perjantai 22. maaliskuuta 2024

Keskittymisvaikeudet ja oikeustiede

 

Pääseekö oikikseen, jos on adhd? Pärjääkö oikiksessa jos on keskittymisvaikeuksia? Nyt puhuu keskittymisvaikeuksien kokemusasiantuntija (ei millään tapaa asiantuntija), ja vastaan molempiin kysymyksiin kyllä! Oikeustiede ja keskittymisvaikeudet ovat täysin mahdollinen ja toteutettavissa oleva yhdistelmä!



Oma historiani keskittymisvaikeuksien kanssa on nimellisesti melko lyhyt. Huomasin ongelmani tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ensimmäistä kertaa kunnolla lukiossa, kun itsenäisen työn määrä lisääntyi yläasteeseen nähden. Lukion lopussa tuli ensimmäiset epäilyt adhd:sta, ja nyt olen menossa tutkimuksiin. En siis itse ehtinyt kovin miettimään, olisiko minusta opiskelemaan oikeustieteitä, ennen kun jo hain. Keskittymishäiriöiden ympärillä on stigmaa, jonka vuoksi moni ajattelee, ettei vaativammilla aloilla pärjäisi keskittymishäiriön kanssa. Mutta asiahan ei ole näin, keskittymiskyky ja älykkyys eivät liity toisiinsa.




Henkilökohtaisesti pääsykokeisiin opiskelustani ei tullut mitään. Osasin opiskella, mutta en osannut käsitellä keskittymishäiriötäni niin, että pystyisin opiskelemaan kymmentä minuuttia pidempiä ajanjaksoja. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli edessä tilanne, jossa minulla oli paljon materiaalia, johon piti keskittyä, eikä aineiston silmäily riittänyt. Onneksi pääsin lopulta todistuksella sisään, ja olen nyt melkein vuoden ajan opetellut keinoja, joilla pystyn opiskelemaan. Toki joudun ehkä näkemään hieman muita enemmän vaivaa.


Koska keskittymisvaikeudet ovat jo valmiiksi vaikeita, annan teille nyt tarjottimella muutamia keinoja, jotka ovat auttaneet minua. Koska keskittymisvaikeudet ovat yksilöllisiä, se mikä toimii minulla, toimii sinulla 50% varmuudella (joko toimii, tai ei). Omien keinojen löytäminen saattaa viedä kauankin aikaa, mutta minun vinkeilläni voi lähteä kokeilemaan.


1. Etsi ja muokkaa itsellesi ympäristö, joka tarjoaa aivoillesi tarpeeksi, mutta ei liikaa stimulaatiota


Oikean ympäristön luominen on minulle tärkeää. Opiskelen usein kirjastossa, mutta myös muissa paikoissa välillä. Kotona on aivan liian helppoa keskittyä kaikkeen muuhun. Avainasemassa minulle on se, että silmille ei ole materiaalin lisäksi muuta nähtävää. Eli jos katse alkaa harhailla tietokoneesta, vastassa on optimaalisessa tilanteessa seinä. Ikkunasta taas voisi katsella maisemia useita tunteja. Toisaalta koen, että minun täytyy keskittyäkseni stimuloida aivojani lisää. Tähän toimii minulla vieraskielinen musiikki, etenkin räppi, josta ei ymmärrä, mutta jota kuulee.

 


2. Löydä itsellesi sopiva päivärytmi 


Käytännössä ei ole merkitystä, alkaako päiväsi kello 8.00 vai 19.00. Kunhan itse löydät rutiinin, tai sinulle toimivan päivärytmin. Minä olen aamuopiskelija. Myöhemmin illalla ajatus karkaa vähän liian herkästi. Mutta kuten sanoin, ei ole merkitystä, onko rytmisi kuin muilla. Rytmin olemassaolo auttaa kuitenkin paljon.




3. Kun et opiskele, unohda opiskelu


Kun lopetat opiskelut tietyltä päivältä, anna mielesi ja aivojesi levät. Suuri osa oppimisesta tapahtuu alitajuntaisesti silloin, kun et aktiivisesti opiskele. Mikäli minulla on ollut hankalaa keskittyä, opiskelu tai paine opiskella pyörii jatkuvasti mielessä. Mieli kuitenkin lepää enemmän ja stressitasot, jos tietoisesti lopettaa opiskelun ja siirtyy muuhun tekemiseen. Tämä on usein ongelma monelle keskittymishäiriöiselle.

 



Loppuun haluan vielä kannustaa tarttumaan unelmiin. Jos jotain haluaa todella tehdä, ei mikään ole esteenä. Toki keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua, mutta eivät tee siitä mahdotonta. Tsemppiä kevääseen!



Rakkaudella, Jensku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti