Vuoden 2024 Fuksikapteenien tervehdys

Hei! 

Sydämelliset onnittelut menestyksellisestä suoriutumisesta kokeissa! Kevään lukurumba on aina vaativa ja edellyttää suurta sitoutumista. Sen vuoksi jokainen sen läpikäynyt saa olla hirmuisen ylpeä itsestään, oli kyseessä sitten ylioppilaskirjoitukset tai pääsykokeet.  

Jos oikeustieteellisen tiedekunnan ovet eivät kuitenkaan tänä vuonna avautuneet, ei se ole syytä lannistua! Hetkelliset pettymyksen ja tyhjyyden tunteet ovat normaaleita, enemmän kuin sallittuja tunteita, mutta kun suurimmasta tuskasta on päästy yli, on aika katsoa asian hyviä puolia. Välivuosi voi yllättää positiivisesti; se tarjoaa tilaisuuden toteuttaa itseäsi! Välivuosi on loistava ajanjakso lähteä tekemään asioita, joihin ei aiemmin elämässä ole ollut aikaa tai joita ei opintojen alettua pysty samalla tavalla tekemään. Välivuotta ei kannata ajatella "väliin jäävänä”, vaan elämänkokemuksia tarjoavana mahdollisuutena. Koe jotain ikimuistoista, opi itsestäsi uusia asioita ja nauti elämästä! Kaikelle on aikansa ja paikkansa ja kaikki tapahtuu syystä. Siihen on uskottava, vaikka välillä se onkin haastavaa. Sinun aikasi tulee vielä, se on varmaa, kunhan olet valmis tekemään ahkerasti töitä unelmasi eteen! Jokainen Artisti voi kertoa sinulle, että Fuksisyksy ja opintojen aloittaminen on kaiken sen odotuksen ja työn arvoista. Tärkeintä on, ettet luovuta. 

Jos taas kuulut niihin onnellisiin, jotka saivat opiskelupaikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa, edessäsi on unohtumaton Fuksisyksy ja tulevat opiskeluvuodet. Opintojen alkaminen ja sen mukanaan tuomat uudet kuviot jännittävät varmasti monia. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä tuleva Fuksisyksy tempaisee sinut nopeasti mukaansa ja tulet varmasti löytämään ajan kanssa oman paikkasi. Tapahtumarikkaan syksyn aikana pääset kokemaan opiskelijaelämän parhaat puolet: sinulle tulee tutuksi niin mielenkiintoiset luennot, lukuisat tapahtumat kuin uudet opiskelijakaverisi ja vanhemmat tieteenharjoittajat sekä pääset luomaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja kokemaan upeita seikkailuja. Itse opinnot lähtevät varmasti rullaamaan omalla painollaan, joten niistä ei kannata ottaa suurta stressiä, vaikka alkuun vähän jännittäisikin tarttua tenttikirjoihin. Alkava elämänjakso tulee olemaan ikimuistoista aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti! Tämä kaikki tuntuu vielä erityisen hyvältä, kun saat kunnian vetää bolognanpunaiset haalarit yllesi. 

Jos aloitat opintosi Lapin yliopiston oikeustieteellisessä, olet erityisen onnekas. Et pelkästään ole päässyt sisään oikeustieteelliseen, vaan lisäksi tulet pääsemään osaksi Artiklan ainutlaatuista ja lämminhenkistä yhteisöä sekä pääset kutsumaan itseäsi Artistiksi! Et huomaakaan, kun ainejärjestömme monipuoliset tapahtumat ja matalan kynnyksen toiminta ovat tempaisseet sinut mukaansa. Voimme taata sinulle, että tunnet kuuluvasi tähän rakkaaseen yhteisöömme nopeammin kuin huomaatkaan. Artiklaan jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on! 

Syksy Rovaniemellä käynnistyy elokuun puolivälissä legendaarisella kolmen viikon Fuksihärdellillä, jossa riittää vilinää ja vilskettä. Härdelli on loistava tilaisuus saattaa uudet Artistit opiskelijaelämän pyörteisiin ja toivottaa jokainen lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle ja Artiklaan. Me Fuksikapteenit ja Tutorit olemme valmiina opastamaan sinut artistimaisen elämäntyylin saloihin ja tekemään syksystäsi ikimuistoisen! 

Syksyä innolla odottaen, 

Fuksikaput Oskari & Sanni 

 

Reittini oikeustieteelliseen

Matkani oikeustieteelliseen alkoi talvella 2021. Halu suurempaan muutokseen elämässä sai miettimään, olisiko nyt viimein aika hakea alalle, joka on monta vuotta kiinnostanut, eli oikeustieteelliseen. Ylioppilaskokeista olikin vierähtänyt jo kymmenisen vuotta, eivätkä arvosanat olleet niin sanotusti kovinkaan kilpailukykyisiä todistusvalinnassa, joten reitiksi valikoitui se monen ihmisen valmiiksi pelottelema tie: valintakoe.

Niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, joten aloitin urakkaan valmistautumisen hyvissä ajoin jo talvella. Valintakoe 2022 oli siis ensimmäinen hakukerta itselleni, joten esimerkiksi oikeustieteellisen vastaustekniikka oli minulle käsitteenä täysin uusi. Tiesin, että kaikki apu olisi tarpeen kevään koettaessa, ja aloin tutkia millainen on valmennuskurssi tarjonta nykyään. Niitä tosiaan löytyikin paljon, eri mittaisia ja eri hintaisia. Artiklan kurssi valikoitui hyvän palautteen takia, ja iltaluennot osuivat hyvin yksiin omien aikataulujeni kanssa. Itse luku-urakan aikana luennot sopivasti ”rikkoivat” lukupäiviä, eli ne toimivat mielekkäänä vaihteluna varsinaiselle lukemiselle. Lisäksi koin hyödylliseksi kurssiin sisältyvän harjoituskokeen, jossa pääsi harjoittelemaan monivalinta- sekä oikeustapaustehtäviä. Vaikka valmennuskurssit eivät ole avain tiedekuntaan pääsemiselle, arvioisin, että rahoille todellakin saatiin vastinetta.

Talvi tuli ja talvi meni, ja viimein saapui päivä, kun valintakoemateriaali julkaistiin. Halusin ehdottomasti kirjat fyysisenä, mutta nämä saapuivat vasta muutama päivä myöhemmin kuin sähköinen materiaali. Muuten kirjojen osalta ei ollut mitään normaalista poikkeavaa, kolme noin sadan sivun mittaista kirjaa eri oikeudenaloilta kuten aiempinakin vuosina. Ympäristöoikeuden kirja oli ainut, joka ei ole ollut valintakoemateriaalina uudessa valtakunnallisessa yhteishaussa, ja se osoittautui itselleni haastavimmaksi palaksi tänä vuonna. Lisäksi itse valintakokeessa sain ympäristöoikeuden kysymyksistä vähiten pisteitä, vähemmän kuin esimerkiksi aineistotehtävistä.

Koska kalenteri oli tyhjennetty jo hyvissä ajoin ennen kirjojen julkaisemista, sain aika rauhassa käyttää nämä neljä viikkoa keskittyen vain olennaiseen. Lukeminen sujui ilman suurempia vaikeuksia, mindmapit ja muistiinpanojen tekeminen on taas itselleni täyttä hepreaa. Onkin tärkeää löytää se itselleen toimivin tapa opiskella. Aikaa ei kuitenkaan ole kuin se hieman yli neljä viikkoa, joten huonoksi havaittua tapaa ehtii korjaamaan. Harjoituskokeen pisteiden saavuttua oli tulokset aika musertavia, tarkalleen ottaen musertavan huonoja, ja syntyi epätoivo. Miten ehdin kahdessa viikossa tehdä muutoksia, ettei itse valintakoe menisi täysin penkin alle? Muutin sen verran opiskelutapojani - jätin pois kaiken aikaa vievän puuhastelun, jotka eivät vieneet minua kohti tavoitettani. Toivoin että tämä riittäisi. Lisäksi yritin koko kuukauden pitää mahdollisimman hyvin kiinni myös normaaleista rutiineista, harrastuksista, ystävien tapaamisista, syömisestä ja nukkumisesta. Asioiden liiallisella stressaamisella ja murehtimisella on varmasti tuhottu monta valintakoekevättä, joten myös itsensä armahtaminen ja taukojen pitäminen nousi itselläni merkittäväksi taidoiksi varsinkin viimeisinä viikkoina.

Valintakoepäivä. Paljon hermostuneita ihmisiä saapui yliopistolle itseni lisäksi. Oli tullut aika suorittaa ja mitata omaa osaamista oikein toden teolla. Kokeen alkaessa laitoin silmät kiinni, hengitin muutaman kerran syvään ja aloin tekemään annettuja tehtäviä. Neljä tuntia menikin erittäin nopeasti, ja yliopistolta lähtiessä ajattelin, että se meni ihan hyvin. Toisaalta kun hakukerta oli itselleni ensimmäinen, minkäänlaista vertailupohjaa ei ollut, mikä oli esimerkiksi hyvä tai mikä huono suoritus. Seuraavat kuusi viikkoa tuloksia odotellessa olikin varsin piinaavia. Paikka Lapin yliopistoon aukesi kuitenkin selvillä pisteillä. Olin onnistunut.

Loppukesä menikin sitten niin kuin siivillä, muutot ja muut asiat ehti hoitamaan alta pois ennen kuin alkoi itse opiskelu tiedekunnassa. Orientaatioviikoille mahtui paljon tapahtumia, joissa tapasi muita tiedekuntaan valittuja sekä omia tutoreita. Paljon saman henkistä porukkaa siis, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Kun varsinainen oikeustieteen opiskelu alkoi, oli helppo huomata, että valintakoe ja siihen lukeminen testaa ennen kaikkea hakijoiden soveltuvuutta alalle. Pääpaino opiskeluissa on pysynyt itsenäisessä lukemisessa, jota rikkovat luennot, kirjalliset työt sekä ryhmätyöt. Luettavaa löytyy kyllä jokaiselle päivälle, eikä kukaan ole patistamassa työskentelemään, jolloin siitä on silloin tällöin helppo lipsua. Mutta itsenäisen opiskelun myötä korostuu myös vapaus. Töitä ei tehdä täällä kello kaulassa eikä sidottuna tiettyyn paikkaan. Vanhalle kotikunnalle matkustaminen on helppoa, kun luentojen välillä on viikko taukoa ja sähköinen materiaali kulkee kannettavan tietokoneen mukana. Opinnot ovat kuitenkin vasta aluillaan, joten paljon uuttakin on varmasti tulossa.

