Nämä olisivat olleet niitä hetkiä, jolloin en antanut kaikkeani

Moikka! Kirjoitusvuorossa on tällä kertaa Tiina ja kirjoittelen teille lukusuunnitelman laatimisesta pääsykoekeväälle. Aiheeni sivuaa samalla myös hieman lukutekniikkaa.
Hain oikikseen kaksi kertaa ja ensimmäisellä kerralla homma meni penkin alle. Tämä johtui suurelta osin siitä, etten laatinut oikein minkäänlaista lukusuunnitelmaa. Ilman tarkkaa aikataulua oli helppo lipsua lukemisesta. Viime keväänä päätin hoitaa homman kotiin, ja laadin hyvissä ajoin lukusuunnitelman. Tänä keväänä valmistautumisaikaa valintakokeeseen on karsittu yhä entisestään, joten kevät tulee olemaan tiheätahtinen. Suosittelen näin ollen jokaiselle lämpimästi lukusuunnitelman tekemistä.

Keskeistä lukusuunnitelman tekemisessä on pitää se realistisena. Jos tekee itselleen aikataulun, jossa on mahdotonta pysyä, tuntee vain epäonnistuvansa, kun lukeminen ei sujukaan suunnitellulla tavalla. Suosittelen aloittamaan aikataulun laatimisen merkkaamalla ylös kaikki pakolliset menot ja päivät, jolloin et voi lukea. Valitettavasti myös odottamattomia tekijöitä, kuten sairastamisia, mahtuu monen kevääseen. Minulla meni kevään keskellä kokonaiset neljä päivää mahataudissa, ja tällöin pääsykoekirjoihin katsomisestakin tuli huono olo (mistäköhän mahtoi johtua). Tällöin epätoivo meinasi iskeä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että luovuttaa ei saa missään vaiheessa!

Kun lukuajasta on vähennetty pakolliset menot, kannattaa ruveta hahmottelemaan kevään aikataulua konkreettisesti kalenteriin. Oma suunnitelmani oli elävä. Merkkasin kalenteriin mitä aioin tehdä minäkin päivänä, ja päivittelin suunnitelmaa kevään edetessä, kun pääsin perille omasta lukutahdistani. Mieti toimiiko kohdallasi paremmin päiväkohtainen vai tuntikohtainen suunnitelma. Tuntikohtaiseen suunnitelmaan voit miettiä valmiiksi esimerkiksi, että milloin pidät tauot ja mikä on iltaohjelma. Siitä ei kannata olla moksiskaan, jos tuntuu, että lukeminen ei suju heti aamusta putkeen montaa tuntia. Päivän voi pilkkoa osiin ja ottaa välissä vaikka nokoset, jos siltä tuntuu, kunhan päivän tavoite tulee saavutettua. Etsi itsellesi sopivin ratkaisu fiiliksen mukaan. Olet ehkä jo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessasi oppinut, mihin vuorokauden aikaan olet terävimmilläsi. Minulla aamut olivat tehokkaita ja iltapäivän urakkaa helpotti tieto siitä, että aamun on jo painanut duunia. Jos aamuherätykset väsyttivät päivän mittaan, otin lyhyet päiväunet ja jatkoin hommia uudella energialla.

 

Ohessa kuvat omasta lukusuunnitelmastani. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskelin vähintään seitsemän tuntia päivässä, jonka jälkeen kiristin kahdeksaan tuntiin. Kalenteriin on merkitty jokaisen päivän kohdalle, mikä kirja oli milloinkin työn alla. Jokaisella kirjalla oli myös oma värikoodinsa. 

Heti kun pääsykoekirjat tulivat, aloitin lukemalla ne kaikki läpi kertaalleen. Aloitin urakan seitsemän tunnin lukupäivillä ja kiristin tahtia aina yhdeksään tuntiin saakka. Itse koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen kännykän sekuntikellolla. Tällöin pystyin seuraamaan todellista ajankäyttöäni ja taukojani. Lukuajan kellottaminen on joillekin erinomainen työkalu ja toisille se taas ei sovi lainkaan. Myös sivumääräisten tavoitteiden tai asiakokonaisuuksien asettaminen on toimiva ratkaisu, joskin välillä on hankalaa arvioida lukunopeutta, etenkin opettelemisvaiheessa. Tulee edelleen muistaa, että kevään urakka on jokaisen kohdalla yksilöllinen ja kannattaa kokeilla, että mikä parhaiten toimii omalla kohdalla.

