. Luin kirjat läpi 5-7 kertaa, mutta mitään yleispätevää määrää lukukerroille ei ole. Koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen, sillä se auttoi minua keskittymään ja rytmittämään opiskelua. Kellotin lukuaikaa puhelimen ajastimella ja laitoin puhelimen äänettömälle lukemisen ajaksi, jotta se ei häiritsisi minua. On yksilöllistä, kuinka kauan lukemiseen pystyy keskittymään, mutta tärkeintä on, että sisäistät lukemasi. Jos lukeminen alkaa tökkiä, pidä suosiolla pieni tauko.

Lukusuunnitelman tulee olla joustava ja muokattavissa, sillä lukuaikana vastaan voi tulla yllättäviä esteitä. Jokin kirja voi olla haastavampi opetella ja vaatii siksi enemmän työstöä kuin muut pääsykoekirjat, tai joinakin päivinä opiskelu ei vain suju ja on parempi opiskella vähemmän. Itse tein lukusuunnitelman viikoksi kerrallaan. Istuin alas joka sunnuntai ja kartoitin, mitä seuraavalla viikolla tulee tehdä. Lukusuunnitelmani näytti tavalliselta viikon lukujärjestykseltä, johon kirjasin joka päivälle moneltako herään, mitä kirjoja luen ja kuinka paljon tähän käytän aikaa, mitä opiskelutekniikoita käytän ja milloin kertaan.

Iso virhe lukusuunnitelman teossa on vapaa-ajan unohtaminen. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys tehokkaan oppimisen kannalta, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Vapaa-aika ja lukeminen kannattaa erottaa toisistaan selvästi, jotta voit vapaalla rentoutua täysin. Suosittelen pitämään taukoja lukemisen välissä ja laittamaan illalla kirjat kiinni ajoissa. Välipäivien pitäminen lukemisesta on yksilöllistä. Toiset tarvitsevat niitä ja osalle riittää hieman lyhyemmät lukupäivät tai vain kertaaminen joinakin päivinä. Itselleni toi mielenrauhaa, että opiskelin joka päivä, sillä lukuaika on varsin lyhyt. Välipäivien suhteen suosittelen kuuntelemaan itseään ja tekemään, miten parhaaksi näkee. 

Oikiksen pääsykokeessa menestyminen vaatii kirjojen pikkutarkkaa muistamista ja isojen kokonaisuuksien hallintaa, joten kertaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa. Pitkistä lukupäivistä ei saa parasta hyötyä irti, mikäli ei säännöllisin väliajoin kertaa oppimaansa. Suosittelen vaihtelemaan kertaustekniikoita ja hyödyntämään esimerkiksi kirjan sisällysluetteloa, omia muistiinpanoja, ajatuskarttoja, muistikortteja sekä valmennuskurssin tiivistelmiä kerratessa. Itse koin lukuaikana hyväksi kertaustahdiksi kerrata joka aamu edellisen päivän aikana opetellut asiat ja iltaisin sen päivän aikana läpikäydyt asiat. Alussa kertaaminen vei vähemmän aikaa, mutta lukuajan lopussa saatoin käyttää kertaamiseen tunteja. Vaikka kertaaminen käy tylsäksi, kannattaa muistaa, että se palkitaan pääsykokeessa.

Haluan toivottaa kaikille hakijoille hurjasti tsemppiä pääsykoekevääseen! Uskokaa itseenne ja pitäkää tavoite mielessä. Toivottavasti tapaamme ensi syksynä oikiksessa!

Meri Hankonen

ensimmäisen vuoden opiskelija