Ajatuksia lukuprosessin loppusuorasta

Tervehdys arvon hakijat!

Valintakoepäivä on jo aivan nurkan takana ja raskas urakka siten pian ohi! Haluaisin sen johdosta jakaa muutamia ajatuksia oman pääsykoekevääni loppuvaiheista. Valintakokeiden lukuprosessilla testataan yhtäältä hakijoiden akateemisia valmiuksia mutta toisaalta myös henkistä kestävyyttä. Rajattu lukuaika yhdistettynä siihen, kuinka tarkkaa osaamista pääsykoe vaatii, luo tilanteen, jossa yksikään hakija ei voi osata kaikkea materiaalia ulkoa. Hakijan on siis siedettävä tiettyä epävarmuutta, jonka luoma paine saavuttaa huippunsa viimeisinä päivinä ennen pääsykoetta. Ei ole siis ollenkaan harvinaista, että tällöin hakijan usko omaan tekemiseen voi romahtaa – tai vähintäänkin se horjuu.

Näin kävi myös itselleni kolmantena hakukeväänä, lauantaiaamuna kaksi päivää ennen pääsykoetta. Havahduin siihen, että olin jättänyt erittäin keskeisiä osioita Oikeus ja julkisuus – kirjasta vähälle huomiolle. Epävarmuus ja pelko valtasivat mieleni – mitä jos juuri liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä kysyttäisiin yksityiskohtaisesti tulevana maanantaina? Ajattelin, että peli on menetetty. Aika ei enää riitä. Unelma oikiksesta näytti murenevan silmieni edessä. Olin jälleen epäonnistunut.

Edellisistä hakukerroista viisastuneena tiesin, ettei tuleen kuitenkaan saa jäädä makaamaan. Lähdin yksiöstäni hetkeksi ulos nollatakseni tilanteen.  Kuulokkeet korvilla pyrin rauhoittamaan mieleni. Tiedostin, etten ole epätoivossani ainoa ja että kaikki kohtaavat vaikeuksia pääsykoekevään aikana. Ajattelin, että juuri tällaisissa hetkissä ratkaistaan, olenko se juuri minä, joka tänä keväänä onnistuu pääsemään yliopistoon. Tästä sisuuntuneena keräsin itseni, palasin lukupisteelleni ja päätin, etten anna periksi.

                                                                                       Henkisen kovuuden ohella on mielestäni fiksua osata myös olla itselleen armollinen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olin sopinut itseni kanssa, että päätän lukemisen viimeisenä lukupäivänä tasan klo 17.00, jonka jälkeen pyrin rentoutumaan tulevaa suoritusta silmällä pitäen. Vaikka tuon määräajan lähestyessä tuntui, että kerrattavaa olisi vielä vaikka kuinka paljon, suljin tietokoneen ja lähdin lähipizzerian kautta nauttimaan ilta-auringosta. Suurin työ oli tässä vaiheessa jo tehty ja nyt edessä oli vain oman osaamisen todistaminen.

Itse pääsykoepäivän aamuna jännitys oli huipussaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Jännityksen voi – ja kannattaakin – kääntää kuitenkin hyödyksi. Ammattiurheilijat ja heidän valmentajansa usein sanovat, että pieni jännitys auttaa urheilijaa saavuttamaan huippusuorituksen. Pääsykoetilannetta voi mielestäni perustellusti verrata urheilijan kisatilanteeseen, jossa on näytettävä mihin kykenee. Jännitys on siis hyvä asia, sillä se auttaa hakijaa pääsemään oikeanlaiseen moodiin ennen koetilannetta.

On vaikea kuvailla sitä fiilistä, kun läppärini näytöltä sain vihdoin heinäkuussa lukea, että minulle tarjotaan opiskelupaikkaa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta. Hakuvuosien aikana opiskelupaikan saaminen oli tuntunut ajoittain mahdottoman kokoiselta haasteelta enkä tuonakaan hakukeväänä uskonut sisäänpääsymahdollisuuksiini. Kun vihdoin tämä tavoite kuitenkin realisoitui, tunsin suurta kiitollisuutta ja helpotusta. Hauskinta tässä kaikessa oli se, ettei pääsykokeessa lopulta kysytty mitään liikesalaisuuksista, joita olin tuona turmiollisena lauantaina päntännyt päähäni.

Paljon tsemppiä valintakokeeseen ja hyvää kesää jokaiselle hakijalle!

-Voitto, vuoden 2021 fuksi

Oikkarina politiikassa

Oikeustieteellinen koulutus tarjoaa hyvän perustan poliittiselle uralle. Koulutuksen avulla oppii hahmottamaan oikeusvaltion rakenteita ja soveltamaan lakia käytännössä. Lisäksi koulutus kehittää analyyttistä ajattelua ja taitoa käsitellä laajoja ja monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Poliitikkoina toimiikin useita juristitaustaisia ihmisiä.

Koulutuksen tuoma hyöty vaihtelee sen mukaan millä päätöksenteon tasolla työskentelee. Toimin itse opiskelujen ohella kotikunnassani kaupunginvaltuutettua ja itselle erityisesti hallintolain ymmärtämisestä on ollut valtavasti hyötyä. Kunnissa toimivat luottamushenkilöt käyttävät merkittävää julkista valtaa ja päätösten tulee aina olla lainmukaisia. Valtakunnan tasolla kansanedustajien juridisen osaamisen tärkeys tulee vielä vahvemmin esiin, sillä he ovat vastuussa lakien säätämisestä.

Opintojen yhdistäminen politiikkaan on sujunut varsin kivuttomasti. Yliopistossa ja erityisesti oikiksessa ei ole vastaavaa läsnäolopakkoa kuin lukiossa. Käytänteissä on toki kurssi- ja koulukohtaisia eroja, mutta yleisesti voisi todeta, että läsnäolopakollisia opintoja on vähemmän. Näin ollen opintojen ja politiikan yhdistäminen on varsin helppoa, kun voi itse päättää milloin opiskelee.

Poliittiset vaalit muodostavat edelliseen pienen poikkeuksen. Olin nimittäin ehdolla viime kevään eduskuntavaaleissa, jotka ovat jokaiselle ehdokkaalle iso ja aikaa vievä puristus. Vaalien alla opinnot oli pakko laittaa hetkeksi tauolle, jotta työmäärän alla jaksoi pitää itsestään huolta.

Poliittisen päätöksenteon ympäriltä löytyy myös valtavasti erilaisia työtehtäviä, jotka eivät perustu vaaleissa saatuun luottamukseen ja joissa ei tarvitse esiintyä julkisuudessa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on tarjolla valtavasti erilaisia ja mielenkiintoisia asiantuntijatehtäviä valtakunnan politiikan tarjoamista mahdollisuuksista puhumattakaan.

Lopuksi haluan kannustaa jokaista tulevaa ja jo valmistunutta juristia mukaan politiikkaan. Kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tarvitaan oikeuden ammattilaisia ja oikeudenmukaisuuden Suomen rakentajia.

Roope Rantala

Miltä käytännön opiskelu oikiksessa näyttää?

Pääsykokeiden luku-urakan ollessa käynnissä opiskellaan päivittäin tunteja hiki hatussa kohti omaa unelmaansa. Millaista opiskelu sitten on yliopistossa oikikseen päästessään? Tähänkin kysymykseen on useita eri vastauksia, mutta avaan esimerkinomaisesti omaa mahdollista viikkoani oikeustieteellisessä. Opiskelutyyli saattaa omalla kohdallani vaihdella eri kursseilla sen mukaan, millainen suoritettava lopputentti on, kuinka paljon luentosarjoja siihen kuuluu sekä muut tekijät, kuten oppimispäiväkirjojen, oikeustapausten ja ryhmätöiden suorittaminen.

Yleisesti ottaen itselleni on jäänyt kuulopuheiden sekä muissa tiedekunnissa opiskelevien ystävieni kautta se käsitys, että oikiksessa opiskelu on kokonaisuudessaan paljon itsenäisempää kuin muualla. Tähän vaikuttaa ensinnäkin kurssikirjallisuus, jonka yhteenlaskettu sivumäärä voi olla lähemmäs tuhat sivua. Luennot ovat luotu hahmottamaan suurempaa kokonaisuutta sekä oppimisen tueksi, mutta suurin työ tehdään kirjastossa omatoimisella lukemisella. Toiseksi oikeustieteellisessä opiskelu ei sisällä yhtä paljon ryhmätöitä tai käytännön tekemisen kautta saatavaa oppia, kuin muilla aloilla saattaa olla.

Tavallisesti yhteen kurssiin, esimerkiksi keväällä suorittamaani rikos- ja prosessioikeuden kokonaisuuteen, kuuluu itsenäisen opiskelun lisäksi oikeustapausharjoitus sekä eri aihealueiden luennot ennen lopputenttiä. Oma opiskeluni jakautuu tasaisesti viikolle, sillä tykkään pitää viikonloput vapaina opiskelusta. Lähempänä tenttiä myös viikonloput saattavat mennä nenä kiinni tenttikirjallisuudessa.

Yleensä ensimmäinen viikko opiskelusta menee kurssin aiheen hahmottamiseen ja sen perusteiden opiskeluun. Luentojen ohella aika menee kirjastossa opiskellen. Itse olen pitänyt tavasta lukea perehtyä luennolla käytäviin asioihin jo ennen luentoja, jolloin luennoilla käytävät asiat eivät tule täysin uutena asiana. Luentojen jälkeen on hyvä paneutua kurssikirjallisuudessa luennolla käytyihin asioihin kertausmielessä. Luennot keskittyvät yleensä kurssin alkupäähän, jolloin loppuosa kurssista voi olla hyvinkin läheistä vierailua kirjaston penkkien kanssa, jonne menemme yleensä yhdessä ystävieni kanssa. Jos kyseessä on paperille tehtävä salitentti, tulee asiat painaa tarkemmin muistiin, kun taas etänä Moodlessa tehtävissä tenteissä tärkeämpänä asiana itse näen kokonaisuuksien hahmottamisen sekä eri asioiden tarkemman soveltamisen tenttitilanteessa. Läpikäymäni esimerkki opiskelusta toteutui esimerkiksi jo mainitun rikos- ja prosessioikeuden kurssin aikana. Tentti suoritettiin etänä, joten kiinnitin enemmän huomiota soveltavampiin asioihin, sillä näissä tenteissä ei yleensä tarvitse kirjoittaa täysin kirjasta löytyvää esseen muotoista vastausta, koska kirjat ovat käytössä tentin aikana.

Mukavaa vaihtelua opiskeluun tuovat oikeustapausharjoitukset, jotka yleensä suoritetaan ryhmätöinä. Näissä harjoituksissa ryhmälle jaetaan oikeustapaus, joka täytyy ratkaista itse. Hyvin usein tähän kuuluu sen esittäminen muiden ryhmien edessä sekä opponointi. Opponoinnilla tarkoitetaan ryhmän työn kriittistä arviointia sekä palautteen antamista sen suorittamisesta. Oikeustapaukset muotoillaan usein niin, että tiettyjä asioita jätetään hieman avoimeksi, jotta puolesta ja vastaan argumentointia tapahtuisi työn ohessa. Kuitenkin niin sanottu oikea vastaus on löydettävissä tapauksen tutkimisen ja lakien soveltamisen avulla. Kuten jo mainittua, oikeustapauksissa kirjallisuuden pänttäämisen voi jättää suosiolla vähemmälle ja keskittyä tapauksen ratkaisemiseen ystävien kanssa lakia sekä oikeuskirjallisuutta soveltamalla.

Tässä hieman osviittaa siitä, millaista opiskelu voi olla sen jälkeen, kun kesällä opintopolkuun kilahtaa viesti opiskelujen alkamisesta. Tsemppiä kaikille kanssaopiskelijoille sekä pääsykokeeseen valmistautuville!

- Julius

Vaihto-opiskelu Saksassa 

 

Mun pitkäaikainen haave kävi maaliskuussa toteen, kun aloitin vaihtoseikkailuni Saksassa. Hain pelkästään Saksassa oleviin kohteisiin, sillä Saksa kiinnosti minua maana eniten ja voisin kuvitella asuvani täällä joskus pidempäänkin, eli siksi muihin maihin hakemista en oikeastaan paljoa edes miettinyt. Saksassa oli useampia kohteita, joihin hakea, mutta ykköshakukohteekseni valikoitui Gießen, koska kuulin, että se on kiva, pienempi opiskelijakaupunki. Itse tykkään vierailla suuremmissa kaupungeissa, mutta sellaisessa asuminen ei tuntunut ainakaan tällä hetkellä omalta, joten päätin hakea Gießeniin vaihtoon ja en ole katunut. Ainoastaan pari ensimmäistä päivää menivät vähän huonommissa fiiliksissä, sillä en vielä ollut päässyt tutustumaan kehenkään ja kaupunki tuntui todella vieraalta. Pian meillä kuitenkin alkoi vaihto-opiskelijoiden orientaatio, johon kuului erilaisia aktiviteetteja sekä kielikurssi. Orientaatiojakson paras osuus oli kuitenkin se, että sen aikana pääsin tutustumaan ihaniin ihmisiin. 

Ennen kuin tulin tänne, mua varoiteltiin siitä, että Saksassa opiskelu voi olla paljon vaativampaa, kuin Suomessa, eli se hieman jännitti. Onneksi taisin valita itselleni sopivat kurssit, sillä kurssien työmäärä on mielestäni ollut pienempi verrattuna vastaaviin kursseihin Suomessa. Eniten työtä vaatii kielikurssit, sillä haluan oppia saksaa täällä ollessani hyvin. Kurssit oikeustieteiden tiedekunnasta taas käsittelevät kansainvälistä oikeutta, enimmäkseen ihmisoikeuksia ja humanitääristä oikeutta. Nämä aiheet kiinnostavat itseäni kovasti ja olen iloinen, että pääsen opiskelemaan niiden parissa täällä ollessani. Suomessa opiskellessa olen tottunut massaluentoihin, mutta täällä kurssit ovat usein ”seminaareja”, joissa on tarkoitus keskustella yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa professorin kanssa. Tämä oli alkuun hieman vierasta, mutta toisaalta taas todella kiva malli käydä luennon aihetta läpi. Lisäksi kurssien suoritusmuoto on täällä hieman vapaampi, riippuen siitä, haluaako kurssista arvosanan vai ainoastaan hyväksytty-merkinnän.

Tämä hieman yllätti, kun olen aiemmin tottunut siihen, että Suomessa kurssin alussa kerrotaan kaikki kurssin suoritusmuodot ja kaikki on tehtävä suoritusmerkinnän saamiseksi. Luentoja minulla on suhteellisen vähän, vain kolme kertaa viikossa ja jokainen luento kestää kaksi tuntia. Tämän päälle saksan iltakurssi kaksi kertaa viikossa. Tämä sopii itselleni todella hyvin sillä ei tarvitse käyttää kaikkea aikaa opiskeluun, vaan pääsee nauttimaan täysillä siitä omasta vaihtokokemuksesta.  

Vaihdossa parasta on ne kaikki ihanat ihmiset, joihin olen täällä tutustunut. Meidän Erasmus-porukka on todella tiivis ja tapaamme säännöllisesti. Paikallinen vaihtarijärjestö järjestää kaikenlaista ohjelmaa vaihto-opiskelijoille, kuten viikoittaisia illanistujaisia, peli-iltoja, retkiä läheisiin kaupunkeihin jne.

Lisäksi olen saanut paljon sellaisia ystäviä, joiden kanssa on kivaa viettää aikaa myös vapaa-ajalla. Vaihtareiden keskellä yksi parhaimmista asioista on se, että pääsee oppimaan paljon asioita muista maista ja kulttuureista. Todella moni on ollut myös kiinnostunut Suomesta ja koska olen ainoa vaihtari Suomesta täällä, olen päässyt kertomaan muun muassa paljon Lapin talvesta, poroista ja revontulista. 

Jos mietit yhtään vaihtoon lähtemistä, suosittelen ehdottomasti. Itseäni jännitti kovasti lähteä ja tänne tullessani alussa mietin, että miten tästä selviää ja alussa olinkin melkein varma, että lähden takaisin Suomeen. Onneksi jäin tänne. Olen niin onnellinen, että uskalsin lähteä toteuttamaan tätä unelmaa.  

Jos vaihtoon liittyviä kysymyksiä tulee, saa tulla laittamaan viestiä Instagramissa @oikisjenna ja vastailen mielelläni 

 

<3 Jenna 

Unelmia kohti ahkeruudella

Pääsykoekevään yksi odotetuimmista päivistä on usein se päivä, kun valintakoemateriaalit julkaistaan. Mielessä on saattanut pyöriä jo useamman viikon ajan ajatuksia siitä, mitä aiheita kirjat tänä vuonna käsittelevät. Materiaalin julkaisupäivästä alkaa noin kuukauden kestävä luku-urakka, jonka aikana tehdyn ahkeran opiskelun tulos testataan lopulta pääsykokeissa. 

Ensimmäiset päivät materiaalin julkaisusta menee pitkälti materiaaleihin tutustumiseen ja pikkuhiljaa aiheista alkaa hahmottumaan tarkempi käsitys. Alussa aiheet saattavat tuntua vierailta, hankalilta ja jopa sekavilta. Tätä ei kannata kuitenkaan säikähtää, sillä aiheet selkeytyvät varmasti seuraavien päivien ja viikkojen aikana. Vaikka ensimmäisten lukukertojenkin jälkeen aiheet tuntuisivat itselleen vielä epämieluisilta tai todella vaikeilta ei todellakaan saa luovuttaa. Kannattaa myös pyrkiä sivuuttamaan ajatukset siitä, että joku muu osaisi asiat jo paremmin tai etukäteen, sillä pääsykoekeväänä ainut asia, jolla on merkitystä, on oma suorituksesi pääsykokeissa. Ahkeralla työllä on mahdollista saavuttaa unelmat ja tämä kaikki on omasta työstä kiinni. Kannattaa myös muistaa, että ensimmäisen viikon jälkeen ei olekaan tarkoitus osata kirjoja ulkoa vaan tärkeämpää on, että materiaaleista on tullut selkeämpi kuva ja oma luku-urakka on saanut hyvän startin.

Pääsykoemateriaaleja kohtaan kannattaa heti alusta asti asennoitua mahdollisimman ennakkoluulottomasti ja pyrkiä ottamaan kaikkia materiaaleja kohtaan kiinnostunut asenne. Tällä tavoin lukemisesta tulee paljon mielekkäämpää. Koska materiaalien aiheita tulisi lukea siten, että kaikista asioista osaa mahdollisimman kattavasti eikä mikään aihe jää vahingossakaan huomiotta, on tärkeää, ettei mitään aihetta ala välttelemään syystä tai toisesta. Viime vuonna, kun luin itse pääsykokeisiin, koin tämän tärkeimmäksi asiaksi lukemisessa ja pääsykokeissa onnistumisen kannalta. Innostunut asenne kantaa muutenkin pitkälle pääsykoekeväänä.

Luku-urakan alusta asti prosessiin kannattaa lähteä kovilla panoksilla, jotta varmasti pääsykokeiden jälkeen on tunne, että todella teki kaikkensa opiskelupaikan saamisen eteen. Itseään ei kuitenkaan ole tarkoitus kuluttaa loppuun missään vaiheessa lukukuukautta. On siis tärkeä muistaa levätä ja tehdä myös asioita, joista itse nauttii. Lukemista tasapainottavat asiat, kuten ulkoilu tai urheilu, on hyvä pitää luku-urakan alusta asti rutiineissa mukana, jolloin myös lukupäivät usein pysyvät järkevämmin aikataulutettuina myös luku-urakan loppu puolella. 

Erilaisia tunteita oman onnistumisen ja lukemisen suhteen saattaa tulla niin luku-urakan aikana niin alussa kuin viimeisilläkin viikoilla. Näinä hetkinä kannattaa kuitenkin muistuttaa itseään unelmistaan ja tavoitteistaan ja jatkaa täysillä eteenpäin. Todennäköisesti et myöskään ole ainoa hakija, joka tämän kaltaisia tunteita kokee. Itseään ei tule kuitenkaan verrata muihin missään vaiheessa luku-urakkaa. Kaikilla on erilaiset tavat opiskella ja toisilla todellinen oppiminen ja varmuus osaamisesta syntyvät vasta viimeisten päivien aikana. Yritän siis sanoa, että tehkää omaa suoritusta, tehkää parhaanne ja ennen kaikkea luottakaa itseenne!

Paljon tsemppiä kaikille hakijoille, te pystytte siihen!! <3

Tara Tuokko

Somevastaava, ensimmäisen vuoden oikkari

Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty 

Pääsykoekirjat saapuvat aivan pian. Nyt on vielä hyvää aikaa tehdä käytännön järjestelyjä, jotta luku-urakka sujuu mahdollisimman mutkattomasti. 

Ennen kirjojen saapumista kannattaa miettiä millaisia esteitä matkallesi saattaa sattua. Jos olet hakenut aikaisemmin, ole rehellinen itsellesi siinä, minkä olisit voinut tehdä paremmin. Tässä tekstissä käyn läpi asioita joita olen itse soveltanut hakiessani. 

Suurin osa ajasta kuluu seuraavien viikkojen ajan lukemisen parissa, joten muu elämä jää tietyssä mielessä ”tauolle”. Et luultavasti kerkeä näkemään kavereita ja perhettä yhtä usein kuin normaalisti. Et ehkä myöskään  kerkeä harrastamaan yhtä paljon, kuin normaalisti. Kannattaa siis ilmoittaa läheisille, että olet heidän käytettävissään vasta luku-urakan jälkeen ja ettet vastaa viesteihin ehkä niin nopeasti kuin yleensä. 

Ongelmana voi olla myös puhelimen/somen selaaminen. Kannattaa siis poistaa sovellukset, jotka vievät liikaa aikaasi. Voit myös irtisanoa esim. Netflix -tilauksen pääsykoelukemisen ajaksi. Voit lisäksi laittaa puhelimeen ruutuaikarajoituksen. Puhelin kannattaa myös jättää toisen huoneeseen tai laittaa laatikkoon lukupäivän ajaksi. Lukutauon aikana puhelimen selaaminen ei ehkä ole kaikista paras tapa rentoutua tai palautua. 

Kannustan vahvasti myös oman lukunurkan rakentamiseen. Itse halusin erillisen tilan lukemiselle, joten tein lukunurkan vaatehuoneeseen. Keittiönpöytä tai sohva eivät välttämättä ole parhaita paikkoja lukemiselle, koska ne yhdistyvät mielessämme rentoutumiseen. Tauot on hyvä pitää muualla kuin lukemiselle pyhitetyssä paikassa. Jos lukeminen puuduttaa, voit käydä vaikka kirjastossa lukemassa tai tehdä itselle tai kaverille kertaustehtäviä. Panosta myös kivoihin muistiinpanovälineisiin! 

Siivoa kämppä ennakkoon ja käy ruokakaupassa. Voit tehdä ruokaa valmiiksi pakkaseen jolloin säästät aikaa ja vaivaa lukupäivinä. Itse tein myös alustavat ruokalistat joka viikolle, niin tiesin valmiiksi, mitä ostan kaupasta. 

Käy ennakkoon tutustumassa pääsykoepaikkaan, jos se on mahdollista. Katso kauan aikaa sinulla menee matkustaa pääsykoepaikalle. Selvitä minne voit jättää pyörän tai parkkeerata auton taikka millä bussilla pääset pelipaikoille. Tämä kaikki vähentää stressiä pääsykoepäivästä. 

Tee jonkinlainen lukusuunnitelma tai päiväsuunnitelma. Asettamalla päivittäisiä tavoitteita, voit seurata edistymistäsi. Kun päivän tavoitteet on suoritettu, voit jäädä hyvillä mielin vapaa-ajan viettoon. Aikatauluta kalenteriin myös itselle mieluisia asioita. Oppiminen on helpompaa, kun aivot saavat välillä levätä. Tapoja ladata akkuja on monia. Koita miettiä mitkä ovat juuri sinulle sopivia. Onko se sitten kavereiden näkeminen, liikunta tai vaikkapa pelaaminen. Tauon jälkeen et malta päästä takaisin lukemaan.Lukuaikataulua tehdessäsi ole rehellinen itsellesi. Älä aseta epärealistisia tavoitteita, joita et saavuta. Saat vain pahan mielen itsellesi ja motivaatiosi saattaa laskea. Itse olen melko hidas lukemaan, joten en pysynyt alkuperäisessä lukusuunnitelmassani. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää lukemansa, joten älä ota stressiä, jos muut etenevät nopeammin. ”Hauki on kala” -tyylillä lukeminen ei vie hirveän pitkälle. 

Tee harjoituspääsykoe ja koita tehdä koetilanteesta mahdollisimman todenmukainen. Hanki eväät, aloita koe samaan aikaan kuin pääsykoe olisi ja aseta itsellesi aikaraja. Voit vaikka tehdä itse itsellesi pääsykokeen vaikeaksi kokemistasi asioista, ottaen mallia viime vuosien kokeista. Älä säikähdä, vaikka harjoituspääsykoe menisi huonosti. Kouluun päästäksesi pääsykokeen ei tarvitse mennä täydellisesti. Voi olla, että kokonainen tehtävä menee täysin nollille, mutta pääset silti kouluun. 

Loppuun haluan vielä jakaa ”vinkin”, mikä teki mielestäni suuren eron oman kouluun pääsyni kannalta. Päätä jo ennen lukemisen aloittamista, että teet kaikkesi ja, että vaikka mikä on et lopeta itseesi uskomista. Sinun taitosi ja kykysi ovat aivan varmasti riittävät. Kun teet sinnikkäästi töitä ja annat kaikkesi, kova työ palkitaan. Mene kokeeseen hyvillä fiiliksillä ja pitämään hauskaa: pääset vihdoin näyttämään mihin sinusta on!

- Veera

Henkinen valmistautuminen pääsykokeeseen 

 

Oikeustieteellisen pääsykoekevättä voisi kutsua nopeaksi sprintiksi: kuukauden aikana tulee sisäistää kohtalaisen suuri määrä tietoa hyvinkin sanatarkasti. Toisaalta se tuntuu ikuisuuden kestävältä maratonilta, etenkin jos takana on vuoden odottelu edellisen pääsykokeen aiheuttaman tappion jäljiltä. Oikeustieteelliseen hakeminen pääsykokeen kautta asettaa kaikki paineet kirjojen julkaisemisen jälkeiseen kuukauteen ja tähän on hyvä valmistautua henkisesti. Kuukauden aikana oppii itsestään paljon ja se on tietyllä tapaa hyvin antoisaa aikaa, mutta myös melkein poikkeuksetta raskasta ajanjaksoa jokaiselle hakijalle. 

Henkinen valmistautuminen pääsykokeeseen on aivan yhtä tärkeää kuin esimerkiksi luku- ja vastaustekniikan hiominen sekä aineistotehtävien harjoittelu koetta varten. Jokaisen on hyvä tehdä itsetutkiskelua ja pohtia, mikä on itselleen sopivin tapa selviytyä stressistä ja mitä tehdä, kun mahdollinen lamaantuminen tapahtuu. Nämä ovat normaaleja tunteita lukuprosessin aikana, mutta varautumalla näihin etukäteen voit helpottaa omaa taakkaasi.  

Asiat, joita usein painotetaan ennen pääsykoeurakkaa ovat riittävä lepääminen sekä rentoutuminen. Näin varmistat, ettet ole heti kirjojen julkaisemisen jälkeen uupumispisteessä ja sinulla on oikeasti energiaa oppia uusia asioita. Ollessasi rentoutunut luku-urakan alkaessa, sinun on myös helpompi käsitellä mahdollisesti suurentuvaa stressitaakkaa. Tämä on kuitenkin myös ehdottoman tärkeää lukukuukauden aikana. Varmistamalla itsellesi vapaapäiviä tai edes kevennettyjä lukupäiviä, jolloin teet jotain itsellesi tärkeää, saat taas energiatasojasi nostettua ja pidettyä motivaatiota yllä. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisesti arvioitavissa, toiset selviävät pitämättä yhtäkään vapaapäivää. Tärkeintä on tarkastella oman lukemisen laadukkuutta, useimmiten väsymyksen ja levon tarpeen huomaa siinä, kun asiat eivät tunnu enää jäävän mieleen ja lukeminen vain puistattaa. 

 

Pääsin itse valintakokeen kautta sisälle vuonna 2021 ja omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen oli suuri tekijä sisälle pääsyn kannalta. Ennen pääsykokeita tein itselleni motivaatiokirjeen, joka oli hetkiä varten, kun epäilys omista kyvyistä ja motivaatiosta tulivat käsille. Kirjettä lukiessani palasin hetkeen, jolloin kirjoitin sitä innoissani valmiina tekemään kaikkeni koulupaikan saamiseen. Tästä sai lisää puhtia jatkaa vaikeimpienkin hetkien läpi. 

On myös hyvä muistuttaa itselleen, että kaikilla on epämotivoituneita hetkiä, jolloin luovuttaminen pyörii mielessä. Lukemalla pelkästään motivaation varassa ei kuitenkaan pääse kovinkaan pitkälle ja ainoa asia millä jaksat jatkaa eteenpäin, on itsekuri. Tällöin kannattaa keksiä itselleen vaihtoehtoisia motivaationlähteitä, joilla palkitsee itsensä lukupäivän jälkeen tai oppiessaan uuden asian. Näissä hetkissä auttoi myös tarkka lukusuunnitelma: asettaessasi itsellesi päiväkohtaisia tavoitteita, voit jäädä hyvillä mielin vapaalle saavuttaessasi ne.  

Itse pääsykoetilannetta kannattaa mielessään harjoitella etukäteen. Pääsykokeet kuitenkin noudattavat samaa kaavaa, joten voit viime vuoden kokeiden avulla pohtia, miten mahdollisesti etenet kokeessa. Tämä voi rentouttaa tietäessäsi, miten pääsykokeessa etenet ja kuinka paljon sinulla on tehtäväkohtaisesti aikaa. Myös ajankäyttöä voi esimerkiksi valmennuskurssilta saatavien tehtävien kanssa treenata. Tiedostaessasi omat vahvuudet ja heikkoudet koetilanteessa, osaat ottaa ne huomioon, joka helpottaa valmistautumistasi. 

Loppuun haluan sanoa, että luottakaa itseenne ja omaan tekemiseenne, sillä se kantaa pitkälle. Epätoivon hetkiä tulee, mutta ne kuuluvat jokaisen matkaan ja tärkeintä on vain tapa, miten niitä käsittelee. Tsemppiä jokaiselle ketä tänä vuonna hakee ja nähdään yliopiston käytävillä! 

Janette Ylinen,  

toisen vuoden artisti.