perjantai 24. toukokuuta 2024

Pääsykoe ohi - mitä nyt?


Vuoden 2024 oikiksen pääsykoe on vihdoin takanapäin! Ensinnäkin suuret onnittelut kaikille tämän valtavan urakan suorittamisesta! Oli tulos mikä tahansa, niin saatte jokainen olla ylpeitä itsestänne ja siitä, että olette antaneet kaikkenne tänä keväänä ja tehneet parhaanne!
















Mutta mitäs sitten nyt? Monesti pääsykokeen jälkeen arki tuntuu tyhjältä, sillä lukeminen ja pääsykokeeseen valmistautuminen on vienyt niin suuren osan arjesta kevään ajalta. Ihan näin alkujaan suosittelisin ottamaan rauhassa aikaa pääsykokeesta palautumiselle. Pääsykoekevät on ollut rankka puristus, joten kalenteria ei kannata suunnitella heti ihan täyteen vaan sen sijaan kannattaa antaa itselle aikaa hengähtää ja levätä. Monet teistä varmasti aloittavat tai jatkavat töitä, mutta muuten suosittelen tekemään itselle kivoja ja rentoja juttuja, joissa pystyy välillä laittamaan aivot täysin narikkaan. 


Valintakoevalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 4. heinäkuuta Opintopolussa. Tulosten julkaisuun on siis yli kuukausi aikaa, joten koita olla käyttämättä koko kesää tulosten stressaamiseen. Vaikka odottaminen voi olla jännittävää, niin yritä kuitenkin keskittyä muihin asioihin ja nauttia kesästä. Tulosten jännittämisen lisäksi pääsykokeen vastausten spekulointi voi olla houkuttelevaa, mutta usein turhaa ja stressaavaa. Monesti esimerkiksi Jodelissa käydään paljon keskusteluita mahdollisista oikeista vastauksista, mutta suosittelen ehdottomasti välttämään sellaisten keskusteluiden seuraamista erityisesti silloin, jos tiedostat niiden aiheuttavan vain ahdistusta. Kokeen oikeat vastaukset julkaistaan myös vasta heinäkuussa aika lailla samaan aikaan valintakoevalinnan tulosten kanssa, joten mielestäni vasta sitten kannattaa antaa aikaa sen pohtimiselle, että mikä siellä mahdollisesti meni oikein, mikä väärin ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Ennen tulosten julkaisua ei ole myöskään mitään tehtävissä, jolloin ei myöskään kannata turhaan stressata sellaisesta, mihin ei pysty vielä mitenkään vaikuttamaan. 


Itse tykkäsin edellisinä kesinä myös miettiä tulevalle vuodelle varasuunnitelman, jos koulupaikkaa ei auennutkaan. Oli se sitten eri työvaihtoehtojen miettimistä, reissujen suunnittelua tai mitä vaan, niin oli itselleni hieman helpompaa myös hyväksyä se, jos ei päässyt kouluun, kun tiesi että siitä huolimatta saa mahtavan vuoden aikaiseksi. Ja jos tänä keväänä ei juuri sinulle aukea koulupaikkaa, niin kannattaa hakea ensi keväänä ehdottomasti uudestaan. Jokaisen hakukerran jälkeen olet taas entistä paremmassa lähtökohdassa sekä valmiimpi uuteen pääsykoekevääseen. Lupaan, että opiskelu oikiksessa on joka ikisen hakukerran arvoista!

 

Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille, toivottavasti nähdään syksyllä Rovaniemellä!



Matleena Törmäkangas

Blogivastaava 2024, 1. vsk opiskelija


sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Valmennuskurssitiedottajan tsempit viimeisiin lukupäiviin


Hei, olen Marika Poikolainen, Artiklan valmennuskurssien valmennuskurssitiedottaja ja haluaisin omalta osaltani toivottaa teille hurjat tsempit viimeisiin lukupäiviin. Mikäli unelmasi on bolognanpunaiset haalarit ja opiskelupaikka Oikeustieteellisessä tiedekunnassa, niin nyt täytyy vielä jaksaa ne viimeiset päivät lukea. Kaikki te, jotka olette päässeet jo tähän saakka, voitte olla jo nyt ylpeitä itsestänne. Tässä blogitekstissä haluaisin nostaa esille muutaman tärkeän teeman ennen varsinaista valintakoetta.

 

Luku-urakan viimeiset päivät ovat käsillä. Paljon on varmasti jo luettu, ehkä jopa liikaakin tai ainakin sinusta saattaa tuntua siltä. Monilla varmasti pyörii nyt niitä kysymyksiä pään sisällä ”että olenko lukenut tarpeeksi”, ”enhän mä osaa mitään” ja ”en ymmärrä tästä vielä tarpeeksi”. Haluaisin yleisesti sanoa valintakoemateriaalin kanssa painiville sen, että ei hätää. Tuo tunne on varmasti monilla muillakin täsmälleen sama. Vaikka valintakokeessa vaaditaan paljon osaamista, niin ei siellä täysin ihmeitä vaadita pisteiden suhteen. Tämä selviää myös aiemmista sisäänpääsyrajoista.

 

Mitä siellä valintakoetilanteessa sitten vaaditaan

 

Soveltamista: Osaatko soveltaa lukemaasi myös käytännössä? Vaikka valintakokeessa vaaditaan usein sanatarkkaa osaamista, niin siellä saatetaan myös vaatia soveltamista, joka pohjautuu joko valintakokeessa annettuun aineistoon tai sitten valintakoemateriaaliin. 

 

Ajankäyttö: Älä jää jumittamaan tehtävään, johon et selvästi juuri nyt muista vastausta tai et osaa rakentaa vastausta tällä hetkellä. Siirry seuraavaan tehtävään ja palaa myöhemmin haastaviin. 

 

Tarkkuutta: Lue kysymys ja ohjeet todella tarkasti. Kannattaa myös kiinnittää huomiota valintakokeen kysymyksiin: huomioi esimerkiksi ”mikä seuraavista väittämistä on väärin” – kohdat.

 

Varmuutta: Mahdollisten (-) pisteiden suhteen ei kannata vastata, ellet ole täysin varma siitä, että vastaus on oikea. Tässä on myös tärkeää huomioida tehtävänanto sekä se, että saako väärästä vastauksesta (-) pisteitä. 

 

Ja ennen kaikkea: Luota itseesi, sillä se on kaikkein tärkeintä. Sinä kyllä osaat. 

 

Kuinka tärkeää kertaaminen on?

 

Jos tuntuu siltä, että yllä oleva laatikko on jo hallussa, niin suosittelen tarkistamaan myös alla olevan laatikon valintakoemateriaalin kertaamisen suhteen. Vaikka kertaamista tulisi harjoittaa säännöllisesti koko luku-urakan aikana, niin sen merkitys korostuu etenkin viimeisinä viikkoina ja päivinä ennen varsinaista pääsykoetta. Mitä sitten kannattaa edes kerrata viimeisillä viikoilla? Tähän vastaisin, että tasapuolisesti kaikkea. Valmennuskurssi antaa hyvää pohjaa tähän ja valmennuskurssin monivalintojen tai tehtävien avulla voikin kerrata varsin tehokkaasti. Tässä kuitenkin muutama vinkki lisää:

 

Kertaamisen ABC

 

Sisällysluettelot: Silmäile sisällysluettelot läpi otsikoiden avulla. Voit esimerkiksi tehdä ajatuskarttoja sisällysluetteloista ja koittaa muistella, että mitä asioita minkäkin alla käsiteltiin sekä yhdistää niihin olennaisia käsitteitä.

 

Muistikortit: Tee käsitteistä tai lainkohdista muistikortteja ja terävöitä niiden avulla muistiasi. Tätä voi tehdä myös ystävän, kumppanin tai perheen kanssa.

 

Tiivistelmät: Jos olet valinnut luku-urakan tueksi valmennuskurssin, niin suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan jo valmiita tiivistelmiä valintakoemateriaaleista. Tiivistelmät helpottavat hahmottamaan materiaalin tärkeimpiä teemoja, asioita ja käsitteitä. 

 

Tehtävät: Tehtävien avulla voit haastaa itseäsi. Jos sinulla on tukenasi valmennuskurssi, niin löydät esimerkiksi Moodlesta runsaasti eri tehtäviä ja monivalintoja, joilla voit testata osaamistasi. Muista testata kaikkia valintakoemateriaaleja tasapuolisesti.

 

Äänikirjat: Äänikirjat voi ottaa mukaan, minne tahansa. Kuuntele niitä esimerkiksi matkalla junassa tai ota ne mukaan lenkille kaveriksi ja samalla nauti hyvästä säästä.  


Lopuksi,

 

Ei ole yhtä tai oikeaa tapa päästä sisään oikeustieteelliseen. Toiset teistä saavat pian iloisia uutisia, kun oikeustieteen todistusvalinnan tulokset julkaistaan ja toiset teistä joutuvat vielä jännittämään mahdollista opiskelupaikkaa. Minä uskallan väittää, että jokainen opiskelupaikan saanut, tuli se sitten sisään mitä kautta tahansa, on se myös sen ansainnut. Jokainen teistä luo sen omalaisen tien kouluun, eikä ole yhtä tai kahta samanlaista hakijaa. Täten haluaisinkin muistuttaa sinua hyvä lukija, että älä vertaa itseäsi muihin, sillä kaikki me opimme eri tavalla. Jos joku toinen on tässä kohtaa lukenut valintakoemateriaalit 15 krt läpi ja lukee päivässä keskimäärin 16 h – niin muista, ettei sinun tarvitse olla samanlainen. Täten haluaisinkin sanoa, että luottamalla itseesi ja tekemällä oman parhaasi, olet jo saavuttanut sen kaikkein tärkeimmän asian. 


 

Marika Poikolainen

Valmennuskurssitiedottaja 2024

 

perjantai 10. toukokuuta 2024

Unelmien fuksivuosi



Nyt kun fuksivuosi alkaa olla viimeistä tenttiä vaille taputeltu ja haalarit on jo laitettu kaappiin odottamaan tulevaa syksyä, on hyvä aika hieman muistella upeaa ensimmäistä vuotta Artistina. Ja huh, upea se todella olikin!

Lähdetäänpä ihan alusta liikkeelle. Muistan varmasti vielä pitkään sen jännityksen, joka vatsanpohjassa kipristeli, kun kävelin ensimmäistä kertaa kohti Kansan pubia varasvaraslähtö bileisiin. Ovella vastassa olivat ihanat fuksikapteenimme ja sisällä odotti joukko tutoreita, jotka ottivat minut avosylin vastaan. Siitä lähti kolmen viikon fuksihärdelli, jonka aikana tutustuin muihin upeisiin fukseihin, tutoreihin, tiedekuntaan ja Rovaniemeen. Sanoisin, että fuksihärdelli kaikkine tapahtumineen ja kommelluksineen oli lopulta koko fuksivuoden parasta aikaa!


Kaikki se oli kuitenkin vasta alkua, ja fuksivuonna on tullut koluttua tapahtumia niin Itämereltä Leville kuin Toipparilta Kansan kautta Mooniin, Poronkusemaa toki unohtamatta. Jos sinulle, hyvä lukija, aukeaa ensi vuonna ovet oikeustieteelliseen, kehotan koko sydämestäni sinua osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Etenkin opintojen alussa ryhmäytyminen on tärkeää ja aktiivinen tapahtumissa käynti on helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin. Artiklan tapahtumat ovat mahtavia, mutta jos rahkeet riittävät, suosittelen käymään myös muiden ainejärjestöjen järjestämissä tapahtumissa!



Tapahtumat eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan taustalla pyörii hallitus, valiokunnat ja toimikunnat mahdollistamassa kaikkea kivaa meille Artisteille. Suosittelenkin lähtemään matalalla kynnyksellä mukaan ainejärjestötoimintaan, sillä se on äärimmäisen antoisaa. Ainejärjestötoiminnassa olen päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, saanut hyvää vastapainoa opinnoilleni ja päässyt näkemään oman työn tuloksen esimerkiksi tapahtumia järjestäessäni. Omalla kohdallani ainejärjestötoiminta lähti liikkeelle kv-toimikunnasta. Olin syksyllä mukana järjestämässä Artiklan kv-viikkoa ja siitä syttyi kipinä hakea ulkoasianvaliokuntaan. Onnekseni pääsin, ja tämän vuoden saan toimia toisena poikkitieteellisyysvastaavana. Lisäksi olin mukana Poronkusematoimikunnassa. Oli hienoa olla mukana järjestämässä Pohjois-Suomen suurinta (ja mahtavinta) opiskelijatapahtumaa.





Tapahtumien ja ainejärjestötoiminnan lisäksi olen tykännyt käydä monipuolisesti erilaisilla excursioilla. Excujen tarkoituksena on tehdä eri alan työnantajia tutuiksi opiskelijoille. Pidin erityisen paljon Roschierin järjestämästä syysseminaarista ja CV-klinikasta, sekä kevään OP-excursiosta, jonka järjesti ELSA Rovaniemi. Excut ovat mielestäni oiva keino kartoittaa sitä, mitkä työpaikat itseä saattaisi kiinnostaa. On myös inspiroivaa päästä keskustelemaan eri tehtävissä toimivien juristien kanssa. Suosittelenkin lämpimästi excuille osallistumista matalalla kynnyksellä!

Kaiken kaikkiaan, kun vajaa vuosi sitten sain tietää päässeeni sisään unelmieni kouluun, en oikeastaan osannut sen tarkemmin ajatella, mitä kaikkea tuleva fuksivuosi voisi tuoda tullessaan. Nyt voin sanoa, että takanani on yksi elämäni parhaimmista ja ennen kaikkea tapahtumarikkaimmista vuosista. Olen saanut tutustua upeisiin ihmisiin ja löytänyt ihania uusia ystäviä. Lisäksi olen kotiutunut uuteen kauniiseen kotikaupunkiini ja päässyt osaksi yliopistoyhteisöä. Ennen kaikkea olen kuitenkin saanut varmistuksen siitä, että vajaa vuosi sitten tein ehdottomasti oikean ratkaisun koulupaikan suhteen.


Lopuksi haluan toivottaa sinulle valtaisat tsempit loppurutistukseen! Toivon kovasti, että saisit kokea tämän kaiken tulevana vuonna, mutta varmaa on, että jossain vaiheessa kova työ palkitaan ja pääset elämään unelmiesi fuksivuotta. Ja muista, saat tehdä siitä juuri sellaisen kuin itse haluat - tämä oli vain minun versioni.



Lyyti Ryyppä


1. vsk

lauantai 4. toukokuuta 2024

Oikikseen pyrkivän vappu & Röllöwappu


Pääsykoekirjojen julkaisemisesta on nyt vierähtänyt yli viikko ja valmistautuminen valintakokeisiin on näin ollen polkaistu toden teolla käyntiin. Kuitenkin pääsykoeurakan alkuun osuu opiskelijoille hyvinkin tärkeä juhlapäivä, nimittäin vappu.

Itse pyrin oikikseen kolmeen otteeseen, ensimmäistä kertaa jo vuonna 2018. Intissä vietetyn vuoden jälkeen hain oikikseen myös vuosina 2020 sekä 2021. Vietin monet vaput lukiessani pääsykoekirjoja ja vääntämässä valmennuskursseilta saatuja tehtäviä. Muistan hyvin, kuinka peräkkäisinä vuosina jouduin kieltäytyä kavereiden vappujuhlista. Pidin joka tapauksessa joka kerta hakiessani yhden asian mielessäni. Jos pystyn kuukauden antaa kaikkeni valintakokeeseen valmistautuessa, pääsen itsekin myöhemmin viettämään vappua bolognanpunaisissa haalareissa saatuani opiskelupaikan oikiksesta.

Pääsykoekevään aikana on tärkeää, että luo itselleen sopivan lukusuunnitelman, joka helpottaa materiaalin sisäistämisessä ja josta pystyt pitää kiinni. Kuitenkin on tärkeää pystyä myös rentoutumaan kuukauden mittaisen luku-urakan aikana, jotta ei myöskään pala loppuun. Annoin itselleni luvan pitää muutaman rennomman iltapäivän vapun tienoilla, sillä juhlapäivä on itselleni hyvin merkityksellinen.

Sekä vappuaattona että vappupäivänä, jolloin minulla sattuu myös olemaan synttärit, pidin aina iltapäivällä taukoa lukemisesta. Molempina päivinä luin tai kertasin oppimaani ainoastaan aamupäivinä, jonka jälkeen pyrin rentoutumaan. Vietin vappuna aikaa perheeni kanssa tai kävin esimerkiksi elokuvissa. Pystyin siis nauttimaan vapusta pääsykokeisiin lukemisen ohella ja samalla kerättyä voimia viimeisiä viikkoja varten. Ei ole mitenkään väärin lukea muutamana päivän hieman vähemmän ja nauttia vapaa-ajasta.

Saatuani paikan Lapin yliopistosta päätin ottaa kaiken ilon irti vapuistani. Olen päässyt kokemaan kahdet vaput Rovaniemellä ja yhdet Helsingissä. 


Kirjoittaessani tätä blogitekstiä on toinen Rovaniemellä vietetty vappu, eli tuttavallisemmin Röllöwappu,  tullut päätökseen. Parasta Röllöwapussa on lukuisat poikkitieteelliset tapahtumat, joita Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun eri ainejärjestöt järjestävät opiskelijoille. Pääsin myös osallistumaan Artiklan vapputapahtumien Napakympin ja Rolmioiden järkkäämiseen yhdessä ulkoasiainvaliokuntani kanssa. Vappu huipentui Jätkänpatsaan lakittamiseen ja Artiklan omassa toimitilassa järjestettyyn vappuhengailuun ja saunaan. Itse vappupäivänä pääsimme aurinkoisessa kelissä nauttimaan artistien vappupiknikistä Rovaniemen jätkänpuistossa.

Vappu on mielestäni opiskelijan parasta aikaa, erityisesti kun sitä saa juhlistaa hyvien ystävien ja kanssaoikkareiden kanssa. Pääsykoeurakan aikana tehty työ on todellakin kaiken tämän arvoista.

Tsemppiä valintakokeeseen! 


Peter Pykäläinen

Artiklan ulkoasiainvastaava

3. vsk

 

torstai 25. huhtikuuta 2024

Miten pitää huolta omasta jaksamisesta ja mielenterveydestä kevään keskellä?


Ennakkomateriaali pääsykokeeseen julkaistiin tiistaina, ja näin ollen pääsykoekevät on virallisesti alkanut. 5 viikkoa kestävä urakka on raskas, ja matkan varrelle kuuluu monia erilaisia tunteita, ja tunnetiloja. Stressi, jännitys, epätoivo, itsekriittisyys jne ovat kaikki todella yleisiä tunteita kevään mittaan. Kyse on kuitenkin todella suuresta ja merkityksellisestä prosessista, joten tuntuu luontevalta jännittää sen lopputulosta.

Mitä kuitenkin tehdä silloin, kun tuntuu, että tunnetila ottaa vallan, ja pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa täysin? Oman pääsykoeprosessin aikana kamppailin näiden tunteiden kanssa hyvin vahvasti: mitä jos en osaakaan mitään? en ole tarpeeksi hyvä? kaikki muut on parempia?. Tämänkaltaiset ajatukset pyörivät mielessäni lähes päivittäin.

1. Aseta itsellesi realistiset tavoitteet pidemmälle ajalle, mutta myös pieniä tavoitteita vaikka päiväkohtaisesti. Huomasin itse, kun lähdin asettamaan hyvin kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi sivumäärien lukemisen suhteen, että se ei palvellut omaa jaksamista kovinkaan hyvin. Pyri asettamaan tavoitteita, joihin tiedät pystyväsi, ja jotka sopivat lukusuunnitelmaasi. Itselleni toimi hyvin myös se, että asetin päivälle pienemmän tavoitteen, ja sen saavutettua sain iloita pienistä onnistumisista, joka pidemmän päälle ruokkivat motivaatiota ja jaksamista.

2. Älä tee lukemisesta koko elämää. Tämä saattaa särähtää hieman korvaan, sillä 5 viikkoa aikaa valmistautua kokeeseen, ei ole kovin pitkä aika. Toisaalta se on kuitenkin liian pitkä aika lukittautua neljän seinän sisälle ilman ihmiskontaktia. Itse kannustan vahvasti tekemään lukupäivien jälkeen/ennen/keskellä jotain minkä avulla saa ajatukset kokonaan pois lukemisesta. Tämä on käytännössä ainut tapa, jolla aivot saavat tarvittua lepoa, ja tehostavat oppimista. Itse esimerkiksi urheilin, vietin aikaa ystävien kanssa, kävin kävelyillä ulkona, leivoin jne. Jokaisella on oma tapansa rentoutua, ja siitä tulee ehdottomasti pitää kiinni kevään aikana.

3. Pidä huolta, että saat tarpeeksi unta. Välillä kuulee kauhutarinoita siitä, miten hakijat vetävät “all nightersseja” ja laiminlyövät unen tarpeen täysin. Riittävä lepo on todella ydinavain jaksamiseen. Tämä kuulostaa tyypilliseltä hyvinvointi blogin otsikolta xd. Mutta korostan sitä, että nukkukaa tarpeeksi. Itse huomasin toisella hakukerralla, kun pidin oikeasti unen määrästä ja laadusta kiinni, niin jaksamisen oli aivan eri tasoa kuin edellisellä kerralla.

4. Muista, että tämä on väliaikainen tila. Kevät on raskas, mutta se on vain se kevät. Koen, että tämän rekisteröiminen ja tavoitteen muistuttelu itselleen antaa voimaa jaksaa loppuun asti. Itse varasin pääsykoetta seuraavalle päivälle ulkomaanmatkan, ja se kyllä motivoi. Pyri miettimään sitä, että hetken “kärsiminen” voi olla tiketti unelma-alan opiskeluun.


5. Epäonnistuminen ei ole maailmanloppu. Tässä tuleekin sitten tämä kaikkien lemppari: eli mitä, jos en onnistukaan kokeessa? Tässä koen ehkä olevani vähän tekopyhä, koska muistan kyllä ne omat fiilikset siitä, että mitä jos en pääse. Mutta pyrkikää muistuttelemaan matkan varrella itsellenne, että maailma ei kaadu siihen, jos kouluun ei pääse. Aurinko nousee seuraavan päivänä joka tapauksessa, ja yksi koettu “epäonnistuminen” tarkoittaa aina askelta lähemmäs onnistumista.

 

- Jasmin Fodil

lauantai 20. huhtikuuta 2024

Aikuisiällä oikikseen

 

Mitä tekisin seuraavaksi? Mikä minusta tulisi isona? Uskallanko lähteä opiskelemaan ja jättäytyä työelämästä sekä säännöllisestä palkkatulosta?


Näitä kysymyksiä oli ilmassa vuonna 2021. Olin asunut Helsingissä ja työskennellyt junan konduktöörinä sekä myöhemmin veturinkuljettajana VR:llä noin 7 vuoden ajan. Työ oli erittäin mieluisaa, mutta olin mennyt VR:lle suoraan lukiosta sillä ajatuksella, että olen siellä vuoden tai kaksi ns. välivuodella. Välivuosia tuli sitten useampi… Sain yllättävältä taholta vihjeeksi alkaa miettiä jotain alaa, jota en ole koskaan aikaisemmin miettinyt. Ajatus oikeustieteellisestä ja juristin ammatista ei olleet käyneet pienessä mielessänikään ennen kuin tein TE-toimiston ammatinvalintatestin ja sieltä pomppasi tuloksiin lähinnä juridisia ammatteja. Aloin ottaa selvää oikeustieteellisessä opiskelusta ja opiskelupaikan hakemisesta: selvää oli, että koulutus oli arvostettu ja sinne ei ollut mitenkään itsestään selvää päästä – hakijoita oli tuhansia ja sisäänpääsyprosentti vain n. viiden prosentin luokkaa. Olen kuitenkin aina pitänyt haasteista ja itseni ylittämisestä.



Tuumasta toimeen ja hakupaperit sisään. Ensimmäisen kerran hain oikikseen keväällä 2022. Luin pääsykokeisiin täysin töiden ohella: ruokatauoilla ja työajan ulkopuolella. Ajankäyttöä haastoi kotona asuvat nelijalkaiset ystävät, 3 lagotto romagnolo -rotuista koiraa, joita piti tietenkin aktivoida ja ulkoiluttaa pitkien työpäivien jälkeen. Aikaa valmistautumiselle ei oikein jäänyt ja lukutekniikastakin olin saanut vihjeitä lähinnä joistain blogeista ja Youtube-videoista. Osallistuin pääsykokeisiin Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuus oli valtava: Messukeskus täyttyi ääriään myöten oikikseen hakevista ihmisistä. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Koe alkoi lähes tunnin myöhässä. Ehdin siinä ajassa jo jännitykseni takia unohtaa valtaosan opituista asioista, koska eihän niitä ollut ehtinyt paljoa mieleen jäämään. ”Ympäristövaikutusten arviointimenettely” oli varmaan ainoa asia, jonka muistin hyvin ja olisin osannut tehdä siitä esseen. Vaan eipä siitä tietenkään kysytty. Heinäkuussa tuli tulokset: en ollut päässyt oikikseen. En ollut yllättynyt, koska tiesin, etten ollut antanut parastani.

Päätin oppia erheistäni ja muuttaa suunnitelmaa. Minulla ei ns. ollut mitään menetettävää, koska minulla oli edelleen vakituinen työ, koti, jne. joihin palata ja jatkaa elämää. Toki epäonnistuminen harmitti, mutta ymmärsin, ettei olosuhteet olleet minulle suotuisat.

Seuraavaa kevättä ajatellen kyselin oikiksessa opiskelevilta tutuiltani valmennuskursseista ja sain hyviä vinkkejä! Otin maalis-toukokuuksi palkatonta vapaata töistä ja menin siskoni luokse maalle, ”maaseudun rauhaan” valmistautumaan luku-urakkaan. Nukuin hieman univelkoja pois ja rentouduin, tein aineistotehtäviä ja pyrin valmistautumaan pääsykoemateriaalien julkaisemiseen mahdollisimman hyvin. Tuo aika oli hyvin jännittävää, koska nyt tiesin, että olen panostanut taloudellisesti ja ajallisesti tähän projektiin, vaikka edelleen minulla työ odottelikin palkattoman vapaan jälkeen. Jännitys vaikutti hieman lamaannuttavasti, sillä muistan, etten pystynyt oikein keskittymään ja aineistotehtävät jäivät tekemättä niin laajasti, mitä olin suunnitellut. Onneksi valmennuskurssista sai apua ja vinkkejä lukusuunnitelman tekemiseen ja lukutekniikkaan, niin se lievitti jännitystä kummasti.


Viimein tuli päivä, kun materiaalit julkaistiin. Ihmetys oli suuri, kun postista saapunut kirjapaketti oli odotettua ohuempi ja tiedekunnan nettisivuilla näkyi 3 teoksen sijaan 5 nimikettä: artikkelit olivat tulleet osaksi vuoden pääsykoemateriaaleja. Kevät meni nopeasti. Ensimmäisen viikon olin hämilläni: miten saan tällaisen määrän tietoa prosessoitua näin lyhyessä ajassa? Toisella viikolla lukeminen kulki hyvin, vaikka tunnelmaa vaikeutti pappani hautajaiset. Kolmannen viikon alussa ajattelin usein, että olen lukenut tarpeeksi, olinhan lukenut kaikki materiaalit 1-2 kertaa läpi, jonkinlaisella huolellisuudella. Onneksi minulle sanottiin, että "aivot huijaavat" ja piti vaan jatkaa sinnikkäästi lukemista. 4. viikko meni kerratessa, vaikken ollut ehtinyt ns. syväopettelemaan kaikkea materiaalia. Vaikka olin pitänyt vapaapäiviä, omat voimavarani loppuivat pari päivää ennen pääsykoetta. Huomasin, ettei kertaamisesta ollut enää mitään hyötyä, sillä olin niin väsynyt. Olin nukkunut hyvin, mutta aivoni eivät jaksaneet prosessoida enää. Lopetin lukemisen ja kertaamisen täysin siihen hetkeen. Viimeiset päivät otin vain rennosti ja yritin saada ajatukset muualle. 


Niin tuli pääsykoepäivä. Kävin pääsykokeessa. Olin tehnyt suunnitelman, miten etenen pääsykoetta tehdessä: "vastaa monivalintoihin 5-7 kohtaan per tehtävä, vastaa vain niihin, joista olet satavarma. Tee loput tehtävät helpoimmasta vaikeimpaan." Aika loppui kuitenkin kesken. Olo oli pettynyt ja turhautunut. Kovan luku-urakan aiheuttama stressi purkautui monenlaisina tunteina. Siskoni sanoi, että pääsen varmasti sisään, koska valmistauduin hyvin ja suunnitelmallisesti. Itse olin hyvin skeptinen. 

Niin palasin töihin junan puikkoihin miltei seuraavana päivänä. Yritin olla ajattelematta asiaa. Kesäkuu meni hyvin, sain 2 viikon töiden jälkeen pitää 3 viikkoa kesälomaa. Palasin jälleen töihin heinäkuun alussa. Oli reilu viikko tulosten arvioituun julkistamiseen. 

Viimein tuli se päivä, kun tulokset julkaistiin. Olin Jodelissa seurannut keskusteluja ja spekulaatiota siitä, mistä voi arvioida omaa tulostaan tai sitä, mihin pääsi sisään tai jos ei pääsisi. Avasin opintopolun, jossa odotti iloiset uutiset: olin saanut opiskelupaikan! Tämä oli elämäni onnellisin päivä hetkeen. 

Siitä alkoi kuukauden projekti, jonka aikana piti saada töistä opintovapaata, hoitaa kaikki opintojen aloittamiseen liittyvät velvollisuudet, asunnon etsiminen Rovaniemeltä ja muutto. Kaikki palaset kuitenkin loksahtelivat paikoilleen ja elokuun puolivälissä huomasin olevani täysipäiväinen opiskelija ja asuvani Lapissa.



Ossi, 28v.

1.vsk oikkari

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Tekstin määrä voi hirvittää – miten lähestyä eri materiaaleja?

 

Pääsykoemateriaalin julkaisu ja näin ollen luku-urakan aloittaminen on jo nurkan takana. Oma pääsyni oikeustieteelliseen vaati kaksi pääsykoekevättä, ja kummaltakin kerralta mieleen on jäänyt vahvasti jännitys siitä, mitä pääsykoemateriaaliin kuuluisi ja miten sitä tulisi lähestyä. Ennalta julkaistun pääsykoemateriaalin osaamisen lisäksi sisään pääseminen edellyttää myös sitä, että hakija selviytyy pääsykokeessa olevista aineistotehtävistä. Haluaisin nyt jakaa omia vinkkejäni siihen miten lähestyä pääsykoemateriaaleja. Loppuun haluaisin myös jakaa vinkkini siitä, miten lähestyä eri materiaaleja opintojen aikana. 

Ennen pääsykoemateriaalin julkaisua on mielestäni hyvä tutustua oikeudelliseen kirjallisuuteen, etenkin oikeuskirjallisuuden tekstiin. Oikeuskirjallisuuden kirjoitustyyli eroaa paljon siitä mihin on totuttu esimerkiksi lukiossa, ja teksti voi varsinkin alkuun tuntua raskaslukuiselta ja vaikeaselkoiselta. Myös monivalintoja ja oikeaa vastaustekniikkaa olisi tärkeää harjoitella jo ennen pääsykoekirjallisuuden julkaisua. Kun pääsykoemateriaali julkaistaan ei oikean vastaustekniikan opettelulle kannata enää uhrata tuhottomasti aikaa. Kaikista tärkeintä monivalintoja tehtäessä on mielestäni muistaa ettei koskaan kannata vastata, jos vastauksesta ei ole varma. Perinteisesti pääsykokeessa on vääristä monivalintavastauksista annettu miinuspisteitä. Yksi tai kaksi väärää vastausta ei vielä aiheuta kovin suurta haittaa, mutta mitä enemmän vääriä vastauksia ja sitä mukaan myös miinuspisteitä kertyy, sitä kohtalokkaammat seuraukset ovat sisäänpääsyn kannalta. 

Itselläni aineistokurssista oli paljon apua edellä mainituissa asioissa. Aineistokurssin avulla pääsin itse ensimmäistä kertaa harjoitusten kautta tutustumaan oikeudelliseen tekstiin sekä vastaustekniikkaan. Myös monivalinnat tulivat tutuiksi ja sain varmuutta niiden tekemiseen. 

Etukäteen ei voida tietää mitä ennakkomateriaaliin kuuluu. Kuitenkin artikkelit olivat osa pääsykoemateriaalia viime keväänä ja todennäköisesti ne tulevat olemaan osa myös tulevan kevään ennakkomateriaalia. Perinteisesti ennakkomateriaaliin on kuulunut kolme kirjaa, joista yksi on voinut koostua tiettyä oikeudenalaa koskevista artikkeleista.


Kun ennakkomateriaali julkaistaan on hyvä saada kokonaiskuva siitä, mitä teemoja pääsykokeessa pitäisi hallita. Itse luin ensimmäiseksi jokaisen kirjan reippaalla tahdilla läpi, jotta sain kokonaiskuvan niiden sisällöstä. En vielä tehnyt mitään merkintöjä tai jäänyt jumiin vaikeisiin kohtiin koska sille olisi aikaa myös myöhemmin. Kun nopea katsaus kirjoihin on saatu alkaa mielestäni kaikista raskain vaihe eli kirjojen pänttäys. Jaon jokaisen kirjan kolmeen osaan ja luin näitä osia vuorotellen. Kävin jokaisen osan läpi ja värikoodasin tekstistä keskisiä asioita. Esimerkiksi lait merkitsin vihreällä, käsitteet sinisellä ja listat keltaisella. Samalla tein kirjan osa-alueista ajatuskarttoja joka auttoi kehittämään selkeää kokonaisuutta asioita. Tässä vaiheessa tein myös merkintöjä kirjojen marginaaleihin keskeisimmistä asioista. Lukusuunnitelmalla on tärkeä merkitys ennakkomateriaalin opettelussa.


Jos tulevana kirjojen sijasta on esimerkiksi artikkeleita, oma suosituksena on jakaa artikkelitkin vähän pienempiin kokonaisuuksiin. Artikkelitkin voivat olla pitkiä ja pienempiä kokonaisuuksia on helpompi ottaa haltuun. 

Lait ja käsitteet on pääsykokeessa erityisen tärkeää muistaa. Itse kirjoitin kaikki lait ja käsitteet ylös erillisille lapuille ja pyrin opettelemaan ne ulkoa. Muistikortit ovat etenkin käsitteiden opettelussa käteviä.

Tärkeintä on kuitenkin kertaus. Sitä on tehtävä läpi luku-urakan mutta juuri ennen pääsykoetta on tärkeää palauttaa kaikki kevään aikana oppimasi tieto tuoreena muistiin. Itse jätin kertaamisen melko vähälle ensimmäisenä pääsykoekeväänä ja se kostautui pääsykokeessa. 

Kun ennakkomateriaalia lukiessa huomio on kiinnittynyt kirjojen ja artikkelien sisältämän tiedon sisäistämiseen, voivat aineistotehtävät tulla pääsykokeessa ikävänä yllätyksenä. Aineistotehtävät voivat tuntua haastavilta kun pääsykokeessa eteesi annetaan täysin uutta ja ennalta tuntematonta materiaalia, jota sinun täytyy siinä hetkessä soveltaa. Tärkeintä aineistotehtävien kanssa on pitää pää kylmänä. Tehtävät kannattaa käydä läpi kysymys kerrallaan, mutta jos vastauksen löytäminen tuntuu haasteelliselta tai se vie liikaa aikaa niin kannattavaa on siirtyä eteenpäin seuraavaan kohtaan etenkin monivalintatehtävissä. Pääsykokeessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen ettei yhteen tehtävään käytä liikaa aikaa, jotta ehtii vastaamaan kaikkiin kokeen kysymyksiin.

Jos aineistotehtävän aineistona on laki, lain lukujen ja pykälien otsikoita lukemalla voi nopeasti löytää sen mistä oikea vastaus on löydettävissä. Jos aineistona on esimerkiksi tuloverolaki ja kysymys koskee verotusyhtymän ja sen osakkaiden verotusta, voi pykälien otsikoita lukemalla huomata, että 15 §:n otsikkona on verotusyhtymän ja sen osakkaan verotus. Koko aineistoa on todella harvoin aikaa lukea läpi kokonaan koska aineistot voivat olla pitkiä. Vastauksen etsimistä voi helpottaa tehtävänantoon liittyvien avainsanojen etsiminen tekstistä. Tärkeintä on kuitenkin edellä mainitsemani mukaan pitää pää kylmänä. Itse ensimmäisellä hakukerralla menin paniikkiin aineistotehtävät nähtyäni ja oikeiden vastausten löytäminen tuntui mahdottomalta paniikin keskellä. Toisella kerralla tiesin paremmin mitä odottaa ja pystyin rauhassa käymään tehtävät läpi. 

Kun oikikseen oli päästy sisälle, valkeni ainakin itselleni nopeasti se tosiasia että tentteihin ei ole mahdollista opiskella kuten pääsykokeeseen. Opiskelu myös eroaa paljon lukiossa opiskelusta. Itsenäistä opiskelua ja tenttiin tulevaa materiaalia on paljon. Pääsykokeissa myös painotetaan ulkoa opettelemista, kun taas yliopistossa on tärkeää osata soveltaa opittua asiaa. Tenttialueet voivat joskus olla todella pitkiä ja lukuaikaa siihen nähden melko vähän. Tässä vielä lyhyesti omat vinkkini miten lähestyä eri materiaaleja oikiksessa opiskellessa. 

Tenttikirjallisuutta lukiessa aihetta käsittelevän lain pitäminen auki esim. viereisellä välilehdellä on itselleni ollut kätevää. Jos tenttikirjallisuus käsittelee esimerkiksi kiinteistön myyntiä kannattaa maakaari pitää lähettyvillä. Tenttikirjallisuudessa harvoin avataan kokonaisuudessaan kaikkia lain pykäliä ja usein niihin on viitattu tekstissä pykälänumero mainitsemalla. Kannattaa lukiessa tarkistaa miten viitattu pykälä on kirjoitettu lakiin kokonaisuudessaan. 

Luentojen aikana kannattaa tehdä omia muistiinpanoja tai ajatuskarttoja, jotta asiat jäävät paremmin mieleen. Tämä myös ainakin omalla kohdallani helpottaa keskittymään aiheeseen. Tenttiin valmistautuessa opiskelukavereiden kanssa kertaamisesta ja vanhojen tenttikysymysten katselusta voi myös olla apua. Voitte esimerkiksi yhdessä käydä läpi vanhoja tenttikysymyksiä ja pyrkiä palauttamaan mieleen tenttikirjallisuudesta ja luennoilta oppimaanne. 

Toivon että antamistani vinkeistä on hakijoille apua tulevaan rutistukseen. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä se että jokainen hakija on oma yksilönsä. Näin ollen jokainen oppii eri tavoilla ja onkin erityisen tärkeää tietää itselleen sopivimmat oppimistekniikat ja luottaa niihin. Ihan hurjasti tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen! Toivottavasti tavataan opintojen merkeissä.



- Anna Tapanainen