maanantai 27. huhtikuuta 2020

Hyvinvointi pääsykoekeväänä

Tämän päivän postauksessa kirjoitan teille hieman hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä pääsykoekevään aikana. Kirjoittaja eli minä olen Riina-Maria, ensimmäisen vuoden oikkari. Oma kokemukseni oikikseen hakemisesta perustuu kahteen pääsykoekevääseen, joista jälkimmäinen oli kaikin tavoin huomattavasti onnistuneempi, ja johtikin opiskelupaikan saamiseen. Sittemmin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut ankaran arvioinnin alaisena opiskelujen aloittamisen jälkeen, kun omat elämäntavat muuttuivat aiemmin niin aktiivisesta toiminnasta hieman passiivisempaan tyyliin – istumiseen, lukemiseen ja läppärin äärellä käpistelyyn.

Lienee parasta muistuttaa heti alussa, että luonnollisesti jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset tarpeensa ja keinonsa ylläpitää sekä fyysistä että henkistä tasapainoaan. Perinteiset ohjenuorat pätevät myös poikkeuksellisina aikoina; voi olla, että olet kuullut aiemminkin, että parhaaseen lopputulokseen päästäkseen olisi opiskelusuunnitelman lisäksi hyvä huolehtia unen, ruokailun, liikunnan ja vapaa-ajan tasapainosta. Se, miten näiden asioiden välinen tasapaino löytyy, muodostuukin jokaisen ihmisen henkilökohtaisten mieltymysten ja tottumusten mukaisesti. Voinkin tässä lähestyä asiaa nyt vain omasta näkökulmastani, mutta olen yrittänyt kokemusteni perusteella poimia joitakin vinkkejä, joista jokainen voi sitten muokata itselleen sopivia keinoja lähteä rakentamaan sitä omaa, parasta mahdollista jaksamista. 

1.     Tunnista oma päivärytmisi

On aamuihmisiä, on iltaihmisiä ja on kaikkea siltä väliltä. Jos sinulla on mahdollisuus valita opiskelullesi aika, joka sopii yhteen parhaimman aktiivisuustasosi kanssa, niin käytä tätä hyödyksesi. Itse tunnistin vasta toisena hakukeväänä olevani yökukkuja, mitä tulee opiskeluun. Ensimmäisenä keväänä tein sen virheen, että yritin asettua sellaiseen muottiin, joka ei ollut itselleni sopiva – heräsin aikaisin aamulla ja yritin opiskella tavallaan normaalin työpäivän verran. Tunnen monia, joille tällainen sopii, mutta itse koin, että tällä tyylillä olin koko päivän levoton ja oli vaikea keskittyä lukemiseen. Toisena keväänä muutin rytmini täysin; nukuin aamulla hieman pidempään, söin rauhassa aamupalan, kävin päivällä harrastuksissa ja lenkillä. Kirjoihin tartuin vasta kolmen, neljän aikaan ja opiskelin sitten niin kauan kuin jaksoin. Monta kertaa ilta saattoikin venähtää esimerkiksi klo 23 asti. Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska kyseessähän oli minulle itselleni sopiva tyyli. Yritä sinäkin löytää oma rytmisi ja toteuttaa sitä juuri niin kuin sinulle itsellesi sopii!



2.     Tunnista keinot purkaa stressiä

Joskus paras asia, mitä voit tehdä pääsykokeen eteen,
on mennä lenkille, silittää koiraa tai syödä jäätelö.
Monesti kuulee sanottavan, että pääsykoe ja siihen valmistautuminen on motivaatiotesti. Itse en ihan voi allekirjoittaa tätä. Olen saanut huomata, että joka kevät myös valtavan motivoitunutta porukkaa saa jäädä rannalle ruikuttamaan, kun kaikesta työnteosta huolimatta jokin onkin mennyt hakukeväänä pieleen eikä pääsykokeessa ole tullut sellaista onnistumista, että opiskelupaikka olisi auennut. Pääsykoekevät on jokaiselle tosi stressaavaa ja jännittävää aikaa. Omasta mielestäni yksi tärkeimmistä keinoista onnistua pääsykokeessa onkin se, että pystyy kevään mittaa tunnistamaan omat stressin oireensa. Tämän lisäksi tulisi löytää keinot lievittää näitä oireita. Joillekin apu voi olla ulkoilmassa tuulettuminen, toiselle kaverin tai vaikka oman tuutorin kanssa asian purkaminen. Joku voi saada parhaimman hyödyn siitä, että käpertyy vaatteet päällä kerälle suihkun nurkkaan ja itkee veden alla puoli tuntia. On tärkeää, että etsit juuri sinulle sopivat keinot rauhoittaa mielesi niin, että voit taas paineesta huolimatta keskittyä sillä hetkellä edessäsi olevaan asiaan.