Lukaistuani kirjat läpi, varasin kalenteriin päivät kirjojen uudelleen lukemiseen ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Muistiinpanojen tekemiseen menee oma aikansa, mutta monelle se on todella hyödyllistä. Tämän jälkeen opiskelin kirjoja vuorotellen, kuitenkin siten, ettei mikään kirja ollut sivussa liian kauaa.

Lukusuunnitelmaan on ehdottoman tärkeää sisällyttää myös vapaa-aikaa. Taisin pitää kolme kokonaista vapaapäivää kevään aikana, jolloin tein jotain kivaa enkä koskenut kirjoihin. Tämäkin on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon pitää vapaapäiviä. Toiset pitävät vähintään kerran viikossa, toisilla ei luonto anna periksi pitää niitä lainkaan. Kuuntele omaa jaksamistasi.

            

Vappuni meni myös kirjojen ääressä, munkkeja mussuttaessa ja haaveillessa seuraavasta vapusta bolognan punaisissa. Tämä tosiaan kannatti, sillä nyt haalarit odottelevat jo kuumeisesti vappuhulinoita. Suosittelen harkitsemaan, mahtuuko suunnitelmaasi juhlimista, vaikka kevättä alkaa olla jo rinnassa. Itse lueskelin omia muistiinpanojani viimeiset päivät ja valmistauduin pääsykoepäivään.

Yhteenvetona vinkit lukusuunnitelman laatimiseen:

1.Tee suunnitelmasta tarpeeksi tiukka, mutta realistinen. Suunnitelmaa on lupa päivittää.

2.Varaa suunnitelmaan aikaa lukemiselle, asioiden sisäistämiselle, ulkoa opettelulle sekä tärkeälle kertaamiselle.

Lukuaika on tänä vuonna melko lyhyt, mutta kertaamiselle tulisi silti jättää loppuun hyvin aikaa.

3.Huomioi suunnitelmassa tauot ja vapaapäivät. Lyhyitä taukoja kannattaa pitää useasti esimerkiksi 45 minuutin opiskelun jälkeen ja hieman pidempiä taukoja, kuten ruokataukoja, muutama.


Minulle yllättävänkin suurena tsemppinä kevään aikana toimi lause, jonka valmennuskurssilla eräs oikeustieteen opiskelija tuumasi. Ajatus oli näinkin yksinkertainen ’’Panosta niin, että kokeen jälkeen voit ajatella, ettet olisi voinut tehdä enempää’’. Aina, jos oli semmoinen ’’ei jaksa ei huvita’’ -  fiilis ja olisi tehnyt mieli heittää lukusuunnitelma ja kirjat silppuriin, niin mietin vain, että jos oikeustieteellisen ovet eivät aukea, nämä olisivat olleet niitä hetkiä, kun en antanut kaikkeani. Joten väsymyksestä huolimatta noudatin lukusuunnitelmaani, tartuin kirjaan ja mietin, että haluan tietää tehneeni kaikkeni. Itkuhan siinä pääsykokeen jälkeen tuli, kun tiesi panostaneensa kevään täysillä.

Hurjasti tsemppiä kevään urakkaan, palkinto on sen arvoinen!

Tiina Kangasluoma

Valmennuskurssivaliokunta

Toinen hakukerta, mitä tein toisin?

”Se oli siinä. En ikinä enää hae oikikseen.”

Kuitenkin mielessä kyti pian alkujärkytyksen jälkeen ajatus, ettei peli voinut olla tässä, juuri alkaneesta välivuodesta huolimatta. Mikään muu opiskeluala ei tuntunut kiinnostavan, joten päätin hakea uudelleen, ja heti alusta alkaen löytää omat puutteeni lukijana sekä korjata ne. Katsotaan seuraavaksi kolme pointtia, jotka tein eri tavalla toisella hakukerrallani, ja joista toivon olevan myös sinulle hyötyä.

1.Suunnitelmallisuus

Järjestelmällisyys ja oman lukemisen laadusta huolehtiminen oli isoin muutos, mitä tein toisella hakukerralla. Suunnittelin itselleni vartin tarkkuudella oman päiväohjelman, johon merkkasin lukuajat ja tauot, tein paljon ruokaa pakkaseen valmiiksi (kiitos avusta äiti!) ja ennen kaikkea tein varsinaisesta lukusuunnitelmasta täsmällisemmän.

Mielestäni itse lukusuunnitelmassa tärkeintä on sen pitäminen järkevänä. Suunnittele se niin, että pääset jokapäiväiseen lukutavoitteeseen. Näin et joudu kirimään tai stressaamaan sen saavuttamista, mittasitpa sitä sitten sivuissa tai tunneissa - tyyli on vapaa. Erilaisista lukutyyleistä johtuen tiedät vain itse, milloin olet lukenut tarpeeksi. Pääsääntönä on oppimateriaalin oikea sisäistäminen, eikä se, että luet yli sata sivua päivässä.

2.Hyvinvointi

Muista panostaa myös omaan hyvinvointiisi. Mikäli käytät kaiken valveillaoloaikasi pääsykoekirjan ääressä, lopputulos voi olla maalisuoralla hyvin tuhoisaa, kun kisakuntosi onkin jo viikkoa ennen pääsykoetta. En suosittele silti viettämään vappua muualla kuin pääsykoekirjojen keskellä tai edes miettimään baarissa vierailua.

Intensiivisestä keväästä huolimatta varasin joka päivä itselleni hieman omaa aikaa, jolloin pyrin pitämään ajatukset muualla, kun lakitekstissä. Jälleen kerran, tyyli on vapaa. Katso jakso suosikkisarjaasi Netflixistä, käy lenkillä tai soita kaverille, joka painii saman haasteen keskellä. ”Kesäkuntoon 2018” -projektin voit heittää saman tien romukoppaan, eikä uusi parisuhde ole välttämättä juuri tänä keväänä parasta, mitä voit kuvitella tapahtuvan. Pääsykoekirjojen kanssa syntyy todellinen viha-rakkaus -suhde, joka pitää sinut varmasti kiireisenä koko kevään.

3.Sosialisoituminen

Kuulostaako oudolta? Tämä oli miltei tärkein oivallus omalla toisella yritykselläni tiedekuntaan! Uskalla vastata siihen opettajan kysymykseen, vaikket olisi aivan satavarma siitä, onko vastaus oikein. Juttele muiden kurssilaisten kanssa koealueesta ja mikä tärkeintä, kysy ja vaikka varmista toiseen kertaan, mikäli jokin asia askarruttaa. Älä ajattele muita kurssilaisia verivihollisinasi, vaan hyödynnä ympärilläsi oleva tieto samasta asiasta.

Itse kertasin toisen valmennuskurssilla olleen henkilön kanssa kahteen otteeseen koko pääsykoealueen keskustellen, mistä totesin olevan itselleni todella paljon hyötyä tiedon käsittelyssä. Kun vastausta tiettyyn kysymykseen joutuu miettimään jo ennen koetilannetta, sen muodostaminen kovassa paikassa on helpompaa.

Edellä mainitut havainnot perustuivat omiin kokemuksiini siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun hakee oikeustieteiden tiedekuntaan jopa ensimmäisellä kerralla. Viimeisenä haluan antaa lukusuosituksen ennen pääsykoekirjojen saapumista: Visa Kurjen kirjoittama ”Haluatko juristiksi?” -kirja. Huolimatta siitä, että ainakin ensimmäinen painos on jo pari vuotta vanha, se sisältää paljon hyvää tietoa ja auttaa orientoitumaan tulevaa pääsykoekevättä varten. En suosittele lukemaan kirjaa samanlaisella tyylillä kuin pääsykoemateriaalia, mutta koin sen auttavan minua matkalla tiedekuntaan.

Muistathan myös hakea haluamiisi yliopistoihin Opintopolussa. Yhteishaku on parasta aikaa käynnissä aina 28.3 saakka! Mikäli sinun tarvitsee esittää todistus jostain erityisseikasta liittyen hakuprosessiin (esimerkiksi jos tarvitset enemmän aikaa kokeen tekemiseen) liitteet tulee olla toimitettuna yliopistoon 13.4. mennessä.

Onnea ja menestystä kevääseen!

Matti Mämmi

Verkkoympäristövastaava

Koitosten kevät

Ylioppilaskirjoitukset lähenevät taas nopeaa vauhtia, joten tässä pieni muistilista teille, joilla kyseinen urakka on nyt edessä. Ylioppilaskirjoitukset täydentävät koko lukion mittaisen opiskelusuorituksen ja on luonnollista, että ajatukset pyörivät niissä, eivätkä vielä tulevissa pääsykokeissa. Kannattaa kuitenkin pitää samalla mielessä pidemmän aikavälin tavoitteet ja pohtia omaa jaksamistaan myös myöhemmin keväällä. Pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa myös oikeustieteelliseen hakiessa, joten molempiin kevään koitoksiin on tärkeää panostaa asianmukaisella tavalla. Itseään ei kuitenkaan kannata ajaa loppuun jo kirjoituksissa, sillä toinen erittäin tärkeä koe on vielä edessä.

