Fuksikapteenien tervehdys

Hoplaa!

Onnittelut rankan kevään selättämisestä ja kokeen suorittamisesta tuloksesta riippumatta! Onnittelut myös teille, jotka olette jo vastaanottaneet opiskelupaikan todistusvalinnan kautta. Kova työnne ylioppilaskokeissa on palkittu. Teillä kaikilla on takananne poikkeuksellisen monimutkainen hakuprosessi täynnä epävarmuutta ja erityisjärjestelyjä poikkeusolosuhteiden vuoksi. Pääsykoeprosessi on aina hyvin haastava ja valmistautuminen ilman selkeää tietoa valintamenettelyn vaiheista on varmasti tehnyt siitä painajaismaista. Toivomme, että kaikesta huolimatta jokainen ylsi omaan huippusuoritukseensa ja kokeesta jäi hyvä jälkimaku. 

Ei kuitenkaan kannata liikaa lannistua, vaikka oikeustieteellisen tiedekunnan portit eivät tällä kertaa avautuisikaan. Jos et ole vielä välivuodella ollut, niin saatat yllättyä. Se voi samalla tavalla olla elämän parasta aikaa. Välivuosi on myös monilta osin hyödyllinen tulevien opintojen kannalta ja halutessaan voi myös keventää tulevan fuksivuoden opintoja avoimessa yliopistossa. Tulokset jännittävät varmasti, mutta nyt kannattaa kuitenkin jättää kevään stressi taakse. Helposti käy niin, että stressin keskellä huikeat kesäpäivät valuvat sormien läpi hukkaan. Eli siis mars nauttimaan alkaneesta kesästä!

Mikäli olet niiden onnekkaiden joukossa, jotka aloittavat opintonsa ensi syksynä oikeustieteellisessä tiedekunnassa, Sinua odottaa varmasti yksi elämäsi ikimuistoisimmista vuosista. Erittäin mielenkiintoisten opintojen lisäksi pääset halutessasi nauttimaan lukuisista tapahtumista, joissa pääset vierailemaan mahdollisiin tuleviin työpaikkoihin, vaeltamaan tuntureilla, tutustumaan muihin fukseihin ja vanhempiin tieteenharjoittajiin sekä luomaan elinikäisiä suhteita ympäri Pohjoismaita. Opiskeluaikana saat taatusti paljon uusia kavereita ja pääsette yhdessä nauttimaan monista opiskelijaelämän iloista ensimmäistä kertaa. Yksi vuoden kohokohdista on varmasti se, kun saatte vetää ensimmäisen kerran omat bolognanpunaiset haalarinne jalkaan. 

Jos pääset opiskelemaan Lapin yliopiston oikeustieteelliseen, olet erittäin onnekas, sillä Artiklassa on aivan poikkeuksellisen hyvä yhteishenki, opetus on laadukasta ja rientoihin pääsee helposti mukaan. Pääset myös nauttimaan aivan erityisestä fuksihärdellistä, joka huipentuu tänä vuonna syyskuussa pidettävään vappuun, joten vauhtia on todellakin luvassa. Teidät muistetaan ikuisesti vuosikurssina, joka pääsi fuksivuonna nauttimaan kahdesta vapusta. Me fuksikapteenit otamme teidät avosylin vastaan ja johdatamme teidät artistimaisen elämäntyylin saloihin. 

Toivottavasti tapaamme syksyllä! Odotamme teitä innolla!

Vilma Vastamäki ja Lauri Leskelä 
Fuksikapteenit 2020, Artikla ry

Tsempit pääsykokeeseen!

Viimeiset hetket ennen pääsykokeen ensimmäistä osaa ovat käsillä ja se herättää monessa varmasti sekä kauhun että helpotuksen tunteita. Haluaisin sanoa, että muistan itse täysin miltä se tuntuu, mutta olin viimeisen viikon täysin sumussa. Itse en stressannut, mutta ei tullut ajateltua oikeastaan muuta kuin tulevaa koetilannetta ja mahdollista koulupaikkaa.

Viimeisenä tsemppinä stressaajille haluaisin sanoa, että vaikka tilanne on uusi niin mahdollisuuksia on aina päästä sisään. Tilanne on jokaiselle hakijalle sama, oli hakenut sitten 5 kertaa tai ei kertaakaan. Jokaikinen on varmasti edes hieman huuli pyöreänä mitä sieltä tulee vastaan, mutta tärkeää on suhtautua avoimin mielin eikä pelästyä tehtävistä - tuli sieltä vastaan mitä hyvänsä! On myös hyvä muistaa faktat; sille on syynsä miksi ennakkomateriaalia on annettu. Kysymyksiä tulee siis aivan varmasti niistä kirjoista, joiden parissa olette viettäneet jo monen monta viikkoa! Minulta ollaan tultu kysymään, että miten tämän stressin saa oikeen pois. En valitettavasti osaa antaa sen erityisempiä poppaskonsteja, mutta itse menen yleensä järjen mukaan. Stressin alaisena olet huonompi. Muisti pätkii, kädet tärisee ja ajatus katkeilee. Se ei siis kannata. Monia stressaa myös ajatus siitä, että ei pääsisi sisään. Toki, se on suuri pettymys, mutta oikikseen voi hakea aina uudestaan! Välivuotena voi käydä avointa, tehdä töitä, matkustella jne - asioita, joita silloin ei pysty tekemään, kun opiskelee. Mindsetti on hyvä muistaa välillä kääntää ja miettiä siltä kannalta, ettei maailma siihen hetkeen lopu, jos sisään ei tänä vuonna päässytkään. Mutta toivotan jokaiselle hurjasti tsemppiä, nyt ei ole aika luovuttaa ja alkaa epäilemään omia taitoja. Annatte kaikkenne ja vielä enemmän siihen kokeeseen ja yhtäkkiä huomaattekin olevanne jo sisällä!

Osa onkin jo saanut tietää koulupaikasta todistuskiintiön kautta. Suuret onnittelut puolestani kaikille ja etenkin Lappiin päätyville. Olette tehneet oikean valinnan! Syksyllä me tutorit olemme järkänneet teille ikimuistoiset fuksiviikot täynnä juhlia (tietysti), erilaisia aktiviteetteja ja ennen kaikkea yhdessäoloa. Itselleni fuksiviikot olivat ensimmäisen vuoden kohokohta ja huomasinkin niiden kolmen viikon jälkeen, että kappas - mullahan on ihan älyttömästi uusia ystäviä ja tuttavapiiri laajentunut monin kertaisesti.

Meillä on syksyllä erinomainen bändi koossa ja odotetaan teitä uusia tulevia fukseja kuin kuuta nousevaa! Nyt tsemppiä loppurutistukseen, te hoidatte tämän.

Nelah Stiller
Ensimmäisen vuoden oikkari

Vinkkejä ja vertaistukea kevääseen

Moikka! 

Olen Tonja, ensimmäisen vuoden oikkari Lapin yliopistosta. Mun oma pääsykoekevät oli tasan vuosi sitten ja luku-urakka parhaimmillaan käynnissä. Se oli mun ensimmäinen hakukerta, eli oon elävä esimerkki siitä, että oikikseen on täysin mahdollista päästä myös sillä ensimmäisellä yrittämällä. Valmistuin lukiosta keväällä 2018 ja silloin mulla oli jo tiedossa, että haen oikikseen. Samalla olin päättänyt, että haluan pitää välivuoden enkä lähteä suoraan kirjoitusten jälkeen lukemaan pääsykokeisiin. Se oli varmasti omalle kohdalleni oikea valinta, sain vuoden tehdä ihan kaikkea muuta ja kevään tullen “tuoreilla voimilla” lähteä lukemaan.  

Ennen kirjojen julkaisua yritin tehdä kaikkea kivaa ja itselle mieluisia juttuja. Tiesin, että seuraavat 5 viikkoa mun elämä koostuisi pelkästään pääsykoekirjoista ja muu saisi jäädä. Kun sen teki itselle selväksi alusta alkaen, siihen oli helppo asennoitua. Totta kai mua jännitti, mulla oli vain yksi unelma ja halusin saavuttaa sen unelman, muuta vaihtoehtoa ei edes ollut. 

Itse luin kotona. Kävin myös valmennuskurssin, jossa oli noin 3x/vko iltaisin opetusta. Heti kun kirjat julkaistiin, laadin lukusuunnitelman. Mulla oli päiväkohtaisesti merkattuna, mitä luen ja milloin. Luin kaikkia kirjoja tasaisesti ja pyrin huolehtimaan, että yksikään kirja ei jäisi 2 päivää pidemmäksi aikaa avaamatta. Ja siellä lukusuunnitelmassa oli myös tarkasti merkattuna kertaus. Kertasin joka aamu edellisen päivän asiat ja viikon päätteeksi koko viikon asioita. Tykkään itse rutiineista ja kehitinkin lukuajaksi omat tarkat rutiinit, joita noudatin päivästä ja viikosta toiseen. Ensimmäiset päivät taisin lukea noin 6h/päivä. Muutaman päivän jälkeen luin noin 8h/päivässä, mutta lauantaisin luin edelleen vain sen 6h. Sunnuntait pidin muutaman ensimmäisen viikon aina vapaana. Silloin kun iltaisin oli valmennuskurssi, päivät oli tosi pitkiä, mutta se myös teki opiskelusta monipuolisempaa kun sai käydä kuuntelemassa opetusta!  

Yleensä mun päivät meni niin, että aamulla aloitin klo 8 lukemaan, luin 12 asti, jolloin pidin pidemmän lounastauon. Riippuen lukupäivän kestosta iltapäivällä oli vielä yksi tai kaksi vähän pidempää tauko. Jos oli valmennuskurssipäivä, illat meni siellä. Yleensä luin yleensä kerralla tunnin, jonka jälkeen pidin noin 5min tauon. Puhelin oli kokonaan toisessa huoneessa ja siihen sain koskea vain noilla pidemmillä tauoilla. Tämä toimi mulla tosi hyvin ja jos ei ollut valmennuskurssia illat jätin aina vapaaksi. Silloin jaksoin päivän keskittyä olennaiseen, kun tiesin, että illalla odotti vapaa-aika. 

Itse treenasin kevään aikana samalla puolimaratoonille. En todellakaan kehota ketään ottamaan tästä esimerkkiä, mutta sen mitä tällä haluan korostaa on, että mun ehdoton ja tärkein vinkki on, että huolehtikaa vapaa-ajasta. Ihan oikeasti. Aloittakaa lukeminen kevyemmin ja kiristäkää tahtia mitä pidemmälle kevät etenee. Omalla kohdalla luin vain oikeastaan viimeisen viikon päivittäin pitkää päivää aamusta iltaan. Lukeminen on totta kai ykkösasia. Jostain on pakko luopua, perhe ja kaverit varmasti ymmärtävät, että nyt sun tärkein juttu on keskittyä lukemiseen. Mutta aamusta iltaan kenenkään ei kuulu lukea. Lukupäivien jälkeen iltaisin ulkoilkaa, treenatkaa, kattokaa netflixiä tai mitä tahansa muuta missä saatte ajatukset siirrettyä pois kirjoista.   

Myös mulle tuli niitä epätoivon hetkiä ja huonoja lukupäivä. Kenenkään kevät ei kuitenkaan kaadu siihen. Tärkeintä on vaan luottaa omaan tekemiseen. Monesti mulle tuli valmennuskurssilla fiiliksiä, että tosi moni muu osaa paremmin. Silloin piti vain pitää pää kylmänä ja tiedostaa, että oma tekeminen riittää. Ja niin se riittikin, noista lukuajan hetkellisistä huonoista fiiliksistä huolimatta. Täydellinen epätoivo iski myös itse koetilanteessa. Muistan elävästi sen hetken, kun aloin tekemään koetta, ja ne tehtävät oli juuri niistä asioista, mitkä oli mulle kaikista vaikeimpia. Musta suoraan sanottuna tuntui, etten osannut mitään. Kello tuli 12 ja olin jo melkein luovuttamassa ja lähdössä pois. Mietin silloin mielessä, että “En todellakaan ole käyttänyt lukemiseen 5 viikkoa ja lähde 3 tuntia ennen kokeen loppumista pois. Ihan sama mitä kirjotan, mutta yhtäkään kohtaa ei jää tyhjäksi”. Se oli henkisesti kova paikka, mutta tein koko kokeen loppuun ja yritin parhaani. Jos olisin luovuttanut ja lähtenyt, en olisi nyt kirjottamassa tätä teille.  

Mun oma valmennuskurssiopettaja totesi meille silloin hyvin, että "oikikseen pääsee normaalit ihmiset normaalilla lukemisella". Tää on lyhyt aikan teidän elämästä, antakaa itsestänne kaikki ha tehkää parhaanne. Se riittää. Kevät oli rankka, sitä on turha kiistää, mutta myös sen arvoinen. Voin sanoa, että yks mun elämän parhaimmista hetkistä oli avata opintopolku ja nähdä siellä palkinto kevään työstä.

Valtavasti tsemppiä lukemiseen!! 

Tonja Kuusela, 

ensimmäisen vuoden oikkari

Hyvinvointi pääsykoekeväänä

Tämän päivän postauksessa kirjoitan teille hieman hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä pääsykoekevään aikana. Kirjoittaja eli minä olen Riina-Maria, ensimmäisen vuoden oikkari. Oma kokemukseni oikikseen hakemisesta perustuu kahteen pääsykoekevääseen, joista jälkimmäinen oli kaikin tavoin huomattavasti onnistuneempi, ja johtikin opiskelupaikan saamiseen. Sittemmin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut ankaran arvioinnin alaisena opiskelujen aloittamisen jälkeen, kun omat elämäntavat muuttuivat aiemmin niin aktiivisesta toiminnasta hieman passiivisempaan tyyliin – istumiseen, lukemiseen ja läppärin äärellä käpistelyyn.

Lienee parasta muistuttaa heti alussa, että luonnollisesti jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset tarpeensa ja keinonsa ylläpitää sekä fyysistä että henkistä tasapainoaan. Perinteiset ohjenuorat pätevät myös poikkeuksellisina aikoina; voi olla, että olet kuullut aiemminkin, että parhaaseen lopputulokseen päästäkseen olisi opiskelusuunnitelman lisäksi hyvä huolehtia unen, ruokailun, liikunnan ja vapaa-ajan tasapainosta. Se, miten näiden asioiden välinen tasapaino löytyy, muodostuukin jokaisen ihmisen henkilökohtaisten mieltymysten ja tottumusten mukaisesti. Voinkin tässä lähestyä asiaa nyt vain omasta näkökulmastani, mutta olen yrittänyt kokemusteni perusteella poimia joitakin vinkkejä, joista jokainen voi sitten muokata itselleen sopivia keinoja lähteä rakentamaan sitä omaa, parasta mahdollista jaksamista. 

1.     Tunnista oma päivärytmisi

On aamuihmisiä, on iltaihmisiä ja on kaikkea siltä väliltä. Jos sinulla on mahdollisuus valita opiskelullesi aika, joka sopii yhteen parhaimman aktiivisuustasosi kanssa, niin käytä tätä hyödyksesi. Itse tunnistin vasta toisena hakukeväänä olevani yökukkuja, mitä tulee opiskeluun. Ensimmäisenä keväänä tein sen virheen, että yritin asettua sellaiseen muottiin, joka ei ollut itselleni sopiva – heräsin aikaisin aamulla ja yritin opiskella tavallaan normaalin työpäivän verran. Tunnen monia, joille tällainen sopii, mutta itse koin, että tällä tyylillä olin koko päivän levoton ja oli vaikea keskittyä lukemiseen. Toisena keväänä muutin rytmini täysin; nukuin aamulla hieman pidempään, söin rauhassa aamupalan, kävin päivällä harrastuksissa ja lenkillä. Kirjoihin tartuin vasta kolmen, neljän aikaan ja opiskelin sitten niin kauan kuin jaksoin. Monta kertaa ilta saattoikin venähtää esimerkiksi klo 23 asti. Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska kyseessähän oli minulle itselleni sopiva tyyli. Yritä sinäkin löytää oma rytmisi ja toteuttaa sitä juuri niin kuin sinulle itsellesi sopii!

2.     Tunnista keinot purkaa stressiä

Joskus paras asia, mitä voit tehdä pääsykokeen eteen,
on mennä lenkille, silittää koiraa tai syödä jäätelö.

Monesti kuulee sanottavan, että pääsykoe ja siihen valmistautuminen on motivaatiotesti. Itse en ihan voi allekirjoittaa tätä. Olen saanut huomata, että joka kevät myös valtavan motivoitunutta porukkaa saa jäädä rannalle ruikuttamaan, kun kaikesta työnteosta huolimatta jokin onkin mennyt hakukeväänä pieleen eikä pääsykokeessa ole tullut sellaista onnistumista, että opiskelupaikka olisi auennut. Pääsykoekevät on jokaiselle tosi stressaavaa ja jännittävää aikaa. Omasta mielestäni yksi tärkeimmistä keinoista onnistua pääsykokeessa onkin se, että pystyy kevään mittaa tunnistamaan omat stressin oireensa. Tämän lisäksi tulisi löytää keinot lievittää näitä oireita. Joillekin apu voi olla ulkoilmassa tuulettuminen, toiselle kaverin tai vaikka oman tuutorin kanssa asian purkaminen. Joku voi saada parhaimman hyödyn siitä, että käpertyy vaatteet päällä kerälle suihkun nurkkaan ja itkee veden alla puoli tuntia. On tärkeää, että etsit juuri sinulle sopivat keinot rauhoittaa mielesi niin, että voit taas paineesta huolimatta keskittyä sillä hetkellä edessäsi olevaan asiaan.

3.     Pidä huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi

Vaikka opiskeleminen onkin hyvin pitkälti henkistä suorittamista ja rankkaa lähinnä aivoille ja istumalihaksille, on fyysisellä hyvinvoinnilla myös suuri merkitys siinä, miten hyvin pänttääminen sujuu. Jos olet tottunut liikkumaan paljon, voi yhtäkkinen istumatyöskentelyyn vaihtaminen koitua kohtaloksesi. Toisaalta jos aktiivisuustasosi ei arkielämässä ole kovin korkea ja olet tottunut tekemään paljon istumatyöskentelyä, nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa buustata itsensä aivan uudenlaisiin suorituksiin fyysisestä suorituskyvystä huolehtimalla. Jokainen tauko lukemisen välissä kannattaa aloittaa venyttelemällä hartiat, selkä ja niskat. Voit myös laittaa vaikka muistutuksia kännykkääsi, jos tuntuu että lukuaika venähtää helposti pitkäksi ja meinaat istua pitkään paikallasi. Lihasjumien vaikutukset (esimerkiksi migreeni) tulevat aina vasta pienellä viiveellä ja tämän vuoksi on hyvä kiinnittää asiaan huomiota jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. Pitämällä itsesi liikkeessä päivittäin saat sekä unta paremmin, että maksimoit keskittymisesi pääsykoekirjojen äärellä. Liikuntahan tunnetusti saa kehon erittämään endorfiineja, jotka saavat ihmisessä aikaan miellyttävän ja rennon olon. Liikunnan ei tarvitse edes olla mitään rääkkiä, jonka jälkeen olet väsynyt – puolen tunnin reipas kävelylenkkikin riittää nostamaan sykettä sen verran, että hetken päästä kirjojen ääressä istuminen tuntuu taas hieman helpommalta. 

4.     Uskalla pyytää apua

Valmennuskurssilaisilla on pääsykoekeväänä apunaan tuutorit, jotka auttavat mielellään kaikissa mieleen tulevissa pulmissa. Jos olet enemmän sulkeutuvaa tyyppiä eikä ahdistuksista avautuminen tunnu luontevalta, niin tämäkin on tietysti ok – joillekin paras keino selvitä pääsykoekeväästä on pistää puhelimet ja some kiinni ja hakeutua omaan rauhaan. Jos missään vaiheessa kuitenkaan tulee sellainen olo, että nyt ei selviä ilman apua, niin älä jää yksin! On toki niin, että loppujen lopuksi jokaisen hyvinvointi pääsykoekeväänäkin riippuu ihan siitä, miten itse selviytyy, eikä kukaan voi toisen puolesta ratkaista kenenkään ongelmia ja murheita. Moni huolta aiheuttava asia tuntuu kuitenkin hetken päästä vähän helpommalta, kun sen on saanut sanottua ääneen jollekin. Tämän lisäksi ulkopuolisen henkilön mielipiteen tai neuvojen kuuleminen voi avata omaakin perspektiiviä siihen stressin aiheeseen, joka sillä hetkellä tuntuu maailmaa horjuttavan suurelta. Tuutorit ovat lähteneet tuutoreiksi juuri siksi, että heillä on halu auttaa valmennuskurssilaisia. Eli rohkeasti vain vaivaamaan omaa tuutoriasi!  

Tässä nämä minun vinkkini nyt tältä erää. Kuten huomaat, niin monessa mainitsemassani yksityiskohdassa kyse on nimenomaan siitä, että tunnistat omat yksilölliset tarpeesi ja toimit niiden mukaan. Sitä ei oikein voi koskaan korostaa tarpeeksi, että hyvinvoinnin, stressinhallinnan ja oppimisprosessin onnistumisessa ratkaisevaa on jokaisella ihmisellä niiden omien yksilöllisten tapojen ja rutiinien löytäminen ja hyödyntäminen. Nykyään pääsykoekevät on entistäkin lyhyempi, vain neljän viikon puristus. Saadaksesi tästä ajasta parhaan hyödyn irti menestyäksesi pääsykokeessa, tarvitset keinoja, joilla löydät sellaisen tasapainon, että väistämättä eteesi tuleva stressi ei horjuta oppimisprosessiasi. Pienen paineen avulla voit kannustaa itsesi yhä parempaan suoritukseen, ja on tärkeää, että onnistut kääntämään sen paineen tueksesi ja positiiviseksi kannusteeksi. Itsestäsi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on ensimmäinen askel tämän tavoitteen onnistumiseksi.

Toivotan hirveän paljon tsemppiä juuri sinulle tämän kevään koitokseen!! Hyvin se menee!

Terveisin Riina-Maria, 

ekan vuoden oikkari

Alanvaihto tai toinen tutkinto mielessä?

Moikka!

Olen Elina Telanto, 22-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari. Tämä ei kuitenkaan ole elämäni ensimmäinen opiskeluvuosi yliopistossa; olen opiskellut myös Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hain oikeustieteelliseen keväällä 2019, samalla kun opiskelin teologiaa. Hakukevät vaati minulta siis erityistä suunnitelmallisuutta, sillä piti selviytyä samaan aikaan sekä yliopisto-opinnoista, että pääsykokeeseen lukemisesta. Hyvällä suunnitelmalla tämä kaikki kuitenkin oli mahdollista.

Tein itselleni tarkan lukusuunnitelman koko keväälle, johon aikataulutin lähes kaiken. Mitään muita opintoja en suorittanut pääsykokeisiin lukemisen aikana. Olin tehnyt kaikissa muissa periodeissa enemmän kursseja, jotta pystyin jättämään kevään viimeisen periodin tyhjäksi pääsykoetta varten. Oman näkemykseni mukaan oikeustieteen pääsykokeeseen valmistautuminen vaatii päivästä niin paljon aikaa, ettei aikaa muihin opintoihin jää.

Vaikka haku pienessä kiintiössä huolestutti, en silti halunnut ajatella sitä liikaa. Keskityin vain omaan suoritukseen ja tein parhaani. Koen myös, että yliopisto-opiskelusta oli kokemuksena hyötyä. Esimerkiksi pääsykoeaineisto tuntui melko lyhyeltä, sillä olin yliopistossa jo tottunut pitkiin tenttiaineistoihin. Myöskin lukeminen ja opiskelu ylipäätään oli melko rutinoitunutta. Kannustan siis kaikkia, jotka haluaisivat suorittaa myös toisen tutkinnon, taikka vaihtaa alaa, tekemään sen, sillä se on mahdollista! Työelämässä ollaan kuitenkin melko kauan, joten näen suotavana, että tekee jotain sellaista, mistä todella pitää.

Olen tänä vuonna keskittynyt vain oikeustieteen opintoihin. Tulevaisuudessa kuitenkin haluaisin tehdä toisesta koulutusohjelmastani ainakin kanditaatin tutkinnon. Monipuolisuus sekä moniosaajuus on erinomainen etu työelämässä. Omia unelmia kohti kannattaa tähdätä täysin voimin.

Opiskelu Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ollut hyvin antoisaa. Ainejärjestömme Artikla järjestää paljon tapahtumia ja toimintaa, joka on helpottanut pimeän kaamoksen keskellä. Ystäviä on helppo saada osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja ainejärjestön järjestämään toimintaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain itselle sopivaa. Opiskeluyhteisö on tiivis, opettajiin sekä professoreihin on helppo saada yhteyttä, ja vastauksen omiin kysymyksiin saa useimmiten lähestulkoon välittömästi.

Omat neuvoni keväästä selviämiseen ovat tarkka aikataulu, riittävä liikunta sekä lepo, ahkeraa lukemista unohtamatta. Kun lyhyessä ajassa on opittava paljon tietoa todella tarkasti, on erityisen tärkeää, että vireystila on mahdollisimman korkealla. Itse pääsykokeessa on tärkeää pysyä rauhallisena; tämä parantaa tarkuutta, joka on ilmeisen tärkeää oikeustieteellisessa pääsykokeessa. Huolimattomuusvirheisiin ei ole tuhottomasti varaa.

Lopuksi haluan toivottaa oikein paljon tsemppiä pääsykoekevääseen!

Elina Telanto
ensimmäisen vuoden oikkari

Ensimmäinen vuosi oikiksessa

Moikka kaikki!

Fuksivuosi on tullut valitettavasti normaalin opiskelijaelämän osalta jo ennenaikaiseen päätökseen, joten nyt on täydellinen aika etäopiskelun ohella muistella ensimmäisen oikisvuoden parhaita paloja. Rovaniemelle Helsingistä asti yksin muuttaminen oli todella jännittävää ja vähän pelottavaakin, mutta heti ensimmäisten viikkojen jälkeen tiesin, että olen päätynyt oikeaan paikkaan. Fuksisyksy olikin elämäni mahtavimpia kokemuksia: uusi kotikaupunki, uudet ihmiset ja uudet opinnot antoivat minulle niin paljon enemmän, kuin olin ikinä uskaltanut kuvitellakaan. Koska kaikki olivat syksyn alussa samassa tilanteessa, toisiimme tutustuminen oli todella helppoa. Fuksisyksyn nimittäin teki muutaman viikon pituinen fuksihärdelli, joka on oikea intensiivikurssi opiskelijaelämään! Aina varaslähtöbileistä ja baarikierroksesta fuksiaisten finaaliin, vuoden alku oli yhtä hauskanpitoa. Vaikka härdellin läpi kuljetaan oman tutorryhmän kanssa, tapahtumissa oppii tuntemaan niin muita fukseja kuin vanhempiakin opiskelijoita. Voin varmasti puhua kaikkien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden puolesta, kun sanon härdellin olleen aivan älyttömän hauskaa aikaa!

Kun oikeat opinnot alkoivat yliopistoon tutustumisen jälkeen, kaikki olivat yhtä lailla hieman hukassa. Opinnoista sai kuitenkin nopeasti hyvän otteen ja uusien kavereiden kanssa oli mukavaa istua luennoilla ja lukea yhdessä. Parasta oli se, että pääsi vihdoinkin lukion jälkeen opiskelemaan juuri sitä, mikä kiinnostaa eniten. Tukea opiskelun alkuun sai tietenkin ihanilta tutoreilta ja muiltakin vanhemmilta opiskelijoilta. Syyskauden päätyttyä lähdettiin puoliksi helpottuneena rentoutumaan joululomalle ja puoliksi haikeana siitä, että Rollo-elämään tuli kuukauden tauko. Vaikka loma tuli tarpeeseen, sen lopussa odotin kuitenkin jo levottomana sitä, että pääsen takaisin pohjoiseen ja nään jälleen artistikavereitani.

Koko fuksivuoden kohokohtia omalla kohdallani olivat etenkin Artiklan KV-viikko lokakuussa, Kaamosluennot Levillä tammikuussa sekä Pohjois-Suomen suurin poikkitieteellinen opiskelijatapahtuma Poronkusema helmikuussa! Sekä KV-viikkoa että Poronkusemaa pääsin myös järjestämään, mikä oli todella hauskaa. Yksi tämän vuoden lempparijutuistani onkin ollut järjestötoiminta, missä pääsee jälleen tutustumaan paremmin eri vuosikurssien opiskelijoihin ja johon saa jättää oman kädenjälkensä. Opiskelulle tarvitsee aina vastapainoa, ja sitä kyllä oikiksessa on riittävästi tarjolla. Siksi isoin kollektiivinen kiitos tästä vuodesta meneekin koko ainejärjestölle, missä ollaan kuin yhtä suurta perhettä.

Artiklan yhteisöllisyys on yllättänyt monta kertaa ja jatkaa yllättämistään aina uudelleen. Odotan jo malttamattomasti syksyä, jolloin pääsee taas viettämään sitä oikeaa opiskelijaelämää. Vaikka fuksivuoteni loppuikin nyt aivan liian lyhyeen, voin silti sanoa, että tämä vuosi oikiksessa on todella ollut elämäni parasta aikaa!

Roosa Teittinen

ensimmäisen vuoden oikkari

Esittelyssä: excut

Hei kaikille!

Excursiot ovat erinomainen keino tutustua opiskeluaikana juristin työhön ja mahdollisiin työpaikkoihin. Excursioita järjestetään usein läpi vuoden, mutta kahdesti – keväisin ja syksyisin – järjestetään Helsinkiin suuntautuva pitempi vierailu, jolloin on mahdollisuus tutustua Espan asianajotoimistojen, yritysten in-house lakiosastojen sekä vaikkapa korkeimman oikeuden toimintaan ja työnkuvaan. ELSA (The European Law Students’ Association) järjestää myös Lawyers at work -excursioita, joissa on esimerkiksi vierailtu Oulun oikeuslääketieteen laitoksella.

Viime syksyn Helsinki-excursio järjestettiin lokakuun lopulla ja allekirjoittanut suosittelee excuja vahvasti kaikille, jotka oikikseen pääsevät opiskelemaan. Excuilla pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä kysymään työstä ja työtehtävistä sekä esimerkiksi kesän harjoittelu- ja traineepaikoista. Samalla saa hyvän kuvan eri aloista ja työpaikoista joihin juristin koulutuksella voi päästä.

Ensimmäisen päivän kohteiksi valikoitui asianajotoimisto Mäkitalo, Elinkeinoelämän keskusliitto ja DLA Piper. Toisena päivänä aloitimme varhain aamulla asianajotoimisto Merilammella, josta jatkoimme EY:lle. Tämän jälkeen pääsimme vierailemaan korkeimpaan oikeuteen, jossa pääsimme kiertämään ns. ”pelipaikat”. Viimeisenä kohteena oli Alma Media, jossa järjestettiin jokaiselle juristille tärkeä trivia -kilpailu. Kilpailun visaisena kysymyksenä oli nimittäin kuinka paljon Suomen Laki -sarjan kirjat (3 kpl) painavat yhteensä!

Viimeisenä päivänä saimme vierailla useammassa kansainvälisessä asianajotoimistossa, koska pääsimme ensiksi White & Caselle ja sen jälkeen Eversheds Sutherlandille kuulemaan kansainvälisen asianajotyön arjesta. Eversheds Sutherlandilla tarkkaan esityksen kuunnelleet palkittiin tiukan kilpailun päätteeksi. White & Casella taasen täytyi kevennyksenä tunnistaa mahdollisimman moni toimiston asiakkaiden logoista. Tämän jälkeen kävimme kuulemassa oikeusministeriössä lainvalmistelun sekä laintarkastamisen tehtävistä. Excujen viimeiseksi vierailukohteeksi jäi tilintarkastustoimisto PwC.

Helsingin excujen iltaohjelmasta vastasi tällä kertaa sisarainejärjestömme Pykälä, joka kutsui artistit ja judicalaiset yhteisille Halloween-sitseille.

Tsemppiä ja menestystä pääsykokeisiin!

Juha Vallivaara

ensimmäisen vuoden opiskelija