Oikeaa lukutekniikkaa etsimässä

Hei, oon Leila ensimmäisen vuoden opiskelija ja tänään on mun vuoro kirjoittaa tänne blogiin. Koska pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia, ajattelin että nyt olisi hyvä aika puhua jaksamisesta lukemisen aikana sekä erilaisista lukutekniikoista.

Jaksamiseen on tärkeä panostaa koko kevään aikana, jotta et pääse uupumaan ennen pääsykoetta. Koita ajatella se näin: mitä paremmin jaksat, sen enemmän saat irti lukemisesta ja mitä enemmän stressaat, sen helpommin saatat palaa loppuun. Stressi kuuluu kyllä lukemiseen, mutta koita olla pohtimatta sellaisia asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tiedän kokemuksesta, että koronan vaikutusta pääsykokeeseen on vaikeaa olla miettimättä, mutta yritä silti minimoida erilaisten hypoteettisten tilanteiden pohtimista. Yritä siis keskittyä pelkästään asioihin, joihin pystyt vaikuttamaan, kuten omaan lukemiseen. Annan seuraavaksi muutaman konkreettisen esimerkin siitä, miten voit ylläpitää jaksamistasi lukemisen aikana. Ensinnäkin yritä karsia lukuajaksi kaikki turhat häiriötekijät pois. Itse esimerkiksi laitoin kännykästä ilmoitukset pois päältä sekä poistin kokonaan muutaman sovelluksen, kuten TikTokin johon saatoin kuluttaa montakin tuntia päivässä XD.

Seuraavaksi kannattaa tehdä itselle hyvä lukusuunnitelma, sillä hallinnan tunne auttaa jaksamisessa. Tämän lisäksi myös rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Pohdi mitkä rutiinit auttavat sinua saamaan lukupäivästä kaiken irti. Itse tykkäsin herätä aikaisin ja käydä kylmässä suihkussa, syödä hyvän aamiaisen, käydä kävelylenkillä ennen valmennuskurssin luentoja sekä illalla rentoutua Netflixin parissa. Muista kuitenkin, että kaikilla on omat rutiinit. Tunnustele mikä siis sopii juuri sinulle ja mitkä rutiinit vievät sinua kohti opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä. Lukemisen aikana on hyvä pitää usein pieniä taukoja, jotta jaksat keskittyä paremmin lukemiseen. Näin estät myös sen, ettei lukeminen mene aivan överiksi. Itse käytin pomodoro -tekniikkaa, jossa luetaan 25 minuuttia keskittyneesti, jonka jälkeen saat viiden minuutin tauon. Neljän kierroksen jälkeen voit pitää pidemmän noin 15-30 minuutin tauon. Kannattaa myös keskittyä ihan perusasioihin, kuten priorisoi unta, jotta jaksat opiskella tehokkaammin ja muistisi toimii paremmin. Terveellisellä ruokavaliolla sekä urheilulla saat energiaa opiskeluun. Urheilun ei tarvitse aina olla intensiivistä pieni kävelylenkkikin auttaa. Lopuksi muista aina uskoa itseesi jo tämä vie sinua lähemmäs koulupaikkaa.

Lukutekniikoita on yhtä useita, kun on hakijoitakin. Tärkeintä on siis tunnistaa, millainen oppija olet ja mikä lukutekniikka sopii sinulle parhaiten. Jos joku lukutekniikka ei sovi, niin uskalla vaihtaa toiseen. Muista kuitenkin olla itsevarma oman valinnan suhteen. Kun olet löytänyt parhaimmat lukutekniikat, vaihtele niiden välillä sillä monipuolisuus on hyvästä. Jos opit katsomalla tai tekemisen kautta, joku näistä lukutekniikoista saattaisi sopia: alleviivaukset, muistiinpanot, mindmapit sekä muistilaput. Jos taas opit kuuntelemisen ja puhumisen kautta, voit kokeilla näitä: valmennuskurssin luennoilla pelkästään kuuntelemiseen keskittyminen, asioiden ääneen selittäminen sekä äänikirjojen kuunteleminen.

