Pääsykoekevään motivaatio 

Jotta pääsykokeeseen lukeminen olisi mahdollisimman tehokasta, on löydettävä itselleen oikeat keinot ylläpitää omaa motivaatiotaan. Toki suurimpana motivaattorina varmasti jokaisella toimii tavoiteltu opiskelupaikka, mutta päivien opiskelun jälkeen saattaa kaivata muitakin motivaatiota ylläpitäviä tekijöitä. Tässä muutama kokemani oivallus helpottamaan pääsykoekeväästä selviytymistä.

 

Vaikka olenkin tehnyt pääsykokeen useampaan kertaan, olen joka kerta ajatellut, että tämä on se viimeinen kerta, kun minun tarvitsee päntätä näitä kirjoja. Päätin, että tällä kertaa opiskelen niin paljon, että varmasti koulun ovet avautuvat. Pääsykokeisiin lukeminen voi käydä raskaaksi, joten helpottavaa on ajatus siitä, että kun sen tekee kerran huolella, ei siihen tarvitse enää koskaan palata. 

Jossain vaiheessa voi tuntua siltä, että aika loppuu kesken. Vaikka ei kannatakaan verrata itseään muihin, on hyvä muistaa, että jokaiselle on annettu täsmälleen sama aika lukea pääsykoekirjoja ja yhtä monta sivua kahlattavakseen. Jos joku asia tuntuu sinusta vaikealta, niin se on sitä varmasti myös monelle muulle. Välillä voi olla hyvä myös muistutella itselleen miksi niitä pääsykoekirjoja luetaan. Itse pidin kirkkaana mielessä sen päivän, kun pääsykokeiden tulokset sitten lopulta saapuvat. Tällä kertaa siellä tulisi olemaan hyväksyvä vastaus. Se, että joutuu viettämään vapun kirjan ääressä, lopulta kyllä palkitaan.

 

Myös konkreettisilla asioilla voi vaikuttaa motivaatioon. Lukupäivän päätteeksi saatoin palkita itseni tilaamalla ruokaa kotiin. Jollekin, se että tekee välissä aivan jotain muuta kuin opiskelee, saa taas innostuksen opiskeluun kasvamaan. Mikä sinua auttaakaan pitämään motivoituneena, tee se. Viimeisellä viikolla postiluukustani tipahti kortti, joka motivoi vielä jaksamaan viimeiset päivät ennen tärkeää koetta. Ennen pääsykoetta voikin olla paikallaan lausua nuo sanat itselleen ja onnitella itseään siitä, että on jaksanut ahkeroida tavoitteensa eteen! 

 -Mirka 

Avoin väylä oikikseen.

Oikikseen on tunnetusti monia väyliä. Uusista opiskelijoista 60 % valitaan valintakokeen kautta ja 40 % suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita reittejä yliopistoon. Muita reittejä ovat muun muassa oikeusguru kilpailussa menestyminen, maisterihaku sekä avoimen väylän haku. Tässä blogitekstissä avaankin juuri avoimen väylän hakua ja sen tuomia etuja opiskelun kannalta.

Yleistä tietoa Lapin yliopistosta ja avoimen väylän hakuprosessista

Hakukelpoisuusvaatimuksista

Tiedekuntaan otetaan esimerkiksi vuonna 2023 enintään kymmenen (10) sellaista opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia oikeustieteellisiä opintojaksoja (vähintään 45 opintopistettä ja vähintään painotetulla keskiarvolla 3/5. Lisäksi hakijan on osoitettava riittävä suomen kielen taito, voidakseen tulla hyväksytyksi. Lisäksi on vielä korostettava sitä, että avoimessa väylässä voi hakea, vaikka sinulle ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna – kunhan vain täytät yllä kuvatut kelpoisuusvaatimukset.

Valintamenettelystä

Vähimmäisehdot täyttäneet hakemukset asetetaan keskenään paremmuusjärjestykseen, hakuperusteopintojen painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli hakijalla on vähimmäismäärän (45 op) ylittäviä opintoja, niin hakija voi valita, että mihin opintoihin hän haluaa hakemuksessaan vedota, kuitenkin siten, että valinnassa huomioidaan enintään 70 op. Mikäli useilla hakijoilla on sama keskiarvo, ratkaistaan tasapistetilanne siten, että ensin tarkastellaan opintojaksojen arvosanalla 5 olevien lukumäärä, sitten 4 lukumäärä ja sitten 3 lukumäärä.

Painotetusta keskiarvosta

Keskiarvoa laskiessa, huomioon otetaan vain ne opintojaksot, joista on annettu arvosana. On siis tärkeää menestyä etenkin sellaisissa tenteissä, jossa opintopistemäärä on korkea, koska niiden painotus on myös tällöin korkeampi.

Huomioithan kuitenkin sen, että nämä hakukelpoisuusvaatimukset, valintamenettely sekä muut perusteet saattavat muuttua vuosittain.

Itse opinnoista

Avoimen opinnot eivät ole läpihuutojuttu. Esimerkiksi viime vuonna tarvitsit yli 3,6 / 5 painotetun keskiarvon, jotta pystyit tulla valituksi avoimen väylän kautta. Kurssit vaativat varsin paljon itsenäistä työskentelyä, sitoutumista, että myös rutiinia, jos sinulla on tarkoituksena päästä sisään oikeustieteelliseen avoimen väylän haussa. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että avoimen opinnot vain ”vievät” sinulta jotain, sillä ne myös todellisuudessa antavat sinulle paljon.

Lapin yliopistossa, sinulla on mahdollisuus suorittaa avoimessa oikeustieteen opintoja syksyisin ja keväisin. Lisäksi myös esimerkiksi kesäisin on yleensä tarjolla kieli- ja viestiopintoja, mutta näitä ei voida huomioida haussa. Yleensä syksyisin on tarjolla ONPOOL2 varallisuusoikeus 10 op sekä ONPOOL3 valta, valtio ja Eurooppa 10 op. Keväisin on yleensä tarjolla ONPOOL4 esinevakuus- ja insolvenssioikeus 10 op, ONPOOL5 Hallinto-oikeus ja oikeusinformatiikka 10 op sekä ONPOOL6 kauppaoikeus 10 op.

Näiden poolien opintopisteiden laskettu kokonaismäärä on siis 50 op – mikä vastaa lähes sitä määrää, mitä ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijat suorittavat. Mikäli kaipaat vielä enemmän opintoja, on sinulla mahdollisuus suorittaa niitä esimerkiksi Rovala-opistossa, Rovaniemellä.

On syytä korostaa, että oikeustieteen avoimet opinnot ovat varsin suosittuja ja ne myydään loppuun joka vuosi minuuteissa. On lisäksi syytä korostaa, että Lapin yliopiston omaan avoimeen valitaan vain 5 opiskelijaa per pooli. Eli esimerkiksi viisi (5) nopeinta opiskelijaa valitaan suorittamaan onpool2 varallisuusoikeuden poolia. Hyvänä korostuksena nostaisin kuitenkin sen, että opinnot Lapin yliopiston avoimessa ovat varsin edullisia verrattuna esimerkiksi muihin yliopistoihin tai kansanopistoihin.

Miksi suorittaa avoimen väylän opintoja?

Avoimen opinnot antavat suuntaa sille, että mitä opiskelu tulee itse tiedekunnassa olemaan. Se on siis loistava tapa tutustua opintoihin ja tarkastella sitä, että onko tämä juuri se ala, jota minä haluan opiskella. Lisäksi avoimen opinnot antavat sinulle etumatkaa varsinaisiin opintoihin tiedekunnassa, eikä samoja opintoja tarvitse opiskella uudestaan. Avoimen opinnot valmentavat myös varsin tehokkaasti itse pääsykokeeseen, sillä kursseilla lainsäädäntö ja oikeudellinen tiedonhaku sekä vastaustekniikka tulee varsin tutuksi.

AHOT

Mikäli sinulla on tavoitteena tutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan, tarjoaa avoimen opinnot myös sinulle sen mahdollisuuden, ettei sinun tarvitse opiskella enää samoja kursseja uudestaan – sitten, kun sinut hyväksytään opiskelijaksi. Tätä menettelyä kutsutaan tutummin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi (eli AHOT). Tämä menettely on myös mahdollista esimerkiksi Turun avoimessa suoritettuihin opintoihin, jotka halutaan hyväksi lukea Lapin yliopistossa.

Lopuksi

Kaikki ei ole aina ruusuilla tanssimista. Välillä avoimen opinnot eivät suju, tentit menevät hylsyyn ja tenttikirjaa ei tee mieli lukea sitten yhtään. Tämä on täysin normaalia, sillä usein opiskelijoilla (kuten myös minulla) sen oman opiskelutekniikan löytämiseen menee aikaa. Lukeminen tekniikalla ”pakko lukea” ja ”hauki-on-kala” systeemillä voi koitua varsin puuduttavaksi ja usein sillä saakin tuloksen hylätty. Näistä ei kuitenkaan tarvitse musertua ja jokainen meistä kehittyy opintojen mukana. Lukeminen ja oppiminen helpottuu (usko tai älä) mitä pidemmällä olet opinnoissasi. Kaikki me opimme asioita eri tavalla ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi sinulle. Itselle parhain tapa oppia asioita, onkin juuri kuuntelemalla. Kuuntelen siis tenttikirjan sekä kuuntelen luennoilla ja teen näistä muistiinpanot.

Jos suunnitelmissa on välivuosi ja opiskelu avoimessa, niin suosittelen olemaan liikkeellä ajoissa. Paikat menevät varsin nopeasti!

Voin sanoa, että en tiedä mitään parempaa tunnetta hetkeen, kuin se näky opintopolussa, että ”sinut on hyväksytty” opiskelijaksi. Kaikki se kova työ avoimessa, hylsytetyt ja korotetut tentit, palkitaan lopulta opiskelupaikalla oikeustieteellisessä.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen! Toivottavasti nähdään tiedekunnassa, tulitpa sitten oikikseen sisään mitä kautta tahansa.

Marika

Millaista on opiskella oikiksessa? 

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kohta on aika tehdä omasta oikisunelmasta totta. Moni saattaa kuitenkin miettiä millaista se opiskelu oikiksessa käytännössä sitten on ja mitä siellä opiskellaan? Tässä blogipostauksessa kerron teille toisen vuoden oikkarin näkökulmasta, millaista opiskelu oikiksessa on.  

Yleisesti oikeustieteen opinnot jakaantuvat ensimmäisen kolmen vuoden ajan oikeusnotaarin opiskeluihin ja seuraavina kahtena vuonna oikeustieteen maisterin opintoihin. Lapin yliopistossa oikeusnotaarin opinnoissa on poolijärjestelmä, jolloin kurssit ovat 10 opintopisteen laajuisia. Pooliopinnot koostuvat yleensä luennoista, ryhmätöistä, luentokuulusteluista sekä itsenäisestä työskentelystä. Ensimmäisen kahden vuoden ajan perusopintoja, joita opiskellaan on muun muassa kauppaoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, rikos -ja prosessioikeus sekä finanssioikeus. Notaarivaiheessa tehdään myös notaarin valinnaisia opintoja sekä lopuksi kirjoitetaan notaaritutkielma.   

 

Maisterivaiheessa on enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen, ja siellä tehdäänkin pääsääntöisesti valinnaisia opintoja, jolloin on mahdollisuus syventyä oman mielenkiinnon mukaan tiettyihin oikeudenaloihin. Oikiksessa ei kuitenkaan valita mitään sivuainetta eli ei erikoistuta mihinkään tiettyyn oikeudenalaan, vaan valmistutaan suoraan ammattiin ja saadaan yleissivistävä koulutus. Oikiksen yksi hyviä puolia on ehdottomasti se, että valmistumisen jälkeen on mahdollisuus työllistyä monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin!  

Opiskelu oikiksessa on itsenäistä ja luettavaa on paljon, joka korostaa sitä, että vastuu omien opintojen etenemisestä on omalla vastuulla. Samalla kuitenkin itsenäisyys antaa vapauden opiskella juuri silloin, kun itse haluaa ja parhaiten käy. Oikiksessa opiskelu ja ylipäätänsä opiskelijaelämän parhaimpia puolia on se, että saa itse aikatauluttaa elämän juuri sen näköiseksi kuin haluaa. Toki esimerkiksi pakollisille luennoille täytyy mennä ja tentit tenttiä tenttipäivinä.  

 

Opiskelun vastapainona on tietenkin opiskelijaelämä ja siihen kuuluvat erilaiset tapahtumat. Artikla ainejärjestönä on aktiivinen ja melkeinpä joka viikko löytyy jotain tapahtumaa! Artiklalta löytyy lisäksi kerhoja neulontakerhosta laskettelukerhoon, jotka myös pitävät huolen siitä, että opiskelu oikiksessa ei ole vain tenttikirjojen pänttäämistä. Kaiken kaikkiaan opiskelu oikiksessa on mielenkiintoista ja ihanaa aikaa elämässä! 

Paljon tsemppiä kaikille tulevaan pääsykoekevääseen! Muistakaa pitää joka päivä lukumotivaatio yllä ja uskokaa itseenne. Motivaatio, pitkäjänteisyys ja luottamus omiin taitoihin on niitä asioita, jotka ratkaisevat loppujen lopuksi koulupaikan.  

Jenni Parpala, 

Somevastaava, toisen vuoden artisti.  

 Uuden edessä – elämää Rovaniemellä

 

Toissa kesänä sain kuulla, että niin sanotut ovet oikikseen avautuivat ja edessä oli muutto Rovaniemelle. Maisemanvaihdos ei tuntunut vaikealta, sillä tärkeintä itselleni oli koulupaikan saaminen. Ajattelin myös, että tietyllä tapaa uuden asuinpaikkakunnan kokeminen voisi tehdä hyvää. Tietysti haikeutta toi tutuista kotikulmista sekä ystävistä luopuminen hetkeksi, mutta ne eivät katoa mihinkään. 

Olen itse kotoisin pääkaupunkiseudulta ja tiesin, että nyt jos joskus, on oikea aika asua muualla. Tutut raitiovaunu- ja bussipysäkit vaihtuivat polkupyörään ja Helsingin vilske Rovaniemen ”vilskeeseen”.

Itse sopeuduin Rovaniemelle heti hyvin. Kaikki paikat ja palvelut ovat lähellä ja joka paikkaan pääsee joko kävellen tai pyörällä. Myös julkinen liikenne toimii Rovaniemellä. Itselleni uutena asiana tuli talvella pyöräily, mutta tiet pidetään täällä erinomaisessa kunnossa, joten aamulla yliopistolle pyöräily lumen keskellä pakkasessa toimii oivana herätyksenä talvisena aamuna. Näkymät ”koulumatkalla” eivät myöskään ole hassummat. Aluksi näytin täältä pohjoisesta kotoisin olevien ystävieni mukaan kuin ”bambilta jäällä” liukastelemassa pyörällä hidasta vauhtia, mutta kaikkea sitä voi oppia.

Suurin osa Lapin oikiksen opiskelijoista saapuvat muilta paikkakunnilta, joten kaikki etsivät alkuun uusia kavereita. Tämän vuoksi kavereita on lähtökohtaisesti helppo löytää ja myös oma ystäväpiirini muodostuikin nopeasti tiiviiksi. Heidän kanssaan olen viettänyt parasta opiskelijaelämää niin Artiklan tapahtumissa kuin sen ulkopuolellakin. Viikoittain keksimme tekemistä, joko valioliigaa kotona katsoen tai muuta aktiviteettia tehden opiskelujen ohella.

Mitä sitten Rovaniemelle voi tehdä? Yksi parhaista asioista mielestäni Rovaniemellä on luonto, jonka antimista on päässyt nauttimaan aiempaa enemmän. Lisämausteen tuo myös lähellä sijaitsevat laskettelukeskukset. Esimerkiski Leville, Rukalle tai Pyhälle pääsee vajaassa parissa tunnissa, jolloin viikonlopun tai päivän kestävät reissut eivät tuota ongelmaa. Rovaniemen keskustassa sekä sen läheisyydessä on myös useita kohteita kulttuurista kiinnostuville.  Urheilunjanoinen voi mennä seuraamaan esimerkiksi Suomen viihdyttävintä lätkää, eli Mestistä, sillä Rovaniemen kiekko tarjoaa viikoittain hyvää viihdettä Lappi Areenalla. Kulinaristeille Rovaniemi tarjoaa lukemattomia hyviä ravintoloita, joista osa on myös opiskelijaystävällisiä hintoineen. Lopulta vain oma mielikuvitus ja kekseliäisyys on rajana.

Jos ja kun huomaat ensi kesänä opintopolussa Lapin yliopiston kutsuvan, suosittelen suuntaamaan heti asuntomarkkinoille. Yliopisto ei sijaitse aivan keskustassa, joten kannattaa miettiä haluatko itse asua keskustassa vai yliopiston lähellä. Keskustassa kaupat, palvelut ja tietysti tapahtumien jatkopaikat ovat lähempänä, mutta yliopiston lähellä asumisessa etuna on tietysti pääasiallinen opiskelupaikka. Myöskään sieltä ei ole kovinkaan pitkä matka palveluiden äärelle. Tietääkseni asuinpaikkojen suosio jakautuu tasaisesti, joten kumpikaan ei ole vaihtoehtona huono.

Vinkkinä nostaisin esiin myös sen, että kannattaa aina kohdata rohkeasti uudet asiat, oli sitten kyse elämästä uudella paikkakunnalla tai pääsykoekeväästä. Luottakaa itseenne kaikessa mitä teette ja pitäkää aina tavoitteenne kirkkaasti mielessä. Muistakaa levätä ja urheilla armottoman pääsykoelukemisen ohella!

Tsemppiä kaikille kevääseen ja toivottavasti näemme ensi syksynä fuksihärdellissä ja tietenkin opiskelun ohella Artiklan toimistolla!

Julius Karhapää,

Blogivastaava, toisen vuoden artisti.