Palo oikikseen roihuaa yhä

Ensimmäinen opiskelijavappu ystävien kanssa!

Tervehdys teille kaikille, jotka olette päättäneet hakea tai harkitsette oikeustieteelliseen hakemista tänä keväänä. Tätä postausta kirjoittaa Juulia Aholainen, 22 -vuotias toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistosta. Alunperin olen kotoisin Kotkasta, mutta nykyisin hyvin rovaniemeläistynyt. Kun uusi pääsykoekevät jälleen koitti, pohdin edellisiä hakukertojani ja mitä olisin voinut tänä keväänä tehdä toisin, että tiedekunnan ovet avautuisivat. Omina pääsykoekeväinäni suorastaan janosin tietoa ihmisten oppimistekniikoista sekä erilaisista tavoista päästä sisään yliopistoon. Jokaisen tarina on niin erilainen ja siksi olen kokenut niiden lukemisen erityisen rohkaisevana.




Oma tieni oikikseen on sisältänyt kolme keskenään hyvin erilaista pääsykoekevättä. Olen oppinut niistä kaikista paljon, ja kaikki näinä keväinä saatu tieto on auttanut minua eteenpäin. Hain ensimmäisellä kerralla Helsingin oikikseen keväällä 2014 heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Sitä kevättä sävytti kuitenkin epävarmuus siitä, oliko oikeustiede edes se ala, jonka parissa haluaisin työurani viettää. Epäilys heijastui lukemiseen ja sinä kesänä en päässyt vielä opiskelemaan. Käännekohta koko myöhemmän hakuprosessin kannalta tapahtui sinä päivänä, jona tulokset tulivat. Olin yllättävän pettynyt siitä, etten ollut päässyt sisään yliopistoon ja sitä ohutta kirjekuorta katsoessani tunsin, että oikeustiede on se ala, jota haluan opiskella. Sitä kevättä seuraavan välivuoden olin töissä, ja aloitin järjestelmällisen pääsykoekevääseen valmistautumisen tällä kertaa jo hyvissä ajoin. Keväällä 2015 hain jälleen Helsinkiin, mutta lukuaika oli lyhentynyt ensimmäisen hakukerran 2,5 kuukaudesta tasan kahteen kuukauteen. Tein ajoissa lukusuunnitelman, jota aioin noudattaa pilkuntarkasti. Lukeminen sujui, mutta samalla unohdin huolehtia omasta jaksamisestani. Keskityin ainoastaan siihen, että sain päivässä tietyn sivumäärän luettua, vaikka esimerkiksi viimeisestä kolmesta tunnista ei olisikaan jäänyt mitään mieleen. En tehnyt juurikaan valmennuskurssilta saatuja tehtäviä tai kerrannut, minkä vuoksi oppiminen jäi melko pinnalliseksi. Sinä keväänä opiskelupaikka jäi tämän osaksi liiallisen yrittämisen takia saamatta.

Lapissa pystyy virkistäytymään myös sen upeassa luonnossa

Reilu kuukausi pääsykoetulosten saamisen jälkeen löysinkin itseni sitten Rovaniemeltä. Rovaniemelle minut oli saanut lähtemään isäni puheet siellä olevasta Rovala -opistosta, sekä Rovaniemen kaupunkiin muuttaneiden kehut siitä, kuinka hyvin he ovat viihtyneet paikkakunnalla. Tästä muodostuikin yksi elämäni ikimuistoisimmista vuosista. Perehtyessäni oikeustieteen opintoihin ymmärsin sen, mikä merkitys positiivisella asenteella ja oman jaksamisen kuuntelulla on sisäänpääsemiseen. Ikimuistoinen vuosi Rovaniemellä huipentui kesäkuussa 2016, kun sain tiedon siitä, että olin päässyt opiskelemaan unelmieni alaa. Tärkeimpänä antina kaikki nämä pääsykoekeväät ovat sytyttäneet minuun palon opiskella juurikin oikeustieteitä ja antaneet varmuuden siitä, että itsensä kuunteleminen on ihan yhtä tärkeää kuin itse lukeminen. Tätä kannattaa noudattaa myös sitten opiskeluaikana, ei ainoastaan pääsykoekevään aikana.

Teidän reilun yhden kuukauden lukuaikaa silmällä pitäen annan muutaman vinkin, jotka olen kokenut hyviksi pääsykoekeväänä: 1. Kertaaminen. ​Tämä on se vinkki, jonka sain valmennuskurssilta, ja jota monet pitävät itsestäänselvänä, mutta joka helposti lukemisen tuoksinassa unohtuu. Erityisesti lyhyen lukuajan kohdalla kertaamisen merkitys korostuu, kun yksityiskohdat pysyvät sen myötä paremmin muistissa. Minulla ei ollut ollut aiemmin tapana kerrata, joten en aluksi ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys sillä on. Toimivana kertauskeinona koen esimerkiksi tekniikan, jossa lukiessa teen reunamerkintöjä ja ylikorostuksia/muistilappuja keskeisimmistä/vaikeista kohdista. Illalla sitten luen nämä korostukset. Korostusten lukeminen kannattaa toistaa vielä seuraavana aamuna ennen seuraavaan aihealueeseen siirtymistä. 2. Itsensä kuunteleminen. ​Vaikka lukuaika tulee tänäkin keväänä olemaan lyhyt, itsestään huolehtimiselle on hyvä löytää myös silloin. Tähän ohjeeseen sisältyy erityisesti nukkuminen​, sillä yön aikana päivän aikana opitut asiat painuvat mieleen. Lisäksi on tärkeää pitää taukoja lukemisen lomassa ja lukea pääasiallisesti silloin, kun on pirteä ja lukeminen on mielekästä.

Juulia Aholainen

Fuksiaiset ja muut fuksihärdellin tapahtumat ovat piristysruiske alkusyksyyn!

P.S. Kannattaa käydä osallistumassa Artikla ry:n valmennuskurssien Facebookissa ja Instagramissa olevaan ihanaan ystävänpäivän arvontaan!