Valmennuskurssitiedottajan tervehdys
Hei sinä blogin lukija,
Olen Marika Poikolainen, 29-vuotias oikkari täältä lapin sydämestä - Rovaniemeltä. Alun perin olen kotoisin Espoosta ja ennen Rovaniemelle muuttoa asuin myös muutaman vuoden Helsingissä. Tällä hetkellä kirjoitan notaaria, suoritan maisteriopintoja sekä touhuan rakkaan ainejärjestöni parissa. Arkeani rikastuttaa 7,5v koirani ”isopieni jätti” ja pian myös heinäkuussa syntyvä esikoinen.
Rovaniemelle minut toi ensin mukanaan rakkaus ja vasta myöhemmin mukaan tarttui unelmien opiskelupaikka oikeustieteellisessä. Minun koulutieni ei ole samanlainen kuin välttämättä isoimmalla osalla oikeustieteen opiskelijoista. Mietin ensin pitkään, että kuka minä olen ja mitä minä haluan tehdä elämässäni. Yläasteella ja lukiossa pohdin arkkitehdin uraa ja sen haaveen poistuttua, pohdin upseerin uraa. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen tajusin kuitenkin, että saatan olla parempi ”pätemään, kuin tetsaamaan” vaikka rakkaus maanpuolustustyötä kohtaan ei ole koskaan poistunutkaan.
Suoritin avoimen opintoja useammassa eri avoimessa samalla tutustuen opintoihin ja pohtien sitä, että onko valitsemani tie juuri se ”oikea vaihtoehto minulle”. Pääsykokeisiin lukeminen tuntui mahdottomalle ajatukselle minulle - etenkin sellaiselle, joka joutuu käydä töissä täyttä päivää, jotta voi maksaa vuokrat ja laskut. Vedin muutaman vuoden täten puolitehoilla töiden ohella avoimen kursseja Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistossa, joista mukaan tarttui jo mukava määrä opintopisteitä.
Rovaniemelle muuton myötä halusin tutkia vielä Lapin yliopiston avoimen väylän mahdollisuutta - ja se kannatti. Lapin yliopistossa avoimen opetus oli integroitua ja heti tuntui siltä, että olin aidosti nyt oikeustieteen opiskelija, enkä vain ”avoimen opiskelija”. Sain ensimmäisenä vuotena täyteen vaadittavan opintopistemäärän sekä keskiarvon, mutta jäin tulosten julkistuksen jälkeen 1. varasijalle. Se söi ihmistä.
Se söi ihmistä niin paljon, että päätin tehdä kovemmin töitä ensi vuonna. Lopulta kova sinnikkyys palkitaan paikalla oikeustieteellisessä ja kuinka ylpeä mä olinkaan itsestäni ja siitä, että en koskaan antanut periksi.
Olen ollut opiskeluiden alusta alkaen mukana aktiivisesti ainejärjestötoiminnassa sekä tänä vuonna olen saanut kunnian toimia valmennuskurssitiedottajan tehtävässä. Tämä on toinen vuoteni valmennuskurssitoiminnassa, sillä viime vuonna toimin valmennuskurssivaliokunnassa sihteerinä.
Lähdin mukaan valmennuskurssitoimintaan sen takia, että jokaisella, taustoista ja lähtökohdista riippumatta, olisi mahdollista päästä oikeustieteelliseen. Haluan omalta osaltani olla tukemassa ja auttamassa tulevia juristeja omalla polullaan. Olenkin elävä esimerkki siitä, että paikka oikeustieteellisessä, ei vaadi ”L-papereita” tai edes pääsykoetta, vaan se vaatii omistautumista ja periksiantamattomuutta.
Avoin väylä oikeustieteelliseen, on kuin todella pitkä valmennuskurssi oikeastaan, ilman mitään tukea ja tämän takia koenkin, että valmennuskurssi oikiksen pääsykokeita varten toimii ehdottoman hyvänä tukipilarina lukemisen ohella. Valmennuskurssit tarjoavat paitsi laadukasta opetusta, myös ystäviä ja vertaistukea.
Mikäli sinulla tulee mitä tahansa kysyttävää, niin minuun saa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ihan koska tahansa. Me tehdään töitä meidän valmennuskursseilla ihmiseltä ihmiselle ja ollaan tukena lukuprosessin jokaisella vaiheella. <3
Nähdään valmennuskursseilla!
Marika Poikolainen
Valmennuskurssitiedottaja 2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti