Tekstin määrä voi hirvittää – miten lähestyä eri materiaaleja?

 

Pääsykoemateriaalin julkaisu ja näin ollen luku-urakan aloittaminen on jo nurkan takana. Oma pääsyni oikeustieteelliseen vaati kaksi pääsykoekevättä, ja kummaltakin kerralta mieleen on jäänyt vahvasti jännitys siitä, mitä pääsykoemateriaaliin kuuluisi ja miten sitä tulisi lähestyä. Ennalta julkaistun pääsykoemateriaalin osaamisen lisäksi sisään pääseminen edellyttää myös sitä, että hakija selviytyy pääsykokeessa olevista aineistotehtävistä. Haluaisin nyt jakaa omia vinkkejäni siihen miten lähestyä pääsykoemateriaaleja. Loppuun haluaisin myös jakaa vinkkini siitä, miten lähestyä eri materiaaleja opintojen aikana. 

Ennen pääsykoemateriaalin julkaisua on mielestäni hyvä tutustua oikeudelliseen kirjallisuuteen, etenkin oikeuskirjallisuuden tekstiin. Oikeuskirjallisuuden kirjoitustyyli eroaa paljon siitä mihin on totuttu esimerkiksi lukiossa, ja teksti voi varsinkin alkuun tuntua raskaslukuiselta ja vaikeaselkoiselta. Myös monivalintoja ja oikeaa vastaustekniikkaa olisi tärkeää harjoitella jo ennen pääsykoekirjallisuuden julkaisua. Kun pääsykoemateriaali julkaistaan ei oikean vastaustekniikan opettelulle kannata enää uhrata tuhottomasti aikaa. Kaikista tärkeintä monivalintoja tehtäessä on mielestäni muistaa ettei koskaan kannata vastata, jos vastauksesta ei ole varma. Perinteisesti pääsykokeessa on vääristä monivalintavastauksista annettu miinuspisteitä. Yksi tai kaksi väärää vastausta ei vielä aiheuta kovin suurta haittaa, mutta mitä enemmän vääriä vastauksia ja sitä mukaan myös miinuspisteitä kertyy, sitä kohtalokkaammat seuraukset ovat sisäänpääsyn kannalta. 

Itselläni aineistokurssista oli paljon apua edellä mainituissa asioissa. Aineistokurssin avulla pääsin itse ensimmäistä kertaa harjoitusten kautta tutustumaan oikeudelliseen tekstiin sekä vastaustekniikkaan. Myös monivalinnat tulivat tutuiksi ja sain varmuutta niiden tekemiseen. 

Etukäteen ei voida tietää mitä ennakkomateriaaliin kuuluu. Kuitenkin artikkelit olivat osa pääsykoemateriaalia viime keväänä ja todennäköisesti ne tulevat olemaan osa myös tulevan kevään ennakkomateriaalia. Perinteisesti ennakkomateriaaliin on kuulunut kolme kirjaa, joista yksi on voinut koostua tiettyä oikeudenalaa koskevista artikkeleista.

Kun ennakkomateriaali julkaistaan on hyvä saada kokonaiskuva siitä, mitä teemoja pääsykokeessa pitäisi hallita. Itse luin ensimmäiseksi jokaisen kirjan reippaalla tahdilla läpi, jotta sain kokonaiskuvan niiden sisällöstä. En vielä tehnyt mitään merkintöjä tai jäänyt jumiin vaikeisiin kohtiin koska sille olisi aikaa myös myöhemmin. Kun nopea katsaus kirjoihin on saatu alkaa mielestäni kaikista raskain vaihe eli kirjojen pänttäys. Jaon jokaisen kirjan kolmeen osaan ja luin näitä osia vuorotellen. Kävin jokaisen osan läpi ja värikoodasin tekstistä keskisiä asioita. Esimerkiksi lait merkitsin vihreällä, käsitteet sinisellä ja listat keltaisella. Samalla tein kirjan osa-alueista ajatuskarttoja joka auttoi kehittämään selkeää kokonaisuutta asioita. Tässä vaiheessa tein myös merkintöjä kirjojen marginaaleihin keskeisimmistä asioista. Lukusuunnitelmalla on tärkeä merkitys ennakkomateriaalin opettelussa.

Jos tulevana kirjojen sijasta on esimerkiksi artikkeleita, oma suosituksena on jakaa artikkelitkin vähän pienempiin kokonaisuuksiin. Artikkelitkin voivat olla pitkiä ja pienempiä kokonaisuuksia on helpompi ottaa haltuun. 

Lait ja käsitteet on pääsykokeessa erityisen tärkeää muistaa. Itse kirjoitin kaikki lait ja käsitteet ylös erillisille lapuille ja pyrin opettelemaan ne ulkoa. Muistikortit ovat etenkin käsitteiden opettelussa käteviä.

Tärkeintä on kuitenkin kertaus. Sitä on tehtävä läpi luku-urakan mutta juuri ennen pääsykoetta on tärkeää palauttaa kaikki kevään aikana oppimasi tieto tuoreena muistiin. Itse jätin kertaamisen melko vähälle ensimmäisenä pääsykoekeväänä ja se kostautui pääsykokeessa. 

Kun ennakkomateriaalia lukiessa huomio on kiinnittynyt kirjojen ja artikkelien sisältämän tiedon sisäistämiseen, voivat aineistotehtävät tulla pääsykokeessa ikävänä yllätyksenä. Aineistotehtävät voivat tuntua haastavilta kun pääsykokeessa eteesi annetaan täysin uutta ja ennalta tuntematonta materiaalia, jota sinun täytyy siinä hetkessä soveltaa. Tärkeintä aineistotehtävien kanssa on pitää pää kylmänä. Tehtävät kannattaa käydä läpi kysymys kerrallaan, mutta jos vastauksen löytäminen tuntuu haasteelliselta tai se vie liikaa aikaa niin kannattavaa on siirtyä eteenpäin seuraavaan kohtaan etenkin monivalintatehtävissä. Pääsykokeessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen ettei yhteen tehtävään käytä liikaa aikaa, jotta ehtii vastaamaan kaikkiin kokeen kysymyksiin.

Jos aineistotehtävän aineistona on laki, lain lukujen ja pykälien otsikoita lukemalla voi nopeasti löytää sen mistä oikea vastaus on löydettävissä. Jos aineistona on esimerkiksi tuloverolaki ja kysymys koskee verotusyhtymän ja sen osakkaiden verotusta, voi pykälien otsikoita lukemalla huomata, että 15 §:n otsikkona on verotusyhtymän ja sen osakkaan verotus. Koko aineistoa on todella harvoin aikaa lukea läpi kokonaan koska aineistot voivat olla pitkiä. Vastauksen etsimistä voi helpottaa tehtävänantoon liittyvien avainsanojen etsiminen tekstistä. Tärkeintä on kuitenkin edellä mainitsemani mukaan pitää pää kylmänä. Itse ensimmäisellä hakukerralla menin paniikkiin aineistotehtävät nähtyäni ja oikeiden vastausten löytäminen tuntui mahdottomalta paniikin keskellä. Toisella kerralla tiesin paremmin mitä odottaa ja pystyin rauhassa käymään tehtävät läpi. 

Kun oikikseen oli päästy sisälle, valkeni ainakin itselleni nopeasti se tosiasia että tentteihin ei ole mahdollista opiskella kuten pääsykokeeseen. Opiskelu myös eroaa paljon lukiossa opiskelusta. Itsenäistä opiskelua ja tenttiin tulevaa materiaalia on paljon. Pääsykokeissa myös painotetaan ulkoa opettelemista, kun taas yliopistossa on tärkeää osata soveltaa opittua asiaa. Tenttialueet voivat joskus olla todella pitkiä ja lukuaikaa siihen nähden melko vähän. Tässä vielä lyhyesti omat vinkkini miten lähestyä eri materiaaleja oikiksessa opiskellessa. 

Tenttikirjallisuutta lukiessa aihetta käsittelevän lain pitäminen auki esim. viereisellä välilehdellä on itselleni ollut kätevää. Jos tenttikirjallisuus käsittelee esimerkiksi kiinteistön myyntiä kannattaa maakaari pitää lähettyvillä. Tenttikirjallisuudessa harvoin avataan kokonaisuudessaan kaikkia lain pykäliä ja usein niihin on viitattu tekstissä pykälänumero mainitsemalla. Kannattaa lukiessa tarkistaa miten viitattu pykälä on kirjoitettu lakiin kokonaisuudessaan. 

Luentojen aikana kannattaa tehdä omia muistiinpanoja tai ajatuskarttoja, jotta asiat jäävät paremmin mieleen. Tämä myös ainakin omalla kohdallani helpottaa keskittymään aiheeseen. Tenttiin valmistautuessa opiskelukavereiden kanssa kertaamisesta ja vanhojen tenttikysymysten katselusta voi myös olla apua. Voitte esimerkiksi yhdessä käydä läpi vanhoja tenttikysymyksiä ja pyrkiä palauttamaan mieleen tenttikirjallisuudesta ja luennoilta oppimaanne. 

Toivon että antamistani vinkeistä on hakijoille apua tulevaan rutistukseen. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä se että jokainen hakija on oma yksilönsä. Näin ollen jokainen oppii eri tavoilla ja onkin erityisen tärkeää tietää itselleen sopivimmat oppimistekniikat ja luottaa niihin. Ihan hurjasti tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen! Toivottavasti tavataan opintojen merkeissä.

- Anna Tapanainen  

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä

Ennen kuin pääsykoekirjat julkaistaan, voi mielessä olla monenlaisia kysymyksiä – varsinkin, jos hakee ensimmäistä kertaa. Pääsykoekevät on monelle aivan uudenlainen juttu, joten ei ihmekään, jos kaikki asiat eivät ole vielä selviä. Itselläni ainakin oli paljon kysymyksiä, jotka vaivasivat mieltäni. Millainen lukusuunnitelman tulisi olla? Mitä pääsykoekirjoista tulisi alleviivata? Kuinka tarkasti lakipykälät tulisi osata? Kysyinkin nämä kysymykset valmennuskurssini tuutoreilta ja sainkin heiltä hyvät vastaukset. Ajattelinkin nyt itse vastata näihin kysymyksiin, joihin kaipasin vastausta noin vuosi takaperin.

Millainen lukusuunnitelman tulisi olla?

Ei ole yhtä tiettyä muottia, jonka mukaan lukusuunnitelma tulisi tehdä. Kuitenkin kannattaa aloittaa ottamalla valkoinen paperi, jonka jakaa ensiksi yhtä moneksi viikoksi kuin lukuaikaa on ja sitten jakaa viikot päiviksi. Lukusuunnitelmaan kannattaa ensiksi merkata päivät, jotka ovat jo tiedossa esimerkiksi kirjojen julkaisupäivä ja pääsykoepäivä. Sen lisäksi kannattaa lukusuunnitelmaan merkata pakolliset menot esimerkiksi, milloin on opetusta ja harjoituskoe. Koska kirjoja ei ole julkaistu, on tarkkoja lukumääriä vaikea laittaa lukusuunnitelmaan tässä vaiheessa. Täydensinkin itse lukusuunnitelmaa heti samana päivänä, kun pääsykoekirjat julkaistiin. Kuitenkin edellisvuosina pääsykoekirjoja on ollut kolme, joten lukusuunnitelmaan voi nyt merkata 1, 2 ja 3. Sitten päivien kohdalle laittaa, miten on ajatellut lukea kirjoja tasaisesti. Esimerkiksi lukeeko yhtä kirjaa päivässä vai lukeeko yhdestä kirjasta jonkun verran ja jatkaa toisesta kirjasta. Luin itse ensimmäisten päivien aikana jokaisen pääsykoekirjan nopeasti läpi, jonka jälkeen aloin alleviivaamaan kirjoja. Alleviivauksen jälkeen aloin lukemaan kirjoja tarkemmin ja tekemään niihin mahdollisia muistiinpanoja. Muista myös jättää kertaamiselle aikaa lukusuunnitelmassasi!

Kannattaa kuitenkin muistaa, että lukusuunnitelmia on monenlaisia. Joku voi tykätä tehdä todella tarkankin lukusuunnitelman ja merkata päivät tunnin tarkkuudella. Toisella saattaa taas toimia viikkokohtainen lukusuunnitelma. Itselläni oli käytössä päiväkohtainen lukusuunnitelma, josta näin joka päivän kohdalta, mitä minun tulisi päivän aikana tehdä. Jokainen näistä lukusuunnitelmista on aivan yhtä oikea. Tärkeintä on, että lukusuunnitelma toimii omalla kohdalla.

Olisin halunnut lisätä tähän kuvan omasta lukusuunnitelmastani, mutta luku-urakan lopussa lukusuunnitelmani päälle kaatui juotavaa ja värit alkoivat leviämään pitkin paperia. Näin ollen lukusuunnitelmastani ei enää saanut kunnolla selvää, joten heitin sen roskiin heti pääsykokeen jälkeen.

Vielä: lukusuunnitelmaa saa ja välillä pitääkin muokata. Vaikka lukusuunnitelma tuntuukin lopulliselle, tulee siihen aina jättää hieman jouston varaa. Välillä muutokset ovat hyvästä. Jos huomaatkin, että joku toinen tapa lukea kirjoja onkin parempi, muuta se lukusuunnitelmaan.

Mitä pääsykoekirjoista tulisi alleviivata?

Jokaisella on oma tapa oppia ja hahmottaa asioita. Olen itse visuaalinen oppija, joten alleviivaukset ja värikoodaus auttoivat minua muistamaan asioita ulkoa. Värikoodien avulla muistin melkeinpä täysin, miltä mikäkin sivu näytti. Kuitenkaan tämäkään ei varmasti toimi kaikille, joten jos koet, ettei tästä ole sinulle hyötyä, on värikoodaamiseen turha käyttää aikaa. Kirjojen alleviivaamiseen menee yllättävän kauan aikaa. Muistaakseni itse sain alleviivattua puoli kirjaa päivässä.

Valitsin jokaiselle tärkeäksi kokemalleni asialle oman värin ja alleviivasin kaikki tähän aihepiiriin kuuluvat asiat samalla värillä. Esimerkiksi: käsitteet oranssilla, nimet violetilla, vuosiluvut vaaleansinisellä, esimerkit neonkeltaisella, lait pinkillä, luettelot keltaisella, oikeuslähteet vaaleanpunaisella ja muun tärkeän vihreällä. Tämä on vain esimerkki asioista, joita kirjoista voi alleviivata ja kannattaakin itse miettiä, mitä haluaa korostaa omista pääsykoekirjoista. Minulla oli aika paljon eri värejä eri asioilla ja tämä toimikin itselleni, mutta joillekin muille tämä saattaa olla hämäävää eikä toimia ollenkaan. Vinkkinä: kannattaa varata useampi kappale tusseja, sillä ne tulevat kulumaan loppuun pääsykoeurakan aikana.

Muille visuaalisille oppijoille vinkiksi: piirsin pääsykoekirjaani joitakin kuvia auttamaan muistamisessa ja käytin myös tarroja samaan tarkoitukseen. Nämä auttoivat myös muistamaan ulkoa, mitä jollakin sivulla puhuttiin. Kannattaa siis kokeilla myös tätä, jos opit visuaalisesti.

Kuinka tarkasti lakipykälät tulisi osata?

Perinteinen ohje on ollut, että lain nimi tulee pääsykokeessa muistaa, mutta pykälänumeroa ei. Jos ei muuta ilmoiteta, uskon, että tämä sääntö pätee tänäkin vuonna. Pykälänumeroita ei siis kannata lähteä opettelemaan, eikä niitä kannata myöskään kirjoittaa kokeeseen, vaikka tuntuisikin sellaisen muistavan. Pykälänumeron kirjoittamisesta ei nimittäin saa kokeessa lisäpisteitä. Jos pykälänumeron kirjoittaa kokeessa väärin, se varmasti huomataan ja saattaa siitä menettää pisteitä. Kannattaakin pelata varman päälle ja opetella vain lakien nimet tarkasti eikä huomioida pykälänumeroita.

Tällaiset kysymykset pyörivät omassa mielessäni ennen pääsykoekirjojen julkaisua. Osa kysymyksistä saattoi kuulostaa hassuille, mutta itseäni nämä kysymykset vaivasivat. Kannattaakin aina mieluummin kysyä kuin olla kysymättä. Valmennuskurssin tuutorit auttavat varmasti mieltä askarruttavissa kysymyksissä. On tärkeää, että kaikki on selvää pääsykokeessa eikä enää sinä päivänä ole mitään epäselvää. Valmennuskurssin tuutorit ovat teitä varten ja heidän tehtävänään on tsempata ja auttaa teitä selviämään pääsykoeurakasta. Käytäkin kaikki hyöty irti ja uskalla kysyä kysymyksiä, vaikka ne tyhmiltäkin tuntuisivat.

Aleksandra Piiksi

apiiksi@ulapland.fi

Blogin ylläpitäjä 2022 ja ensimmäisen vuoden opiskelija

Mitä tehdä kirjojen julkaisua odotellessa?

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kevään pääpäivään on hyvä alkaa valmistautumaan jo hyvissä ajoin ennen kirjojen julkaisupäivää. Monelle on kuitenkin epäselvää, mitä voi ja kannattaa tehdä ennen varsinaisen pänttäämisen aloittamista.

Ensiksi kannattaa laatia itselleen suhteellisen tarkka lukusuunnitelma, jonka noudattaminen on realistista, muttei liian helppoa. Lukusuunnitelma kannattaa laatia ennen kirjojen julkaisua, sillä siihen voi kulua yllättävän paljon aikaa. Lukusuunnitelmassa kirjat voi yksilöidä vaikkapa numeroin 1, 2 ja 3, sillä tietoa kirjoista ei tässä vaiheessa vielä ole. Lukusuunnitelman sisältöön en uskalla antaa sen tarkempia ohjeita, koska oppiminen on yksilöllistä. Osa tykkää pitää lukuaikana esimerkiksi yhden vapaapäivän viikossa, toiset lukevat koko hakukevään täysipäiväisesti. Itse en lukusuunnitelmaan merkinnyt vapaapäiviä, mutta päädyin pitämään yhden vapaapäivän noin viikko ennen koetta. Pääsykoetta edeltävän päivän pidin myös hyvin kevyenä, mutta muuten opiskelin enemmän tai vähemmän täysipäiväisesti.

Toiseksi suosittelen lukemaan erilaisia juridisia tekstejä, kuten vanhoja pääsykoekirjoja, ennen kirjojen julkaisua. Näin oikeudellisen tekstin lukeminen ei tule täysin uutena asiana pääsykoekirjoja lukiessa. Tämän lisäksi kannattaa tutustua erilaisiin oikeuslähteisiin, kuten lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin ja tuomioistuinten ratkaisuihin. Näistä aineistoista tulee aineistotehtäviä pääsykokeeseenkin, joten niiden silmämääräisestä tarkastelusta on varmasti hyötyä. Toki myös valmennuskurssillamme pääsee tekemään erilaisia aineistotehtäviä. Aineistotehtäviä kannattaakin tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kirjojen julkaisua, sillä niiden tekemiseen tuskin on aikaa enää pääsykoekirjoja opiskellessa. Tämä on ehkä tärkein asia, millä voi tehdä ison eron muihin hakijoihin jo tässä vaiheessa.

Tärkeää pääsykokeeseen valmistautumisessa on se, että tekee asiat oikein. Lukemisesta ei ole mitään hyötyä, jos luettuja asioita ei opi. Siksi on tärkeää jo ennen kirjojen julkaisua kokeilla erilaisia luku- ja oppimistekniikoita sekä valita niistä sellaiset, jotka kukin kokee toimiviksi. Esimerkiksi itse koin hyötyväni eniten yliviivauksien tekemisestä, ajatuskartoista, muistikorteista sekä listojen laatimisesta. Sen sijaan varsinaisten muistiinpanojen tekemisen totesin jo ennen kirjojen julkaisua itselleni toimimattomaksi metodiksi, enkä lopulta niitä keväällä tehnytkään. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat ja tehokkaimmat oppimistekniikat, eikä niiden etsimiseen ole enää aikaa varsinaisia pääsykoekirjoja lukiessa.

Lopuksi haluan korostaa, että ennen kirjojen julkaisua on äärimmäisen tärkeää rentoutua ja ladata akkuja raskasta kevättä varten. Siitä hetkestä, kun kirjat julkaistaan, varsinainen pääsykoekevät vasta alkaa ja sitä ennen tehdyt valmistautumistoimet ovat plussaa ja antavat pientä etumatkaa muihin hakijoihin nähden.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen, toivottavasti nähdään syksyllä fuksihärdellissä!

Mikael Sillanpää

fuksi vuosimallia 2021

Miten laatia yksilöllinen lukusuunnitelma?

Tänä vuonna pääsykoekirjat julkaistaan 22.4. ja lukuaika kestää reilut neljä viikkoa. Aika täytyy siis käyttää tehokkaasti, jotta hallitset kirjallisuuden pääsykokeessa. Hyvin rakennettu lukusuunnitelma on iso apu pääsykokeisiin lukiessa ja toivottavasti saat tästä postauksesta apua siihen, miten voit koostaa itsellesi sopivan lukusuunnitelman.

Tärkeintä on ymmärtää heti alkuun, että oppimistyylejä on yhtä paljon kuin ihmisiä, joten lukusuunnitelmankin täytyy olla omaan oppimistyyliin sopiva. Jotkut pystyvät opiskelemaan kellon ympäri lyhyillä tauoilla, kun taas toisille riittää muutama tunti tehokasta opiskelua ja kertausta päivässä. Pääsykoemenestys ei ole kiinni lukutunneista, vaan oppimisen laadusta. Perinteisen lukemisen lisäksi kannattaa hyödyntää muitakin oppimistyylejä, esimerkiksi ajatuskarttoja kokonaisuuksien hallinnassa ja kirjojen tekstin alle- tai yliviivausta. Suosittelen kartoittamaan itselleen sopivia oppimistyylejä ja oppimiseen käytettävää ajantarvetta jo ennen pääsykoekirjallisuuden ilmestymistä.

Itse kävin ensimmäisellä lukukerralla kirjat läpi nopeasti, jotta sain yleiskuvan niiden aiheista. Toisella lukukerralla siirryin yliviivaamaan tekstiä. Kolmannella lukukerralla tein ajatuskarttoja, muistikortteja ja aloin opetella ulkoa listoja, pykäliä jne. Seuraavilla lukukerroilla jatkoin ulkoa opettelua. Luin kirjat läpi 5-7 kertaa, mutta mitään yleispätevää määrää lukukerroille ei ole. Koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen, sillä se auttoi minua keskittymään ja rytmittämään opiskelua. Kellotin lukuaikaa puhelimen ajastimella ja laitoin puhelimen äänettömälle lukemisen ajaksi, jotta se ei häiritsisi minua. On yksilöllistä, kuinka kauan lukemiseen pystyy keskittymään, mutta tärkeintä on, että sisäistät lukemasi. Jos lukeminen alkaa tökkiä, pidä suosiolla pieni tauko.

Lukusuunnitelman tulee olla joustava ja muokattavissa, sillä lukuaikana vastaan voi tulla yllättäviä esteitä. Jokin kirja voi olla haastavampi opetella ja vaatii siksi enemmän työstöä kuin muut pääsykoekirjat, tai joinakin päivinä opiskelu ei vain suju ja on parempi opiskella vähemmän. Itse tein lukusuunnitelman viikoksi kerrallaan. Istuin alas joka sunnuntai ja kartoitin, mitä seuraavalla viikolla tulee tehdä. Lukusuunnitelmani näytti tavalliselta viikon lukujärjestykseltä, johon kirjasin joka päivälle moneltako herään, mitä kirjoja luen ja kuinka paljon tähän käytän aikaa, mitä opiskelutekniikoita käytän ja milloin kertaan.

Iso virhe lukusuunnitelman teossa on vapaa-ajan unohtaminen. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys tehokkaan oppimisen kannalta, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Vapaa-aika ja lukeminen kannattaa erottaa toisistaan selvästi, jotta voit vapaalla rentoutua täysin. Suosittelen pitämään taukoja lukemisen välissä ja laittamaan illalla kirjat kiinni ajoissa. Välipäivien pitäminen lukemisesta on yksilöllistä. Toiset tarvitsevat niitä ja osalle riittää hieman lyhyemmät lukupäivät tai vain kertaaminen joinakin päivinä. Itselleni toi mielenrauhaa, että opiskelin joka päivä, sillä lukuaika on varsin lyhyt. Välipäivien suhteen suosittelen kuuntelemaan itseään ja tekemään, miten parhaaksi näkee. 

Oikiksen pääsykokeessa menestyminen vaatii kirjojen pikkutarkkaa muistamista ja isojen kokonaisuuksien hallintaa, joten kertaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi painottaa. Pitkistä lukupäivistä ei saa parasta hyötyä irti, mikäli ei säännöllisin väliajoin kertaa oppimaansa. Suosittelen vaihtelemaan kertaustekniikoita ja hyödyntämään esimerkiksi kirjan sisällysluetteloa, omia muistiinpanoja, ajatuskarttoja, muistikortteja sekä valmennuskurssin tiivistelmiä kerratessa. Itse koin lukuaikana hyväksi kertaustahdiksi kerrata joka aamu edellisen päivän aikana opetellut asiat ja iltaisin sen päivän aikana läpikäydyt asiat. Alussa kertaaminen vei vähemmän aikaa, mutta lukuajan lopussa saatoin käyttää kertaamiseen tunteja. Vaikka kertaaminen käy tylsäksi, kannattaa muistaa, että se palkitaan pääsykokeessa.

Haluan toivottaa kaikille hakijoille hurjasti tsemppiä pääsykoekevääseen! Uskokaa itseenne ja pitäkää tavoite mielessä. Toivottavasti tapaamme ensi syksynä oikiksessa!

Meri Hankonen

ensimmäisen vuoden opiskelija

Miltä oikeustieteellisessä opiskelevan arki näyttää?

Heippa kaikille!

 

Täällä kirjoittelee Jenna, ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa. Mua pyydettiin kertomaan vähän siitä, millainen on oikkarin perus päivä niin tässä pääsette vähän sisälle siihen, millaisia mun opiskelupäivät on ja mistä ne oikein koostuu.

Herään arkena yleensä 7.45, minkä jälkeen alan melkein heti lukemaan. Heti kun aloitan päivän opiskelut, otan kupin kahvia (Joskus menee enemmän :D) ja alan lukemaan tenttialuetta eteenpäin. Tällä hetkellä luen rikos- ja prosessioikeutta, joka on todella mielenkiintoista! Kun meillä alkaa uusi kurssi, suunnittelen heti lukuaikataulun niin, että lasken luettavat sivut yhteen ja jaan ne niille päiville, kun luen tenttiin. Kertaukselle pyrin jättämään kaksi viikkoa aikaa. Tässä muodostuu siis jokaiselle päivälle sama sivumäärä, jonka haluan saada hoidettua heti aamusta pois alta. 

Tenttialueen lukemiseen minulla menee päivittäin aikaa 1–1,5 tuntia, joten 9–9.30 aikoihin syön aamupalan ja alan tekemään tiivistelmää juuri lukemastani tenttialueesta. Lapin yliopistossa on aika laajoja tenttialueita, joten käsittelen niitä siten, että luen koko alueen ja samalla teen tiivistelmää tärkeimmistä asioista. Tykkään tehdä aina tiivistelmän, koska sitä on niin paljon helpompi käyttää kertauksessa. Tiivistelmää tehtäessä tulee myös kerrattua juuri luetut asiat, joten se on myös yksi syy, miksi teen tiivistelmiä.

Yleensä aamupäivästä 10–11 aikoihin, kun lukeminen ja tiivistelmä on tehty, lähden kuntosalille. Se antaa kivasti energiaa päivään ja saa ajatukset hetkeksi muualle koulujutuista. En tykkää käydä illemmalla treenaamassa, koska jos käyn kuntosalilla aamupäivästä, minulla on loppupäivä aikaa koulujutuille. Tällöin, kun päivän treeni on hoidettu ajoissa alta pois, voin loppupäivän keskittyä rauhassa opiskeluun. Välillä opiskelupäiväni saattavat venyä vähän pidemmiksi, niin eipähän tule stressiä että pitäisi kiirehtiä jonkun asian kanssa, että ehtii vielä kuntosalille. Sellaisina päivinä kun on paljon opiskeltavaa, yritän käyttää koko päivän opiskeluun ja treenata sellaisia päivinä, kun tehtävää ei ole niin paljoa.

Kun päivän treeni on hoidettu alta pois, jatkan muiden opiskelujuttujen parissa 12–13 aikoihin. Nämä vaihtelevat paljon, mutta yleensä siihen kuuluu kurssin kirjallisia tehtäviä tai jonkun valinnaisen kurssin asioiden läpikäyntiä. Meillä ei ole joka päivä eikä joka viikkokaan välttämättä luentoja ja nyt poikkeusaikoina luennot ovat usein tallenteina, joten niitä voi katsoa omaan tahtiin. Jos luentoja siis on, katson ne yleensä iltapäivällä. Toki meillä on myös liveluentoja, joissa täytyy olla paikalla joten sitten muut päivän opiskelujutut menevät luentoaikataulujen mukaisesti. Onneksi pääasiassa saan pidettyä opiskelupäivät sellaisina, kun ylempänä kerroin. Joskus saattaa käydä niin hyvin, että tenttialueen lukemisen lisäksi minulla ei ole mitään muita opiskelujuttuja kyseiselle päivälle. Tällöin yleensä jatkan tenttialueen lukemista vielä eteenpäin, sillä opiskelun pieniä iloja on ne että on saanut välillä luettua niin paljon ylimääräistä, että tenttialue on luettu aikaisemmin kuin alunperin oli tarkoitus.

Se, mihin aikaan lopetan opiskelun, vaihtelee paljon. Yleensä pyrin laittamaan kirjat kiinni 17–19 aikoihin, mutta joskus menee myöhempään. Jos arkena opiskelupäiväni venyvät myöhään, pyrin vastapainoksi viikonloppuisin lopettelemaan edes vähän aikaisemmin ja tekemään jotain muuta kivaa.

Minulla on yleensä useampi kouluhomma menossa yhtäaikaa ja yleensä tenttikirjan lukemisen ja tiivistelmän lisäksi teen samalla muita kurssilla vaadittavia suorituksia, kuten oppimispäiväkirjaa tai muita tehtäviä. Välillä saattaa olla jopa useampi kurssi menossa samaan aikaan. Tällöin vaaditaan aikataulutusta ja rytmitystä päiviin. Itse olen tehokkain opiskelija aamusta, joten aamuun ajoitan kaikista tärkeimmät jutut, eli ehdottomasti pakollisen kurssin asiat ja tenttiin lukemisen. Kun se on siltä päivältä hoidettu, siirryn muihin tehtäviin ja muiden kurssien juttuihin. Opiskelun pitää kuitenkin mielekkäänä sen vaihtelevuus, joten vaikka aamuni ovat samantyylisiä, tuo se kivaa vaihtelua että iltapäivisin saatan tehdä joka päivä jotain eri asiaa.

Jos oikisarki kiinnostaa vielä enemmän, pidän instagramissa studygram-tiliä nimellä oikisjenna, jossa näytän oikisarkea sekä jaan vinkkejä :)

 

Tsemppiä kaikille paljon tähän kevääseen

<3 Jenna

Lukusuunnitelma

Oikeustieteellisen pääsykoekirjat julkaistaan tänä vuonna huomattavasti myöhempään kuin edellisinä vuosina, ja lukuaika on supistunut neljään viikkoon. Paineensitokyvyn lisäksi myös lukusuunnitelman ja järjestelmällisen lukemisen merkitys korostuu. Tässä postauksessa kerron parhaat vinkkini hyvän lukusuunnitelman laatimiseen ja siihen, mitä oman lukemisen ja vapaa-ajan aikatauluttamisessa kannattaa huomioida. 

Huom! Valintakoekirjallisuus julkaistaan 27.4. ja kirjat voi jo ennakkotilata Unigrafian verkkokaupasta osoitteesta https://shop.unigrafia.fi/tuote/oikeustieteellisen-tiedekunnan-paasykoekirjat-2020/.

1. Aseta itsellesi realistiset tavoitteet

Kaiken A ja O on tuntea omat rajansa. On turhaa asettaa itselleen tavoitteeksi 12-tuntisia lukupäiviä, jos tietää jo valmiiksi, ettei pysty keskittymään niin kauan. Myös taukojen pitäminen on tärkeää, jotta aivot saavat levätä ja rauhassa prosessoida vastaanottamaansa informaatiota. Pidin itse keväällä lukupäivien aikana kaksi pitkää ruokataukoa ja tarpeen mukaan 2-3 lyhyempää taukoa. Taukojen kanssa päiväni pituus oli 11-12 tuntia, mutta tehokasta lukuaikaa siitä oli n. 8 tuntia. 

Kannattaa miettiä, onko mielekkäämpää asettaa tavoitteeksi sivumäärä, aika vai tietty kokonaisuus. Oma suunnitelmani oli perin ylimalkainen ja suunnitelmani oli aluksi 4 päivää per kirja. Toisella lukukierroksella varasin saman 4 päivää per kirja ulkoaopetteluun ja lopuksi 3 päivää per kirja kertaukseen. Pidin kaksi vapaapäivää, yhden silloin kun kirjat ilmestyivät ja toisen pääsykoetta edeltävänä päivänä. Vapaapäivät kannattaa valita etukäteen, jotta ei tarvitse potea huonoa omatuntoa sen pitämisestä.

2. Varaa reilusti aikaa kertaamiseen

Kertaus todellakin on opintojen äiti, eikä sen merkitystä tulisi vähätellä. Kertaamiseen kannattaa varata reilusti aikaa, mieluiten joka päivälle.Tein itse niin, että kertasin aina aamulla edellisen päivän asiat ja vasta lounaan jälkeen siirryin uuteen asiaan. 

3. Luota suunnitelmaasi

Pääsykokeen lähestyessä ja lukuajan huvetessa on muistettava pysyä rauhallisena, eikä saa missään nimessä alkaa panikoimaan. Mitä lähempänä koe on, sitä enemmän on vaarana ahdistua siitä, lukeeko tarpeeksi. Ei kannata alkaa vertailemaan itseään muihin, vaan pitää kiinni omasta suunnitelmasta. Jos kuitenkin huomaat, että aikataulutuksesi ei pidä, älä pelkää tehdä järkeviä muutoksia lukusuunnitelmaasi. 

4. Älä unohda hauskanpitoa

Paras vinkki mitä voin antaa, on ajan varaaminen myös vapaa-ajalle. Lukeminen on rankkaa aivoille, joten niitä tulisi tuulettaa jokaisen lukupäivän jälkeen kunnolla. Oli rentoutumiskeinosi sitten hyvän (tai huonon) tv-sarjan katselu, kunnon treeni tai vaikka maalaaminen, on tärkeää muistaa levätä ja tehdä jotain mielekästä. Itse laitoin aivot narikkaan katsomalla hävyttömän paljon Temptation Islandia ja kulkemalla luonnossa geokätköillen. Pääsykoepäivänä olin lukenut hyvin, mutta aivoni eivät siitä huolimatta olleet väsyneet, ja jaksoin pusertaa niissä olevan tiedon paperille koetilanteessa. Eli kun olet saanut päivän lukemiset pulkkaan, laita kirjat kiinni ja lepää. Ei siis kannata lukea ympäri vuorokauden, vaan päättää jo etukäteen, milloin lopetat lukemisen päivältä. 

Hurjasti tsemppiä kevääseen ja pääsykokeeseen!

Vilma Vastamäki 

ensimmäisen vuoden opiskelija