Matkalla oikikseen

Tässä tekstissä kerron vähän hyväksi toteamiani vinkkejä lukemiseen. Pääsin sisään oikikseen toisella hakukerralla. Ensimmäisellä kerralla tein monta virhettä: en lukenut tarpeeksi, en opetellut asioita riittävästi ulkoa, enkä ollenkaan selvittänyt, millaisia vastauksia pääsykokeessa vaaditaan. Toisella kerralla pyrin välttämään näitä virheitä.

Tässä siis joitain tapoja opiskella pääsykokeeseen:

 

Käsitekortit: askartelin monta pahvista käsitekorttia. Jokaiselle artikkelille oli oman värinen pahvi, toiselle puolelle laitoin käsitteen tai pykälän ja toiselle selityksen. Tajusin jossain vaiheessa kirjoittavani lappuihin suurin piirtein kopion koko artikkelista. Nyt varsinkin, kun lukuaika on lyhentynyt, se veisi varmasti liikaa aikaa. Minusta ne toimivat tosi hyvin, jos kirjoittaa vain pääasiat ja käsitteet. Lapuista on helppo kerrata, vaikka bussissa tai muualla, jossa voi olla vaikea keskittyä koko kirjaan.

Ajatuskartat: tein paljon ajatuskarttoja tärkeistä laajemmista asioista. Minusta niiden avulla sai helposti selkeän kokonaiskuvan laajemmasta asiasta. Tykkäsin niiden tekemisestä, joten se antoi myös vähän vaihtelua opiskeluun.

Vanhat pääsykoekysymykset: Toisella hakukerralla keskityin enemmän myös vastaustekniikkaan. Katsoin läpi vanhoja valintakoekysymysten pisteytyksiä. Vaikka ne olivatkin suurimmalta osalta eri aiheista, niistä näki hyvin, miten pisteitä on saanut pääsykokeessa. Minusta pisteytys on aika erilainen, kuin lukiossa ja siihen kannattaa todella kiinnittää huomiota. Tämän tajuttuani aloin saada parempia pisteitä harjoitustehtävistäkin.

Ulkoa opettelu: Vasta toisella kerralla tajusin ulkoa opettelun tärkeyden. Asiat on nimittäin osattava sanatarkasti, eikä vähän siihen suuntaan. Kannattaa oikeasti testata ulkoa osaamistaan lukiessa, eikä vain lukea ja ajatella osaavansa. Itse opettelin paljon listoja ulkoa ja keksin kaikenlaisia muistisääntöjä.  Ulkoa opettelu vie paljon aikaa, mutta on tärkein vaihe, vaikka raskasta se onkin. Itse tein niin, että jos jokin asia ei millään mennyt päähän, kirjoitin sitä paperille niin kauan, että osasin sen. Kannattaa muistaa kertaamisen tärkeys! Ulkoa opetteleminen valuu hukkaan, jos ei palaa kertaamaan opiskeltuja asioita.

Kirjojen käyminen läpi nopeasti: Käytin tätä varsinkin viimeisellä lukuviikolla. Selasin kirjoja nopeasti läpi ja luin alleviivauksia. Kirjoitin kirjan sivuun tärkeitä asioita, ympyröin sanoja ja alleviivasin vähän lisää. Näin sai helposti kerrattua kokonaisuuden, mutta myös yksityiskohtia.

Lukemisen kellottaminen: Tämä jakaa mielipiteitä, mutta itselläni se toimi. Sammutin kellon aina lukemisen keskeyttäessäni. Minulle se antoi lisää motivaatiota saada tietty aika päivässä täyteen. Kellon käyttö auttoi myös huomaamaan, kuinka kauan aikaa ”nopeaan” kännykän selaamiseen ja muihin pieniin taukoihin oikeasti menikään.

Lukutekniikoita on yhtä paljon kuin hakijoitakin, joten se mikä toimii toisella, ei välttämättä sovi toiselle. Tärkeintä on, että on löytänyt itselleen parhaan tavan opiskella. Erilaisten lukutekniikoiden vaihteleminen tuo piristystä lukemiseen. Jos jokin kirja alkoi tökkiä, luin jotain muuta hetken aikaa, tein vaikeasta asiasta ajatuskartan. Motivoin itseäni syömällä välillä herkkuja lukemisen lomassa.

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan! Vaikka jossain vaiheessa saattaa tulla epätoivon hetkiä, katse on pidettävä tavoitteessa! Vaikeita hetkiä on kaikilla, mutta luovuttamalla ei ainakaan pääse sisään. Jos alkaa tuntua liian stressaavalta, kannattaa pitää pieni hetki vapaata.Lukeminen on raskasta, mutta vielä raskaampaa on aloittaa kaikki uudestaan ensi vuonna. Kun tämän kevään jaksaa tehdä töitä täysillä, ensi vuonna voi juhlia vappua haalareissa opiskelijakavereiden kanssa!

Toivotan kaikille tsemppiä ja jaksamista keväälle ja menestystä pääsykokeeseen!

Terveisin,

Iida Kivilähde

Valmennuskurssituutori

Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, minuun voi ottaa yhteyttä ikivilah(a)ulapland.fi

Vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen

Pääsykokeeseen on nyt alle neljä viikkoa aikaa. Olet ehtinyt saada pääsykoemateriaalista jo hyvän kokonaiskuvan, joten viimeistään nyt on aika ryhtyä tositoimiin. Annan seuraavaksi konkreettisia työkaluja pääsykoekirjojen opiskeluun. Olen soveltanut itse niitä kaikkia pääsykokeeseen valmistautuessani keväällä 2014. Poimi kuitenkin alla olevasta vain itsellesi sopivat lukuvinkit.

1) Opiskele riittävästi ja sitkeästi. Itse opiskelin viimeiset kaksi kuukautta maanantaista lauantaihin klo 9–20 (kurssipäivinä klo 14 asti) ja sunnuntaisin 9–15. Kokonaisia välipäiviä ei tuona aikana ollut. Päivä sisälsi tunnin ruokatauon ja pari pidempää kahvitaukoa. Lisäksi pidin noin 10 minuutin tauon aina noin 45–60 minuutin välein, vaikka en olisi sitä tuntenut tarvitsevanikaan. Näin varmistin, että jokainen opiskelupatteri on yhtä tehokas.

2) Pääsykokeeseen valmistautumisen ei tarvitse olla pelkkää lukemista, vaan se voi olla erilaista ja vaihtelevaa kirjojen sisällön kanssa työstämistä. Voit tehdä muistiinpanoja, miellekarttoja ja kuvia. Voit ripustaa ne kotona seinille tai eri huonekaluihin, kuten vessan peiliin. Siten muutat elinympäristösi oppimista tukevaksi. Voit myös lukea ääneen, nauhoittaa tekstiä tai vaikka opettaa asioita jollekin. Voit tehdä tehtäviä. Bussimatkalla valmennuskurssipaikalle voit käydä asioita mielessäsi läpi. Pääsykokeessa ei kysytä kuinka monta kertaa olet lukenut kirjat läpi, vaan kuinka hyvin niiden sisällön osaat.

3) Tee kirjaan merkintöjä, jos se auttaa sinua. Itse merkitsin vihreällä korostusvärillä pääsäännöt, oranssilla poikkeukset, punaisella käsitteet/periaatteet ja keltaisella käsitteiden/periaatteiden selitykset sekä muut mielestäni tärkeät asiat. Tein kaikkiin tekstikappaleisiin omat väliotsikot, jotka siirsin kopioituun sisällysluetteloon. Jokaisella lukukerralla (paria ensimmäistä lukuun ottamatta) tein joitakin merkintöjä kirjaan.

4) Zippaa eli tiivistä tieto. Voit tehdä sen esimerkiksi keksimällä muistisäännön tai yhdistämällä kokonaisuuteen kuuluvat asiat johonkin piirtämääsi tai tulostamaasi kuvaan, kuten eläimen eri ruumiinosiin. Mitä älyttömämpi syntyvä mielikuva on, sitä parempi. Riittää, kun osaat pääsykokeessa yhdistää kysytyn asian oikeaan zippiin, jonka jälkeen purat tarvittavat tiedot muistisäännön tai esimerkiksi kuvan kautta vastauspaperille.

5) Palauta asiat mieleen yhä uudelleen. Aloita päivä tutkimalla edellisenä päivänä lukemasi asiat. Voit käyttää siihen pari tai kolmekin tuntia, jos tarve vaatii. Mitä useammin palaat samaan asiaan, sen parempi. Testaa myös välillä, mitä muistat edellisestä päivästä tai juuri lukemastasi. Sen voit tehdä esimerkiksi miettimällä pääkohdan läpi mielessäsi, ennen kuin täydennät sen katsomalla kirjaa. Yritä seuraavalla kerralla muistaa taas enemmän.

6) Selaa koko artikkeli läpi silmäillen, kun olet lukenut sen kokonaan. Näin kannattaa tehdä myös ns. lepääville artikkeleille aina välillä silloin, kun ne eivät ole opiskelun kohteena. Näin palautat ne mieleen ja varmistat, että et unohda jo opettelemaasi.

7) Hahmota kokonaisuus ja asioiden suhteet. Pidä kopio sisällysluettelosta koko ajan lukemisen aikana esillä ja seuraa missä menet. Täydennä sisällysluetteloa alaotsikoin ja opettele sisällysluettelo etuperin ja takaperin. Sinun on tiedettävä, minkä otsikon alle mikäkin asia kuuluu, tai yhdistyykö se useampaankin asiaan. Jos se yhdistyy, aina parempi. Silloin säästät muistikapasiteettia ja olet ymmärtänyt lukemasi. Vilkaise myös päivän aikana tasaisin väliajoin kirjaa taaksepäin ja muistele, mitä olet lukenut. Erityisesti nyt pääsykokeessa yhtenä aiheena oleva panttioikeus on kerroksellinen kokonaisuus, joka nivoutuu lopulta yhteen.

8) Lue tarkasti. Pääsykokeessa vaaditaan tarkkoja vastauksia, eikä omin sanoin kertominen riitä. Opettele termit oikein.

9) Kohtaa asiat, joita et osaa. Älä siis jumitu ja tuudittaudu helppoihin asioihin ja niihin, jotka jo osaat. Varmista vain tasaisin väliajoin, että ne pysyvät mielessä. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, on se nyt viimeistään otettava haltuun. On hankala muistaa ja mahdotonta soveltaa oikeussääntöä, jota ei ymmärrä. Kysy vaikeita kohtia valmennuskurssin opettajalta, tutulta juristilta tai vaikka kurssikaverilta.

10) Älä luovuta ja luota itseesi. Heikkoina hetkinä kuuntele jotakin tsemppibiisiä tai ajattele vaikka aiempia elämäntilanteita, joista olet sitkeydellä selvinnyt. Jos lukemisesta ei kuitenkaan tule kerta kaikkiaan mitään, ota suosiolla pieni irtiotto ja käy vaikka kävelyllä. Tärkeintä on, että nouset takaisin jaloillesi ja nostat leuan rinnasta. Jos takapakkia tuli, älä jää märehtimään menneitä ja miettimään hukattua aikaa, vaan jatka siitä mihin jäit.

Aivan kaikkea pääsykokeessakaan ei tarvitse osata. Sinun ei myöskään tarvitse olla paras. Ei edes toiseksi tai kolmanneksi paras. Tee vain parhaasi ja katso mihin se riittää. Opiskelupaikka oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ehdottomasti jokaisen hikipisaran arvoinen.

Oikein paljon tsemppiä pääsykoekevääseen!

Alexandra Kauppi

Helsingin valmennuskurssituutori

Mikäli haluat yllä olevista tarkempia vinkkejä tai haluat muuten vaan vaihtaa ajatuksia pääsykokeesta, voit laittaa viestiä osoitteeseen alexandra.kauppi(at)gmail.com.

Asenne ratkaisee

Hei kaikille!

Olen Liina, kolmannen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Vaikka omasta pääsykoekeväästäni on jo jokunen vuosi aikaa, tuntuu edelleenkin siltä, että vasta viime keväänä pänttäsin kirjoja hullunkiilto silmissä tavoitteenani oikis. Kokemus ei unohdu ihan heti.

Itselleni tiedekunnan ovet avautuivat vasta kolmannella yrittämällä. Karu totuus on, että kirjat on osattava lähestulkoon ulkoa. Jossain vaiheessa pelkkä kirjojen läpilukeminen ei enää riitä, vaan asioita on ryhdyttävä opettelemaan. Samojen tekstien jankkaaminen päivästä toiseen monen viikon ajan koettelee mielenterveyttä ja motivaatiota. Tämä on se vaihe, jossa jyvät erotellaan akanoista.

Valmennuskurssin suurin hyöty oli sen antama ryhmäpaine. Kun teki mieli pitää pidempää taukoa tai lopettaa lukeminen sen päivän osalta, mietin muita kurssilaisia ja sitä, että jos itse nyt lasken kirjat kädestäni niin joku muu siellä jatkaa ja vie opiskelupaikkani. Kurssi antoi myös mukavaa vaihtelua yksin kotona pänttäämiselle, koska sosiaaliset kontaktit olivat kevään aikana minimissä. Vedin kevään aika yli ja viimeiseen kuukauteen en nähnytkään ketään muita kuin kurssilaisia. Näin jälkikäteen ajateltuna se ei ehkä ollut se miellyttävin vaihtoehto, sillä olin loppusuoralla jo aika sekaisin. Laihduin rajusti pelkästä stressistä ja olin pääsykokeessa kuin kalkkilaivan kapteeni sillä, en muuta tehnyt kuin istunut sisällä ja luin. Äidille tein monta itkunsekaista puhelua ja välistä hänen oli tultava luokseni yöksi ihan vaan sen takia, että pysyn järjissäni. Pääsykoetta edeltävänä iltana pelkäsin sitä, että pilasin koko keväänmittaisen työn, koska kertaamisen sijaan olin katsonut jakson Mustia Leskiä.  Pääsykoe aamuna havahduin hereille jo viideltä ja olin jälleen kerran vakuuttunut siitä että kaikki on pilalla, koska en ollut nukkunut riittävän hyvin ennen koetta.

Omaa ajatuksenjuoksua on edelleenkin vaikea ymmärtää, koska ei se ihan oikeasti noin pieneen kaadu…

Motivaation ylläpitäminen oli vaikeinta silloin, kun mittari näytti hellelukemia tai kun kaikki kaverit olivat juhlimassa vappua. Ajattelin, että tänä vuonna teen kaikkeni sisäänpääsyn eteen, jottei jälkikäteen tarvitse jossitella. Kevään mittainen uurastus on loppujen lopuksi pieni hinta siitä palkinnosta, mikä kaiken työn takana odottaa. Muistan ikuisesti sen tunteen, kun puoliltaöin kyttäsin pääsykokeen tuloksia ja lopulta tietokoneen ruudulle pamahti ”Hyväksytty”. Kiljuin niin lujaa, että puoli talonyhtiötä taisi herätä. Fiilis oli sanoin kuvaamaton.

Itselleni suurin ero aiempien vuosien yrityksiin oli oma asenteeni sisäänpääsyä kohtaan. Kaksi edellistä kertaa olin hakannut päätäni seinään hokien ”Emmä kuitenkaan pääse”- mantraa, mutta kolmannella kerralla päätin, että nyt muuten mennään. Romahduksista ja epätoivon hetkistä huolimatta jaksoin aina yrittää uudelleen. Tiedekuntaan sisään päässeet eivät ole mitään superneroja (sori kaverit :)), vaan he ovat niitä henkilöitä, jotka ovat jaksaneet uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa koko kevään ajan. Pidä motivaatio korkealla loppuun saakka ja mieti niitä konkreettisia asioita, joita sisäänpääsy tuo tullessaan: unelmien opiskelupaikka, elinikäiset ystävät sekä tietysti ne bolognan punaiset haalarit. Asenne on se, joka ratkaisee ja auttaa ylittämään sen maagisen sisäänpääsyrajan!

Toivotan kaikille oikein paljon onnea kokeeseen! Toivottavasti törmäilemme ensi syksynä tiedekunnan käytävillä.

