Onnea 44-vuotias Artikla! 

Artikla ry:n 44. vuosijuhlia juhlittiin pari viikkoa sitten 28.10.2023 aina yhtä upeissa puitteissa, perinteikkäässä Santaparkissa. Saman illan aikana saivat sekä Artiklan Nordic Week että koko Artiklavuosi arvoisensa päätöksen juhlassa, joka toi yhteen akateemisia arvovieraita, alumneja, sekä nykyisiä Artisteja. 

Harva juhlavieras kuitenkaan osasi ajatella sitä, että juhlien valmistelu oltiin aloitettu jo viimevuoden puolella. Suunnittelu lähti liikkeelle juhlapaikan valinnasta ja siihen liittyvien sopimusten tekemisestä. Kevään aikana kasattiin tiimi, alettiin suunnittelemaan ohjelmaa ja suunniteltiin kohteet joihin sponsoreita lähdettiin hakemaan. Syksyllä ohjelmaan liittyvät asiat oli jo suurimmalta osin hoidossa, mutta vujut työllistivät useita ihmisiä esimerkiksi lipunmyynnin toteutuksen parissa, unohtamatta silliksenkin suunnittelua ja toteutusta. Upeat vuju- ja sillistiimi paiskivat hommia vielä vujuviikon aikanakin hommia aamusta iltaan, jotta kaikki oli valmista viikonloppuun mennessä. 

Juhlatunnelma alkoi kutkutella vatsanpohjassa jo Santaparkin luolan suulla, josta avautui pitkä revontulten sävyttämä käytävä laskeutuen satoja metriä maan alle. Perille päästessä henki suorastaan salpautui, kun juhlijat pääsivät näkemään kauniin jäägallerian, upeasti valaistun illallisalueen ja kutsuvieraiden oman tonttukoulun rekiretkineen. Pikkuhiljaa käytävät alkoivat täyttyä toinen toistaan upeammista juhlapuvuista sekä skumpanhuuruisesta puheensorinasta.

Perinteitä kunnioittaen juhlan ohjelma koostui esimerkiksi toinen toistaan upeammista puheista, omien Artistiemme Saara Hasasen ja Aleksi Mikkosen koskettavasta musiikkiesityksestä, sekä pääesiintyjä Lauri Schreckin hiukan säväyttävämmästä kantele-esityksestä. Enpä ollut itse nähnyt ennen, että juhlakansa huutaisi vuosijuhlassa jo pääesiintyjälle we want more, silläkin uhalla että loppuillan suunnitellusta minuuttiaikataulusta lähdettäisiin lipsumaan… Eikä myöskään unohdeta vuosijuhlavastaavankin yllättänyttä upeaa Cevor Tikerpuun tulkintaa legendaarisesta Laulu Rovaniemelle -kappaleesta, jonka esityksen vuosijuhlamarsalkkamme ja laulunjohtajamme oli yllätyksenä suunnitelleet. 

Vuosijuhlien teema oli tänä vuonna ”Unelmista totta”, joka kuvasti jokaiselle juhlijalle ja vujutiimiläiselle omaa asiaa. Itselle teema toi mieleen ehdottomasti sen lähes kuuden vuoden takaisen juuri lukiosta päässeen Nellin, joka kirjoitti motivaatiolistalleen Artiklan vuosijuhlat, jotta voisi palata listaan samalla kun pakarat alkaisivat puutumaan pääsykokeisiin lukiessa. Kyseinen kuuden vuoden takainen Nelli ei olisi ikinä voinut uskoa olevansa itse päävastuussa juhlasta muutaman vuoden päästä. 

Koko juhla oli minulle, ja käsittääkseni koko vujutiimille yksi toteutunut unelma. Luulen myös juhlaan osallistumisen olevan toteutunut unelma jopa osalle juhlijoista, josta kertonee jotain se, että liput myytiin taas sekunneissa loppuun kideappin kautta. Toivoisin, että jokainen juhlasta kiinnostunut Artisti pääsisi kokemaan juhlan edes kerran, sillä niinkuin vuoden 2021 edeltäjänikin kirjoitti, näistä kemuista riittäisi kerrottavaa vaikka millä mitalla, mutta eihän niitä tarinoita varmaan edes uskoisi, jos ei itse tule katsomaan. En voi tässä kohtaa kuin kompata Aino-Kaisaa! 

Ja hei, eihän juhlan aihe lopu vuosijuhlaan, vaan kysymys kuuluu NÄR BÖRJAR?!?!? 

Nelli

Artiklan vuosijuhlavastaava 2023

Kuvat Teemu Holttinen ja Nelli Lappalainen

Fuksisyksy Artiklassa

Moro!
 
Meitsi on Aaron ja olen 1. vuoden opiskelija Lapin oikiksessa. Tulkaa mukaan kuuntelemaan mun fuksisyksyn tunnelmista!

Heinäkuun lopussa mietiskelin vielä, että mitähän sitä välivuoden aikana puuhaisi, kun ei opiskelupaikkaan vaikuttanut olevan enää varasijoilta mitään mahdollisuuksia. Sitten yhtenä aamuna pamahti sähköpostiviesti: ”Sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa Lapin yliopistosta.” Paikan vastaanottamista ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä olin haaveillut oikeustieteen opiskelusta pienestä pitäen.

Hetken asiaa prosessoituani päällimmäisenä ajatuksena oli, että milloin opinnot alkavat. Selvisi, että muutto Oulusta Rovaniemelle olisi edessä jo kolmen viikon kuluttua. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei pieni paniikki iskenyt! Pienestä kiireestä huolimatta asunnon löytäminen sekä muutto saatiin maaliin juuri ennen fuksihärdellin alkamista. En ollut täysin varma mitä odottaa tulevalta kolmiviikkoiselta mutta tiesin, että ainutkertainen ja unohtumaton kokemus oli luvassa kunhan uskalsi ennakkoluulottomasti lähteä kaikkeen mukaan.

Eihän se härdelli pettänyt! Tutorit ottivat fuksit avosylein vastaan. He auttoivat mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja olivat luomassa yhteishenkeä heti ensimetreiltä lähtien. Uusia tuttavuuksia tuli ovista ja ikkunoista. Ensimmäisinä päivinä nimimuisti ei ainakaan pysynyt menossa mukana. Onneksi aikaa oli kolme tapahtumantäyteistä viikkoa, mikä mahdollisti tiiviin fuksiporukan syntymisen ennen varsinaisten opintojen alkua.

Mieleenpainuvan härdellin jälkeen meidät fuksit päästettiin opintojen pariin. Tahti tuntui aluksi tiukalta mutta siihen tottui onneksi nopeasti. Myöhempien vuosikurssien opiskelijat pitivät myös huolta siitä, että kaikilla lähtee hommat rullaamaan. Opiskeluvinkeistä ja kannustamisesta ei nimittäin ollut pulaa! Koin myös, että uusista kurssikavereista oli paljon hyötyä. Härdellin luoma yhteisöllisyys näkyi siinä, miten kaikki auttoivat ja puskivat toisiaan parempiin suorituksiin. Kirjastossa vietetyt illatkin olivat huomattavasti mielekkäämpiä ja tehokkaampia parin lukutoverin kera!

Vaikka opinnot alkoivat vauhdilla, eivät ne päivät pelkäksi lukemiseksi muuttuneet. Arkea täydensivät Artiklan tarjoamat monipuoliset kerhot sekä tapahtumat. Ennakkoluuloni siitä, ettei Rovaniemelle olisi tekemistä on viimeistään nyt haudattu syvälle maan alle. Jos tylsistyttää tai lukeminen ei suju, tarjolla on mm. sählyn pelailua, neulontakerhoa ja torstaijoogaa.

Nyt, kun on ensimmäinen tentti ja muutama kuukausi opiskelija-arkea takana, voin sanoa, että klisee: ”fuksivuosi on elämän parasta aikaa” kuvastaa kokemaani täydellisesti. Uusi paikkakunta, uudet ystävät sekä uudet haasteet ovat olleet kombinaatio, joka on luonut ikimuistoisen syksyn. Kiikarit on kuitenkin nyt aika kääntää syksystä eteenpäin, sillä luvassa on Rovaniemen paras anti eli Lapin maaginen talvi.

Aaron Matikkala, ensimmäisen vuoden opiskelija

FUKSIKAPTEENIEN TERVEHDYS

Moikka! 

Mitä lämpimimmät onnittelut rankan kevään voittamisesta sekä kokeiden päihittämisestä! Keväinen luku-urakka on poikkeuksetta haastava ja vaatii suuria ponnisteluja. Jokainen teistä voi olla itsestään ylpeä selätettyään kevään haasteen, oli takana sitten ylioppilaskirjoitukset taikka pääsykokeeseen pänttääminen. 

Mikäli oikeustieteellisen tiedekunnan ovet eivät tänä vuonna auenneet, ei siitä kannata lannistua! On ymmärrettävää, että olo voi olla hyvinkin pettynyt. Tästä huolimatta ei muuta kuin katse eteenpäin. Välivuosi voi nimittäin olla odottamaton yllätys; ajanjakso, jolloin sinulle aukeaa mahdollisuus toteuttaa itseäsi! Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muiden unelmien jahtaamista, joille ei muuten välttämättä olisi koskaan tullut sopivaa hetkeä, tai sitten itsensä kehittämistä jollain elämän osa-alueella. Miksei kumpaakin! Välivuotta ei kannata ajatella varsinaisesti ”väliin” jäävänä vuotena, vaan nimenomaan mahdollisuutena elää ja kokea. Siihen kannattaa siis asennoitua avoimin mielin, vaikka kyse ei olisikaan välttämättä ensimmäisestä välivuodesta. Aikaa riittää ja omaa fuksisyksyä todellakin kannattaa odottaa! 

Jos puolestaan olet osa niitä onnekkaita, jotka lunastivat oman paikkansa Oikeustieteellisessä tiedekunnassa, odottaa sinua elämäsi syksy. Tapahtumarikkaan fuksisyksyn aikana pääset nauttimaan opiskelijaelämän riemusta; sinulle tulevat tutuiksi niin mielenkiintoiset luennot, lukuisat tapahtumat, kuin uudet opiskelijakaverisi ja vanhemmat tieteenharjoittajatkin. Pääset luomaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja kokemaan upeita seikkailuja! Fuksivuotesi aikana koet ikimuistoisia hetkiä ja luot ainutlaatuisia muistoja, joita vaalitaan vielä vuosikymmenien päästä! Näinpä hetkeä, jolloin omat bolognanpunaiset haalarit vedettiin jalkaan ensimmäistä kertaa, muistelevat allekirjoittaneet kaputkin erityisellä lämmöllä. 

Mikäli ensi syksynä aloitat opintosi Lapin yliopiston oikeustieteellisessä, pääset kokemaan kaiken tämän lisäksi myös Artiklan erinomaisen yhteishengen, joka on vertaansa vailla! Pidä varasi, sillä ainejärjestömme lukuisat tapahtumat ja aktiivinen matalan kynnyksen toiminta nappaavat sinut oitis mukaansa. Ennen kuin huomaatkaan, niin olet osa tätä upeaa yhteisöä. Artiklaan jokainen on tervetullut juuri omana itsenään! 

Syksy alkaa legendaarisella kolmen viikon Fuksihärdellillä, josta ei menoa tai meininkiä puutu. Härdelli on oivallinen seremonia, joka toivottaa uuden artistin mitä parhaimmin tervetulleeksi Rovaniemelle ja ennen kaikkea Artiklaan. Me fuksikapteenit, yhdessä tutorien kanssa olemme enemmän kuin valmiita johdattamaan juuri sinut artistimaisen elämäntyylin taitajaksi ja elämäsi ikimuistoisimpaan syksyyn! 

Syksyllä tavataan! 

Ava Huhtinen ja Samuel Mäkinen 

Fuksikapteenit 2023, Artikla ry.

Ajatuksia lukuprosessin loppusuorasta

Tervehdys arvon hakijat!

Valintakoepäivä on jo aivan nurkan takana ja raskas urakka siten pian ohi! Haluaisin sen johdosta jakaa muutamia ajatuksia oman pääsykoekevääni loppuvaiheista. Valintakokeiden lukuprosessilla testataan yhtäältä hakijoiden akateemisia valmiuksia mutta toisaalta myös henkistä kestävyyttä. Rajattu lukuaika yhdistettynä siihen, kuinka tarkkaa osaamista pääsykoe vaatii, luo tilanteen, jossa yksikään hakija ei voi osata kaikkea materiaalia ulkoa. Hakijan on siis siedettävä tiettyä epävarmuutta, jonka luoma paine saavuttaa huippunsa viimeisinä päivinä ennen pääsykoetta. Ei ole siis ollenkaan harvinaista, että tällöin hakijan usko omaan tekemiseen voi romahtaa – tai vähintäänkin se horjuu.

Näin kävi myös itselleni kolmantena hakukeväänä, lauantaiaamuna kaksi päivää ennen pääsykoetta. Havahduin siihen, että olin jättänyt erittäin keskeisiä osioita Oikeus ja julkisuus – kirjasta vähälle huomiolle. Epävarmuus ja pelko valtasivat mieleni – mitä jos juuri liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä kysyttäisiin yksityiskohtaisesti tulevana maanantaina? Ajattelin, että peli on menetetty. Aika ei enää riitä. Unelma oikiksesta näytti murenevan silmieni edessä. Olin jälleen epäonnistunut.

Edellisistä hakukerroista viisastuneena tiesin, ettei tuleen kuitenkaan saa jäädä makaamaan. Lähdin yksiöstäni hetkeksi ulos nollatakseni tilanteen.  Kuulokkeet korvilla pyrin rauhoittamaan mieleni. Tiedostin, etten ole epätoivossani ainoa ja että kaikki kohtaavat vaikeuksia pääsykoekevään aikana. Ajattelin, että juuri tällaisissa hetkissä ratkaistaan, olenko se juuri minä, joka tänä keväänä onnistuu pääsemään yliopistoon. Tästä sisuuntuneena keräsin itseni, palasin lukupisteelleni ja päätin, etten anna periksi.

                                                                                       Henkisen kovuuden ohella on mielestäni fiksua osata myös olla itselleen armollinen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olin sopinut itseni kanssa, että päätän lukemisen viimeisenä lukupäivänä tasan klo 17.00, jonka jälkeen pyrin rentoutumaan tulevaa suoritusta silmällä pitäen. Vaikka tuon määräajan lähestyessä tuntui, että kerrattavaa olisi vielä vaikka kuinka paljon, suljin tietokoneen ja lähdin lähipizzerian kautta nauttimaan ilta-auringosta. Suurin työ oli tässä vaiheessa jo tehty ja nyt edessä oli vain oman osaamisen todistaminen.

Itse pääsykoepäivän aamuna jännitys oli huipussaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Jännityksen voi – ja kannattaakin – kääntää kuitenkin hyödyksi. Ammattiurheilijat ja heidän valmentajansa usein sanovat, että pieni jännitys auttaa urheilijaa saavuttamaan huippusuorituksen. Pääsykoetilannetta voi mielestäni perustellusti verrata urheilijan kisatilanteeseen, jossa on näytettävä mihin kykenee. Jännitys on siis hyvä asia, sillä se auttaa hakijaa pääsemään oikeanlaiseen moodiin ennen koetilannetta.

On vaikea kuvailla sitä fiilistä, kun läppärini näytöltä sain vihdoin heinäkuussa lukea, että minulle tarjotaan opiskelupaikkaa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta. Hakuvuosien aikana opiskelupaikan saaminen oli tuntunut ajoittain mahdottoman kokoiselta haasteelta enkä tuonakaan hakukeväänä uskonut sisäänpääsymahdollisuuksiini. Kun vihdoin tämä tavoite kuitenkin realisoitui, tunsin suurta kiitollisuutta ja helpotusta. Hauskinta tässä kaikessa oli se, ettei pääsykokeessa lopulta kysytty mitään liikesalaisuuksista, joita olin tuona turmiollisena lauantaina päntännyt päähäni.

Paljon tsemppiä valintakokeeseen ja hyvää kesää jokaiselle hakijalle!

-Voitto, vuoden 2021 fuksi

Oikkarina politiikassa

Oikeustieteellinen koulutus tarjoaa hyvän perustan poliittiselle uralle. Koulutuksen avulla oppii hahmottamaan oikeusvaltion rakenteita ja soveltamaan lakia käytännössä. Lisäksi koulutus kehittää analyyttistä ajattelua ja taitoa käsitellä laajoja ja monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Poliitikkoina toimiikin useita juristitaustaisia ihmisiä.

Koulutuksen tuoma hyöty vaihtelee sen mukaan millä päätöksenteon tasolla työskentelee. Toimin itse opiskelujen ohella kotikunnassani kaupunginvaltuutettua ja itselle erityisesti hallintolain ymmärtämisestä on ollut valtavasti hyötyä. Kunnissa toimivat luottamushenkilöt käyttävät merkittävää julkista valtaa ja päätösten tulee aina olla lainmukaisia. Valtakunnan tasolla kansanedustajien juridisen osaamisen tärkeys tulee vielä vahvemmin esiin, sillä he ovat vastuussa lakien säätämisestä.

Opintojen yhdistäminen politiikkaan on sujunut varsin kivuttomasti. Yliopistossa ja erityisesti oikiksessa ei ole vastaavaa läsnäolopakkoa kuin lukiossa. Käytänteissä on toki kurssi- ja koulukohtaisia eroja, mutta yleisesti voisi todeta, että läsnäolopakollisia opintoja on vähemmän. Näin ollen opintojen ja politiikan yhdistäminen on varsin helppoa, kun voi itse päättää milloin opiskelee.

Poliittiset vaalit muodostavat edelliseen pienen poikkeuksen. Olin nimittäin ehdolla viime kevään eduskuntavaaleissa, jotka ovat jokaiselle ehdokkaalle iso ja aikaa vievä puristus. Vaalien alla opinnot oli pakko laittaa hetkeksi tauolle, jotta työmäärän alla jaksoi pitää itsestään huolta.

Poliittisen päätöksenteon ympäriltä löytyy myös valtavasti erilaisia työtehtäviä, jotka eivät perustu vaaleissa saatuun luottamukseen ja joissa ei tarvitse esiintyä julkisuudessa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on tarjolla valtavasti erilaisia ja mielenkiintoisia asiantuntijatehtäviä valtakunnan politiikan tarjoamista mahdollisuuksista puhumattakaan.

Lopuksi haluan kannustaa jokaista tulevaa ja jo valmistunutta juristia mukaan politiikkaan. Kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tarvitaan oikeuden ammattilaisia ja oikeudenmukaisuuden Suomen rakentajia.

Roope Rantala

Miltä käytännön opiskelu oikiksessa näyttää?

Pääsykokeiden luku-urakan ollessa käynnissä opiskellaan päivittäin tunteja hiki hatussa kohti omaa unelmaansa. Millaista opiskelu sitten on yliopistossa oikikseen päästessään? Tähänkin kysymykseen on useita eri vastauksia, mutta avaan esimerkinomaisesti omaa mahdollista viikkoani oikeustieteellisessä. Opiskelutyyli saattaa omalla kohdallani vaihdella eri kursseilla sen mukaan, millainen suoritettava lopputentti on, kuinka paljon luentosarjoja siihen kuuluu sekä muut tekijät, kuten oppimispäiväkirjojen, oikeustapausten ja ryhmätöiden suorittaminen.

Yleisesti ottaen itselleni on jäänyt kuulopuheiden sekä muissa tiedekunnissa opiskelevien ystävieni kautta se käsitys, että oikiksessa opiskelu on kokonaisuudessaan paljon itsenäisempää kuin muualla. Tähän vaikuttaa ensinnäkin kurssikirjallisuus, jonka yhteenlaskettu sivumäärä voi olla lähemmäs tuhat sivua. Luennot ovat luotu hahmottamaan suurempaa kokonaisuutta sekä oppimisen tueksi, mutta suurin työ tehdään kirjastossa omatoimisella lukemisella. Toiseksi oikeustieteellisessä opiskelu ei sisällä yhtä paljon ryhmätöitä tai käytännön tekemisen kautta saatavaa oppia, kuin muilla aloilla saattaa olla.

Tavallisesti yhteen kurssiin, esimerkiksi keväällä suorittamaani rikos- ja prosessioikeuden kokonaisuuteen, kuuluu itsenäisen opiskelun lisäksi oikeustapausharjoitus sekä eri aihealueiden luennot ennen lopputenttiä. Oma opiskeluni jakautuu tasaisesti viikolle, sillä tykkään pitää viikonloput vapaina opiskelusta. Lähempänä tenttiä myös viikonloput saattavat mennä nenä kiinni tenttikirjallisuudessa.

Yleensä ensimmäinen viikko opiskelusta menee kurssin aiheen hahmottamiseen ja sen perusteiden opiskeluun. Luentojen ohella aika menee kirjastossa opiskellen. Itse olen pitänyt tavasta lukea perehtyä luennolla käytäviin asioihin jo ennen luentoja, jolloin luennoilla käytävät asiat eivät tule täysin uutena asiana. Luentojen jälkeen on hyvä paneutua kurssikirjallisuudessa luennolla käytyihin asioihin kertausmielessä. Luennot keskittyvät yleensä kurssin alkupäähän, jolloin loppuosa kurssista voi olla hyvinkin läheistä vierailua kirjaston penkkien kanssa, jonne menemme yleensä yhdessä ystävieni kanssa. Jos kyseessä on paperille tehtävä salitentti, tulee asiat painaa tarkemmin muistiin, kun taas etänä Moodlessa tehtävissä tenteissä tärkeämpänä asiana itse näen kokonaisuuksien hahmottamisen sekä eri asioiden tarkemman soveltamisen tenttitilanteessa. Läpikäymäni esimerkki opiskelusta toteutui esimerkiksi jo mainitun rikos- ja prosessioikeuden kurssin aikana. Tentti suoritettiin etänä, joten kiinnitin enemmän huomiota soveltavampiin asioihin, sillä näissä tenteissä ei yleensä tarvitse kirjoittaa täysin kirjasta löytyvää esseen muotoista vastausta, koska kirjat ovat käytössä tentin aikana.

Mukavaa vaihtelua opiskeluun tuovat oikeustapausharjoitukset, jotka yleensä suoritetaan ryhmätöinä. Näissä harjoituksissa ryhmälle jaetaan oikeustapaus, joka täytyy ratkaista itse. Hyvin usein tähän kuuluu sen esittäminen muiden ryhmien edessä sekä opponointi. Opponoinnilla tarkoitetaan ryhmän työn kriittistä arviointia sekä palautteen antamista sen suorittamisesta. Oikeustapaukset muotoillaan usein niin, että tiettyjä asioita jätetään hieman avoimeksi, jotta puolesta ja vastaan argumentointia tapahtuisi työn ohessa. Kuitenkin niin sanottu oikea vastaus on löydettävissä tapauksen tutkimisen ja lakien soveltamisen avulla. Kuten jo mainittua, oikeustapauksissa kirjallisuuden pänttäämisen voi jättää suosiolla vähemmälle ja keskittyä tapauksen ratkaisemiseen ystävien kanssa lakia sekä oikeuskirjallisuutta soveltamalla.

Tässä hieman osviittaa siitä, millaista opiskelu voi olla sen jälkeen, kun kesällä opintopolkuun kilahtaa viesti opiskelujen alkamisesta. Tsemppiä kaikille kanssaopiskelijoille sekä pääsykokeeseen valmistautuville!

- Julius

Vaihto-opiskelu Saksassa 

 

Mun pitkäaikainen haave kävi maaliskuussa toteen, kun aloitin vaihtoseikkailuni Saksassa. Hain pelkästään Saksassa oleviin kohteisiin, sillä Saksa kiinnosti minua maana eniten ja voisin kuvitella asuvani täällä joskus pidempäänkin, eli siksi muihin maihin hakemista en oikeastaan paljoa edes miettinyt. Saksassa oli useampia kohteita, joihin hakea, mutta ykköshakukohteekseni valikoitui Gießen, koska kuulin, että se on kiva, pienempi opiskelijakaupunki. Itse tykkään vierailla suuremmissa kaupungeissa, mutta sellaisessa asuminen ei tuntunut ainakaan tällä hetkellä omalta, joten päätin hakea Gießeniin vaihtoon ja en ole katunut. Ainoastaan pari ensimmäistä päivää menivät vähän huonommissa fiiliksissä, sillä en vielä ollut päässyt tutustumaan kehenkään ja kaupunki tuntui todella vieraalta. Pian meillä kuitenkin alkoi vaihto-opiskelijoiden orientaatio, johon kuului erilaisia aktiviteetteja sekä kielikurssi. Orientaatiojakson paras osuus oli kuitenkin se, että sen aikana pääsin tutustumaan ihaniin ihmisiin. 

Ennen kuin tulin tänne, mua varoiteltiin siitä, että Saksassa opiskelu voi olla paljon vaativampaa, kuin Suomessa, eli se hieman jännitti. Onneksi taisin valita itselleni sopivat kurssit, sillä kurssien työmäärä on mielestäni ollut pienempi verrattuna vastaaviin kursseihin Suomessa. Eniten työtä vaatii kielikurssit, sillä haluan oppia saksaa täällä ollessani hyvin. Kurssit oikeustieteiden tiedekunnasta taas käsittelevät kansainvälistä oikeutta, enimmäkseen ihmisoikeuksia ja humanitääristä oikeutta. Nämä aiheet kiinnostavat itseäni kovasti ja olen iloinen, että pääsen opiskelemaan niiden parissa täällä ollessani. Suomessa opiskellessa olen tottunut massaluentoihin, mutta täällä kurssit ovat usein ”seminaareja”, joissa on tarkoitus keskustella yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa professorin kanssa. Tämä oli alkuun hieman vierasta, mutta toisaalta taas todella kiva malli käydä luennon aihetta läpi. Lisäksi kurssien suoritusmuoto on täällä hieman vapaampi, riippuen siitä, haluaako kurssista arvosanan vai ainoastaan hyväksytty-merkinnän.

Tämä hieman yllätti, kun olen aiemmin tottunut siihen, että Suomessa kurssin alussa kerrotaan kaikki kurssin suoritusmuodot ja kaikki on tehtävä suoritusmerkinnän saamiseksi. Luentoja minulla on suhteellisen vähän, vain kolme kertaa viikossa ja jokainen luento kestää kaksi tuntia. Tämän päälle saksan iltakurssi kaksi kertaa viikossa. Tämä sopii itselleni todella hyvin sillä ei tarvitse käyttää kaikkea aikaa opiskeluun, vaan pääsee nauttimaan täysillä siitä omasta vaihtokokemuksesta.  

Vaihdossa parasta on ne kaikki ihanat ihmiset, joihin olen täällä tutustunut. Meidän Erasmus-porukka on todella tiivis ja tapaamme säännöllisesti. Paikallinen vaihtarijärjestö järjestää kaikenlaista ohjelmaa vaihto-opiskelijoille, kuten viikoittaisia illanistujaisia, peli-iltoja, retkiä läheisiin kaupunkeihin jne.

Lisäksi olen saanut paljon sellaisia ystäviä, joiden kanssa on kivaa viettää aikaa myös vapaa-ajalla. Vaihtareiden keskellä yksi parhaimmista asioista on se, että pääsee oppimaan paljon asioita muista maista ja kulttuureista. Todella moni on ollut myös kiinnostunut Suomesta ja koska olen ainoa vaihtari Suomesta täällä, olen päässyt kertomaan muun muassa paljon Lapin talvesta, poroista ja revontulista. 

Jos mietit yhtään vaihtoon lähtemistä, suosittelen ehdottomasti. Itseäni jännitti kovasti lähteä ja tänne tullessani alussa mietin, että miten tästä selviää ja alussa olinkin melkein varma, että lähden takaisin Suomeen. Onneksi jäin tänne. Olen niin onnellinen, että uskalsin lähteä toteuttamaan tätä unelmaa.  

Jos vaihtoon liittyviä kysymyksiä tulee, saa tulla laittamaan viestiä Instagramissa @oikisjenna ja vastailen mielelläni 

 

<3 Jenna