3.     Pidä huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi

Vaikka opiskeleminen onkin hyvin pitkälti henkistä suorittamista ja rankkaa lähinnä aivoille ja istumalihaksille, on fyysisellä hyvinvoinnilla myös suuri merkitys siinä, miten hyvin pänttääminen sujuu. Jos olet tottunut liikkumaan paljon, voi yhtäkkinen istumatyöskentelyyn vaihtaminen koitua kohtaloksesi. Toisaalta jos aktiivisuustasosi ei arkielämässä ole kovin korkea ja olet tottunut tekemään paljon istumatyöskentelyä, nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa buustata itsensä aivan uudenlaisiin suorituksiin fyysisestä suorituskyvystä huolehtimalla. Jokainen tauko lukemisen välissä kannattaa aloittaa venyttelemällä hartiat, selkä ja niskat. Voit myös laittaa vaikka muistutuksia kännykkääsi, jos tuntuu että lukuaika venähtää helposti pitkäksi ja meinaat istua pitkään paikallasi. Lihasjumien vaikutukset (esimerkiksi migreeni) tulevat aina vasta pienellä viiveellä ja tämän vuoksi on hyvä kiinnittää asiaan huomiota jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. Pitämällä itsesi liikkeessä päivittäin saat sekä unta paremmin, että maksimoit keskittymisesi pääsykoekirjojen äärellä. Liikuntahan tunnetusti saa kehon erittämään endorfiineja, jotka saavat ihmisessä aikaan miellyttävän ja rennon olon. Liikunnan ei tarvitse edes olla mitään rääkkiä, jonka jälkeen olet väsynyt – puolen tunnin reipas kävelylenkkikin riittää nostamaan sykettä sen verran, että hetken päästä kirjojen ääressä istuminen tuntuu taas hieman helpommalta. 

4.     Uskalla pyytää apua

Valmennuskurssilaisilla on pääsykoekeväänä apunaan tuutorit, jotka auttavat mielellään kaikissa mieleen tulevissa pulmissa. Jos olet enemmän sulkeutuvaa tyyppiä eikä ahdistuksista avautuminen tunnu luontevalta, niin tämäkin on tietysti ok – joillekin paras keino selvitä pääsykoekeväästä on pistää puhelimet ja some kiinni ja hakeutua omaan rauhaan. Jos missään vaiheessa kuitenkaan tulee sellainen olo, että nyt ei selviä ilman apua, niin älä jää yksin! On toki niin, että loppujen lopuksi jokaisen hyvinvointi pääsykoekeväänäkin riippuu ihan siitä, miten itse selviytyy, eikä kukaan voi toisen puolesta ratkaista kenenkään ongelmia ja murheita. Moni huolta aiheuttava asia tuntuu kuitenkin hetken päästä vähän helpommalta, kun sen on saanut sanottua ääneen jollekin. Tämän lisäksi ulkopuolisen henkilön mielipiteen tai neuvojen kuuleminen voi avata omaakin perspektiiviä siihen stressin aiheeseen, joka sillä hetkellä tuntuu maailmaa horjuttavan suurelta. Tuutorit ovat lähteneet tuutoreiksi juuri siksi, että heillä on halu auttaa valmennuskurssilaisia. Eli rohkeasti vain vaivaamaan omaa tuutoriasi!  

Tässä nämä minun vinkkini nyt tältä erää. Kuten huomaat, niin monessa mainitsemassani yksityiskohdassa kyse on nimenomaan siitä, että tunnistat omat yksilölliset tarpeesi ja toimit niiden mukaan. Sitä ei oikein voi koskaan korostaa tarpeeksi, että hyvinvoinnin, stressinhallinnan ja oppimisprosessin onnistumisessa ratkaisevaa on jokaisella ihmisellä niiden omien yksilöllisten tapojen ja rutiinien löytäminen ja hyödyntäminen. Nykyään pääsykoekevät on entistäkin lyhyempi, vain neljän viikon puristus. Saadaksesi tästä ajasta parhaan hyödyn irti menestyäksesi pääsykokeessa, tarvitset keinoja, joilla löydät sellaisen tasapainon, että väistämättä eteesi tuleva stressi ei horjuta oppimisprosessiasi. Pienen paineen avulla voit kannustaa itsesi yhä parempaan suoritukseen, ja on tärkeää, että onnistut kääntämään sen paineen tueksesi ja positiiviseksi kannusteeksi. Itsestäsi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on ensimmäinen askel tämän tavoitteen onnistumiseksi.


Toivotan hirveän paljon tsemppiä juuri sinulle tämän kevään koitokseen!! Hyvin se menee!

Terveisin Riina-Maria, 
ekan vuoden oikkari

maanantai 20. huhtikuuta 2020

Alanvaihto tai toinen tutkinto mielessä?

Moikka!

Olen Elina Telanto, 22-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari. Tämä ei kuitenkaan ole elämäni ensimmäinen opiskeluvuosi yliopistossa; olen opiskellut myös Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hain oikeustieteelliseen keväällä 2019, samalla kun opiskelin teologiaa. Hakukevät vaati minulta siis erityistä suunnitelmallisuutta, sillä piti selviytyä samaan aikaan sekä yliopisto-opinnoista, että pääsykokeeseen lukemisesta. Hyvällä suunnitelmalla tämä kaikki kuitenkin oli mahdollista.

Tein itselleni tarkan lukusuunnitelman koko keväälle, johon aikataulutin lähes kaiken. Mitään muita opintoja en suorittanut pääsykokeisiin lukemisen aikana. Olin tehnyt kaikissa muissa periodeissa enemmän kursseja, jotta pystyin jättämään kevään viimeisen periodin tyhjäksi pääsykoetta varten. Oman näkemykseni mukaan oikeustieteen pääsykokeeseen valmistautuminen vaatii päivästä niin paljon aikaa, ettei aikaa muihin opintoihin jää.

Vaikka haku pienessä kiintiössä huolestutti, en silti halunnut ajatella sitä liikaa. Keskityin vain omaan suoritukseen ja tein parhaani. Koen myös, että yliopisto-opiskelusta oli kokemuksena hyötyä. Esimerkiksi pääsykoeaineisto tuntui melko lyhyeltä, sillä olin yliopistossa jo tottunut pitkiin tenttiaineistoihin. Myöskin lukeminen ja opiskelu ylipäätään oli melko rutinoitunutta. Kannustan siis kaikkia, jotka haluaisivat suorittaa myös toisen tutkinnon, taikka vaihtaa alaa, tekemään sen, sillä se on mahdollista! Työelämässä ollaan kuitenkin melko kauan, joten näen suotavana, että tekee jotain sellaista, mistä todella pitää.

Olen tänä vuonna keskittynyt vain oikeustieteen opintoihin. Tulevaisuudessa kuitenkin haluaisin tehdä toisesta koulutusohjelmastani ainakin kanditaatin tutkinnon. Monipuolisuus sekä moniosaajuus on erinomainen etu työelämässä. Omia unelmia kohti kannattaa tähdätä täysin voimin.

Opiskelu Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ollut hyvin antoisaa. Ainejärjestömme Artikla järjestää paljon tapahtumia ja toimintaa, joka on helpottanut pimeän kaamoksen keskellä. Ystäviä on helppo saada osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja ainejärjestön järjestämään toimintaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain itselle sopivaa. Opiskeluyhteisö on tiivis, opettajiin sekä professoreihin on helppo saada yhteyttä, ja vastauksen omiin kysymyksiin saa useimmiten lähestulkoon välittömästi.

Omat neuvoni keväästä selviämiseen ovat tarkka aikataulu, riittävä liikunta sekä lepo, ahkeraa lukemista unohtamatta. Kun lyhyessä ajassa on opittava paljon tietoa todella tarkasti, on erityisen tärkeää, että vireystila on mahdollisimman korkealla. Itse pääsykokeessa on tärkeää pysyä rauhallisena; tämä parantaa tarkuutta, joka on ilmeisen tärkeää oikeustieteellisessa pääsykokeessa. Huolimattomuusvirheisiin ei ole tuhottomasti varaa.

Lopuksi haluan toivottaa oikein paljon tsemppiä pääsykoekevääseen!



Elina Telanto
ensimmäisen vuoden oikkari


tiistai 7. huhtikuuta 2020

Ensimmäinen vuosi oikiksessa

Moikka kaikki!

Fuksivuosi on tullut valitettavasti normaalin opiskelijaelämän osalta jo ennenaikaiseen päätökseen, joten nyt on täydellinen aika etäopiskelun ohella muistella ensimmäisen oikisvuoden parhaita paloja. Rovaniemelle Helsingistä asti yksin muuttaminen oli todella jännittävää ja vähän pelottavaakin, mutta heti ensimmäisten viikkojen jälkeen tiesin, että olen päätynyt oikeaan paikkaan. Fuksisyksy olikin elämäni mahtavimpia kokemuksia: uusi kotikaupunki, uudet ihmiset ja uudet opinnot antoivat minulle niin paljon enemmän, kuin olin ikinä uskaltanut kuvitellakaan. Koska kaikki olivat syksyn alussa samassa tilanteessa, toisiimme tutustuminen oli todella helppoa. Fuksisyksyn nimittäin teki muutaman viikon pituinen fuksihärdelli, joka on oikea intensiivikurssi opiskelijaelämään! Aina varaslähtöbileistä ja baarikierroksesta fuksiaisten finaaliin, vuoden alku oli yhtä hauskanpitoa. Vaikka härdellin läpi kuljetaan oman tutorryhmän kanssa, tapahtumissa oppii tuntemaan niin muita fukseja kuin vanhempiakin opiskelijoita. Voin varmasti puhua kaikkien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden puolesta, kun sanon härdellin olleen aivan älyttömän hauskaa aikaa!




Kun oikeat opinnot alkoivat yliopistoon tutustumisen jälkeen, kaikki olivat yhtä lailla hieman hukassa. Opinnoista sai kuitenkin nopeasti hyvän otteen ja uusien kavereiden kanssa oli mukavaa istua luennoilla ja lukea yhdessä. Parasta oli se, että pääsi vihdoinkin lukion jälkeen opiskelemaan juuri sitä, mikä kiinnostaa eniten. Tukea opiskelun alkuun sai tietenkin ihanilta tutoreilta ja muiltakin vanhemmilta opiskelijoilta. Syyskauden päätyttyä lähdettiin puoliksi helpottuneena rentoutumaan joululomalle ja puoliksi haikeana siitä, että Rollo-elämään tuli kuukauden tauko. Vaikka loma tuli tarpeeseen, sen lopussa odotin kuitenkin jo levottomana sitä, että pääsen takaisin pohjoiseen ja nään jälleen artistikavereitani.

Koko fuksivuoden kohokohtia omalla kohdallani olivat etenkin Artiklan KV-viikko lokakuussa, Kaamosluennot Levillä tammikuussa sekä Pohjois-Suomen suurin poikkitieteellinen opiskelijatapahtuma Poronkusema helmikuussa! Sekä KV-viikkoa että Poronkusemaa pääsin myös järjestämään, mikä oli todella hauskaa. Yksi tämän vuoden lempparijutuistani onkin ollut järjestötoiminta, missä pääsee jälleen tutustumaan paremmin eri vuosikurssien opiskelijoihin ja johon saa jättää oman kädenjälkensä. Opiskelulle tarvitsee aina vastapainoa, ja sitä kyllä oikiksessa on riittävästi tarjolla. Siksi isoin kollektiivinen kiitos tästä vuodesta meneekin koko ainejärjestölle, missä ollaan kuin yhtä suurta perhettä.


Artiklan yhteisöllisyys on yllättänyt monta kertaa ja jatkaa yllättämistään aina uudelleen. Odotan jo malttamattomasti syksyä, jolloin pääsee taas viettämään sitä oikeaa opiskelijaelämää. Vaikka fuksivuoteni loppuikin nyt aivan liian lyhyeen, voin silti sanoa, että tämä vuosi oikiksessa on todella ollut elämäni parasta aikaa!


Roosa Teittinen
ensimmäisen vuoden oikkari