Avoin väylä oikikseen.

Oikikseen on tunnetusti monia väyliä. Uusista opiskelijoista 60 % valitaan valintakokeen kautta ja 40 % suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita reittejä yliopistoon. Muita reittejä ovat muun muassa oikeusguru kilpailussa menestyminen, maisterihaku sekä avoimen väylän haku. Tässä blogitekstissä avaankin juuri avoimen väylän hakua ja sen tuomia etuja opiskelun kannalta.

Yleistä tietoa Lapin yliopistosta ja avoimen väylän hakuprosessista

Hakukelpoisuusvaatimuksista

Tiedekuntaan otetaan esimerkiksi vuonna 2023 enintään kymmenen (10) sellaista opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia oikeustieteellisiä opintojaksoja (vähintään 45 opintopistettä ja vähintään painotetulla keskiarvolla 3/5. Lisäksi hakijan on osoitettava riittävä suomen kielen taito, voidakseen tulla hyväksytyksi. Lisäksi on vielä korostettava sitä, että avoimessa väylässä voi hakea, vaikka sinulle ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna – kunhan vain täytät yllä kuvatut kelpoisuusvaatimukset.

Valintamenettelystä

Vähimmäisehdot täyttäneet hakemukset asetetaan keskenään paremmuusjärjestykseen, hakuperusteopintojen painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli hakijalla on vähimmäismäärän (45 op) ylittäviä opintoja, niin hakija voi valita, että mihin opintoihin hän haluaa hakemuksessaan vedota, kuitenkin siten, että valinnassa huomioidaan enintään 70 op. Mikäli useilla hakijoilla on sama keskiarvo, ratkaistaan tasapistetilanne siten, että ensin tarkastellaan opintojaksojen arvosanalla 5 olevien lukumäärä, sitten 4 lukumäärä ja sitten 3 lukumäärä.

Painotetusta keskiarvosta

Keskiarvoa laskiessa, huomioon otetaan vain ne opintojaksot, joista on annettu arvosana. On siis tärkeää menestyä etenkin sellaisissa tenteissä, jossa opintopistemäärä on korkea, koska niiden painotus on myös tällöin korkeampi.

Huomioithan kuitenkin sen, että nämä hakukelpoisuusvaatimukset, valintamenettely sekä muut perusteet saattavat muuttua vuosittain.

Itse opinnoista

Avoimen opinnot eivät ole läpihuutojuttu. Esimerkiksi viime vuonna tarvitsit yli 3,6 / 5 painotetun keskiarvon, jotta pystyit tulla valituksi avoimen väylän kautta. Kurssit vaativat varsin paljon itsenäistä työskentelyä, sitoutumista, että myös rutiinia, jos sinulla on tarkoituksena päästä sisään oikeustieteelliseen avoimen väylän haussa. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että avoimen opinnot vain ”vievät” sinulta jotain, sillä ne myös todellisuudessa antavat sinulle paljon.

Lapin yliopistossa, sinulla on mahdollisuus suorittaa avoimessa oikeustieteen opintoja syksyisin ja keväisin. Lisäksi myös esimerkiksi kesäisin on yleensä tarjolla kieli- ja viestiopintoja, mutta näitä ei voida huomioida haussa. Yleensä syksyisin on tarjolla ONPOOL2 varallisuusoikeus 10 op sekä ONPOOL3 valta, valtio ja Eurooppa 10 op. Keväisin on yleensä tarjolla ONPOOL4 esinevakuus- ja insolvenssioikeus 10 op, ONPOOL5 Hallinto-oikeus ja oikeusinformatiikka 10 op sekä ONPOOL6 kauppaoikeus 10 op.

Näiden poolien opintopisteiden laskettu kokonaismäärä on siis 50 op – mikä vastaa lähes sitä määrää, mitä ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijat suorittavat. Mikäli kaipaat vielä enemmän opintoja, on sinulla mahdollisuus suorittaa niitä esimerkiksi Rovala-opistossa, Rovaniemellä.

On syytä korostaa, että oikeustieteen avoimet opinnot ovat varsin suosittuja ja ne myydään loppuun joka vuosi minuuteissa. On lisäksi syytä korostaa, että Lapin yliopiston omaan avoimeen valitaan vain 5 opiskelijaa per pooli. Eli esimerkiksi viisi (5) nopeinta opiskelijaa valitaan suorittamaan onpool2 varallisuusoikeuden poolia. Hyvänä korostuksena nostaisin kuitenkin sen, että opinnot Lapin yliopiston avoimessa ovat varsin edullisia verrattuna esimerkiksi muihin yliopistoihin tai kansanopistoihin.

Miksi suorittaa avoimen väylän opintoja?

Avoimen opinnot antavat suuntaa sille, että mitä opiskelu tulee itse tiedekunnassa olemaan. Se on siis loistava tapa tutustua opintoihin ja tarkastella sitä, että onko tämä juuri se ala, jota minä haluan opiskella. Lisäksi avoimen opinnot antavat sinulle etumatkaa varsinaisiin opintoihin tiedekunnassa, eikä samoja opintoja tarvitse opiskella uudestaan. Avoimen opinnot valmentavat myös varsin tehokkaasti itse pääsykokeeseen, sillä kursseilla lainsäädäntö ja oikeudellinen tiedonhaku sekä vastaustekniikka tulee varsin tutuksi.

