Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukutekniikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukutekniikka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. helmikuuta 2024

Polkuni oikikseen – Julkisoikeus 

 

Hei kaikki! Olen syksystä 2022 lähtien opiskellut julkisoikeutta Itä-Suomen yliopistossa ja täällä Rovaniemellä olen nyt fuksi 2023! Tässä tekstissä jaan kokemuksiani ja oppeja, joita olen matkani varrella kerryttänyt, erityisesti siitä, kuinka aikaisemmat opinnot ovat auttaneet minua kehityksessäni ja uuteen kouluun hakiessani. Toivottavasti vinkkini antavat tukea ja inspiraatiota myös muille.

Mikä julkisoikeus?


Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella on mahdollista saada sekä ON/OTM-tutkinto, että HTK/HTM-tutkinto. Näistä jälkimmäisen, julkisoikeuden, opinnot suuntautuvat juridiikan erikoisaloille pääaineittain. Opiskelija syventyy opinnoissaan valitsemaansa oikeuden alaan laajemmin. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi rikos- ja prosessioikeus, siviilioikeus, ympäristöoikeus jne. Tutkinnosta on mahdollista muokata yksilöllinen kokonaisuus pääaine- ja sivuainevalinnoilla. 


 

Miten julkisoikeuden opinnot tukivat hakua/kehitystä?


Ensimmäisen vuoden julkisoikeuden opinnot ovat samat, kuin ON/OTM-tutkinnon opinnot Itä-Suomen yliopistossa. Ne sisältävät 60 opintopistettä yleisiä oikeusjärjestysopintoja, eli antavat kattavan kuvan eri oikeudenalojen perusteista. Jatkoin julkisoikeuden opintojeni ohella hakua oikeustieteelliseen, ja sainkin ensimmäisen vuoden opinnoista valtavan tietopohjan tukemaan pääsykoelukemisessa. Uuden tiedon lisäksi opinnoista karttui hioutunut luku- ja vastaustekniikka. Aikaisemmilta hakukerroiltani olin saanut jo valmennuskursseilta hyvän pohjan tekniikalle, mutta julkisoikeuden opinnot viimeistelivät taitoni tehokkaasti. Lisäksi opinnoistani sain valtavasti itsevarmuutta osaamisestani, sekä vahvistuksen sille, että olen oikealla alalla. Motivaatio oikiksen pääsykokeisiin vähintäänkin triplaantui tuon vuoden aikana! 


Omia luku- ja vastaustekniikkavinkkejäni


Minulle kertyi hakukertoja oikikseen viisi ja niiden, sekä julkisoikeuden opintojen aikana kertyi myös kasa hyväksi koettuja luku- ja vastaustekniikoita. Mielestäni tärkein asia opiskelussa on se, että laatu todellakin korvaa määrän! Hyvin käytetyt kolme tuntia saattavat olla paljon hyödyllisempiä, kuin huonolla keskittymisellä ja väsyneenä käytetyt kuusi tuntia. Toinen tärkeä tekijä on kertaus. Pienellä vaivalla saa aikaan ison eron, kun kertaa vaikka vain nopeastikin aikaisemmin käsittelemänsä asiat, ennen kuin lähtee omaksumaan uutta. Näin vanhatkin teemat pysyvät aktiivisena aivojen sopukoissa, eivätkä unohdu uuden tiedon tieltä. Joskus kertaaminen voi tuntua työläältä ja tylsistyttävältä, mutta en siltikään suosittele skippaamaan tätä vaihetta! Loppujen lopuksi pääsee helpommalla, kun ei tarvitse omaksua jo opiskelemaansa asiaa uudelleen sen jo unohduttua. Viimeisenä haluan nostaa isojen kokonaisuuksien hahmottamisen esimerkiksi mind mapien avulla. Oikeustieteelliset opinnot sisältävät suuria kokonaisuuksia, ja asiayhteyksien hahmottaminen saattaa tuntua haastavalta varsinkin opintojen alussa. Teemoihin on helpompi lähteä syventymään, kun ensiksi hahmottaa esimerkiksi sisällysluettelon avulla isomman kokonaisuuden ja asioiden yhteydet toisiinsa. 

Tässä muutamia vinkkejä, jotka olen itse sisäistänyt kantapään kautta. Kaikille kuitenkin toimii erilaiset tekniikat, ja kannattaakin oppia tuntemaan niistä itselle parhaat. Tsemppiä hurjasti kaikille opintoihin ja aurinkoista kevään odotusta. 🧡


 - vuoden 2023 fuksi 

keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Mitä tehdä kirjojen julkaisua odotellessa?

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kevään pääpäivään on hyvä alkaa valmistautumaan jo hyvissä ajoin ennen kirjojen julkaisupäivää. Monelle on kuitenkin epäselvää, mitä voi ja kannattaa tehdä ennen varsinaisen pänttäämisen aloittamista.

Ensiksi kannattaa laatia itselleen suhteellisen tarkka lukusuunnitelma, jonka noudattaminen on realistista, muttei liian helppoa. Lukusuunnitelma kannattaa laatia ennen kirjojen julkaisua, sillä siihen voi kulua yllättävän paljon aikaa. Lukusuunnitelmassa kirjat voi yksilöidä vaikkapa numeroin 1, 2 ja 3, sillä tietoa kirjoista ei tässä vaiheessa vielä ole. Lukusuunnitelman sisältöön en uskalla antaa sen tarkempia ohjeita, koska oppiminen on yksilöllistä. Osa tykkää pitää lukuaikana esimerkiksi yhden vapaapäivän viikossa, toiset lukevat koko hakukevään täysipäiväisesti. Itse en lukusuunnitelmaan merkinnyt vapaapäiviä, mutta päädyin pitämään yhden vapaapäivän noin viikko ennen koetta. Pääsykoetta edeltävän päivän pidin myös hyvin kevyenä, mutta muuten opiskelin enemmän tai vähemmän täysipäiväisesti.

Toiseksi suosittelen lukemaan erilaisia juridisia tekstejä, kuten vanhoja pääsykoekirjoja, ennen kirjojen julkaisua. Näin oikeudellisen tekstin lukeminen ei tule täysin uutena asiana pääsykoekirjoja lukiessa. Tämän lisäksi kannattaa tutustua erilaisiin oikeuslähteisiin, kuten lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin ja tuomioistuinten ratkaisuihin. Näistä aineistoista tulee aineistotehtäviä pääsykokeeseenkin, joten niiden silmämääräisestä tarkastelusta on varmasti hyötyä. Toki myös valmennuskurssillamme pääsee tekemään erilaisia aineistotehtäviä. Aineistotehtäviä kannattaakin tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kirjojen julkaisua, sillä niiden tekemiseen tuskin on aikaa enää pääsykoekirjoja opiskellessa. Tämä on ehkä tärkein asia, millä voi tehdä ison eron muihin hakijoihin jo tässä vaiheessa.


Tärkeää pääsykokeeseen valmistautumisessa on se, että tekee asiat oikein. Lukemisesta ei ole mitään hyötyä, jos luettuja asioita ei opi. Siksi on tärkeää jo ennen kirjojen julkaisua kokeilla erilaisia luku- ja oppimistekniikoita sekä valita niistä sellaiset, jotka kukin kokee toimiviksi. Esimerkiksi itse koin hyötyväni eniten yliviivauksien tekemisestä, ajatuskartoista, muistikorteista sekä listojen laatimisesta. Sen sijaan varsinaisten muistiinpanojen tekemisen totesin jo ennen kirjojen julkaisua itselleni toimimattomaksi metodiksi, enkä lopulta niitä keväällä tehnytkään. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat ja tehokkaimmat oppimistekniikat, eikä niiden etsimiseen ole enää aikaa varsinaisia pääsykoekirjoja lukiessa.

Lopuksi haluan korostaa, että ennen kirjojen julkaisua on äärimmäisen tärkeää rentoutua ja ladata akkuja raskasta kevättä varten. Siitä hetkestä, kun kirjat julkaistaan, varsinainen pääsykoekevät vasta alkaa ja sitä ennen tehdyt valmistautumistoimet ovat plussaa ja antavat pientä etumatkaa muihin hakijoihin nähden.



Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen, toivottavasti nähdään syksyllä fuksihärdellissä!


Mikael Sillanpää

fuksi vuosimallia 2021

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Oikeaa lukutekniikkaa etsimässä

Hei, oon Leila ensimmäisen vuoden opiskelija ja tänään on mun vuoro kirjoittaa tänne blogiin. Koska pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia, ajattelin että nyt olisi hyvä aika puhua jaksamisesta lukemisen aikana sekä erilaisista lukutekniikoista.


Jaksamiseen on tärkeä panostaa koko kevään aikana, jotta et pääse uupumaan ennen pääsykoetta. Koita ajatella se näin: mitä paremmin jaksat, sen enemmän saat irti lukemisesta ja mitä enemmän stressaat, sen helpommin saatat palaa loppuun. Stressi kuuluu kyllä lukemiseen, mutta koita olla pohtimatta sellaisia asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tiedän kokemuksesta, että koronan vaikutusta pääsykokeeseen on vaikeaa olla miettimättä, mutta yritä silti minimoida erilaisten hypoteettisten tilanteiden pohtimista. Yritä siis keskittyä pelkästään asioihin, joihin pystyt vaikuttamaan, kuten omaan lukemiseen. Annan seuraavaksi muutaman konkreettisen esimerkin siitä, miten voit ylläpitää jaksamistasi lukemisen aikana. Ensinnäkin yritä karsia lukuajaksi kaikki turhat häiriötekijät pois. Itse esimerkiksi laitoin kännykästä ilmoitukset pois päältä sekä poistin kokonaan muutaman sovelluksen, kuten TikTokin johon saatoin kuluttaa montakin tuntia päivässä XD.


Seuraavaksi kannattaa tehdä itselle hyvä lukusuunnitelma, sillä hallinnan tunne auttaa jaksamisessa. Tämän lisäksi myös rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Pohdi mitkä rutiinit auttavat sinua saamaan lukupäivästä kaiken irti. Itse tykkäsin herätä aikaisin ja käydä kylmässä suihkussa, syödä hyvän aamiaisen, käydä kävelylenkillä ennen valmennuskurssin luentoja sekä illalla rentoutua Netflixin parissa. Muista kuitenkin, että kaikilla on omat rutiinit. Tunnustele mikä siis sopii juuri sinulle ja mitkä rutiinit vievät sinua kohti opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä. Lukemisen aikana on hyvä pitää usein pieniä taukoja, jotta jaksat keskittyä paremmin lukemiseen. Näin estät myös sen, ettei lukeminen mene aivan överiksi. Itse käytin pomodoro -tekniikkaa, jossa luetaan 25 minuuttia keskittyneesti, jonka jälkeen saat viiden minuutin tauon. Neljän kierroksen jälkeen voit pitää pidemmän noin 15-30 minuutin tauon. Kannattaa myös keskittyä ihan perusasioihin, kuten priorisoi unta, jotta jaksat opiskella tehokkaammin ja muistisi toimii paremmin. Terveellisellä ruokavaliolla sekä urheilulla saat energiaa opiskeluun. Urheilun ei tarvitse aina olla intensiivistä pieni kävelylenkkikin auttaa. Lopuksi muista aina uskoa itseesi jo tämä vie sinua lähemmäs koulupaikkaa.


Lukutekniikoita on yhtä useita, kun on hakijoitakin. Tärkeintä on siis tunnistaa, millainen oppija olet ja mikä lukutekniikka sopii sinulle parhaiten. Jos joku lukutekniikka ei sovi, niin uskalla vaihtaa toiseen. Muista kuitenkin olla itsevarma oman valinnan suhteen. Kun olet löytänyt parhaimmat lukutekniikat, vaihtele niiden välillä sillä monipuolisuus on hyvästä. Jos opit katsomalla tai tekemisen kautta, joku näistä lukutekniikoista saattaisi sopia: alleviivaukset, muistiinpanot, mindmapit sekä muistilaput. Jos taas opit kuuntelemisen ja puhumisen kautta, voit kokeilla näitä: valmennuskurssin luennoilla pelkästään kuuntelemiseen keskittyminen, asioiden ääneen selittäminen sekä äänikirjojen kuunteleminen.



Lukutekniikoissa on hyvä ottaa huomioon lukemisen eri vaiheet. Ensin on tutustumisvaihe, jossa luetaan kirjat läpi tutustuen. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä ymmärtää kaikkea eikä kannata jumittua vaikeisiin kohtiin. Toiseksi on oppimisvaihe, jossa panostetaan ymmärtämiseen ja syventävään osaamiseen. Toista tätä vaihetta niin kauan kuin on tarve ennen siirtymistä viimeiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa lukutekniikoina voi toimia alleviivaukset, tehtävien teko ja muistiinpanot. Myös asioiden yhdistely on tärkeää eli pohdi mihin lukemasi asia liittyy ja tähän toimiikin mahtavasti erilaiset mindmapit. Kannattaa myös testata omaa osaamistaan tekemälle itselle kysymyksiä mihin vastata. Toinen tapa on lukea kirjasta yksi asiakokonaisuus, jonka jälkeen pohdit, mitkä siinä olivat tärkeimmät pointit. Muistiinpanoja voi tehdä lukuisilla eri tavoilla esimerkiksi perinteiset muistiinpanot, mindmapit, kaaviot, muistilaput tai muistikortit. Kolmantena vaiheena on loppukertaus ja tässä voit hyödyntää omia muistiinpanojasi kuten muistikortteja. Lisäksi voit testata sisällysluettelon kautta osaamistasi sekä kokonaisuuksien hallintaa. Tässä vaiheessa kannattaa tehdä myös tehtäviä. Kertausta ei kuitenkaan kannata jättää kokonaan tänne loppuvaiheelle, vaan on tärkeää kerrata koko lukuaikana. Kertausta kannattaa tehdä aamuisin ja iltaisin sekä aina kun on käynyt jonkun isomman aihealueen läpi.


Toivotan kaikille paljon tsemppiä kevääseen ja nähdään Artiklan valmennuskurssilla!


Leila

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Hyvinvointi pääsykoekeväänä

Tämän päivän postauksessa kirjoitan teille hieman hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä pääsykoekevään aikana. Kirjoittaja eli minä olen Riina-Maria, ensimmäisen vuoden oikkari. Oma kokemukseni oikikseen hakemisesta perustuu kahteen pääsykoekevääseen, joista jälkimmäinen oli kaikin tavoin huomattavasti onnistuneempi, ja johtikin opiskelupaikan saamiseen. Sittemmin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut ankaran arvioinnin alaisena opiskelujen aloittamisen jälkeen, kun omat elämäntavat muuttuivat aiemmin niin aktiivisesta toiminnasta hieman passiivisempaan tyyliin – istumiseen, lukemiseen ja läppärin äärellä käpistelyyn.

Lienee parasta muistuttaa heti alussa, että luonnollisesti jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset tarpeensa ja keinonsa ylläpitää sekä fyysistä että henkistä tasapainoaan. Perinteiset ohjenuorat pätevät myös poikkeuksellisina aikoina; voi olla, että olet kuullut aiemminkin, että parhaaseen lopputulokseen päästäkseen olisi opiskelusuunnitelman lisäksi hyvä huolehtia unen, ruokailun, liikunnan ja vapaa-ajan tasapainosta. Se, miten näiden asioiden välinen tasapaino löytyy, muodostuukin jokaisen ihmisen henkilökohtaisten mieltymysten ja tottumusten mukaisesti. Voinkin tässä lähestyä asiaa nyt vain omasta näkökulmastani, mutta olen yrittänyt kokemusteni perusteella poimia joitakin vinkkejä, joista jokainen voi sitten muokata itselleen sopivia keinoja lähteä rakentamaan sitä omaa, parasta mahdollista jaksamista. 

1.     Tunnista oma päivärytmisi

On aamuihmisiä, on iltaihmisiä ja on kaikkea siltä väliltä. Jos sinulla on mahdollisuus valita opiskelullesi aika, joka sopii yhteen parhaimman aktiivisuustasosi kanssa, niin käytä tätä hyödyksesi. Itse tunnistin vasta toisena hakukeväänä olevani yökukkuja, mitä tulee opiskeluun. Ensimmäisenä keväänä tein sen virheen, että yritin asettua sellaiseen muottiin, joka ei ollut itselleni sopiva – heräsin aikaisin aamulla ja yritin opiskella tavallaan normaalin työpäivän verran. Tunnen monia, joille tällainen sopii, mutta itse koin, että tällä tyylillä olin koko päivän levoton ja oli vaikea keskittyä lukemiseen. Toisena keväänä muutin rytmini täysin; nukuin aamulla hieman pidempään, söin rauhassa aamupalan, kävin päivällä harrastuksissa ja lenkillä. Kirjoihin tartuin vasta kolmen, neljän aikaan ja opiskelin sitten niin kauan kuin jaksoin. Monta kertaa ilta saattoikin venähtää esimerkiksi klo 23 asti. Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska kyseessähän oli minulle itselleni sopiva tyyli. Yritä sinäkin löytää oma rytmisi ja toteuttaa sitä juuri niin kuin sinulle itsellesi sopii!



2.     Tunnista keinot purkaa stressiä

Joskus paras asia, mitä voit tehdä pääsykokeen eteen,
on mennä lenkille, silittää koiraa tai syödä jäätelö.
Monesti kuulee sanottavan, että pääsykoe ja siihen valmistautuminen on motivaatiotesti. Itse en ihan voi allekirjoittaa tätä. Olen saanut huomata, että joka kevät myös valtavan motivoitunutta porukkaa saa jäädä rannalle ruikuttamaan, kun kaikesta työnteosta huolimatta jokin onkin mennyt hakukeväänä pieleen eikä pääsykokeessa ole tullut sellaista onnistumista, että opiskelupaikka olisi auennut. Pääsykoekevät on jokaiselle tosi stressaavaa ja jännittävää aikaa. Omasta mielestäni yksi tärkeimmistä keinoista onnistua pääsykokeessa onkin se, että pystyy kevään mittaa tunnistamaan omat stressin oireensa. Tämän lisäksi tulisi löytää keinot lievittää näitä oireita. Joillekin apu voi olla ulkoilmassa tuulettuminen, toiselle kaverin tai vaikka oman tuutorin kanssa asian purkaminen. Joku voi saada parhaimman hyödyn siitä, että käpertyy vaatteet päällä kerälle suihkun nurkkaan ja itkee veden alla puoli tuntia. On tärkeää, että etsit juuri sinulle sopivat keinot rauhoittaa mielesi niin, että voit taas paineesta huolimatta keskittyä sillä hetkellä edessäsi olevaan asiaan.

3.     Pidä huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi

Vaikka opiskeleminen onkin hyvin pitkälti henkistä suorittamista ja rankkaa lähinnä aivoille ja istumalihaksille, on fyysisellä hyvinvoinnilla myös suuri merkitys siinä, miten hyvin pänttääminen sujuu. Jos olet tottunut liikkumaan paljon, voi yhtäkkinen istumatyöskentelyyn vaihtaminen koitua kohtaloksesi. Toisaalta jos aktiivisuustasosi ei arkielämässä ole kovin korkea ja olet tottunut tekemään paljon istumatyöskentelyä, nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa buustata itsensä aivan uudenlaisiin suorituksiin fyysisestä suorituskyvystä huolehtimalla. Jokainen tauko lukemisen välissä kannattaa aloittaa venyttelemällä hartiat, selkä ja niskat. Voit myös laittaa vaikka muistutuksia kännykkääsi, jos tuntuu että lukuaika venähtää helposti pitkäksi ja meinaat istua pitkään paikallasi. Lihasjumien vaikutukset (esimerkiksi migreeni) tulevat aina vasta pienellä viiveellä ja tämän vuoksi on hyvä kiinnittää asiaan huomiota jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. Pitämällä itsesi liikkeessä päivittäin saat sekä unta paremmin, että maksimoit keskittymisesi pääsykoekirjojen äärellä. Liikuntahan tunnetusti saa kehon erittämään endorfiineja, jotka saavat ihmisessä aikaan miellyttävän ja rennon olon. Liikunnan ei tarvitse edes olla mitään rääkkiä, jonka jälkeen olet väsynyt – puolen tunnin reipas kävelylenkkikin riittää nostamaan sykettä sen verran, että hetken päästä kirjojen ääressä istuminen tuntuu taas hieman helpommalta. 

4.     Uskalla pyytää apua

Valmennuskurssilaisilla on pääsykoekeväänä apunaan tuutorit, jotka auttavat mielellään kaikissa mieleen tulevissa pulmissa. Jos olet enemmän sulkeutuvaa tyyppiä eikä ahdistuksista avautuminen tunnu luontevalta, niin tämäkin on tietysti ok – joillekin paras keino selvitä pääsykoekeväästä on pistää puhelimet ja some kiinni ja hakeutua omaan rauhaan. Jos missään vaiheessa kuitenkaan tulee sellainen olo, että nyt ei selviä ilman apua, niin älä jää yksin! On toki niin, että loppujen lopuksi jokaisen hyvinvointi pääsykoekeväänäkin riippuu ihan siitä, miten itse selviytyy, eikä kukaan voi toisen puolesta ratkaista kenenkään ongelmia ja murheita. Moni huolta aiheuttava asia tuntuu kuitenkin hetken päästä vähän helpommalta, kun sen on saanut sanottua ääneen jollekin. Tämän lisäksi ulkopuolisen henkilön mielipiteen tai neuvojen kuuleminen voi avata omaakin perspektiiviä siihen stressin aiheeseen, joka sillä hetkellä tuntuu maailmaa horjuttavan suurelta. Tuutorit ovat lähteneet tuutoreiksi juuri siksi, että heillä on halu auttaa valmennuskurssilaisia. Eli rohkeasti vain vaivaamaan omaa tuutoriasi!  

Tässä nämä minun vinkkini nyt tältä erää. Kuten huomaat, niin monessa mainitsemassani yksityiskohdassa kyse on nimenomaan siitä, että tunnistat omat yksilölliset tarpeesi ja toimit niiden mukaan. Sitä ei oikein voi koskaan korostaa tarpeeksi, että hyvinvoinnin, stressinhallinnan ja oppimisprosessin onnistumisessa ratkaisevaa on jokaisella ihmisellä niiden omien yksilöllisten tapojen ja rutiinien löytäminen ja hyödyntäminen. Nykyään pääsykoekevät on entistäkin lyhyempi, vain neljän viikon puristus. Saadaksesi tästä ajasta parhaan hyödyn irti menestyäksesi pääsykokeessa, tarvitset keinoja, joilla löydät sellaisen tasapainon, että väistämättä eteesi tuleva stressi ei horjuta oppimisprosessiasi. Pienen paineen avulla voit kannustaa itsesi yhä parempaan suoritukseen, ja on tärkeää, että onnistut kääntämään sen paineen tueksesi ja positiiviseksi kannusteeksi. Itsestäsi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on ensimmäinen askel tämän tavoitteen onnistumiseksi.


Toivotan hirveän paljon tsemppiä juuri sinulle tämän kevään koitokseen!! Hyvin se menee!

Terveisin Riina-Maria, 
ekan vuoden oikkari

torstai 12. maaliskuuta 2020

Lukusuunnitelma


Oikeustieteellisen pääsykoekirjat julkaistaan tänä vuonna huomattavasti myöhempään kuin edellisinä vuosina, ja lukuaika on supistunut neljään viikkoon. Paineensitokyvyn lisäksi myös lukusuunnitelman ja järjestelmällisen lukemisen merkitys korostuu. Tässä postauksessa kerron parhaat vinkkini hyvän lukusuunnitelman laatimiseen ja siihen, mitä oman lukemisen ja vapaa-ajan aikatauluttamisessa kannattaa huomioida. 

Huom! Valintakoekirjallisuus julkaistaan 27.4. ja kirjat voi jo ennakkotilata Unigrafian verkkokaupasta osoitteesta https://shop.unigrafia.fi/tuote/oikeustieteellisen-tiedekunnan-paasykoekirjat-2020/.

1. Aseta itsellesi realistiset tavoitteet

Kaiken A ja O on tuntea omat rajansa. On turhaa asettaa itselleen tavoitteeksi 12-tuntisia lukupäiviä, jos tietää jo valmiiksi, ettei pysty keskittymään niin kauan. Myös taukojen pitäminen on tärkeää, jotta aivot saavat levätä ja rauhassa prosessoida vastaanottamaansa informaatiota. Pidin itse keväällä lukupäivien aikana kaksi pitkää ruokataukoa ja tarpeen mukaan 2-3 lyhyempää taukoa. Taukojen kanssa päiväni pituus oli 11-12 tuntia, mutta tehokasta lukuaikaa siitä oli n. 8 tuntia. 

Kannattaa miettiä, onko mielekkäämpää asettaa tavoitteeksi sivumäärä, aika vai tietty kokonaisuus. Oma suunnitelmani oli perin ylimalkainen ja suunnitelmani oli aluksi 4 päivää per kirja. Toisella lukukierroksella varasin saman 4 päivää per kirja ulkoaopetteluun ja lopuksi 3 päivää per kirja kertaukseen. Pidin kaksi vapaapäivää, yhden silloin kun kirjat ilmestyivät ja toisen pääsykoetta edeltävänä päivänä. Vapaapäivät kannattaa valita etukäteen, jotta ei tarvitse potea huonoa omatuntoa sen pitämisestä.



2. Varaa reilusti aikaa kertaamiseen

Kertaus todellakin on opintojen äiti, eikä sen merkitystä tulisi vähätellä. Kertaamiseen kannattaa varata reilusti aikaa, mieluiten joka päivälle.Tein itse niin, että kertasin aina aamulla edellisen päivän asiat ja vasta lounaan jälkeen siirryin uuteen asiaan. 

3. Luota suunnitelmaasi

Pääsykokeen lähestyessä ja lukuajan huvetessa on muistettava pysyä rauhallisena, eikä saa missään nimessä alkaa panikoimaan. Mitä lähempänä koe on, sitä enemmän on vaarana ahdistua siitä, lukeeko tarpeeksi. Ei kannata alkaa vertailemaan itseään muihin, vaan pitää kiinni omasta suunnitelmasta. Jos kuitenkin huomaat, että aikataulutuksesi ei pidä, älä pelkää tehdä järkeviä muutoksia lukusuunnitelmaasi. 



4. Älä unohda hauskanpitoa

Paras vinkki mitä voin antaa, on ajan varaaminen myös vapaa-ajalle. Lukeminen on rankkaa aivoille, joten niitä tulisi tuulettaa jokaisen lukupäivän jälkeen kunnolla. Oli rentoutumiskeinosi sitten hyvän (tai huonon) tv-sarjan katselu, kunnon treeni tai vaikka maalaaminen, on tärkeää muistaa levätä ja tehdä jotain mielekästä. Itse laitoin aivot narikkaan katsomalla hävyttömän paljon Temptation Islandia ja kulkemalla luonnossa geokätköillen. Pääsykoepäivänä olin lukenut hyvin, mutta aivoni eivät siitä huolimatta olleet väsyneet, ja jaksoin pusertaa niissä olevan tiedon paperille koetilanteessa. Eli kun olet saanut päivän lukemiset pulkkaan, laita kirjat kiinni ja lepää. Ei siis kannata lukea ympäri vuorokauden, vaan päättää jo etukäteen, milloin lopetat lukemisen päivältä. 

Hurjasti tsemppiä kevääseen ja pääsykokeeseen!

Vilma Vastamäki 
ensimmäisen vuoden opiskelija

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Lukuvinkit pääsykoekevääseen

Pääsykoekirjojen julkaisemispäivä lähenee jo kovaa vauhtia, joten nyt onkin hyvä aika alkaa suunnittelemaan omia lukutapojaan. Koska pääsykoekirjoissa on paljon omaksuttavaa, ei pelkkä lukeminen yleensä riitä. Erilaisten metodien soveltaminen tuo lukemiseen myös mielekkyyttä. Erittelen tässä postauksessa erilaisia lukuvinkkejä, joista voi ottaa inspiraatiota pääsykoekeväälle. Suosittelen kokeilemaan seuraavia lukuvinkkejä jo ennen pääsykoekirjojen julkaisemista, jotta ehtii löytämään itselleen sopivat metodit oppimiseen. On tärkeää pitää mielessä, että jokaisella on oma tapa oppia, eikä jokainen lukuvinkki välttämättä sovi itselle.


1. Värit ja alleviivaukset
Ensimmäinen vinkkini on keskeisten asioiden alleviivaaminen. Suosittelen, että lukee kappale kerrallaan, minkä jälkeen pohtii, mikä juuri siinä oli keskeisintä ja sitten vasta alleviivaa. Alleviivaaminen on syytä kuitenkin tehdä ennen seuraavaan kappaleeseen siirtymistä. Alleviivaamisessa kannattaa hyödyntää värejä, sillä se sekä jäsentää opittavia asioita että auttaa muistamaan. Alleviivaamisessa kannattaa keksiä eri väreille tietyt koodit, kuten esimerkiksi sininen laeille, punainen käsitteille, vihreä esimerkeille jne.

2. Ajatuskartat / muistiinpanot
Lukemisen ohella on hyvä tehdä muistiinpanoja tai piirtää ajatuskarttoja, sillä ne auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottavat kertaamisessa. Muistiinpanoja kirjoittaessa kannattaa kirjoittaa asiat omin sanoin, jotta ymmärtää opeteltavan asian merkityksen. Suosittelen muistiinpanojen tekemistä tietokoneen sijasta käsin, koska silloin joutuu keskittymään enemmän. Muistiinpanojen tekeminen voi kuitenkin olla hidasta, eikä niihin ole hyvä käyttää liikaa aikaa. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa lukea kirjat kertaalleen läpi ennen kuin alkaa kirjoittaa muistiinpanoja, jotta osaa poimia oleellisimmat asiat. Myös pääsykoekirjan sivujen reunoihin voi kirjoittaa avainsanoja tai listoja.

3. Käsitekortit
Käsitekortit ovat erittäin tehokas väline ulkoa opetteluun. Käsitekorteissa lukee toisella puolella käsite ja toisella puolella selitys. Yritä ensin selittää käsite sanasta sanaan, ja tarkista sitten, menikö selitys oikein. 



4. Ulkoa opetteleminen ja ääneen puhuminen
Ulkoa opetteleminen kannattaa aloittaa jo heti alussa. Itse aloitin ulkoa opettelemisen jo ensimmäisellä lukukierroksella. Itseäni auttoi ulkoa muistamisessa paljon jokaisen kappaleen tärkeimpien asioiden ääneen puhuminen ikään kuin opettaisin asioita jollekin toiselle. Itse myös yritin miettiä ja keksiä mahdollisia esseekysymyksiä, minkä jälkeen yritin vastata niihin ääneen.

5. Harjoitustehtävien tekeminen
Suosittelen erityisesti monivalintatehtävien tekemistä, sillä pääsykokeessa niillä on iso merkitys. Hyvällä tuurilla pääsykokeessa saattaa olla sama monivalintakysymys kuin tekemissäsi harjoituksissa.

6. Kertaaminen
Kertaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kertaamiselle kannattaa ehdottomasti varata hyvin aikaa. Kertaamisvaiheessa onkin hyvä kaivaa esiin tehdyt muistiinpanot ja käsitekortit. Itse kertasin usein aamuisin edellisen päivän aikana opeteltuja asioita. Hyvä tapa on mielestäni myös viikonloppuna kerrata viikon aikana opeteltuja asioita.

Paljon tsemppiä ja jaksamista kevääseen!

Janina Helander
toisen vuoden opiskelija

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Opiskelutekniikka kerralla kuntoon!



Arvon pyrkijät!

Koska kirjojen ilmestymiseen on vielä aikaa, ajattelin lähestyä teitä erään tärkeän asian tiimoilta. Mitä voit tehdä ennen kirjojen ilmestymistä? Etsi, tunnustele ja löydä oma opiskelutekniikkasi hyvissä ajoin ennen kuin pääsykoekirjat ilmestyvät.

Itse olen soveltanut pyrkiessäni seuraava kaavaa:

Pääsykoekirjoja vuosien takaa
1.       Kirjojen nopea läpiluku kokonaiskuvan kartoittamiseksi

2.       Toinen lukukerta tärkeimmät asiat alleviivaten. Samalla olen kirjoittanut pykäliä ja listoja erillisille lapuille. Lappuja hyödyntämällä voi testata omaa osaamistaan koko rupeaman ajan.

3.       Omasta mielestäni tärkeiden asioiden tiivistäminen käsin kirjoittaen omien alleviivausten pohjalta. Tämä on ajallisesti ollut työläin, mutta myös ehdottomasti tärkein vaihe.

4.       Kirjojen läpiluku. Tässä vaiheessa kartoitetaan oma osaaminen seuraavia vaiheita varten. Opitut ja tutummat asiat siirtyvät kertaukseen. Vaikeammalta tuntuvat asiat kertausta perusteellisempaan tarkasteluun.

5.       Kertaus/perusteellisempi tarkastelu. Tässä vaiheessa olen jakanut päivän kahteen osaan. Kertausosiossa opittuja asioita hiotaan. Toisen puoliskon käytän vaikeampien asioiden läpikäymiseen. Aamusta opetellaan ja iltapäivästä kerrataan.

6.       Loppukertaus. Kaikkien asioiden kertaamista. Pykälien ja listojen hiomista. Viimeinen viikko ennen koetta. 


Keskimääräisesti luin kuusi tehokasta tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Viikonloppuisin kävin töissä. On hyvin yksilöllistä, kuinka paljon aikaa kukin tarvitsee oppiakseen. Oma tekniikkani alkaa kokonaiskuvan hahmottamisesta, ja hetki hetkeltä edetään kohti pienempien yksityiskohtien hallitsemista.

On hyvä muistaa, että opiskelutekniikoita on yhtä monta kuin pyrkijöitäkin. Kaikki oppivat asioita omalla tavallaan. Se mikä toimii itsellä ei välttämättä toimi toisilla. Kokeilkaa rohkeasti! Olennaisinta on se, että löydät juuri Sinulle sopivan tavan lukea. Näin pääset heti tarttumaan poroa sarvista, eikä arvokasta lukuaikaa valu hukkaan. Tässä kohtaa haluan vielä korostaa, että laadukas lukeminen on tärkeämpää kuin kellotauluun tuijottaminen. Laadukkaan lukemisen varmistat etsimällä oman lukutyylisi, käyttämällä itsellesi sopivia tekniikoita ja noudattamalla itse laatimaasi aikataulua.

Onnittelut Teille, jotka olette päättäneet hakea Lapin oikikseen! Ja Teille jotka harkitsette, suosittelen lämpimästi! Lapin yliopisto on mahtava paikka opiskella.



Juha Kunnas, valmennuskurssivaliokunta