Lopuksi on kysyttävä, oliko uhka vai mahdollisuus muuttaa porojen keskelle Lappiin näin kolmenkympin kynnyksellä? Ehdottomasti mahdollisuus, johon kannatti tarttua. Lapin rentous ja oikeustieteen opiskelu ovat saaneet minut varmistumaan, että tämä on minun juttuni. Täältä ei ole kiire pois.

Niko Kyllinen

Vuoden 2022 fuksi

Fuksikapteenien tervehdys

Moikka!

Lämpimimmät onnittelut rankan kevään voittamisesta sekä kokeiden päihittämisestä! Keväinen luku-urakka on poikkeuksetta haastava oli takana sitten ylioppilaskirjoitukset taikka pääsykokeeseen pänttääminen, joten joka ikinen saa olla itsestään ylpeä nämä selätettyään. 

Vaikka oikeustieteellisen tiedekunnan ovet eivät olisi tänä vuonna auenneet, ei siitä kannata lannistua. Välivuosi voi olla elämäsi yllätys; ajanjakso, jolloin aukeaa mahdollisuus toteuttaa unelmia, joille ei muuten välttämättä olisi koskaan tullut sopivaa hetkeä. Siksi välivuoteen kannattaa asennoitua avoimin mielin, kokeilla uusia asioita ja kerätä ainutlaatuisia elämyksiä. 

Jos kuulut niihin onnekkaisiin, jotka lunastivat paikkansa oikeustieteellisessä tiedekunnassa, odottaa sinua elämäsi syksy. Tapahtumarikkaan fuksisyksyn aikana pääset nauttimaan opiskelijaelämän riemusta; sinulle tulee tutuksi niin mielenkiintoiset luennot, lukuisat tapahtumat kuin uudet opiskelijakaverisi ja vanhemmat tieteenharjoittajat sekä pääset luomaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja kokemaan upeita seikkailuja. 

Fuksivuotesi aikana luot uusia ystävyssuhteita, koet ikimuistoisia hetkiä ja luot ainutlaatuisia muistoja, joita vaalitaan vielä vuosikymmenien päästä! Näinpä hetkeä, jolloin omat bolognanpunaiset haalarit vedettiin jalkaan ensimmäistä kertaa muistelevat allekirjoittaneetkin erityisellä lämmöllä.

Mikäli ensi syksynä aloitat opintosi Lapin yliopiston oikeustieteellisessä, pääset kokemaan kaiken tämän lisäksi myös Artiklan erinomaisen yhteishengen, tapahtumat ja toiminnan, mihin on erittäin helppoa liittyä mukaan. Artiklaan jokainen on tervetullut omana itsenään! 

Syksy alkaa legendaarisella kolmen viikon fuksihärdellillä, josta ei menoa ja meininkiä puutu, ja joka toivottaa uuden artistin mitä parhaimmin tervetulleeksi Rovaniemelle ja Artiklaan. Me fuksikapteenit olemme enemmän kuin valmiit johdattamaan juuri sinut artistimaisen elämäntyylin taitajaksi ja elämäsi ikimuistoisimpaan syksyyn!

Syksyllä tavataan!

Sini Hattuniemi ja Santeri Määttä

Fuksikapteenit 2022, Artikla ry.

Toisenlainen tie oikikseen

Vaikka tämän kirjoittaminen tuntuu vuoden opiskelujen takana ollessa vähän absurdilta, valmistuttuani lukiosta kaksi vuotta sitten ei oikeustieteen opiskelu ollut ollenkaan senhetkisellä tavoitelistallani; olin nimittäin päättänyt täysin haudata pitkäaikaisen oikisunelmani ja lukion aikana vakaasti todennut haluavani opiskella jotain ”erikoisempaa”: muotisuunnittelua yksityisessä yliopistossa Etelä-Korean Soulissa, johon olin ihastunut lukioaikana matkusteltuani siellä useaan kertaan.

Korealaiseen yliopistoon hakiessa tärkeintä olivat yksinkertaisesti hyvät arvosanat eikä itse aineilla ollut juuri väliä, ja tiesin voivani lähteä tavoittelemaan hyviä tuloksia aineista, jotka kiinnostivat itseäni eniten - nämä olivat omalla kohdallani yhteiskunnallisia aineita, joiden puhuttiin olevan yhtä tyhjän kanssa suomalaisessa todistusvalintajärjestelmässä, joka korostaa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita myös yhteiskunnallisille aloille hakiessa. Koska olin kuitenkin päättänyt lähteväni opiskelemaan ulkomaille, en juurikaan miettinyt ainevalintojani todistusvalinnan kannalta, ja itse asiassa luulinkin jopa vuoden 2021 kevääseen - eli omaan hakukevääseeni - asti, etten olisi voinut päästä todistuksellani mihinkään oikeustieteelliseen ainevalintojeni takia.

Kesä 2020 tuli ja meni, ja syksyllä matkustin innoissani Souliin opiskelemaan korean kieltä unelmayliopistoni kieli-instituuttiin. Instituutin kurssit toimivat ikään kuin kiihdytyskaistana korealaiseen yliopistoelämään - vaikka ne järjestettiinkin tuolloin etäyhteydellä pandemian takia, vastasi niiden tahti ja intensiteetti pitkälti varsinaista tutkinto-opiskelua, ja mahdollisti opiskeluelämän kokeilun Koreassa ilman sitoutumista tutkinto-ohjelmaan.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan upea; sain uusia ystäviä eri puolilta maailmaa, tein korean kielestä yhden tulevaisuuden työkielistäni ja vietin vapaa-aikani kokien kaikkea, mitä Soulilla oli ihmiselle tarjota. Samalla yksin 19-vuotiaana toiselle puolelle maailmaa muuttaminen ilman vaihto-ohjelman tai muun vastaavan tukea tuntui tehneen juuri lukiosta päässeestä naiivista teinistä muutamassa kuukaudessa itsenäisen aikuisen.

Alkukeväästä 2021 aloin kaiken henkisen kasvun myötä kuitenkin ensimmäistä kertaa myös kyseenalaistaa unelmaani muotisuunnittelun opiskelusta. Aikani Koreassa ja koronapandemia olivat näyttäneet minulle niin muotialan kuin maailman tulevaisuuden epävakauden sekä ymmärryksen siitä, ettei elämästä tulisi missään vaiheessa helpompaa valitsemallani tiellä - tulisin aina olemaan altavastaajana ulkomaalaisena opiskelijana ja lopulta työnhakijana, enkä edes tiennyt halusinko asua vuosikausia Koreassa. Lisäksi aloin kyseenalaistaa alavalintaani; kannattiko niin ihanasta harrastuksesta tehdä itselleen uraa ja mahdollisesti pilata sitä kohtaan kokemani intohimo?

Lopulta pienehkön hermoromahduksen tuloksena päädyin eräänä helmikuisena yönä tekemään Excel-taulukon, johon laskin ensimmäistä kertaa omat todistuspisteeni eri aloille, ja aloin selvittää, minne itseäni kiinnostavista aloista ne riittäisivät, ja huomasin oikiksen pistävän silmään aina vain uudestaan. Tuli ilmi, että päästyäni kokemaan ulkomailla asumisen ja opiskelun, en enää kokenut kaipaavani sitä sen enempää, ja lopulta oikeustieteen opiskelu oli ollut paljon pitkäaikaisempi unelmani, jonka olin vain luullessani sisäänpääsyn olevan minulle mahdotonta pyrkinyt tukahduttamaan mieleni syövereihin.

Selvittäessäni aikaisempia pisterajoja olikin minulle täysi shokki, että olisin edellisenä vuonna päässyt täysin ei-matemaattis-luonnontieteellisellä todistuksellani jopa kahteen oikeustieteelliseen, joista lopulta Lapin yliopisto oli ehdoton valintani yhteishakua tehdessä. Kukaan ei ollut nimittäin kertonut minulle sisäänpääsyn olevan mahdollista myös todistuksella, joka koostuu tarkasti pisteiden osalta taktikoitujen aineiden sijaan niistä, jotka olivat omia mielenkiinnonkohteitani.

Sisäänpääsyn koitettua sekä myöhemmin fuksihärdellin ja opintojen alettua tiesin tehneeni oikean valinnan kyseenalaistettuani aiemmin sen, mitä todella tahdoin elämältäni. Jos olisin tiennyt sisäänpääsyn olleen minulle mahdollista todistuksella jo aiemmin, olisin saattanutkin hakea jo edellisenä vuonna, mutta tällöin en olisi päässyt kokemaan kaikkea välivuoden minulle tuomaa henkistä kasvua, jota jälkikäteen en missään tapauksessa korostaa liikaa. Tämän vuoksi olenkin iloinen ja ylpeä omasta tiestäni oikikseen, ja toivonkin kaikkien olevan yhtä lailla ylpeitä omista reiteistään, oli niissä sitten joitakin mutkia tai ei.

Siispä jo etukäteen mahdollisesti välivuodelle jääville, sen pitämistä miettiville tai oikikseen haluamisesta epävarmoille voin kertoa, ettei välivuosi (tai useampikin!) missään tapauksessa ole negatiivinen asia; se on monen muun ohella mahdollisuus itsenäistyä sekä tutkia omia kykyjään ja toiveitaan sekä sitä, mitä todella haluaa elämältään. Joskus välivuosi voi todistaa, että jokin aiemmin menetetty unelma tietystä alasta on mahdollista saada takaisin pienellä itsetutkiskelulla ja maailmaa näkemällä, kuten minun kohdallani kävi.

Aurora Metsä

Vuoden 2021 fuksi

Kavereita etsimässä

Olen aina ollut kova stressaamaan ja jännittämään asioita. Siksi ei ollutkaan yllätys, että melkeinpä heti, kun sain tietää opiskelupaikan saamisesta, aloin jännittämään sitä, saanko kavereita uudelta paikkakunnalta ja yliopistosta. Tämä saattaa kuulostaa joidenkin korvaan hassulta ja turhalta jännityksen aiheelta, mutta itseäni jännitti ajatus uusiin ihmisiin tutustumisesta. Minulla on aina ollut kavereita ja olen luonteeltani sosiaalinen, mutta jostain syystä kavereiden saaminen stressasi minua erittäin paljon. Siksi päätinkin heti ryhtyä tuumasta toimeen.

Sain muutaman kaverini kautta kuulla, että eräs heidän tuttunsa oli myös päässyt opiskelemaan Lapin yliopistoon oikeustieteitä. Hetken jahkailtuani uskalsin pistää Instagramissa kyseiselle henkilölle viestiä. Tämä kannatti, sillä nykyään tämä henkilö on yksi parhaimmista kavereistani. Hän oli itsekin iloinen laittamastani viestistä ja viestittelimme todella paljon opiskelujen aloittamisesta. Sovimme lähes heti, että menemme yhtä matkaa ensimmäiseen tapahtumaan ja kävelemme yhdessä ensimmäisenä päivänä yliopistolle. Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, joten pääsemme kulkemaan junamatkoja yhdessä. Minun on vieläkin vaikea käsittää, kuinka hyvä tuuri oli, kun pääsimme molemmat samaan aikaan opiskelemaan.

Olin poistunut pääsykokeen jälkeen heti valmennuskurssini WhatsApp-ryhmästä, sillä olin lähes sadan prosentin varma, että en tule tällä kertaa pääsemään sisään oikikseen. Minua myös ahdisti muiden viestit pääsykokeeseen liittyen. Toisin kuitenkin kävi ja saatuani tiedon sisäänpääsystäni pyysin valmennuskurssini tutoria lisäämään minut takaisin WhatsApp-ryhmään, jotta voin kysyä, oliko ryhmässä muita, jotka pääsivät Lapin yliopistoon. Eräs henkilö vastasikin viestiini ja sovimme tapaavamme heti, kun olemme molemmat muuttaneet Rovaniemelle. Tapasimmekin ennen erästä epävirallista tapahtumaa, jonne kävelimme yhdessä. Hänen kanssaan olen myös vieläkin tiiviisti tekemisissä ja kuulumme samaan kaveriporukkaan.

Kehotankin siis olemaan itse hyvin aktiivinen. Tähän kohtaan valmennuskurssi voi olla hyvänä tukena. Valmennuskurssilla on paljon muita hakijoita, joista voi saada tukea hakuprosessissa ja hyvällä tuurilla hekin pääsevät kanssasi opiskelemaan. Valmennuskurssin kautta voit saada ensimmäiset yliopistokaverisi. Jos kuulet joltain tai saat itse jostain tietää muita, jotka ovat päässeet samaan opiskelupaikkaan, laita heille rohkeasti viestiä. Olen sadan prosentin varma, että jokaisesta on mukava saada uusia ystäviä. Kaikki kenelle olen itse laittanut viestiä ja mennyt tutustumaan ovat olleet erittäin iloisia ja avoimia uusille ystävyyssuhteille. Muiden lähestyminen saattaa tuntua kiusalliselle tai jännittävälle, mutta kerta toisensa jälkeen tilanne alkaa tuntumaan sujuvammalle ja keskustelun aloituksia on helpompi keksiä.

Myös jo saadun kaverin kanssa voi olla helpompi lähteä tutustumaan muihin. Esimerkiksi tapahtumissa on matala kynnys alkaa juttelemaan muille, mutta jos yksin ei uskalla, voi pyytää kaverin mukaan aloittamaan keskusteluja. Olen itse saanut kavereita kavereitteni kautta. Joku ystävistäni on tutustunut uuteen ihmiseen ja olemme pikkuhiljaa alkaneet viettämään aikaa porukalla. Ainakin alussa kannattaa kutsua mahdollisimman paljon porukkaa mukaan esimerkiksi illanistujaisiin tai kävelemään samaa matkaa johonkin tapahtumaan. En usko kenenkään kieltäytyvän kutsusta, joten ei ole väliä, vaikka ei kyseisiä henkilöitä aluksi tuntisikaan – tarkoituksenahan on tutustua uusiin ihmisiin.

Kutsuin itse ensimmäisen yliopistopäivän jälkeen muutaman muun opiskelijan luokseni katsomaan Love Islandia. Heistä kaikki olivat iloisia kutsustani ja tulivat mielellään. Meistä muovautuikin tiivis kaveriporukka, jolla vietämme aikaa sekä luennoilla että vapaa-ajalla. Olen saanut heistä todella tärkeitä ystäviä, joihin voin luottaa kaikissa elämän käänteissä. Vaikka ensin jännitin kovasti heidän kutsumistansa luokseni, oli jännitys turhaa. Neuvonkin jokaista uskaltamaan pyytää muita rohkeasti tapahtumiin, katsomaan leffaa tai vaikkapa lenkkeilemään.

Vielä haluan antaa erityismaininnan tapahtumille, joita jo vähän sivusinkin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niissä on aina jotain ohjelmaa. Heti yliopiston alussa alkaa fuksihärdelli, jolloin ensimmäisen kolmen viikon aikana on noin joka toinen päivä jokin tapahtuma. Fuksit on myös jaettu tutorryhmiin, joiden avulla pääset tutustumaan omiin tutorryhmäläisiin. Tutorryhmän kanssa mennään yhtä matkaa tapahtumiin, joten niihinkään ei aluksi tarvitse mennä yksin. Suosittelen kuitenkin tutustumaan rohkeasti myös muihinkin kuin omiin tutorryhmäläisiin, jotta löytää mahdollisimman paljon kavereita ja omanhenkisiä ihmisiä. Tapahtumia järjestetään fuksihärdellinkin jälkeen suhteellisen usein. Tapahtumissa on helppo lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin. Niihin kannattaakin heti alusta alkaen osallistua, jotta pääsee tutustumaan mahdollisimman moniin uusiin ihmisiin. Olen itse saanut tapahtumista sekä kavereita, että tuttuja, joille voi moikkailla ja vaihtaa kuulumisia.

Yliopistoon tulemista ja uudelle paikkakunnalle muuttamista ei kannata jännittää eikä kavereiden saamisesta kannata ottaa itselleen turhaa stressin aihetta. Ystävyyssuhteet syntyvät omalla painollaan. Kannattaa itse olla mahdollisimman aktiivinen laittamaan viestiä muille ja tutustumaan uusiin ihmisiin sekä osallistua tapahtumiin. Suurin osa muuttaa Rovaniemelle toiselta paikkakunnalta eikä heillä ole valmiiksi kavereita Rovaniemellä. Jokainen on valmis saamaan uusia kavereita yliopistosta. Paras vinkkini onkin monessa kohdassa mainitsemani aktiivisuus: laita viestiä uusille ihmisille, vaikka se jännittäisikin. En usko kenenkään kieltäytyvän tutustumisesta ja tapaamisesta.

Aleksandra Piiksi

apiiksi@ulapland.fi

Blogin ylläpitäjä 2022 ja ensimmäisen vuoden opiskelija

Fuksikapteenien tervehdys

Moikka!

Lämpimimmät onnittelut rankan kevään voittamisesta sekä kokeiden selättämisestä! Pääsykoeprosessi on poikkeuksetta vaikea, ja joka ikinen saa olla itsestään ylpeä sen selätettyään. Vaikkakin myös tänä vuonna poikkeusolosuhteet toivat mukanaan erityisjärjestelyjä eikä taaskaan vaikeuksilta vältytty, toivomme jokaisen olleen tyytyväinen suoritukseensa!

Vaikka oikeustieteellisen tiedekunnan ovet eivät olisi tänä vuonna auenneet, ei siitä kannata lannistua. Välivuosi voi olla elämäsi yllätys, mahdollisuus toteuttaa unelmia, joille ei muuten välttämättä olisi koskaan tullut sopivaa hetkeä. Välivuodesta kannattaa ottaa kaikki mahdollinen irti, halutessaan voi keventää fuksivuotta tekemällä avoimen yliopiston opintoja, kartuttaa tilipussia tai muuten rentoutua ja ottaa todellinen irtiotto arjesta. Tulokset ovat varmasti jännittäneet valtavasti ja aiheuttaneet stressiä jokaiselle, mutta nyt on aika suunnata katseensa tulevaisuuteen; uusi vuosi, uudet kujeet!

Jos kuulut niiden onnekkaiden joukkoon, jotka lunastivat paikkansa oikeustieteellisessä tiedekunnassa, odottaa sinua elämäsi syksy. Syksyn aikana pääset nauttimaan opiskelijaelämän riemuista ensimmäistä kertaa, sinulle tulevat tutuksi niin mielenkiintoiset luennot, lukuisat tapahtumat, uudet opiskelijakaverisi ja vanhemmat tieteenharjoittajat sekä pääset luomaan elinikäisiä suhteita. Hetkeä, jolloin ne omat bolognanpunaiset haalarit vedettiin jalkaan ensimmäistä kertaa muistelevat allekirjoittaneetkin vielä edelleen erityisellä lämmöllä. Fuksivuotesi aikana luot uusia ystävyssuhteita, ikimuistoisia hetkiä ja muistoja, joita vaalitaan vielä vuosikymmenien päästä!

Mikäli ensi syksynä aloitat opintosi Lapin yliopiston oikeustieteellisessä, pääset kokemaan kaiken tämän lisäksi myös Artiklan erinomaisen yhteishengen, tapahtumat ja toiminnan, joihin on kaikkiin erittäin helppoa tulla mukaan! Syksy alkaa huikean legendaarisella kolmen viikon fuksihärdellillä, josta ei menoa ja meininkiä puutu, ja joka toivottaa uuden artistin mitä lämpimimmin Rovaniemelle ja Artiklaan. Me fuksikapteenit olemme enemmän kuin valmiit toivottamaan tervetulleeksi ja johdattamaan juuri sinut artistimaisen elämäntyylin saloihin ja elämäsi ikimuistoisimpaan syksyyn!

Syksyllä tavataan!

Viivi Soini ja Eerik Lindén

Fuksikapteenit 2021, Artikla ry.

Aikuisopiskelijana oikiksessa

Heippa!

Olen Laura, 32-vuotias ja opiskelen ensimmäistä vuotta Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Noin neljä vuotta sitten aloin haaveilemaan oikeustieteellisen tutkinnon suorittamisesta ollessani pankissa töissä. Juristin työ pankkialalla vaikutti kiinnostavalta ja nykyiseen ammattikorkeakoulututkintooni nähden se avaisi ovet melkein mihin vain tulevaisuuden urapolulla. Lopulta aloin ujosti kyselemään itseltäni, että miksi et hakisi, siinä ei häviä mitään vaan ainoastaan se avaa uusia mahdollisuuksia. 

Kolme kertaa minun piti kopsutella päätäni kirjoihin, ennen kuin ovet oikikseen avautuivat. Luin joka kerta pääsykokeisiin töiden ohella iltaisin. Olisi lopulta varmasti ollut helpompaa olla lomalla pääsykokeisiin valmistautumisen ajan, mutta todistetusti töiden ohella lukiessakin on mahdollista päästä sisään. Viimeisellä hakukerralla kävin etävalmennuskurssin ja itselleni siitä oli suuri apu. Se mahdollisti monipuolisempia oppimistapoja, kun aika oli kortilla. Lukemisen tueksi oli tehtäviä sekä sai kuunnella opetusta nauhalta. Eli jos siis motivaatiota uran vaihdokseen on, kannattaa kyllä hakea!

Moni varmasti miettii asumisjärjestelyjä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Itse päädyin muuttamaan Rovaniemelle, vaikka opintoja on voinut tehdä myös Koronan vuoksi etänä. Koin, että täällä minulla on helpompi keskittyä opiskeluun ja tietysti taianomainen Lappi kiehtoi. En usko, että olisin koskaan muuten tänne muuttanut, joten pelkkänä kokemuksena Lapissa vietetty aika ja mahdollisuudet harrastaa ovat jo tähän mennessä olleet kaiken sen arvoista. Halusin myös tutustua opiskelukavereihin, koska verkostoituminen ja vertaistuki ovat mielestäni pitkän tutkinnon ja aikanaan valmistumisen jälkeen tärkeää. Olen tutustunut suurin piirtein saman ikäisiin fuksi- ja maisterifuksiopiskelijoihin, mutta olen saanut ystäviä myös kaiken ikäisistä opiskelukavereista. Olen lisäksi osallistunut kerhotoimintaan, ja siellä verkostoitunut myös muilla vuosikursseilla opiskelevien kanssa.

Opintojen alkaessa syyslukukaudella jatkoin töiden tekemistä ja opintojen suorittamista siinä ohessa ja nyt kevääksi jäin kokonaan opintovapaalle, jotta minulla on mahdollisuus keskittyä 100 %:sti opintojen edistämiseen. Opiskelu on ollut paljolti sitä mitä odotin, eli paljon lukemista. Oman opiskelutavan ja rytmin löytyminen on ottanut aikansa, mutta kokeilemalla erilaisia tapoja, löytyy niistä varmasti juuri se itselle sopiva. Suunnitelmallisuus on varmasti se avain ja siinä pysyminen. Pääsääntöisesti tähän mennessä kaikki kurssit ovat olleet kiinnostavia, mutta esiin on noussut myös omia suosikkeja, joista aion opiskella lisää vapaavalinnaisten kautta.

Joskus oman urapolun löytyminen voi ottaa aikansa, minulle se tarkoitti ensin Tradenomitutkintoa ja useita vuosia töitä välissä, mutta en voisi olla onnellisempi siitä, että uskalsin hypätä uuteen.

Laura

p.s. minut tavoittaa sähköpostiviestillä, jos on jotain kysymyksiä tai muuten vaan haluaa vertaistukea: lkoivulu@ulapland.fi.

Miltä oikeustieteellisessä opiskelevan arki näyttää?

Heippa kaikille!

 

Täällä kirjoittelee Jenna, ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa. Mua pyydettiin kertomaan vähän siitä, millainen on oikkarin perus päivä niin tässä pääsette vähän sisälle siihen, millaisia mun opiskelupäivät on ja mistä ne oikein koostuu.