Lukutekniikoissa on hyvä ottaa huomioon lukemisen eri vaiheet. Ensin on tutustumisvaihe, jossa luetaan kirjat läpi tutustuen. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä ymmärtää kaikkea eikä kannata jumittua vaikeisiin kohtiin. Toiseksi on oppimisvaihe, jossa panostetaan ymmärtämiseen ja syventävään osaamiseen. Toista tätä vaihetta niin kauan kuin on tarve ennen siirtymistä viimeiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa lukutekniikoina voi toimia alleviivaukset, tehtävien teko ja muistiinpanot. Myös asioiden yhdistely on tärkeää eli pohdi mihin lukemasi asia liittyy ja tähän toimiikin mahtavasti erilaiset mindmapit. Kannattaa myös testata omaa osaamistaan tekemälle itselle kysymyksiä mihin vastata. Toinen tapa on lukea kirjasta yksi asiakokonaisuus, jonka jälkeen pohdit, mitkä siinä olivat tärkeimmät pointit. Muistiinpanoja voi tehdä lukuisilla eri tavoilla esimerkiksi perinteiset muistiinpanot, mindmapit, kaaviot, muistilaput tai muistikortit. Kolmantena vaiheena on loppukertaus ja tässä voit hyödyntää omia muistiinpanojasi kuten muistikortteja. Lisäksi voit testata sisällysluettelon kautta osaamistasi sekä kokonaisuuksien hallintaa. Tässä vaiheessa kannattaa tehdä myös tehtäviä. Kertausta ei kuitenkaan kannata jättää kokonaan tänne loppuvaiheelle, vaan on tärkeää kerrata koko lukuaikana. Kertausta kannattaa tehdä aamuisin ja iltaisin sekä aina kun on käynyt jonkun isomman aihealueen läpi.

Toivotan kaikille paljon tsemppiä kevääseen ja nähdään Artiklan valmennuskurssilla!

Leila

Motivaatiosta välivuosilimbossa

Tällä kertaa kirjoitteluvuorossa on Moodle-vastaava Vilma. Nostinkin jo valiokunnan esittelypostauksessa esille, että hain opiskelemaan useamman kerran ennen kuin pääsin sisälle tiedekuntaan. Kirjoitukseni aiheena on siten motivaation löytäminen tilanteessa, jossa universumi, onnetar ja vähän kaikki tuntuvat olevan vastassa.

Hain opiskelemaan yhteensä neljä kertaa. Tiivistetysti hakukertani menivät seuraavalla tavalla:

• V. 2017: aloin lukemaan valintakokeisiin välittömästi viimeisen ylioppilaskokeen jälkeen ja osallistuin Artiklan lukutekniikka- ja etäkursseille. Lukutekniikkani oli ihan hukassa ja osallistuin valintakokeeseen ”no, käydään nyt katsomassa millainen se on” -mentaliteetilla. Henkisesti vähän jätin kokeen kesken todettuani, että välivuoden viettäminen ei silloisessa tilanteessani ollut katastrofi. Lopputulos: viiden pisteen päässä sisäänpääsystä.

• 2018-2019: Oikeustieteellisellä alalla siirryttiin vuonna 2018 yhteisvalintaan ja koe muuttui nykyisen malliseksi. Panostin lukiessani kertaamiseen erityisesti tehtäviä tekemällä, käytin erilaisia tekniikoita asioiden muistamiseksi ja osallistuin etävalmennuskursseille. Menestyin hyvin harjoituskokeissa ja psyykkasin itseäni. Jäin kummallakin kerralla pisteen päähän! Vuonna -19 kävin juristin kanssa kokeeni läpi ja harkitsin oikaisupyynnön tekemistä, mutta luovuin lopulta ajatuksesta.

• 2020: Tein viimeisellä hakukerrallani oikeastaan kaikki samat asiat kuin aiemmin, mutta asenteeni oli etenkin luku-urakan alussa huono. Hain varavaihtoehtona papereilla opiskelemaan aivan eri alaa (ja tänne myös pääsin – lähellä oli etten alkanutkaan teologiksi) ja olin varma, etten enää hakisi oikikseen jos nyt ei tärppäisi. Etävalintakokeen tehtyäni olin totaalisen musertunut, mutta saatuani tiedon jatkoon pääsystä otin hullun loppukirin lukemisessa. Koe tuntui menevän hyvin (taas). Kävelin takki auki ulos toisesta vaiheesta ja kotimatkalla ajattelin, etten voi tehdä enempää. Lopputuleman lukija osannee jo arvata.

On aivan hirveä tunne kun ei kaikesta huolimatta saakaan unelmiensa opiskelupaikkaa. Ihan ymmärrettävää, että fiilis on huono. Sekin on ok, jos toipuminen vie aikansa (esimerkki tosielämästä: ensimmäisenä hakuvuotenani valmennuskurssilla oli opiskelija, jolla oli hakukertojen välissä melkein 10 vuotta kun ei kuulemma ollut kestänyt sitä nöyryytystä johon ensimmäinen yritys päättyi). Olennaista onkin kaivaa motivaatio esiin koekeväänä, vaikka sitten puoliväkisin.

Minun tapauksessani vaikuttivat seuraavat tekijät. Ensinnäkin pyrin jokaisen kerran analysoimaan omaa tekemistäni ja miettimään, teenkö asiat oikein vai onko joillakin osa-alueilla parantamisen varaa. Lohdullista oli myös se, että vaikka pisteet eivät riittäneet sisäänpääsyyn, tein selvästi jotain oikein kun olin jokaisella kerralla niin lähellä sisäänpääsyssä. Henkilökohtainen koetinkiveni ovat monivalintatehtävät, joita treenasin paljon viime keväänä.

Toinen tärkeä tekijä oli ympäristön tuki. En kuullut kertaakaan yhdeltäkään kaverilta, sukulaiselta, työkaverilta tai työkkäriltä kysymystä ”kannattasko sun miettiä jotain muuta…”, vaan sen sijaan minua tuettiin ja kannustettiin vilpittömästi silloinkin, kun en uskonut ollenkaan itseeni. Koin myös tärkeänä vertaistuen merkityksen. En ollut ystäväpiirini ainoa, jolla pääsykokeet menivät useamman kerran penkin alle. Lueskelin myös Artiklan valmennuskurssiblogista muiden kertomuksia sisäänpääsyyn liittyen. Tähän liittyen pieni erikoisuus: pääsin toisella välivuodella työpaikkaan, jossa olin jonkin verran tekemisissä juridisten asioiden kanssa ja esimerkiksi esimieheni oli koulutukseltaan OTM. Pomoni tiesi urahaaveistani ja epäonnistuneen hakukerran hän rohkaisi sanomalla, että minulla on selvästi rahkeita oikikseen ja pääsen kyllä sisään – oma kysymyksensä on, että milloin.

Ja vanha kunnon suomalainen sisu. En ole itsekään täysin varma, mistä ihmeestä sain joka kerta voimia yrittää uudelleen keväisin, joten tämä lienee viimeinen vaikuttava tekijä. Jos jotakin näistä vuosista olen oppinut, niin periksiantamattomuutta.

Edelleen kirjojen ilmestyttyä kannattaa muistaa se, että asiat eivät aina mene suunnitellusti. Vaikka et pääsisi sisään ensimmäisellä tai toisellakaan yrityksellä, luovuttaminen ei missään nimessä kannata jos todella koet oikiksen olevan oma paikkasi. Lisäksi: aiemmat epäonnistumiset eivät vaikuta mahdollisuuksiisi nykyhetkessä ja jos et yritä, et tule koskaan tietämään, mikä lopputulos olisi ollut. Toivottavasti tekstini auttaa edes jotakuta, joka painii samanlaisten tuntemusten kanssa kuin minä aikanani.

Tsemppiä kaikille tulevaan rutistukseen ja pysykää terveinä!

Vilma Teittinen

valintakoeveteraani ja vuoden 2020 fuksi

Miten laatia yksilöllinen lukusuunnitelma?

Tänä vuonna pääsykoekirjat julkaistaan 22.4. ja lukuaika kestää reilut neljä viikkoa. Aika täytyy siis käyttää tehokkaasti, jotta hallitset kirjallisuuden pääsykokeessa. Hyvin rakennettu lukusuunnitelma on iso apu pääsykokeisiin lukiessa ja toivottavasti saat tästä postauksesta apua siihen, miten voit koostaa itsellesi sopivan lukusuunnitelman.

Tärkeintä on ymmärtää heti alkuun, että oppimistyylejä on yhtä paljon kuin ihmisiä, joten lukusuunnitelmankin täytyy olla omaan oppimistyyliin sopiva. Jotkut pystyvät opiskelemaan kellon ympäri lyhyillä tauoilla, kun taas toisille riittää muutama tunti tehokasta opiskelua ja kertausta päivässä. Pääsykoemenestys ei ole kiinni lukutunneista, vaan oppimisen laadusta. Perinteisen lukemisen lisäksi kannattaa hyödyntää muitakin oppimistyylejä, esimerkiksi ajatuskarttoja kokonaisuuksien hallinnassa ja kirjojen tekstin alle- tai yliviivausta. Suosittelen kartoittamaan itselleen sopivia oppimistyylejä ja oppimiseen käytettävää ajantarvetta jo ennen pääsykoekirjallisuuden ilmestymistä.

Itse kävin ensimmäisellä lukukerralla kirjat läpi nopeasti, jotta sain yleiskuvan niiden aiheista. Toisella lukukerralla siirryin yliviivaamaan tekstiä. Kolmannella lukukerralla tein ajatuskarttoja, muistikortteja ja aloin opetella ulkoa listoja, pykäliä jne. Seuraavilla lukukerroilla jatkoin ulkoa opettelua. Luin kirjat läpi 5-7 kertaa, mutta mitään yleispätevää määrää lukukerroille ei ole. Koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen, sillä se auttoi minua keskittymään ja rytmittämään opiskelua. Kellotin lukuaikaa puhelimen ajastimella ja laitoin puhelimen äänettömälle lukemisen ajaksi, jotta se ei häiritsisi minua. On yksilöllistä, kuinka kauan lukemiseen pystyy keskittymään, mutta tärkeintä on, että sisäistät lukemasi. Jos lukeminen alkaa tökkiä, pidä suosiolla pieni tauko.

Lukusuunnitelman tulee olla joustava ja muokattavissa, sillä lukuaikana vastaan voi tulla yllättäviä esteitä. Jokin kirja voi olla haastavampi opetella ja vaatii siksi enemmän työstöä kuin muut pääsykoekirjat, tai joinakin päivinä opiskelu ei vain suju ja on parempi opiskella vähemmän. Itse tein lukusuunnitelman viikoksi kerrallaan. Istuin alas joka sunnuntai ja kartoitin, mitä seuraavalla viikolla tulee tehdä. Lukusuunnitelmani näytti tavalliselta viikon lukujärjestykseltä, johon kirjasin joka päivälle moneltako herään, mitä kirjoja luen ja kuinka paljon tähän käytän aikaa, mitä opiskelutekniikoita käytän ja milloin kertaan.

Iso virhe lukusuunnitelman teossa on vapaa-ajan unohtaminen. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys tehokkaan oppimisen kannalta, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Vapaa-aika ja lukeminen kannattaa erottaa toisistaan selvästi, jotta voit vapaalla rentoutua täysin. Suosittelen pitämään taukoja lukemisen välissä ja laittamaan illalla kirjat kiinni ajoissa. Välipäivien pitäminen lukemisesta on yksilöllistä. Toiset tarvitsevat niitä ja osalle riittää hieman lyhyemmät lukupäivät tai vain kertaaminen joinakin päivinä. Itselleni toi mielenrauhaa, että opiskelin joka päivä, sillä lukuaika on varsin lyhyt. Välipäivien suhteen suosittelen kuuntelemaan itseään ja tekemään, miten parhaaksi näkee. 

Oikiksen pääsykokeessa menestyminen vaatii kirjojen pikkutarkkaa muistamista ja isojen kokonaisuuksien hallintaa, joten kertaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa. Pitkistä lukupäivistä ei saa parasta hyötyä irti, mikäli ei säännöllisin väliajoin kertaa oppimaansa. Suosittelen vaihtelemaan kertaustekniikoita ja hyödyntämään esimerkiksi kirjan sisällysluetteloa, omia muistiinpanoja, ajatuskarttoja, muistikortteja sekä valmennuskurssin tiivistelmiä kerratessa. Itse koin lukuaikana hyväksi kertaustahdiksi kerrata joka aamu edellisen päivän aikana opetellut asiat ja iltaisin sen päivän aikana läpikäydyt asiat. Alussa kertaaminen vei vähemmän aikaa, mutta lukuajan lopussa saatoin käyttää kertaamiseen tunteja. Vaikka kertaaminen käy tylsäksi, kannattaa muistaa, että se palkitaan pääsykokeessa.

Haluan toivottaa kaikille hakijoille hurjasti tsemppiä pääsykoekevääseen! Uskokaa itseenne ja pitäkää tavoite mielessä. Toivottavasti tapaamme ensi syksynä oikiksessa!

Meri Hankonen

ensimmäisen vuoden opiskelija

Aikuisopiskelijana oikiksessa

Heippa!

Olen Laura, 32-vuotias ja opiskelen ensimmäistä vuotta Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Noin neljä vuotta sitten aloin haaveilemaan oikeustieteellisen tutkinnon suorittamisesta ollessani pankissa töissä. Juristin työ pankkialalla vaikutti kiinnostavalta ja nykyiseen ammattikorkeakoulututkintooni nähden se avaisi ovet melkein mihin vain tulevaisuuden urapolulla. Lopulta aloin ujosti kyselemään itseltäni, että miksi et hakisi, siinä ei häviä mitään vaan ainoastaan se avaa uusia mahdollisuuksia. 

Kolme kertaa minun piti kopsutella päätäni kirjoihin, ennen kuin ovet oikikseen avautuivat. Luin joka kerta pääsykokeisiin töiden ohella iltaisin. Olisi lopulta varmasti ollut helpompaa olla lomalla pääsykokeisiin valmistautumisen ajan, mutta todistetusti töiden ohella lukiessakin on mahdollista päästä sisään. Viimeisellä hakukerralla kävin etävalmennuskurssin ja itselleni siitä oli suuri apu. Se mahdollisti monipuolisempia oppimistapoja, kun aika oli kortilla. Lukemisen tueksi oli tehtäviä sekä sai kuunnella opetusta nauhalta. Eli jos siis motivaatiota uran vaihdokseen on, kannattaa kyllä hakea!

Moni varmasti miettii asumisjärjestelyjä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Itse päädyin muuttamaan Rovaniemelle, vaikka opintoja on voinut tehdä myös Koronan vuoksi etänä. Koin, että täällä minulla on helpompi keskittyä opiskeluun ja tietysti taianomainen Lappi kiehtoi. En usko, että olisin koskaan muuten tänne muuttanut, joten pelkkänä kokemuksena Lapissa vietetty aika ja mahdollisuudet harrastaa ovat jo tähän mennessä olleet kaiken sen arvoista. Halusin myös tutustua opiskelukavereihin, koska verkostoituminen ja vertaistuki ovat mielestäni pitkän tutkinnon ja aikanaan valmistumisen jälkeen tärkeää. Olen tutustunut suurin piirtein saman ikäisiin fuksi- ja maisterifuksiopiskelijoihin, mutta olen saanut ystäviä myös kaiken ikäisistä opiskelukavereista. Olen lisäksi osallistunut kerhotoimintaan, ja siellä verkostoitunut myös muilla vuosikursseilla opiskelevien kanssa.

Opintojen alkaessa syyslukukaudella jatkoin töiden tekemistä ja opintojen suorittamista siinä ohessa ja nyt kevääksi jäin kokonaan opintovapaalle, jotta minulla on mahdollisuus keskittyä 100 %:sti opintojen edistämiseen. Opiskelu on ollut paljolti sitä mitä odotin, eli paljon lukemista. Oman opiskelutavan ja rytmin löytyminen on ottanut aikansa, mutta kokeilemalla erilaisia tapoja, löytyy niistä varmasti juuri se itselle sopiva. Suunnitelmallisuus on varmasti se avain ja siinä pysyminen. Pääsääntöisesti tähän mennessä kaikki kurssit ovat olleet kiinnostavia, mutta esiin on noussut myös omia suosikkeja, joista aion opiskella lisää vapaavalinnaisten kautta.

Joskus oman urapolun löytyminen voi ottaa aikansa, minulle se tarkoitti ensin Tradenomitutkintoa ja useita vuosia töitä välissä, mutta en voisi olla onnellisempi siitä, että uskalsin hypätä uuteen.

Laura

p.s. minut tavoittaa sähköpostiviestillä, jos on jotain kysymyksiä tai muuten vaan haluaa vertaistukea: lkoivulu@ulapland.fi.

Opiskelijaelämän riennot - vauhdikasta tasapainoa tenttikirjoille

Moikka!

Opiskelijaelämän yksi parhaista puolista on ehdottomasti erilaiset opiskelijatapahtumat. Oikkarin opiskelijaelämä Rovaniemellä alkaa kolme viikkoa kestävällä fuksihärdellillä. Härdellin aikana fuksit pääsevät tutustumaan toisiinsa ja muihinkin artisteihin erilaisissa tapahtumissa ja riennoissa. Tähän ”kolomen viikon hölömöilyyn” mahtuu erilaisia kilpailuja, rastikierroksia, ensimmäiset sitsit, baarikierros ja vaikka mitä muuta kivaa! Näiltä viikoilta jää käteen paljon muistoja ja uusia ystäviä. Myös Half Moonin tanssilattia ja karaokelava tulevat varmasti kaikille tutuksi.

Vaikka fuksihärdelli kestääkin vain kolme viikkoa, ei tarvitse pelätä, että loppuvuosi olisi pelkkää pänttäämistä. Paksuja tenttikirjoja ja pitkiä luentoja on keventämässä erilaiset vapaa-ajan tapahtumat, joita on lähes viikoittain. On sitsejä, urheilutapahtumia, leffailtoja ja vaikka mitä muuta huikeeta tapahtumaa ihan ympäri vuoden! Jokaiselle löytyy varmasti jotakin mieluista vapaa-ajan toimintaa, johon kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Artiklalla on myös erilaisia kerhoja ja liikuntaryhmiä. Niissä on mahdollisuus esimerkiksi osallistua viikottaisiin säbävuoroihin tai vaikka neuloa yhdessä muiden artistien kanssa. 

Artiklan tapahtumakalenteriin kuuluu vuosittaisia perinteitä, kuten KV-viikot, kaamosluennot, pikkujoulut, ystävänpäiväsitsit ja Mr. Artikla. Oma suosikkini Artiklan tapahtumista on ehdottomasti kaamosluennot, jolloin fuksit yleensä pääsevät myös ensimmäistä kertaa ulkoiluttamaan haalareitaan. Artistit kokoontuvat Leville nauttimaan maisemista, toistensa seurasta ja ennen kaikkea pitämään hauskaa! Vaikka tapahtumaan nimensä mukaisesti kuuluu myös luennot, voi nopeasti matkalla Leville huomata, ettei bussiluentoihin voi suhtautua kovinkaan vakavasti. 

Rovaniemellä on myös paljon poikkitieteellisiä tapahtumia, joita on esimerkiksi Rolmiot ja Poronkusema. Kolme päivää kestävä Poronkusema on oikeastaan myös koko Pohjois-Suomen suurin opiskelijatapahtuma.

Tämän viikonlopun aikana opiskelijat ympäri Suomen pääsevät rastikilpailussa näyttämään taitonsa niin rasteilla kuin asukilpailussa. Poronkusema on myös täydellinen mahdollisuus kutsua omat kaverit vaikka toiselta puolelta Suomea tutustumaan Rovaniemeen.

Opiskelijaelämään mahtuu siis paljon muutakin kuin itse opiskelu ja tapahtumat on mielestäni todella tärkeitä tuomaan arkeen vaihtelua. Rovaniemellä onkin tapahtumista ja muustakin vapaa-ajan toiminnasta hyvä tarjonta eli ei todellakaan tarvitse pelätä, että täällä tulisi tylsää. Toivottavasti nähdään tapahtumissa ensi vuonna!

Wilma Sundberg 

Toisen vuoden oikkari

Minä, opiskelijat ja yhteisö

2021 - Lapland Entrepreneurship Society ry - Treasurer and Head of Marketing

2021 - Artikla ry - Vapaa-ajan valiokunta

2020 Artikla ry - Ulkoasiainvaliokunta

2019- 20 ELSA Rovaniemi - Vice President for Student Trainee Exchange Programme

2019- 20 Lapland Entrepreneurship Society ry - International Relations

2019 syksyllä, toisena vuonna oikeustieteellisessä opiskellessani istuin F-siivessä, opiskelijaravintola Petronellassa. Huomasin toisen kerroksen ikkunassa LaplandES:in bannerin. Opiskelijalähtöinen yrittäjyysyhteisö LES oli juuri aloittanut virallisesti toimintansa. Liityin mukaan International Relations -tiimiin, jossa viettäisin seuraavat puolitoista vuotta. IR-tiimissä tehtäväni oli tuoda ulkomaanmahdollisuuksia lähemmäs Lapin opiskelijoita kehittämällä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tämän ohella päädyin mukaan myös ELSA Rovaniemen hallitukseen sekä ainejärjestöni Artiklan valiokuntiin. Erityisesti Artiklan ulkoasiainvaliokunnassa pääsin rakentamaan parempaa yhteistyötä vaihto-opiskelijoiden ja ainejärjestön välille. Viimeisimpänä astuin LES:in hallitukseen markkinointivastaavan saappaisiin ja innolla odotankin tämän vuoden uusia haasteita.

Opinnot aloittaessani lupasin itselleni, että keskittyisin opintoihin enkä lähtisi mukaan mihinkään ylimääräiseen, sillä alanvaihdon vuoksi opiskeluvuosia oli kertynyt jo muutama. Note to my previous self: älä tee tyhmiä lupauksia. Yhdistyksissä toimiminen on ollut antoisin kokemukseni opiskeluelämäni aikana. Lähdin moneen mukaan puoliksi ystävien innoittamana ja puoliksi sen vuoksi, etten osaa sanoa ei. Vastuutehtävien kautta olen tutustunut mitä inspiroivimpiin kanssaopiskelijoihin niin omalta alalta kuin poikkitieteellisesti. Opiskelijajärjestöt ovat täydellinen paikka kokea yrittämisen, epäonnistumisen ja menestymisen kokemuksia rohkaisevassa ja turvallisessa ympäristössä.

Etenkin oikeustieteellisellä olen huomannut, että ihmiset ovat motivoituneita ja palavat halusta aloittaa uransa omalla alalla. Toivon kuitenkin, että jokainen nykyinen ja tuleva opiskelija nauttisi opiskeluajastaan, joka on erityisesti Rovaniemellä ainutlaatuista ja taianomaista aikaa. Eri opiskelijayhdistykset tarjoavat mahdollisuuksia oppia arvokkaita työelämätaitoja juridisen osaamisen lisäksi. Mikään osaaminen ei ole tarpeetonta eikä mahdollisuuksille kannata sanoa ei sen vuoksi, ettei se suoranaisesti liity omaan alaan. Mikäli olet koskaan tilanteessa, jossa harkitset yhdistystoimintaan ryhtymistä, tässä minun vinkkini: oman jaksamisen rajat on tärkeä tunnistaa. Näiden puitteissa yritä sanoa kyllä.

Rohkenen sanoa yhdistysten nykyisten toimijoiden puolesta, että niin Artikla, ELSA Rovaniemi kuin LES toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaan. Jos LES:in toiminta kiinnostaa allekirjoittaneeseen voi olla yhteydessä. Meidät löytää myös kotisivuilta www.laplandes.fi, Facebookista ja LinkedInistä nimellä LaplandES sekä Instagramista käyttäjällä laplandesfi.

Tsemppiä hakemiseen ja nähdään Rovaniemellä!

Janina Voong

3.vuoden opiskelija

Marketing@laplandes.fi

Miltä oikeustieteellisessä opiskelevan arki näyttää?

Heippa kaikille!

 

Täällä kirjoittelee Jenna, ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa. Mua pyydettiin kertomaan vähän siitä, millainen on oikkarin perus päivä niin tässä pääsette vähän sisälle siihen, millaisia mun opiskelupäivät on ja mistä ne oikein koostuu.

Herään arkena yleensä 7.45, minkä jälkeen alan melkein heti lukemaan. Heti kun aloitan päivän opiskelut, otan kupin kahvia (Joskus menee enemmän :D) ja alan lukemaan tenttialuetta eteenpäin. Tällä hetkellä luen rikos- ja prosessioikeutta, joka on todella mielenkiintoista! Kun meillä alkaa uusi kurssi, suunnittelen heti lukuaikataulun niin, että lasken luettavat sivut yhteen ja jaan ne niille päiville, kun luen tenttiin. Kertaukselle pyrin jättämään kaksi viikkoa aikaa. Tässä muodostuu siis jokaiselle päivälle sama sivumäärä, jonka haluan saada hoidettua heti aamusta pois alta. 

Tenttialueen lukemiseen minulla menee päivittäin aikaa 1–1,5 tuntia, joten 9–9.30 aikoihin syön aamupalan ja alan tekemään tiivistelmää juuri lukemastani tenttialueesta. Lapin yliopistossa on aika laajoja tenttialueita, joten käsittelen niitä siten, että luen koko alueen ja samalla teen tiivistelmää tärkeimmistä asioista. Tykkään tehdä aina tiivistelmän, koska sitä on niin paljon helpompi käyttää kertauksessa. Tiivistelmää tehtäessä tulee myös kerrattua juuri luetut asiat, joten se on myös yksi syy, miksi teen tiivistelmiä.

Yleensä aamupäivästä 10–11 aikoihin, kun lukeminen ja tiivistelmä on tehty, lähden kuntosalille. Se antaa kivasti energiaa päivään ja saa ajatukset hetkeksi muualle koulujutuista. En tykkää käydä illemmalla treenaamassa, koska jos käyn kuntosalilla aamupäivästä, minulla on loppupäivä aikaa koulujutuille. Tällöin, kun päivän treeni on hoidettu ajoissa alta pois, voin loppupäivän keskittyä rauhassa opiskeluun. Välillä opiskelupäiväni saattavat venyä vähän pidemmiksi, niin eipähän tule stressiä että pitäisi kiirehtiä jonkun asian kanssa, että ehtii vielä kuntosalille. Sellaisina päivinä kun on paljon opiskeltavaa, yritän käyttää koko päivän opiskeluun ja treenata sellaisia päivinä, kun tehtävää ei ole niin paljoa.

Kun päivän treeni on hoidettu alta pois, jatkan muiden opiskelujuttujen parissa 12–13 aikoihin. Nämä vaihtelevat paljon, mutta yleensä siihen kuuluu kurssin kirjallisia tehtäviä tai jonkun valinnaisen kurssin asioiden läpikäyntiä. Meillä ei ole joka päivä eikä joka viikkokaan välttämättä luentoja ja nyt poikkeusaikoina luennot ovat usein tallenteina, joten niitä voi katsoa omaan tahtiin. Jos luentoja siis on, katson ne yleensä iltapäivällä. Toki meillä on myös liveluentoja, joissa täytyy olla paikalla joten sitten muut päivän opiskelujutut menevät luentoaikataulujen mukaisesti. Onneksi pääasiassa saan pidettyä opiskelupäivät sellaisina, kun ylempänä kerroin. Joskus saattaa käydä niin hyvin, että tenttialueen lukemisen lisäksi minulla ei ole mitään muita opiskelujuttuja kyseiselle päivälle. Tällöin yleensä jatkan tenttialueen lukemista vielä eteenpäin, sillä opiskelun pieniä iloja on ne että on saanut välillä luettua niin paljon ylimääräistä, että tenttialue on luettu aikaisemmin kuin alunperin oli tarkoitus.

Se, mihin aikaan lopetan opiskelun, vaihtelee paljon. Yleensä pyrin laittamaan kirjat kiinni 17–19 aikoihin, mutta joskus menee myöhempään. Jos arkena opiskelupäiväni venyvät myöhään, pyrin vastapainoksi viikonloppuisin lopettelemaan edes vähän aikaisemmin ja tekemään jotain muuta kivaa.

Minulla on yleensä useampi kouluhomma menossa yhtäaikaa ja yleensä tenttikirjan lukemisen ja tiivistelmän lisäksi teen samalla muita kurssilla vaadittavia suorituksia, kuten oppimispäiväkirjaa tai muita tehtäviä. Välillä saattaa olla jopa useampi kurssi menossa samaan aikaan. Tällöin vaaditaan aikataulutusta ja rytmitystä päiviin. Itse olen tehokkain opiskelija aamusta, joten aamuun ajoitan kaikista tärkeimmät jutut, eli ehdottomasti pakollisen kurssin asiat ja tenttiin lukemisen. Kun se on siltä päivältä hoidettu, siirryn muihin tehtäviin ja muiden kurssien juttuihin. Opiskelun pitää kuitenkin mielekkäänä sen vaihtelevuus, joten vaikka aamuni ovat samantyylisiä, tuo se kivaa vaihtelua että iltapäivisin saatan tehdä joka päivä jotain eri asiaa.

Jos oikisarki kiinnostaa vielä enemmän, pidän instagramissa studygram-tiliä nimellä oikisjenna, jossa näytän oikisarkea sekä jaan vinkkejä :)

 

Tsemppiä kaikille paljon tähän kevääseen

<3 Jenna