AHOT

Mikäli sinulla on tavoitteena tutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan, tarjoaa avoimen opinnot myös sinulle sen mahdollisuuden, ettei sinun tarvitse opiskella enää samoja kursseja uudestaan – sitten, kun sinut hyväksytään opiskelijaksi. Tätä menettelyä kutsutaan tutummin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi (eli AHOT). Tämä menettely on myös mahdollista esimerkiksi Turun avoimessa suoritettuihin opintoihin, jotka halutaan hyväksi lukea Lapin yliopistossa.

Lopuksi

Kaikki ei ole aina ruusuilla tanssimista. Välillä avoimen opinnot eivät suju, tentit menevät hylsyyn ja tenttikirjaa ei tee mieli lukea sitten yhtään. Tämä on täysin normaalia, sillä usein opiskelijoilla (kuten myös minulla) sen oman opiskelutekniikan löytämiseen menee aikaa. Lukeminen tekniikalla ”pakko lukea” ja ”hauki-on-kala” systeemillä voi koitua varsin puuduttavaksi ja usein sillä saakin tuloksen hylätty. Näistä ei kuitenkaan tarvitse musertua ja jokainen meistä kehittyy opintojen mukana. Lukeminen ja oppiminen helpottuu (usko tai älä) mitä pidemmällä olet opinnoissasi. Kaikki me opimme asioita eri tavalla ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi sinulle. Itselle parhain tapa oppia asioita, onkin juuri kuuntelemalla. Kuuntelen siis tenttikirjan sekä kuuntelen luennoilla ja teen näistä muistiinpanot.

Jos suunnitelmissa on välivuosi ja opiskelu avoimessa, niin suosittelen olemaan liikkeellä ajoissa. Paikat menevät varsin nopeasti!

Voin sanoa, että en tiedä mitään parempaa tunnetta hetkeen, kuin se näky opintopolussa, että ”sinut on hyväksytty” opiskelijaksi. Kaikki se kova työ avoimessa, hylsytetyt ja korotetut tentit, palkitaan lopulta opiskelupaikalla oikeustieteellisessä.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen! Toivottavasti nähdään tiedekunnassa, tulitpa sitten oikikseen sisään mitä kautta tahansa.

Marika

Millaista on opiskella oikiksessa? 

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kohta on aika tehdä omasta oikisunelmasta totta. Moni saattaa kuitenkin miettiä millaista se opiskelu oikiksessa käytännössä sitten on ja mitä siellä opiskellaan? Tässä blogipostauksessa kerron teille toisen vuoden oikkarin näkökulmasta, millaista opiskelu oikiksessa on.  

Yleisesti oikeustieteen opinnot jakaantuvat ensimmäisen kolmen vuoden ajan oikeusnotaarin opiskeluihin ja seuraavina kahtena vuonna oikeustieteen maisterin opintoihin. Lapin yliopistossa oikeusnotaarin opinnoissa on poolijärjestelmä, jolloin kurssit ovat 10 opintopisteen laajuisia. Pooliopinnot koostuvat yleensä luennoista, ryhmätöistä, luentokuulusteluista sekä itsenäisestä työskentelystä. Ensimmäisen kahden vuoden ajan perusopintoja, joita opiskellaan on muun muassa kauppaoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, rikos -ja prosessioikeus sekä finanssioikeus. Notaarivaiheessa tehdään myös notaarin valinnaisia opintoja sekä lopuksi kirjoitetaan notaaritutkielma.   

 

Maisterivaiheessa on enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen, ja siellä tehdäänkin pääsääntöisesti valinnaisia opintoja, jolloin on mahdollisuus syventyä oman mielenkiinnon mukaan tiettyihin oikeudenaloihin. Oikiksessa ei kuitenkaan valita mitään sivuainetta eli ei erikoistuta mihinkään tiettyyn oikeudenalaan, vaan valmistutaan suoraan ammattiin ja saadaan yleissivistävä koulutus. Oikiksen yksi hyviä puolia on ehdottomasti se, että valmistumisen jälkeen on mahdollisuus työllistyä monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin!  

Opiskelu oikiksessa on itsenäistä ja luettavaa on paljon, joka korostaa sitä, että vastuu omien opintojen etenemisestä on omalla vastuulla. Samalla kuitenkin itsenäisyys antaa vapauden opiskella juuri silloin, kun itse haluaa ja parhaiten käy. Oikiksessa opiskelu ja ylipäätänsä opiskelijaelämän parhaimpia puolia on se, että saa itse aikatauluttaa elämän juuri sen näköiseksi kuin haluaa. Toki esimerkiksi pakollisille luennoille täytyy mennä ja tentit tenttiä tenttipäivinä.  