Herään arkena yleensä 7.45, minkä jälkeen alan melkein heti lukemaan. Heti kun aloitan päivän opiskelut, otan kupin kahvia (Joskus menee enemmän :D) ja alan lukemaan tenttialuetta eteenpäin. Tällä hetkellä luen rikos- ja prosessioikeutta, joka on todella mielenkiintoista! Kun meillä alkaa uusi kurssi, suunnittelen heti lukuaikataulun niin, että lasken luettavat sivut yhteen ja jaan ne niille päiville, kun luen tenttiin. Kertaukselle pyrin jättämään kaksi viikkoa aikaa. Tässä muodostuu siis jokaiselle päivälle sama sivumäärä, jonka haluan saada hoidettua heti aamusta pois alta. 

Tenttialueen lukemiseen minulla menee päivittäin aikaa 1–1,5 tuntia, joten 9–9.30 aikoihin syön aamupalan ja alan tekemään tiivistelmää juuri lukemastani tenttialueesta. Lapin yliopistossa on aika laajoja tenttialueita, joten käsittelen niitä siten, että luen koko alueen ja samalla teen tiivistelmää tärkeimmistä asioista. Tykkään tehdä aina tiivistelmän, koska sitä on niin paljon helpompi käyttää kertauksessa. Tiivistelmää tehtäessä tulee myös kerrattua juuri luetut asiat, joten se on myös yksi syy, miksi teen tiivistelmiä.

Yleensä aamupäivästä 10–11 aikoihin, kun lukeminen ja tiivistelmä on tehty, lähden kuntosalille. Se antaa kivasti energiaa päivään ja saa ajatukset hetkeksi muualle koulujutuista. En tykkää käydä illemmalla treenaamassa, koska jos käyn kuntosalilla aamupäivästä, minulla on loppupäivä aikaa koulujutuille. Tällöin, kun päivän treeni on hoidettu ajoissa alta pois, voin loppupäivän keskittyä rauhassa opiskeluun. Välillä opiskelupäiväni saattavat venyä vähän pidemmiksi, niin eipähän tule stressiä että pitäisi kiirehtiä jonkun asian kanssa, että ehtii vielä kuntosalille. Sellaisina päivinä kun on paljon opiskeltavaa, yritän käyttää koko päivän opiskeluun ja treenata sellaisia päivinä, kun tehtävää ei ole niin paljoa.

Kun päivän treeni on hoidettu alta pois, jatkan muiden opiskelujuttujen parissa 12–13 aikoihin. Nämä vaihtelevat paljon, mutta yleensä siihen kuuluu kurssin kirjallisia tehtäviä tai jonkun valinnaisen kurssin asioiden läpikäyntiä. Meillä ei ole joka päivä eikä joka viikkokaan välttämättä luentoja ja nyt poikkeusaikoina luennot ovat usein tallenteina, joten niitä voi katsoa omaan tahtiin. Jos luentoja siis on, katson ne yleensä iltapäivällä. Toki meillä on myös liveluentoja, joissa täytyy olla paikalla joten sitten muut päivän opiskelujutut menevät luentoaikataulujen mukaisesti. Onneksi pääasiassa saan pidettyä opiskelupäivät sellaisina, kun ylempänä kerroin. Joskus saattaa käydä niin hyvin, että tenttialueen lukemisen lisäksi minulla ei ole mitään muita opiskelujuttuja kyseiselle päivälle. Tällöin yleensä jatkan tenttialueen lukemista vielä eteenpäin, sillä opiskelun pieniä iloja on ne että on saanut välillä luettua niin paljon ylimääräistä, että tenttialue on luettu aikaisemmin kuin alunperin oli tarkoitus.

Se, mihin aikaan lopetan opiskelun, vaihtelee paljon. Yleensä pyrin laittamaan kirjat kiinni 17–19 aikoihin, mutta joskus menee myöhempään. Jos arkena opiskelupäiväni venyvät myöhään, pyrin vastapainoksi viikonloppuisin lopettelemaan edes vähän aikaisemmin ja tekemään jotain muuta kivaa.

Minulla on yleensä useampi kouluhomma menossa yhtäaikaa ja yleensä tenttikirjan lukemisen ja tiivistelmän lisäksi teen samalla muita kurssilla vaadittavia suorituksia, kuten oppimispäiväkirjaa tai muita tehtäviä. Välillä saattaa olla jopa useampi kurssi menossa samaan aikaan. Tällöin vaaditaan aikataulutusta ja rytmitystä päiviin. Itse olen tehokkain opiskelija aamusta, joten aamuun ajoitan kaikista tärkeimmät jutut, eli ehdottomasti pakollisen kurssin asiat ja tenttiin lukemisen. Kun se on siltä päivältä hoidettu, siirryn muihin tehtäviin ja muiden kurssien juttuihin. Opiskelun pitää kuitenkin mielekkäänä sen vaihtelevuus, joten vaikka aamuni ovat samantyylisiä, tuo se kivaa vaihtelua että iltapäivisin saatan tehdä joka päivä jotain eri asiaa.

Jos oikisarki kiinnostaa vielä enemmän, pidän instagramissa studygram-tiliä nimellä oikisjenna, jossa näytän oikisarkea sekä jaan vinkkejä :)

 

Tsemppiä kaikille paljon tähän kevääseen

<3 Jenna