Artiklan valmennuskurssit

Miltä käytännön opiskelu oikiksessa näyttää?

Pääsykokeiden luku-urakan ollessa käynnissä opiskellaan päivittäin tunteja hiki hatussa kohti omaa unelmaansa. Millaista opiskelu sitten on yliopistossa oikikseen päästessään? Tähänkin kysymykseen on useita eri vastauksia, mutta avaan esimerkinomaisesti omaa mahdollista viikkoani oikeustieteellisessä. Opiskelutyyli saattaa omalla kohdallani vaihdella eri kursseilla sen mukaan, millainen suoritettava lopputentti on, kuinka paljon luentosarjoja siihen kuuluu sekä muut tekijät, kuten oppimispäiväkirjojen, oikeustapausten ja ryhmätöiden suorittaminen.

Yleisesti ottaen itselleni on jäänyt kuulopuheiden sekä muissa tiedekunnissa opiskelevien ystävieni kautta se käsitys, että oikiksessa opiskelu on kokonaisuudessaan paljon itsenäisempää kuin muualla. Tähän vaikuttaa ensinnäkin kurssikirjallisuus, jonka yhteenlaskettu sivumäärä voi olla lähemmäs tuhat sivua. Luennot ovat luotu hahmottamaan suurempaa kokonaisuutta sekä oppimisen tueksi, mutta suurin työ tehdään kirjastossa omatoimisella lukemisella. Toiseksi oikeustieteellisessä opiskelu ei sisällä yhtä paljon ryhmätöitä tai käytännön tekemisen kautta saatavaa oppia, kuin muilla aloilla saattaa olla.

Tavallisesti yhteen kurssiin, esimerkiksi keväällä suorittamaani rikos- ja prosessioikeuden kokonaisuuteen, kuuluu itsenäisen opiskelun lisäksi oikeustapausharjoitus sekä eri aihealueiden luennot ennen lopputenttiä. Oma opiskeluni jakautuu tasaisesti viikolle, sillä tykkään pitää viikonloput vapaina opiskelusta. Lähempänä tenttiä myös viikonloput saattavat mennä nenä kiinni tenttikirjallisuudessa.

Yleensä ensimmäinen viikko opiskelusta menee kurssin aiheen hahmottamiseen ja sen perusteiden opiskeluun. Luentojen ohella aika menee kirjastossa opiskellen. Itse olen pitänyt tavasta lukea perehtyä luennolla käytäviin asioihin jo ennen luentoja, jolloin luennoilla käytävät asiat eivät tule täysin uutena asiana. Luentojen jälkeen on hyvä paneutua kurssikirjallisuudessa luennolla käytyihin asioihin kertausmielessä. Luennot keskittyvät yleensä kurssin alkupäähän, jolloin loppuosa kurssista voi olla hyvinkin läheistä vierailua kirjaston penkkien kanssa, jonne menemme yleensä yhdessä ystävieni kanssa. Jos kyseessä on paperille tehtävä salitentti, tulee asiat painaa tarkemmin muistiin, kun taas etänä Moodlessa tehtävissä tenteissä tärkeämpänä asiana itse näen kokonaisuuksien hahmottamisen sekä eri asioiden tarkemman soveltamisen tenttitilanteessa. Läpikäymäni esimerkki opiskelusta toteutui esimerkiksi jo mainitun rikos- ja prosessioikeuden kurssin aikana. Tentti suoritettiin etänä, joten kiinnitin enemmän huomiota soveltavampiin asioihin, sillä näissä tenteissä ei yleensä tarvitse kirjoittaa täysin kirjasta löytyvää esseen muotoista vastausta, koska kirjat ovat käytössä tentin aikana.

Mukavaa vaihtelua opiskeluun tuovat oikeustapausharjoitukset, jotka yleensä suoritetaan ryhmätöinä. Näissä harjoituksissa ryhmälle jaetaan oikeustapaus, joka täytyy ratkaista itse. Hyvin usein tähän kuuluu sen esittäminen muiden ryhmien edessä sekä opponointi. Opponoinnilla tarkoitetaan ryhmän työn kriittistä arviointia sekä palautteen antamista sen suorittamisesta. Oikeustapaukset muotoillaan usein niin, että tiettyjä asioita jätetään hieman avoimeksi, jotta puolesta ja vastaan argumentointia tapahtuisi työn ohessa. Kuitenkin niin sanottu oikea vastaus on löydettävissä tapauksen tutkimisen ja lakien soveltamisen avulla. Kuten jo mainittua, oikeustapauksissa kirjallisuuden pänttäämisen voi jättää suosiolla vähemmälle ja keskittyä tapauksen ratkaisemiseen ystävien kanssa lakia sekä oikeuskirjallisuutta soveltamalla.

Tässä hieman osviittaa siitä, millaista opiskelu voi olla sen jälkeen, kun kesällä opintopolkuun kilahtaa viesti opiskelujen alkamisesta. Tsemppiä kaikille kanssaopiskelijoille sekä pääsykokeeseen valmistautuville!

- Julius