Itselläni viimeiset ylioppilaskirjoitukset olivat vuosi sitten, joten ne ovat vielä tuoreessa muistissa, ja niin myös niihin liittyvät tunnemyllerrykset. Abikeväänäni kirjoitin viisi eri oppiainetta. Minulle oli näin ollen tärkeää löytää keinoja stressinhallintaan ja panostaa jaksamiseeni. Vaikka itse lukeminen on tietysti tärkeää, on syytä kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin. Esimerkiksi unen, ravinnon ja liikunnan opiskelua edistäviä vaikutuksia ei voi liikaa korostaa. Opiskeltujen asioiden mieleen painaminen häiriintyy, jos ei muista nukkua riittävästi. On täysin totta, että aivot tarvitsevat lepoa ahertamisen jälkeen, jotta omaksuttu tieto jäisi tehokkaasti muistiin. Ylioppilaskirjoituksia edeltävää iltaa ei siis kannata käyttää pänttäämiseen, vaan suo itsellesi kunnon yöunet. Näin myös seuraavana päivänä olo on virkeä ja vastaaminen Ylioppilastutkintolautakunnan, elikkä tuttavallisemmin ilmaistuna YTL:n, kinkkisiin kysymyksiin sujuu helpommin. Hyvin ravittuna taasen keskittyminen pysyy yllä ja kroppa jaksaa paremmin pakertamista. Kannattaa myös tarkkailla, mitä suuhunsa laittaa, sillä esimerkiksi karkit saattavat virittää elimistön turhankin virkeään tilaan, mutta energiatasot myös romahtavat nopeammin. Lukiessa kannattaakin syödä suhteellisen terveellisesti sekä tasapainoisesti, ja herkuttelut jättää mahdollisiksi palkinnoiksi ahertamisesta. Tämän "pyhän jaksamisen kolminaisuuden" täydentää sopiva määrä liikuntaa. Pienellä happihyppelyllä saat tauon lukemiseen ja myös kehosi virkistyy.

Käytin itse muistilapputekniikkaa läpi kevään

Nämä samaiset vinkit koin hyödylliseksi myös lukiessani pääsykokeisiin. Olin vaatinut itseltäni paljon jo ylioppilaskirjoitusten kohdalla, joten koin hetkellisesti voimattomuutta lähteä lukemaan vaativiin oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Valmennuskurssilla oli suuri rooli motivaationi uudelleen löytämisessä. Kurssilla sain vertaistukea muista hakijoista ja paljon tsemppausta myös opettajilta. Valmennuskurssilla meille kerrottiin heti, kuinka erilaista pääsykokeisiin lukeminen on verrattuna ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoituksissa tarvitaan kokelaalta oppiaineetkin ylittävää sekä soveltavaa tietoa, kun taas pääsykokeissa on tärkeää omaksua sanatarkkaan vain annetut materiaalit, eikä mitään ylimääräistä. Kannattaa siis säästää kirjoitusten lukuprosessista itselleen vain hyödylliset oppimistekniikat, mutta asennoitua opiskelemaan abiturientille vieraalla tavalla. Valmennuskurssien luku- ja vastaustekniikkakurssin antamat vinkit kannattaa iskostaa päähän, sillä ne on suunniteltu varta vasten hakijoille pääsykokeeseen valmentautumista varten.

Kaiken kaikkiaan vaativasta keväästä on siis mahdollista suoriutua kunnialla, kunhan muistaa pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan. Abikevään valmentautuminen on jo pitkällä ja kirjoitusten jälkeinen lukuaika pääsykokeisiin on lyhyt, joten käytä aikasi mahdollisimman tehokkaasti hyödyksesi.

Tsemppiä kaikille kirjoituksiin ja tulevaan pääsykokeeseen!

Sofia Kauriinoja, valmennuskurssivaliokunta

Pääsykokeiden jälkeen voi keskittyä rennosti tuleviin ylioppilasjuhliin sekä odottamaan tulosten julkaisua!