Miten laatia yksilöllinen lukusuunnitelma?

Tänä vuonna pääsykoekirjat julkaistaan 22.4. ja lukuaika kestää reilut neljä viikkoa. Aika täytyy siis käyttää tehokkaasti, jotta hallitset kirjallisuuden pääsykokeessa. Hyvin rakennettu lukusuunnitelma on iso apu pääsykokeisiin lukiessa ja toivottavasti saat tästä postauksesta apua siihen, miten voit koostaa itsellesi sopivan lukusuunnitelman.

Tärkeintä on ymmärtää heti alkuun, että oppimistyylejä on yhtä paljon kuin ihmisiä, joten lukusuunnitelmankin täytyy olla omaan oppimistyyliin sopiva. Jotkut pystyvät opiskelemaan kellon ympäri lyhyillä tauoilla, kun taas toisille riittää muutama tunti tehokasta opiskelua ja kertausta päivässä. Pääsykoemenestys ei ole kiinni lukutunneista, vaan oppimisen laadusta. Perinteisen lukemisen lisäksi kannattaa hyödyntää muitakin oppimistyylejä, esimerkiksi ajatuskarttoja kokonaisuuksien hallinnassa ja kirjojen tekstin alle- tai yliviivausta. Suosittelen kartoittamaan itselleen sopivia oppimistyylejä ja oppimiseen käytettävää ajantarvetta jo ennen pääsykoekirjallisuuden ilmestymistä.

Itse kävin ensimmäisellä lukukerralla kirjat läpi nopeasti, jotta sain yleiskuvan niiden aiheista. Toisella lukukerralla siirryin yliviivaamaan tekstiä. Kolmannella lukukerralla tein ajatuskarttoja, muistikortteja ja aloin opetella ulkoa listoja, pykäliä jne. Seuraavilla lukukerroilla jatkoin ulkoa opettelua. Luin kirjat läpi 5-7 kertaa, mutta mitään yleispätevää määrää lukukerroille ei ole. Koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen, sillä se auttoi minua keskittymään ja rytmittämään opiskelua. Kellotin lukuaikaa puhelimen ajastimella ja laitoin puhelimen äänettömälle lukemisen ajaksi, jotta se ei häiritsisi minua. On yksilöllistä, kuinka kauan lukemiseen pystyy keskittymään, mutta tärkeintä on, että sisäistät lukemasi. Jos lukeminen alkaa tökkiä, pidä suosiolla pieni tauko.

Lukusuunnitelman tulee olla joustava ja muokattavissa, sillä lukuaikana vastaan voi tulla yllättäviä esteitä. Jokin kirja voi olla haastavampi opetella ja vaatii siksi enemmän työstöä kuin muut pääsykoekirjat, tai joinakin päivinä opiskelu ei vain suju ja on parempi opiskella vähemmän. Itse tein lukusuunnitelman viikoksi kerrallaan. Istuin alas joka sunnuntai ja kartoitin, mitä seuraavalla viikolla tulee tehdä. Lukusuunnitelmani näytti tavalliselta viikon lukujärjestykseltä, johon kirjasin joka päivälle moneltako herään, mitä kirjoja luen ja kuinka paljon tähän käytän aikaa, mitä opiskelutekniikoita käytän ja milloin kertaan.

Iso virhe lukusuunnitelman teossa on vapaa-ajan unohtaminen. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys tehokkaan oppimisen kannalta, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Vapaa-aika ja lukeminen kannattaa erottaa toisistaan selvästi, jotta voit vapaalla rentoutua täysin. Suosittelen pitämään taukoja lukemisen välissä ja laittamaan illalla kirjat kiinni ajoissa. Välipäivien pitäminen lukemisesta on yksilöllistä. Toiset tarvitsevat niitä ja osalle riittää hieman lyhyemmät lukupäivät tai vain kertaaminen joinakin päivinä. Itselleni toi mielenrauhaa, että opiskelin joka päivä, sillä lukuaika on varsin lyhyt. Välipäivien suhteen suosittelen kuuntelemaan itseään ja tekemään, miten parhaaksi näkee. 

Oikiksen pääsykokeessa menestyminen vaatii kirjojen pikkutarkkaa muistamista ja isojen kokonaisuuksien hallintaa, joten kertaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa. Pitkistä lukupäivistä ei saa parasta hyötyä irti, mikäli ei säännöllisin väliajoin kertaa oppimaansa. Suosittelen vaihtelemaan kertaustekniikoita ja hyödyntämään esimerkiksi kirjan sisällysluetteloa, omia muistiinpanoja, ajatuskarttoja, muistikortteja sekä valmennuskurssin tiivistelmiä kerratessa. Itse koin lukuaikana hyväksi kertaustahdiksi kerrata joka aamu edellisen päivän aikana opetellut asiat ja iltaisin sen päivän aikana läpikäydyt asiat. Alussa kertaaminen vei vähemmän aikaa, mutta lukuajan lopussa saatoin käyttää kertaamiseen tunteja. Vaikka kertaaminen käy tylsäksi, kannattaa muistaa, että se palkitaan pääsykokeessa.

Haluan toivottaa kaikille hakijoille hurjasti tsemppiä pääsykoekevääseen! Uskokaa itseenne ja pitäkää tavoite mielessä. Toivottavasti tapaamme ensi syksynä oikiksessa!

Meri Hankonen

ensimmäisen vuoden opiskelija