Liina Lehtinen,

Rovaniemen valmennuskurssituutori

Kolmas kerta toden sanoo!

Olen Tanja, Tampereelta kotoisin oleva 23-vuotias fuksi. Toimin tänä keväänä Rovaniemen valmennuskurssituutorina, ja kerron tässä teille omasta hakemisestani sekä muutamia vinkkejä tulevaan kevääseen.

Minun kohdallani sananlasku ”kolmas kerta toden sanoo” osuu täysin kohdalleen. Aloitin oikeustieteellisen tavoittelun keväällä 2014. Kirjoitin samaisena keväänä ylioppilaaksi, enkä oikeastaan tiennyt, mihin olin ryhtymässä. Valmennuskurssilla vasta silmäni aukesivat ja tajusin, mitä sisäänpääsy todella vaatii. Ensimmäisellä kerralla ovet eivät auenneet, mutta halu päästä oikikseen vain kasvoi entisestään. Toisella kerralla olin tietoisempi tulevasta ja päätin, että tänä keväänä teen kaikkeni ja enemmän, ettei tarvitsisi katua jälkeenpäin. Sinä keväänä vedin itseni piippuun. En pitänyt juurikaan taukoja taikka lepopäiviä, laskin lukutunteja sekuntikellon kanssa ja niinhän siinä sitten kävi, että stressi vei voiton. Koulupaikkaa ei toisellakaan kerralla irronnut.

Muutin syksyllä 2015 Rovaniemelle, jotta voisin valmistautua tulevaan kevääseen avoimen opintoja tekemällä. Tästä oli itselleni erittäin paljon hyötyä. Ensinnäkin sen vuoksi, että löysin itselleni sopivan lukutavan. Lisäksi sain motivaatiota katsellessani koko vuoden artiklalaisten menoa. Helmikuussa kirjojen ilmestyttyä olin valmis tulevaan ja päätin, että tänä vuonna pääsen sisään.

Tässä muutama vinkki viime keväältä:

  

Suunnittele

Kolmas hakukertani lähti käyntiin erittäin rauhallisesti, koska tiesin mitä oli tulossa. Olin tehnyt itselleni lukusuunnitelman, jotta pystyisin paremmin suunnittelemaan kevään kulkua ja tietäisin koko kevään ajan, missä mennään. Lukusuunnitelmasta kannattaa tehdä sellainen, jota pystyt noudattamaan ilman paineita.

Tee oman jaksamisesi mukaan

Aivot tarvitsevat lepoa, joten riittävien yöunien ja taukojen merkitystä ei voi korostaa liikaa! Aikaisemmista hakukerroista viisaampana painotin omaa jaksamistani ja luin sen sallimissa rajoissa.

Panosta laatuun, älä määrään

Jätin sekuntikellon pois ja lopetin kellon tuijottamisen. Tein lukusuunnitelmastani sellaisen, että luin tietyn alueen tiettynä päivänä. Tällöin pystyin tehokkaasti opettelemaan tietyn pätkän ja käyttämään kappaleisiin riittävästi aikaa.

  

Älä keskity siihen, mitä vieruskaveri touhuaa

Ehkä tärkein asia, minkä kolmannella kerralla opin oli se, että luotin omaan osaamiseeni ja lukutyyliini, enkä keskittynyt muiden tekemisiin.

Mieti mikä sinua motivoi

Motivaatio potkii sinua eteenpäin. Kun motivaatio on kadoksissa mieti asioita, joiden takia pyrit oikikseen. Aina kun minulla oli motivaatio hukassa, kysyin itseltäni: ”Haluatko tehdä tämän taas ensi vuonna uudestaan?”.

Muistakaa edelleen, että lukutyylejä on yhtä monta kuin hakijaakin! Tsemppiä kaikille tulevaan koitokseen ja nähdään ensi syksynä!

Tanja Repo, Rovaniemen valmennuskurssituutori

Jos tulee kysyttävää lukemisesta tai ihan mihin muuhun vaan liittyen, laita ihmeessä sähköpostia kevään aikana! tarepo(at)ulapland.fi

Olympialaisista oikeustieteelliseen

Oli helmikuu 2014 ja olin juuri kotiutunut Suomeen Sotšin olympialaisista. Jälleen yksi kilpailukausi sekä olympiadi oli osaltani ohitse ja takki oli tyhjänä. Kuluneen kauden vastoinkäymiset fyysisellä ja henkisellä puolella olivat vaatineet veronsa ja synnyttivät vahvan halun tehdä jotain muuta; olin täyttämässä 25, enkä ollut tehnyt muuta kuin laskenut kilpaa lumikourussa.

Isäni toimi henkilökohtaisena valmentajanani urani alkuvaiheessa ja olen voinut luottaa hänen neuvoihinsa nousu- ja laskusuhdanteissa. Kun tiedustelin hänen mielipidettään yli kymmenen vuotta jatkuneen kilpaurheilu-uran lopettamisesta, keskustelun merkittäväksi teemaksi nousi oikeustieteiden opiskelu Lapin yliopistossa. Opiskelijan arki kuulosti dramaattiselta muutokselta ammattilaisurheiluun verrattuna – jo peruskoulusta lähtien olin tottunut tekemään kaiken urheilun ehdoilla.

En ollut koskaan pitänyt oikeustieteellistä koulutusta ja lakimiehen uraa itselleni mielekkäänä vaihtoehtona. Oikeustiede tuntui tylsältä, eikä tarjonnut muunlaisia mielleyhtymiä kuin oikeusavustajat kauhtuneissa puvuissaan virastojen koruttomilla käytävillä. Eikä ajatus muuttaa Rovaniemelle porojen ja lapinmiesten keskelle herättänyt sekään erityisemmin innostusta. Kaikesta huolimatta päätin tässäkin asiassa noudattaa mentorini neuvoa ja asettaa tavoitteekseni menestyä kevään pääsykokeissa.

Kun kyse oli ainoastaan kerran vuodessa olevasta mahdollisuudesta, halusin satsata siihen kaiken, ettei jäisi mitään seliteltävää jälkikäteen. Huomasin ainejärjestömme Artiklan järjestävän valmennuskursseja pääsykoetta varten ja ilmoittauduin sekä intensiivikurssille että luku- ja vastaustekniikkakurssille. Intensiivikurssi toimi erinomaisena lisänä omatoimisen opiskelun ohelle, koska siellä oli mahdollista käydä yhdessä läpi haastavimmat osuudet. Lisäksi kurssin väli- ja loppukoe valmistivat henkisesti pääsykokeeseen ja niiden avulla pystyin seuraamaan omaa kehitystäni kurssin aikana. Pääsykokeen kynnyksellä pidetyt kertauspäivät viimeistelivät kuluneiden kuukausien aikana hankitun osaamisen, jonka jälkeen jäi vielä aikaa virittää itsensä optimaaliseen suorituskykyyn pääsykoetta ajatellen. Itse pääsykoesuoritukseen liittyen pidin erittäin hyödyllisenä luku- ja vastaustekniikakurssia, jossa opetettiin oikeudellisluonteisiin kysymyksiin vastaamista; vastaustekniikan oppimisen jälkeen sisäänpääsyhaaveet eivät tulleet kaatumaan ainakaan vastausteknisiin seikkoihin.

Artiklan valmennuskurssit ja kymmenkertainen pääsykoekirjan läpikahlaus takasivat menestymisen pääsykokeessa ja opiskelupaikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Oikeustieteiden opiskelu on tarjonnut minulle sopivasti haastetta ja olen päässyt työskentelemään saman henkisten ihmisten kanssa erilaisissa projekteissa sekä opiskeluissa että niiden ulkopuolella. Olen kolmen opiskeluvuoden aikana kasvanut juridiikkaan kiinni ja näen tulevaisuuteni sen parissa selkeämpänä kuin koskaan. Ehdin vuosien aikana myös kiintyä opiskelupaikkakuntaani Rovaniemeen, joka tarjoaa pittoreskien tunturimaisemien lisäksi erinomaiset puitteet eri liikuntalajien harrastamiseen.

Ilkka-Eemeli Laari, entinen olympiaurheilija ja tuleva oikeustieteiden maisteri