 

Opiskelun vastapainona on tietenkin opiskelijaelämä ja siihen kuuluvat erilaiset tapahtumat. Artikla ainejärjestönä on aktiivinen ja melkeinpä joka viikko löytyy jotain tapahtumaa! Artiklalta löytyy lisäksi kerhoja neulontakerhosta laskettelukerhoon, jotka myös pitävät huolen siitä, että opiskelu oikiksessa ei ole vain tenttikirjojen pänttäämistä. Kaiken kaikkiaan opiskelu oikiksessa on mielenkiintoista ja ihanaa aikaa elämässä! 

Paljon tsemppiä kaikille tulevaan pääsykoekevääseen! Muistakaa pitää joka päivä lukumotivaatio yllä ja uskokaa itseenne. Motivaatio, pitkäjänteisyys ja luottamus omiin taitoihin on niitä asioita, jotka ratkaisevat loppujen lopuksi koulupaikan.  

Jenni Parpala, 

Somevastaava, toisen vuoden artisti.  

 Uuden edessä – elämää Rovaniemellä

 

Toissa kesänä sain kuulla, että niin sanotut ovet oikikseen avautuivat ja edessä oli muutto Rovaniemelle. Maisemanvaihdos ei tuntunut vaikealta, sillä tärkeintä itselleni oli koulupaikan saaminen. Ajattelin myös, että tietyllä tapaa uuden asuinpaikkakunnan kokeminen voisi tehdä hyvää. Tietysti haikeutta toi tutuista kotikulmista sekä ystävistä luopuminen hetkeksi, mutta ne eivät katoa mihinkään. 

Olen itse kotoisin pääkaupunkiseudulta ja tiesin, että nyt jos joskus, on oikea aika asua muualla. Tutut raitiovaunu- ja bussipysäkit vaihtuivat polkupyörään ja Helsingin vilske Rovaniemen ”vilskeeseen”.

Itse sopeuduin Rovaniemelle heti hyvin. Kaikki paikat ja palvelut ovat lähellä ja joka paikkaan pääsee joko kävellen tai pyörällä. Myös julkinen liikenne toimii Rovaniemellä. Itselleni uutena asiana tuli talvella pyöräily, mutta tiet pidetään täällä erinomaisessa kunnossa, joten aamulla yliopistolle pyöräily lumen keskellä pakkasessa toimii oivana herätyksenä talvisena aamuna. Näkymät ”koulumatkalla” eivät myöskään ole hassummat. Aluksi näytin täältä pohjoisesta kotoisin olevien ystävieni mukaan kuin ”bambilta jäällä” liukastelemassa pyörällä hidasta vauhtia, mutta kaikkea sitä voi oppia.

Suurin osa Lapin oikiksen opiskelijoista saapuvat muilta paikkakunnilta, joten kaikki etsivät alkuun uusia kavereita. Tämän vuoksi kavereita on lähtökohtaisesti helppo löytää ja myös oma ystäväpiirini muodostuikin nopeasti tiiviiksi. Heidän kanssaan olen viettänyt parasta opiskelijaelämää niin Artiklan tapahtumissa kuin sen ulkopuolellakin. Viikoittain keksimme tekemistä, joko valioliigaa kotona katsoen tai muuta aktiviteettia tehden opiskelujen ohella.

Mitä sitten Rovaniemelle voi tehdä? Yksi parhaista asioista mielestäni Rovaniemellä on luonto, jonka antimista on päässyt nauttimaan aiempaa enemmän. Lisämausteen tuo myös lähellä sijaitsevat laskettelukeskukset. Esimerkiski Leville, Rukalle tai Pyhälle pääsee vajaassa parissa tunnissa, jolloin viikonlopun tai päivän kestävät reissut eivät tuota ongelmaa. Rovaniemen keskustassa sekä sen läheisyydessä on myös useita kohteita kulttuurista kiinnostuville.  Urheilunjanoinen voi mennä seuraamaan esimerkiksi Suomen viihdyttävintä lätkää, eli Mestistä, sillä Rovaniemen kiekko tarjoaa viikoittain hyvää viihdettä Lappi Areenalla. Kulinaristeille Rovaniemi tarjoaa lukemattomia hyviä ravintoloita, joista osa on myös opiskelijaystävällisiä hintoineen. Lopulta vain oma mielikuvitus ja kekseliäisyys on rajana.

Jos ja kun huomaat ensi kesänä opintopolussa Lapin yliopiston kutsuvan, suosittelen suuntaamaan heti asuntomarkkinoille. Yliopisto ei sijaitse aivan keskustassa, joten kannattaa miettiä haluatko itse asua keskustassa vai yliopiston lähellä. Keskustassa kaupat, palvelut ja tietysti tapahtumien jatkopaikat ovat lähempänä, mutta yliopiston lähellä asumisessa etuna on tietysti pääasiallinen opiskelupaikka. Myöskään sieltä ei ole kovinkaan pitkä matka palveluiden äärelle. Tietääkseni asuinpaikkojen suosio jakautuu tasaisesti, joten kumpikaan ei ole vaihtoehtona huono.

Vinkkinä nostaisin esiin myös sen, että kannattaa aina kohdata rohkeasti uudet asiat, oli sitten kyse elämästä uudella paikkakunnalla tai pääsykoekeväästä. Luottakaa itseenne kaikessa mitä teette ja pitäkää aina tavoitteenne kirkkaasti mielessä. Muistakaa levätä ja urheilla armottoman pääsykoelukemisen ohella!

Tsemppiä kaikille kevääseen ja toivottavasti näemme ensi syksynä fuksihärdellissä ja tietenkin opiskelun ohella Artiklan toimistolla!

Julius Karhapää,

Blogivastaava, toisen vuoden artisti.

 

Millaiselta pääsykoekevääni näytti..?

 

Hei! Olen Wille, toisen vuoden oikeustieteiden opiskelija Lapin yliopistosta. Olen kotoisin Rovaniemeltä, eli pohjoisen pääkaupunki itsessään oli ennen opintojen alkua minulle tuttu ja ensisijainen valinta miettiessäni mahdollista opiskelupaikkaa.

Pääsykokeisiin lukiessani minulla ei ollut mitään selkeää lukutekniikkaa tai -aikataulua, sillä hakukerta oli minulle ensimmäinen. Lähdin sellaisella asenteella, että luen niin paljon kuin jaksan, ettei vahingossakaan jää jossiteltavaa pääsykokeen jälkeen. Tein muistiinpanoja, liimailin post it-lappuja seinille ja alleviivailin pääsykoekirjoista tärkeimpiä seikkoja. Olen oppijana sellainen, että opin parhaiten tekemällä, joten kehitin itselleni varsinkin epäselvimpien asioiden kohdalla myös harjoituskysymyksiä, joihin vastata.

Luku-urakan aikana olin vielä ammattiurheilija, joten sporttiakin tuli vedettyä säännöllisesti lukemisen ohessa. Kävin keskimäärin kerran päivään treenillä, eli aivan täysin omassa kuplassa neljän seinän sisällä ei tarvinnut kuukautta viettää. Koin tärkeäksi, että pääsin jossain vaiheessa vuorokautta tyhjäämään päätä ja kasaamaan omia ajatuksia kertyneestä informaatiotulvasta. Kokeilin treenien yhteydessä myös pääsykoekirjojen kuuntelua äänikirjaversioina. Itselleni ne toimivat hyvin erilaisena oppimisärsykkeenä, mutta verrattain tarkkana sai olla sen suhteen, ettei ihan koko hereillä oloaikaa tullut opiskeltua.

Tavallinen lukupäivä minulla alkoi siis normaalisti sillä, että söin aamupalan ja aloin välittömästi opiskelemaan siten, että aktiivista lukuaika kertyi noin kahdeksan tuntia. Tänä aikana tietysti söin aina, kun nälkä tuli, ja pidin lyhyitä taukoja silloin kun pää meni niin sanotusti jumiin. Opiskelun jälkeen kävin treenillä ja loppuillan pyrin rauhoittamaan jollekin itselleni mieleiselle tekemiselle.

Opiskelutahdin osalta lisäsin lukemista hiljalleen pääsykoepäivän lähestyessä. Alkuviikkoina opiskelin ajallisesti vähemmän, kun taas viimeisellä viikolla opiskelut kestivät useampana päivänä aivan aamusta iltaan asti. Pääsykoetta edeltävän päivän sekä pääsykoeaamun otin kuitenkin huomattavasti rennommin, jotta jaksoi ajatella vielä itse kokeessa. Koin kuitenkin mieluisaksi sen, että lukuaika oli rajattu ja koko pääsykoemateriaali oli puristettu muutamaan kirjaan. Muistuttaisin kuitenkin, että kuka tahansa voi pärjätä omalla tyylillään. Opiskelu- ja lukutekniikat vaihtelevat kaikilla, eikä yksi ainoa tyyli takaa kaikille samaa lopputulosta!

Tsemppiä kaikille kevään rupeamaan!

Wille Karhumaa

 

Rovaniemelle muutto ja ystävien saaminen

Moikka kaikille! Mun nimi on Henri ja olen ensimmäisen vuoden Artisti, eli tuttavallisemmin fuksi! Itse olen päässyt asustelemaan Rovaniemellä noin puolikkaan vuoden verran ja nyt pääsenkin kertomaan teille vähän meikäläisen omia kokemuksia Rovaniemelle muuttamisesta ja uusista ystävistä!

Tosiaan, sain viime kesänä kuulla, että muutto Rovaniemelle odottaa. Valehtelematta sanon, että muuttaminen jännitti aivan törkeän paljon. Itse olen alun perin Helsingistä kotoisin, enkä ollut ennen edes ennättänyt käymään Rollossa asti! Alkusyksyllä päästessäni Rovaniemelle olin hämmentynyt ja eksyksissä. Kaikki oli aivan uutta ja oli outoa, kun yhtäkkiä vanhat kaverit eivät olleetkaan kolkuttelemassa oveen.

Rovaniemen katuja ei onneksi tarvinnut liian pitkään yksin kulkea, sillä elokuun puolenvälin jälkeen pärähtääkin käyntiin kolmen viikon fuksihärdelli. Tähän asti eletystä Artistielämästä ylivoimaisesti mieleenpainuvinta aikaa oli fuksihärdelli! Härdellin aikana pääsi tutustumaan aivan mahtaviin kurssikavereihin sekä myös tutoreihin, unohtamatta tietysti ainejärjestömme Artiklan toimintaa sekä yliopiston anteja!

Fuksihärdelli tuntuu jokaiselle henkilökohtaisesti räätälöidyltä silmien avaukselta siihen, kuinka tajuttoman hienoa on olla Artisti! Väitänkin, että Artiklan suuri koko on yksi sen isoimmista vahvuuksista, ja voit olla varma, että joukosta löytyy alkumetreiltä asti sinun oma tukiverkkosi. Rovaniemelle saapuu ympäri Suomea nuoria ja innokkaita fukseja, joiden kanssa pääset viettämään erilaisia tapahtumia! Tätä rumbaa ohjaavat tutorit, jotka toimivat ”vanhempien” roolissa pitäen huolen, että kaikki pysyvät letkassa!

Artistien kanssa on aina hauskaa, on sitten kyse opiskelijabileistä, pitkistä opiskelupäivistä tai esimerkiksi Rovaniemen kauniista maisemista nauttimisesta. Artistien suuri määrä ja yhteenkuuluvuus takaa sen, että olivat omat kiinnostuksenkohteesi mitkä olivat, aina on porukkaa lähtemässä mieluusti mukaan!

Rovaniemelle muuttaminen on monelle jännittävä elämänjakso, samoin kuin tietysti oikeustieteellisessä aloittaminen ylipäätään. Kuitenkin suurimmat huolet pois, fukseille luotavat yhteiset ryhmät takaavat sen, että et jää mistään tiedosta paitsi! Myös jo edellä mainitut kurssikaverit sekä tutorit pitävät huolen, että kaikki sujuu mallikkaasti ja pääset asettautumaan Rovaniemelle mutkattomasti! Syksyllä pääseekin parhaiten kokemaan Artiklan, Rovaniemen ja Artistien taian olemalla oma itsensä sekä lähtemällä mukaan kaikkeen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti! 

Mainittakoon vielä, että Artistit eivät kaihda toisiaan ja vuosikurssirajat voi unohtaa saman tien! Kaikki ”vanhat” opiskelijat muistelevat lämmöllä omaa aikaansa fuksina sekä sitä, kuinka osaltaan jännittävää ja antoisaa aikaa fuksivuoden alku on. Haluan toivottaa teille kaikille älyttömän suuret tsempit kevään koitoksiin! Kevät on joka tapauksessa rankka, mutta voin luvata, että tunnelin päässä on valoa ja ennen kuin huomaatkaan, olet viettämässä aikaa mahtavien uusien ystävien kanssa!

Tsemppiä ja syksyllä nähdään!

Henri Kaartti, Artisti vuosimallia 2022

Vuoden 2023 valmennuskurssivaliokunnan esittäytyminen

 

Aikaisemmin esittelyn blogiin ovat tehneet valmennuskurssivastaavamme Leila sekä valmennuskurssitiedottajamme Iina. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat valmennuskurssivaliokunnan loput jäsenet. Tänä vuonna valmennuskurssivaliokunta koostuu kuuden jäsenen sijaan kahdeksasta jäsenestä, jotka valittiin menneenä syksynä valiokuntavaaleissa. Valiokuntaan kuuluuvat sihteeri, moodle-tiimi, blogivastaava ja sometiimi. Kaikilla heistä on omien valiokuntatehtävien lisäksi yhteinen tehtävä auttaa ja tsempata kaikkia kevään hakijoita niin pääsykokeiden aikana, kuin tietysti ennen ja jälkeen prosessia!

SOMEVASTAAVAT: Sometiimin tehtävänä on vastata valmennuskurssien viestinnästä ja markkinoinnista. Tähän kuuluu esimerkiksi Instagramin ja Facebookin päivittäminen. Tänä vuonna sometiimiin kuuluu Jenni Parpala, Janette Ylinen ja Tara Tuokko.

 

Moikka! Oon Jenni Parpala ja toisen vuoden opiskelija. Oon tämän vuoden yksi valmennuskurssivaliokunnan somevastaavista. 

Kevät lähestyy kovaa vauhtia ja kohta alkaakin yhteishaku, jonka jälkeen pääsykoekirjat ilmestyy. Nyt on vielä hyvä aika ottaa rennosti ja kerätä kaikki voimat tulevaan kevääseen. Itse koin pääsykokeisiin lukemisen stressaavana ja ajoittain raskaana. Sen takia on erittäin tärkeää muistaa myös lukuaikana pitää omasta hyvinvoinnista kiinni! Omat vinkit tulevalle pääsykoekeväälle ovat, että suunnittele ennakkoon lukemisen aikataulu ja mieti valmiiksi omat opiskelutekniikat kuntoon. Luku-aika on melko lyhyt, joten lukuaika tulee käyttää tehokkaasti ja hyvin. Panosta lukemisessa kuitenkin laatuun kuin määrään.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että opiskelu aamusta iltamyöhään ilman muuta elämää ei tuo koulupaikkaa. Muista siis lukemisen ohella pitää taukoja, urheilla, nähdä ystäviä ja tehdä sellaisia asioita, jotka auttavat hetkellisesti irtautumaan pääsykoekirjoista. Tärkeintä kuitenkin koko kevään ajan on pitää se oma unelma oikikseen sisäänpääsystä mielessä. Mikään ei voita sitä fiilistä, kun opintopolkuun heinäkuussa ilmestyy tieto sisäänpääsystä oikikseen! 

Tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen, toivottavasti nähdään ensi syksynä Lapin yliopiston käytävillä! 

 

Heippa! Olen Janette, 21-vuotias toisen vuoden opiskelija ja toimin tänä vuonna yhtenä somevastaavista.

Itse pääsin kouluun toisen hakukerran jälkeen pääsykokeella. Pettyneenä kokeen jälkeen olin varma yhden välivuoden vielä tulevan, mutta pitkän jännittämisen jälkeen paikka irtosikin vielä varasijalta. Siitä lähtikin asunnon metsästäminen sekä nopea muuttoprosessi ja opiskelujen alkua ei ehtinytkään vielä ajatella. Onneksi Rollo ottikin avosylin vastaan ja uusia ystäviä löytyy vieläkin.

Parhaimpana vinkkinä pääsykokeita ajatellen mulla on se, että muista oikeasti levätä ja luota omaan tekemiseesi! Laadukkaat 3 tuntia opiskelua on parempi kuin väkisin 8 tuntia väsyneenä opiskeleminen.

Tsemppiä kaikille urakkaan ja nähdään toivottavasti syksyllä!

 

Moikka! Olen Tara, 21-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari, ja toimin valmennuskurssimme yhtenä somevastaavana. Pääsin oikikseen pääsykoevalinnan kautta toisella hakukerrallani. Pääsykoekeväänä minulla oli lukemisen tukena valmennuskurssi, josta koet olleen paljon hyötyä. Etenkin kurssin harjoitustehtävät koin hyödyllisiksi, ja ne tukivat hyvin lukemistani.

Ratkaisevaksi tekijäksi pääsykokeessa onnistumisen kannalta koin hyvän lukusuunnitelman laatimisen ja valmennuskurssilta saadut materiaalit. Koin myös hyödylliseksi kokemukseni ensimmäiseltä hakukerraltani.

Rovaniemelle muuttaminen Etelä-Suomesta tuntui aluksi jännittävältä, mutta uuteen kotikaupunkiin kotiuduin todella nopeasti. Uusien kavereiden ja aktiivisen ainejärjestön ansiosta olen viihtynyt Rovaniemellä todella hyvin.

Tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen!

 

BLOGIVASTAAVA: Blogivastaava kuuluu osaksi sometiimiä, mutta pääasiallinen tehtävä on ylläpitää Artiklan valmennuskurssien blogia. Tämän vuoden blogivastaavana toimii allekirjoittanut Julius Karhapää.

 

Moikka! Olen Julius, 24-vuotias toisen vuoden oikkari täältä Rollosta ja toimin tänä vuonna blogivastaavana sekä osana sometiimiä. Osa on voinut bongata minut jo Artiklan valmennuskurssien TikTokista.

Itse pääsin sisään kolmannella hakukerralla, eikä yksikään hakukerta ollut itselleni helppo. Kuitenkin päättäväisyys ja työnteko tuottivat tulosta ja pääsin sisään! Parhaimpana vinkkinä voin sanoa sen, että muistakaa levätä ja antaa aikaa myös vaikkapa urheilulle tai muulle aktiviteetille, joka saa ajatukset muualle. Jälkiviisaana voin sanoa, että sisäänpääsyyn tuottaneen kevään aikana annoin itselleni myös juuri sitä ”muuta ajateltavaa”, toisin kuin kahtena aikaisempana kertana.

Älä koskaan luovuta, vaan seuraa unelmiasi loppuun asti, sillä työ tullaan palkitsemaan. Rollossa vietetty opiskeluaika on ollut tähän astisen elämäni parasta aikaa ja täältä saadut ystävät pysyvät matkassa loppuelämän.

Kaikille hurjasti tsemppiä kevääseen ja toivottavasti palataan asiaan syksyllä! Pitäkää lippua korkealla koko prosessin ajan ja muistakaa levätä lukemisen ohella!

 

SIHTEERI: Sihteerin toimiin kuuluu kokousten pöytäkirjojen kirjaamisen lisäksi muita kirjallisia työtehtäviä. Tänä vuonna sihteerinä toimii Marika Poikolainen.

 

Moikka! Olen Marika, 28-vuotias oikkari täältä lapin sydämestä. Toimin tänä vuonna valmennuskurssivaliokuntamme sihteerinä.

Ennen oikeustieteen opintoja, ehdin nähdä maailmaa, suoritin asepalveluksen ja työskentelin useammalla eri alalla. En ole tyypillinen esimerkki siitä opiskelijasta, joka ”tiesi aina mitä halusi ja pääsi suoraan lukion penkiltä oikikseen”. Sen sijaan pääsin sisään oikikseen avoimen väylän kautta, joka oli minulle luontevinta tuolloin työssäkäyvänä aikuisena.

Tulevia oikikseen hakijoita neuvoisin heti ensimmäisenä laatimaan hyvän lukusuunnitelman. Pääsykokeisiin lukeminen ei kuitenkaan ole kilpailu. Kilpailun sijaan on tärkeämpää ymmärtää se, että mitä lukee sekä kyky soveltaa lukemaansa pääsykokeessa.

Mikäli tänä vuonna ei vielä opiskelupaikka irtoa oikeustieteellisestä, niin suosittelen lämpimästi käyttämään välivuoden avoimen opintoihin. Lapin yliopistossa aiempien opintojen hyväksilukeminen (eli AHOTointi) on tehty varsin helpoksi ja tällä tavoin minäkin hyväksiluin suurimman osan oikeusnotaarin opinnoistani.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen! Kaikki se kova työ palkitaan lopulta, tulitpa sitten oikikseen sisään mitä kautta tahansa.

Tervetuloa Rovaniemelle! Täällä on ihmisen hyvä olla.

 

MOODLE-VASTAAVAT: Moodle-tiimi vastaa muun muassa hakijoilla käytössä olevien valmennuskurssin materiaalien sekä -verkkoalustan toimivuudesta. Moodle-vastaavina toimivat Kiia Saari, Veera Kainulainen sekä Mirka Sieppi.

 

Heippa!

Olen Kiia, ensimmäisen vuoden oikkari ja toimin tänä vuonna valmennuskurssivaliokunnassa moodletiimissä. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja vaikka aluksi muutto Rovaniemelle jännitti todella paljon, nyt olen enemmän kuin tyytyväinen valintaani muuttaa tänne! Vinkkinä voisinkin sanoa, että ei kannata jättää hakematta jonnekin vain sijainnin vuoksi.

 Itselläni hakukertoja oli takana useampi ja lukukeväitä tuli koettua sen myötä useita. Itse sain valmennuskursseilta paljon apua oman lukemisen tueksi ja ennen kaikkea itsevarmuutta omaan oppimiseen! Vaikka lukuaika voi olla hyvinkin stressaavaa aikaa, hyvällä aikatauluttamisella ja lukuajan sekä vapaa-ajan tasapainottamisella siitäkin ajasta pystyy nauttimaan.

 Omista hakuvuosistani tärkeimpänä olen oppinut sen, että omia unelmiaan tavoitellessa kannattaa nähdä vaivaa ja vastoinkäymisistä ei todellakaan kannata lannistua! Tsemppiä kaikille hakukevääseen ja toivottavasti syksyllä nähdään! <3

Hei!

 Olen Mirka, 22-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari ja kuulun valmennuskurssivaliokunnan moodletiimiin. Muutama vuosi sitten muutin pohjoisesta Rovaniemelle ja olen viihtynyt täällä hyvin! Oikiseen pääsin kolmannella hakukerralla ja olen käynyt myös yhtä monta valmennuskurssia, joten kokemusasiantuntijaksi voi melkein kutsua.

Ennen oikikseen pääsyä kävin oikeustieteen opintoja Rovala-opistossa, joka avasi mahdollisuuden myös avoimen väylän kautta hakemiseen. Pääsin kouluun lopulta kuitenkin pääsykokeella. 

Jokaisella on oma tapansa opiskella ja tärkeää on löytää juuri se itselle sopiva. Pääsykokeessakaan ei tarvitse osata kaikkea! Sain yhdestä pääsykokeen tehtävästä pyöreät 0 pistettä ja yliopiston ovet avautuivat silti. Sillä, että keskittyy omaan tekemiseensä ja luottaa itseensä, pääsee jo pitkälle.

 

Hei, Olen Veera Kainulainen 24-vuotias ekan vuoden oikkari Rovaniemeltä.

Ennen tiedekuntaan pääsyä kävin Lapin yliopiston oikeustieteen kursseja Rovala-opiston kautta. Koulupaikka irtosi lopulta kolmannella hakukerralla. Jokainen hakukerta oli opettavainen ja varmisti sen, että tämä on oikea ala minulle.

Koulunpääsyn varmisti hyvä valmistautuminen ja ennakointi. Mietin etukäteen minkälaisia ongelmia voisi tulla luku-urakan aikana eteen ja mietin näihin asioihin valmiit ratkaisut. Ratkaisevaa viimeisellä hakukerralla oli myös se, että opiskeluni oli tehokkaampaa ja käytin enemmän aktiivisen oppimisen keinoja. Tein esimerkiksi kysymyksiä itselleni hankalaksi kokemistani asioista. Pidin myös parempaa huolta omasta jaksamisesta ja pidin enemmän vapaata. Kannattaa aikatauluttaa itselle mieluisia asioita jokaiselle viikolle. Mulla löytyy vielä vaikka kuinka paljon vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen. Onneksi päästään vielä jakamaan omia ajatuksia myöhemmin blogin puolella!

Nähdään tiedekunnassa syksyllä <3

 

Valmennuskurssitiedottajan tervehdys

Moikka kaikille!

Olen Iina, 21-vuotias toisen vuoden opiskelija. Alun perin olen kotoisin Espoosta, ja ennen Rovaniemelle muuttoa asuin muutaman vuoden Helsingissä, eli tänne muutto oli minulle super jännittävää! Voin kuitenkin nyt sanoa, että Rovaniemestä on tullut minulle rakas paikka, jota voin ylpeänä kutsua toiseksi kodikseni. Aika on kulunut täällä pelottavankin nopeasti, ja jo tähän hetkeen mennessä olen kerryttänyt monia unohtumattomia muistoja ja tärkeitä ystäviä. Olen myös tietenkin oppinut paljon kaikkea uutta ja jännittävää, sekä päässyt itsenäistymään kunnolla. 

Näistä monista huikeista kokemuksista, ystävistä ja muistoista saan kiittää rakasta ainejärjestöämme, Artiklaa <3. Olen ollut opiskeluiden alusta alkaen mukana aktiivisesti ainejärjestötoiminnassa, ja tänä vuonna olen saanut kunnian toimia valmennuskurssitiedottajana. Tämä on toinen vuoteni valmennuskurssitoiminnassa, sillä viime vuonna toimin valmennuskurssivaliokunnassa somevastaavana. Lähdin mukaan valmennuskurssitoimintaan sen takia, että sain itse omana hakukeväänäni valmennuskurssista todella paljon apua ja tukea – ja nyt haluan vuorostani auttaa hakijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

Omasta hakuprosessistani voisin kertoa sen verran, että lukion jälkeen en hakenut minnekään, koska koin, että haluan pitää pienen paussin opiskelusta ja päästä aika kliseisestikin esimerkiksi Balille matkustamaan. Matkustaminen ei kuitenkaan lopulta onnistunut koronapandemian takia, ja päädyinkin viettämään välivuoteni koronanäytteenotossa työskennellen. Vaikka välivuoteni suunnitelmat ottivatkin aikamoisen epätoivotun käänteen, koen, että työelämässä oleminen teki minulle erittäin hyvää ja kasvatti motivaatiota jälleen opiskelua kohtaan.

Hakukevään 2021 lähestyessä olin kuitenkin epävarma oikeustieteelliseen hakemisesta, sillä olin kuullut monelta taholta, että oikikseen hakeminen on hyvinkin haastavaa, mikä tietysti on myös totta. Olin kuitenkin jo pitkään tiennyt, että haluan hakea oikikseen, minkä takia epäilyksistä huolimatta päätin ilmoittautua valmennuskurssille ja ottaa lukuprosessin ajaksi vapaata töistä. Vielä luku- ja vastaustekniikan opetuksenkin alkaessa epäilin itseäni, ja sitä, että voisin päästä oikeustieteelliseen ensimmäisellä hakukerralla.

 Epäilykset väistyivät tieltäni onnekseni silloin, kun valmennuskurssilla toitotettiin useaan otteeseen, että kenenkään ei kannata hakea oikikseen puoliteholla, ja että monia ensikertalaisia pääsee joka vuosi sisään. Tämä oli minun hakuprosessissani käänteentekevää, ja seison edelleen itsekin sen takana, että kunhan on oikea, päättäväinen asenne, niin jokainen voi onnistua! Motivaatio ja itseensä uskominen ovat mielestäni sisäänpääsyn avaintekijöitä.

 

Suosittelenkin siis kaikkia jo tässä vaiheessa asennoitumaan siten, että lukuprosessi hoidetaan läpi täydellä teholla. Itsensä motivointi lukuprosessin aikana, ja jo ennen, on hyvin tärkeää. Tätä varten suosittelen kokoamaan motivoivia soittolistoja, kuvia tai tekstejä; mitä vain, minkä koet motivoivan itseäsi. Ehkä hieman erikoisempana vinkkinä on myös lukupäiväkirjan pitäminen. Itse toteutin lukupäiväkirjan pitämisen siten, että kirjasin päivittäin omia ajatuksiani siitä, mitä olin oppinut, millainen fiilis minulla oli ollut päivän aikana, mitä voisin tehdä mahdollisesti paremmin yms.

Muistakaa myös, että ette ole yksin lukuprosessin aikana! Meidän kursseillamme (intensiivikurssi ja itseopiskelukurssi) on käytössä valmennuskurssituutorit, jotka tukevat teitä koko lukuprosessin ajan. Myös muihin kurssilaisiin kannattaa tukeutua, sillä kukaan ei tiedä paremmin niitä fiiliksiä, joita käy läpi, kuin he, jotka ovat samassa tilanteessa. Kannattaa myös muistaa, että voitte olla parhaimmassa tapauksessa toisten valmennuskurssilaisten kanssa tulevaisuudessa myös samassa opiskelupaikassa. Mikä olisikaan siis sen parempaa kuin löytää opiskelukavereita jo valmennuskurssilta!

 

Muistutan myös, että myös minuun saa olla yhteydessä asiassa kuin asiassa matalalla kynnyksellä. Autan teitä parhaani mukaan! <3 Tsemppiä tulevaan kevääseen, jokainen teistä pystyy siihen!

 

 

 

Iina Antinoja

Valmennuskurssitiedottaja 2023