Tekstin määrä voi hirvittää – miten lähestyä eri materiaaleja?
Pääsykoemateriaalin julkaisu ja näin ollen luku-urakan aloittaminen on jo nurkan takana. Oma pääsyni oikeustieteelliseen vaati kaksi pääsykoekevättä, ja kummaltakin kerralta mieleen on jäänyt vahvasti jännitys siitä, mitä pääsykoemateriaaliin kuuluisi ja miten sitä tulisi lähestyä. Ennalta julkaistun pääsykoemateriaalin osaamisen lisäksi sisään pääseminen edellyttää myös sitä, että hakija selviytyy pääsykokeessa olevista aineistotehtävistä. Haluaisin nyt jakaa omia vinkkejäni siihen miten lähestyä pääsykoemateriaaleja. Loppuun haluaisin myös jakaa vinkkini siitä, miten lähestyä eri materiaaleja opintojen aikana.
Ennen pääsykoemateriaalin julkaisua on mielestäni hyvä tutustua oikeudelliseen kirjallisuuteen, etenkin oikeuskirjallisuuden tekstiin. Oikeuskirjallisuuden kirjoitustyyli eroaa paljon siitä mihin on totuttu esimerkiksi lukiossa, ja teksti voi varsinkin alkuun tuntua raskaslukuiselta ja vaikeaselkoiselta. Myös monivalintoja ja oikeaa vastaustekniikkaa olisi tärkeää harjoitella jo ennen pääsykoekirjallisuuden julkaisua. Kun pääsykoemateriaali julkaistaan ei oikean vastaustekniikan opettelulle kannata enää uhrata tuhottomasti aikaa. Kaikista tärkeintä monivalintoja tehtäessä on mielestäni muistaa ettei koskaan kannata vastata, jos vastauksesta ei ole varma. Perinteisesti pääsykokeessa on vääristä monivalintavastauksista annettu miinuspisteitä. Yksi tai kaksi väärää vastausta ei vielä aiheuta kovin suurta haittaa, mutta mitä enemmän vääriä vastauksia ja sitä mukaan myös miinuspisteitä kertyy, sitä kohtalokkaammat seuraukset ovat sisäänpääsyn kannalta.
Itselläni aineistokurssista oli paljon apua edellä mainituissa asioissa. Aineistokurssin avulla pääsin itse ensimmäistä kertaa harjoitusten kautta tutustumaan oikeudelliseen tekstiin sekä vastaustekniikkaan. Myös monivalinnat tulivat tutuiksi ja sain varmuutta niiden tekemiseen.
Etukäteen ei voida tietää mitä ennakkomateriaaliin kuuluu. Kuitenkin artikkelit olivat osa pääsykoemateriaalia viime keväänä ja todennäköisesti ne tulevat olemaan osa myös tulevan kevään ennakkomateriaalia. Perinteisesti ennakkomateriaaliin on kuulunut kolme kirjaa, joista yksi on voinut koostua tiettyä oikeudenalaa koskevista artikkeleista.
Kun ennakkomateriaali julkaistaan on hyvä saada kokonaiskuva siitä, mitä teemoja pääsykokeessa pitäisi hallita. Itse luin ensimmäiseksi jokaisen kirjan reippaalla tahdilla läpi, jotta sain kokonaiskuvan niiden sisällöstä. En vielä tehnyt mitään merkintöjä tai jäänyt jumiin vaikeisiin kohtiin koska sille olisi aikaa myös myöhemmin. Kun nopea katsaus kirjoihin on saatu alkaa mielestäni kaikista raskain vaihe eli kirjojen pänttäys. Jaon jokaisen kirjan kolmeen osaan ja luin näitä osia vuorotellen. Kävin jokaisen osan läpi ja värikoodasin tekstistä keskisiä asioita. Esimerkiksi lait merkitsin vihreällä, käsitteet sinisellä ja listat keltaisella. Samalla tein kirjan osa-alueista ajatuskarttoja joka auttoi kehittämään selkeää kokonaisuutta asioita. Tässä vaiheessa tein myös merkintöjä kirjojen marginaaleihin keskeisimmistä asioista. Lukusuunnitelmalla on tärkeä merkitys ennakkomateriaalin opettelussa.
Jos tulevana kirjojen sijasta on esimerkiksi artikkeleita, oma suosituksena on jakaa artikkelitkin vähän pienempiin kokonaisuuksiin. Artikkelitkin voivat olla pitkiä ja pienempiä kokonaisuuksia on helpompi ottaa haltuun.
Lait ja käsitteet on pääsykokeessa erityisen tärkeää muistaa. Itse kirjoitin kaikki lait ja käsitteet ylös erillisille lapuille ja pyrin opettelemaan ne ulkoa. Muistikortit ovat etenkin käsitteiden opettelussa käteviä.
Tärkeintä on kuitenkin kertaus. Sitä on tehtävä läpi luku-urakan mutta juuri ennen pääsykoetta on tärkeää palauttaa kaikki kevään aikana oppimasi tieto tuoreena muistiin. Itse jätin kertaamisen melko vähälle ensimmäisenä pääsykoekeväänä ja se kostautui pääsykokeessa.
Kun ennakkomateriaalia lukiessa huomio on kiinnittynyt kirjojen ja artikkelien sisältämän tiedon sisäistämiseen, voivat aineistotehtävät tulla pääsykokeessa ikävänä yllätyksenä. Aineistotehtävät voivat tuntua haastavilta kun pääsykokeessa eteesi annetaan täysin uutta ja ennalta tuntematonta materiaalia, jota sinun täytyy siinä hetkessä soveltaa. Tärkeintä aineistotehtävien kanssa on pitää pää kylmänä. Tehtävät kannattaa käydä läpi kysymys kerrallaan, mutta jos vastauksen löytäminen tuntuu haasteelliselta tai se vie liikaa aikaa niin kannattavaa on siirtyä eteenpäin seuraavaan kohtaan etenkin monivalintatehtävissä. Pääsykokeessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen ettei yhteen tehtävään käytä liikaa aikaa, jotta ehtii vastaamaan kaikkiin kokeen kysymyksiin.
Jos aineistotehtävän aineistona on laki, lain lukujen ja pykälien otsikoita lukemalla voi nopeasti löytää sen mistä oikea vastaus on löydettävissä. Jos aineistona on esimerkiksi tuloverolaki ja kysymys koskee verotusyhtymän ja sen osakkaiden verotusta, voi pykälien otsikoita lukemalla huomata, että 15 §:n otsikkona on verotusyhtymän ja sen osakkaan verotus. Koko aineistoa on todella harvoin aikaa lukea läpi kokonaan koska aineistot voivat olla pitkiä. Vastauksen etsimistä voi helpottaa tehtävänantoon liittyvien avainsanojen etsiminen tekstistä. Tärkeintä on kuitenkin edellä mainitsemani mukaan pitää pää kylmänä. Itse ensimmäisellä hakukerralla menin paniikkiin aineistotehtävät nähtyäni ja oikeiden vastausten löytäminen tuntui mahdottomalta paniikin keskellä. Toisella kerralla tiesin paremmin mitä odottaa ja pystyin rauhassa käymään tehtävät läpi.
Kun oikikseen oli päästy sisälle, valkeni ainakin itselleni nopeasti se tosiasia että tentteihin ei ole mahdollista opiskella kuten pääsykokeeseen. Opiskelu myös eroaa paljon lukiossa opiskelusta. Itsenäistä opiskelua ja tenttiin tulevaa materiaalia on paljon. Pääsykokeissa myös painotetaan ulkoa opettelemista, kun taas yliopistossa on tärkeää osata soveltaa opittua asiaa. Tenttialueet voivat joskus olla todella pitkiä ja lukuaikaa siihen nähden melko vähän. Tässä vielä lyhyesti omat vinkkini miten lähestyä eri materiaaleja oikiksessa opiskellessa.
Tenttikirjallisuutta lukiessa aihetta käsittelevän lain pitäminen auki esim. viereisellä välilehdellä on itselleni ollut kätevää. Jos tenttikirjallisuus käsittelee esimerkiksi kiinteistön myyntiä kannattaa maakaari pitää lähettyvillä. Tenttikirjallisuudessa harvoin avataan kokonaisuudessaan kaikkia lain pykäliä ja usein niihin on viitattu tekstissä pykälänumero mainitsemalla. Kannattaa lukiessa tarkistaa miten viitattu pykälä on kirjoitettu lakiin kokonaisuudessaan.
Luentojen aikana kannattaa tehdä omia muistiinpanoja tai ajatuskarttoja, jotta asiat jäävät paremmin mieleen. Tämä myös ainakin omalla kohdallani helpottaa keskittymään aiheeseen. Tenttiin valmistautuessa opiskelukavereiden kanssa kertaamisesta ja vanhojen tenttikysymysten katselusta voi myös olla apua. Voitte esimerkiksi yhdessä käydä läpi vanhoja tenttikysymyksiä ja pyrkiä palauttamaan mieleen tenttikirjallisuudesta ja luennoilta oppimaanne.
Toivon että antamistani vinkeistä on hakijoille apua tulevaan rutistukseen. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä se että jokainen hakija on oma yksilönsä. Näin ollen jokainen oppii eri tavoilla ja onkin erityisen tärkeää tietää itselleen sopivimmat oppimistekniikat ja luottaa niihin. Ihan hurjasti tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen! Toivottavasti tavataan opintojen merkeissä.
- Anna Tapanainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti