Mitä tehdä kirjojen julkaisua odotellessa?

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kevään pääpäivään on hyvä alkaa valmistautumaan jo hyvissä ajoin ennen kirjojen julkaisupäivää. Monelle on kuitenkin epäselvää, mitä voi ja kannattaa tehdä ennen varsinaisen pänttäämisen aloittamista.

Ensiksi kannattaa laatia itselleen suhteellisen tarkka lukusuunnitelma, jonka noudattaminen on realistista, muttei liian helppoa. Lukusuunnitelma kannattaa laatia ennen kirjojen julkaisua, sillä siihen voi kulua yllättävän paljon aikaa. Lukusuunnitelmassa kirjat voi yksilöidä vaikkapa numeroin 1, 2 ja 3, sillä tietoa kirjoista ei tässä vaiheessa vielä ole. Lukusuunnitelman sisältöön en uskalla antaa sen tarkempia ohjeita, koska oppiminen on yksilöllistä. Osa tykkää pitää lukuaikana esimerkiksi yhden vapaapäivän viikossa, toiset lukevat koko hakukevään täysipäiväisesti. Itse en lukusuunnitelmaan merkinnyt vapaapäiviä, mutta päädyin pitämään yhden vapaapäivän noin viikko ennen koetta. Pääsykoetta edeltävän päivän pidin myös hyvin kevyenä, mutta muuten opiskelin enemmän tai vähemmän täysipäiväisesti.

Toiseksi suosittelen lukemaan erilaisia juridisia tekstejä, kuten vanhoja pääsykoekirjoja, ennen kirjojen julkaisua. Näin oikeudellisen tekstin lukeminen ei tule täysin uutena asiana pääsykoekirjoja lukiessa. Tämän lisäksi kannattaa tutustua erilaisiin oikeuslähteisiin, kuten lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin ja tuomioistuinten ratkaisuihin. Näistä aineistoista tulee aineistotehtäviä pääsykokeeseenkin, joten niiden silmämääräisestä tarkastelusta on varmasti hyötyä. Toki myös valmennuskurssillamme pääsee tekemään erilaisia aineistotehtäviä. Aineistotehtäviä kannattaakin tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kirjojen julkaisua, sillä niiden tekemiseen tuskin on aikaa enää pääsykoekirjoja opiskellessa. Tämä on ehkä tärkein asia, millä voi tehdä ison eron muihin hakijoihin jo tässä vaiheessa.

Tärkeää pääsykokeeseen valmistautumisessa on se, että tekee asiat oikein. Lukemisesta ei ole mitään hyötyä, jos luettuja asioita ei opi. Siksi on tärkeää jo ennen kirjojen julkaisua kokeilla erilaisia luku- ja oppimistekniikoita sekä valita niistä sellaiset, jotka kukin kokee toimiviksi. Esimerkiksi itse koin hyötyväni eniten yliviivauksien tekemisestä, ajatuskartoista, muistikorteista sekä listojen laatimisesta. Sen sijaan varsinaisten muistiinpanojen tekemisen totesin jo ennen kirjojen julkaisua itselleni toimimattomaksi metodiksi, enkä lopulta niitä keväällä tehnytkään. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat ja tehokkaimmat oppimistekniikat, eikä niiden etsimiseen ole enää aikaa varsinaisia pääsykoekirjoja lukiessa.

Lopuksi haluan korostaa, että ennen kirjojen julkaisua on äärimmäisen tärkeää rentoutua ja ladata akkuja raskasta kevättä varten. Siitä hetkestä, kun kirjat julkaistaan, varsinainen pääsykoekevät vasta alkaa ja sitä ennen tehdyt valmistautumistoimet ovat plussaa ja antavat pientä etumatkaa muihin hakijoihin nähden.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen, toivottavasti nähdään syksyllä fuksihärdellissä!

Mikael Sillanpää

fuksi vuosimallia 2021

Ei määrä, vaan laatu

Moikka! Olen Julia, ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Oikikseen pääsy on aina ollut suurin unelmani ja koulupaikka avautuikin minulle toisen lukukevään jälkeen. Koko urakka alkoi keväällä pienestä alkupaniikista, kun pääsykoekirjojen julkaisemispäivänä kerkesin katsoa vain kirjojen sisällysluettelot läpi ennen työvuoron alkua. Koko päivän ajattelin, että nyt olen menettänyt monta tuntia aktiivista lukuaikaa ja pelkäsin sen vaikuttavan lopputulemaan. Monesta lähteestä olin kuullut, että luku-urakan aikana täytyy keskittyä vain ja ainoastaan itse asiaan. Omalla kohdallani todistin tämän toisin. 

Tein lukemisen ohessa siis osa-aikatöitä kaupassa, lähinnä iltavuoroja. Päivät olivat tarkkaan aikataulutettuja, aamut nenä kirjassa ja illat asiakkaita palvellessa. Vapaaillat käytin ystävien näkemiseen, sillä sekin on tärkeää jaksamisen kannalta. Pyrin myös viikoittain pitämään yhden rennon päivän, eli luin jos huvitti ja pyhitin päivän asioille, joista nautin. 

Vertasin jatkuvasti omia lukutunteja ja -määriä muihin. Kuulin, miten osa oli lukenut aamusta iltaan joka päivä ja kirjat läpi jo kertaalleen parin ensimmäisen päivän aikana, kun itse olin vasta alkuvaiheessa. Kun jotkut päivät menivät migreeniä potiessa ja osa ylimääräisen työvuoron parissa, luulin jääväni todella paljon ns. jälkeen. Voin kuitenkin näin myöhemmin todeta, ettei se ole se lukutuntien määrä, vaan lukemisen laatu. Ymmärsin myös, mitä olin tehnyt ensimmäisenä lukukeväänä väärin. Olin lähes koko ajan kirjojen kimpussa ja tankkasin tietoa niin paljon, etteivät aivot saaneet levätä yhtään. Silloin pääsykokeen jälkeen olin aivan loppu ja ihmettelin, miten en siitä lukumäärästä huolimatta onnistunut pääsemään sisään. Vaikka pänttääminen onkin rankkaa, pitää siitä jollain tavalla tehdä itselleen mielekästä motivaation ylläpitämiseksi. 

Omalla kohdallani toimi se, että mikäli oli hankala keskittyä tai väsytti, otin nokoset tai kävin kävelyllä ja yritin myöhemmin uudelleen. Myös iltavuorojen tekeminen “pakotti” unohtamaan koealueen hetkeksi, minkä uskonkin olevan ratkaiseva tekijä oman sisäänpääsyni kannalta. Aivojen täytyy antaa prosessoida juuri oppimaansa, mitä en ensimmäisellä hakukerralla ymmärtänyt. 

Paras ystäväni teki minulle oikismotivaatiota-soittolistan ja monesti lähdin aamulla rauhalliselle happihyppelylle musiikit korvilla hakemaan hyvää fiilistä tulevaan päivään. Ostin myös välillä itselleni kukkia piristykseksi. Koska lukuaika on rajallinen, yritin kaikkia mahdollisia keinoja, myös niitä vähemmän tehokkaita, tankata tietoa. Tein esimerkiksi jokaisesta aihealueesta ajatuskartat, joiden pohjalta lähdin kirjoittamaan esseitä kertausvaiheessa. 

Pääsykokeen jälkeen itketti ja nauratti – kävi miten kävi, se oli vihdoin ohi. Koin tienneeni paljon asioita, mutta en tarpeeksi. Tulen ikuisesti muistamaan sen päivän, jolloin opintopolku kertoikin ilouutisen! Epäilin niin paljon omaa suoritustani, että minun täytyi soittaa yliopistolle varmistaakseni ennen innostumista. Pääsykoekevääseen on hyvä valmistautua asenteella, että opiskelu on silloin pääprioriteetti, muttei sen tarvitse olla kuukauden ainoa aktiviteetti. Löydä keino motivoida itseäsi ja pidä opiskelun ja vapaa-ajan välillä tasapaino -äläkä vertaa itseäsi muihin! Kaikilla on se oma lukutekniikka, täytyy vain löytää itselle sopiva. 

Itse uskon siihen, että kouluun pääsee silloin kun on sen aika. Suurin sisäinen motivaattori itselläni oli se, etten halunnut jäädä enää kotipaikkakunnalleni. Kaipasin jotain uutta sisältöä elämään. Tämän ajatuksen johdosta pääsin kuin pääsinkin Rovaniemelle kokemaan jotain aivan muuta. 

Julia Lyytinen

Toimitilavastaava

Ajatuksia opiskelun ja arjen tasapainottamisesta

Se, kuinka paljon oikeustieteellisessä pitää opiskella voi tulla yllätyksenä, kun aloittaa opinnot. Täytyy tottua suorittamaan opintoja paljon itsenäisemmin kuin lukiossa. Heti uutena tulevat oppimispäiväkirjat, esseet, lähdeviittaukset, luennot ja varmasti se kaikista järisyttävin: tuhannen sivun tenttialueet. Kun opiskelu yliopistossa alkaa, elämä muuttuu todella paljon. Moni varmasti muuttaa uudelle paikkakunnalle ja mahdollisesti myös kauemmas omasta tukiverkostaan. Tämän kaiken keskellä täytyy tottua ihan uudenlaisiin opintoihin ja löytää uudenlaista arkirytmiä sekä itselle sopivat ja toimivat opiskelutekniikat. Samalla elämä muuttuu kuitenkin myös hyvällä tavalla, sillä mukaan tulee nimittäin opiskelijaelämä. Uusia kokemuksia, uusia ihmisiä, mahtavia muistoja ja pitkäaikaisia ystäviä. 

Itse käytän muutamia tiettyjä peruspilareita opiskelun ja vapaa-ajan tasapainottamiseksi. Aikataulutan paljon opiskelua ja muita tehtäviä hommia. Näin pysyn kärryillä kaikesta, mitä on saatava hoidettua. Käytän yleensä laajempaa, kuukausikohtaista kalenteria. Itseäni helpottaa hirveästi se, että näen yhdellä silmäyksellä, onko viikosta tulossa kiireinen. Jos viikko on kiireinen, kirjoitan itselleni to do -listan tehtävistä asioista, jotta mikään ei unohdu. Samalla minulle tulee todella tehokas olo, kun saan ruksata yli jo tehdyt asiat. Aina kun uusi kurssi alkaa, katson läpi koko kurssin sisällön ja aikataulutan tenttilukemiset niin, että jaan tenttialueen sivumäärän opiskelupäivien määrällä. Näin muodostuu jokaiselle päivälle tietty sivumäärä, mikä täytyy saada luettua. Mitä aikaisemmin aloittaa lukemisen, sitä pienempi sivumäärä jokaista päivää kohti on. Tekemällä näin tiedän jokaisena päivänä, mitä minun ainakin täytyy saada aikaiseksi ja tämä tuo heti selvyyttä ja rakennetta omaan opiskeluarkeen, kun tiedän, mitä täytyy tehdä. Koska tenttiin lukeminen vie eniten aikaa, hahmotan ja aikataulutan muut kurssin asiat hoidettavaksi lukemisen ympärille. Tällöin alkaa hahmottua hyvä perusrunko opiskelulle. Hyvää opiskelurytmiä ei löydä hetkessä, joten kannattaa aloittaa yhdestä asiasta, jonka laittaa kuntoon, kuten esim. yllä mainittu tenttiin lukeminen ja kun tämä yksi asia on kunnossa, voi alkaa rakentamaan opiskelurytmiä ja -tapoja sen ympärille.

Myös vapaa-aika on tärkeää ja sitä ei saa unohtaa. Tähän liittyen varmaan itsestään selvin neuvo on tehokkuus, mutta samalla se on tärkeä avainsana tässä aihealueessa. Eli jos aiot opiskella, älä tee sitä puoliteholla vaan keskity siihen kunnolla. Näin saat heti opiskeluaikaa lyhennettyä siitä, jos vain haahuilisit opiskelua muistuttavan toiminnan ja puhelimen selaamisen välillä. Kun opiskelet määrätietoisesti sekä tehokkaasti ja opiskelutekniikat ovat kunnossa, aikaa jää varmasti vapaa-ajalle. Suosittelen siis ehdottomasti aina muistamaan sen vapaa-ajan ja sen tärkeyden. Välillä opiskelun kanssa voi olla kiireisempää ja toisinaan saattaa olla niitä päiviä, kun opiskelee aamusta iltaan, mutta arki ei saa missään nimessä vaivihkaa muuttua kokonaan sellaiseksi. Kun arki on kiireistä, täytyy itsekin välillä pysähtyä ja miettiä, mikä itselle on tärkeää. Onko tärkeämpää tahkoa hirmuisia noppamääriä tavoitteena vitonen jokaisesta kurssista vaiko elää sellaiset opiskeluvuodet, että niistä jää käteen ihania muistoja ja hyvät aikataulutus- ja arkirytmit, joiden avulla on mukavampaa siirtyä työelämään? Kuten usein sanotaan ”töitä ehtii aina tehdä”, joten miksei nyt nauttisi vähän enemmän siitä opiskelijaelämän tuomasta vapaudesta?

Samalla tavalla kuin opiskelun kanssa, on hyvä hahmotella ja suunnitella tietyllä tavalla myös vapaa-ajan viettoa. Kun opiskelun kanssa on kiireistä, voi olla, että ei hoksaa ajatellakaan harrastuksia tai Netflix-maratooneja, jolloin ne saattavat unohtua. Minulle liikunta on todella tärkeä harrastus ja jotta ehtisin liikkua niin paljon kuin haluan, suunnittelen arkeani niin, että ehtisin varmasti panostamaan opiskeluun sekä vapaa-aikaan. Haluan, että arkeni on tehokasta ja että voin poistua välillä omasta opiskelukuplastani.

Vaikka nostinkin tässä esille muutamia aikataulutusvinkkejä, se rytmi tähän tulee myös itsestään ajan kanssa, kun tottuu opiskeluun ja saa siitä kiinni, miten kannattaa tehdä. Eli kärsivällisyys on myös avainsana. Itse olen huomannut sen, että opiskelun tuomaan työmäärään tottuu ja siinä samalla kun alkaa hahmottua itselle sopivat  opiskelutekniikat, sama työmäärä ei vie enää niin paljoa aikaa, kuin mitä se vei aikaisemmin. Kannustan siis ihan jokaista tekemään parhaansa, sillä se kova työ kyllä palkitaan. Saattaa olla, että ihan huomaamatta alat saamaan koko ajan parempaa otetta omista opinnoista ja jossain vaiheessa vain havahdut siihen, että enää opiskelu ei tunnu niin raskaalta. Oikeustieteellisessä opiskelu ei ole pelkästään opiskelua, se saa ja sen täytyy olla muutakin.

 

Iloista kevään odotusta!

                                                    

<3 Jenna Tuominen         

Kavereita etsimässä

Olen aina ollut kova stressaamaan ja jännittämään asioita. Siksi ei ollutkaan yllätys, että melkeinpä heti, kun sain tietää opiskelupaikan saamisesta, aloin jännittämään sitä, saanko kavereita uudelta paikkakunnalta ja yliopistosta. Tämä saattaa kuulostaa joidenkin korvaan hassulta ja turhalta jännityksen aiheelta, mutta itseäni jännitti ajatus uusiin ihmisiin tutustumisesta. Minulla on aina ollut kavereita ja olen luonteeltani sosiaalinen, mutta jostain syystä kavereiden saaminen stressasi minua erittäin paljon. Siksi päätinkin heti ryhtyä tuumasta toimeen.

Sain muutaman kaverini kautta kuulla, että eräs heidän tuttunsa oli myös päässyt opiskelemaan Lapin yliopistoon oikeustieteitä. Hetken jahkailtuani uskalsin pistää Instagramissa kyseiselle henkilölle viestiä. Tämä kannatti, sillä nykyään tämä henkilö on yksi parhaimmista kavereistani. Hän oli itsekin iloinen laittamastani viestistä ja viestittelimme todella paljon opiskelujen aloittamisesta. Sovimme lähes heti, että menemme yhtä matkaa ensimmäiseen tapahtumaan ja kävelemme yhdessä ensimmäisenä päivänä yliopistolle. Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, joten pääsemme kulkemaan junamatkoja yhdessä. Minun on vieläkin vaikea käsittää, kuinka hyvä tuuri oli, kun pääsimme molemmat samaan aikaan opiskelemaan.

Olin poistunut pääsykokeen jälkeen heti valmennuskurssini WhatsApp-ryhmästä, sillä olin lähes sadan prosentin varma, että en tule tällä kertaa pääsemään sisään oikikseen. Minua myös ahdisti muiden viestit pääsykokeeseen liittyen. Toisin kuitenkin kävi ja saatuani tiedon sisäänpääsystäni pyysin valmennuskurssini tutoria lisäämään minut takaisin WhatsApp-ryhmään, jotta voin kysyä, oliko ryhmässä muita, jotka pääsivät Lapin yliopistoon. Eräs henkilö vastasikin viestiini ja sovimme tapaavamme heti, kun olemme molemmat muuttaneet Rovaniemelle. Tapasimmekin ennen erästä epävirallista tapahtumaa, jonne kävelimme yhdessä. Hänen kanssaan olen myös vieläkin tiiviisti tekemisissä ja kuulumme samaan kaveriporukkaan.

Kehotankin siis olemaan itse hyvin aktiivinen. Tähän kohtaan valmennuskurssi voi olla hyvänä tukena. Valmennuskurssilla on paljon muita hakijoita, joista voi saada tukea hakuprosessissa ja hyvällä tuurilla hekin pääsevät kanssasi opiskelemaan. Valmennuskurssin kautta voit saada ensimmäiset yliopistokaverisi. Jos kuulet joltain tai saat itse jostain tietää muita, jotka ovat päässeet samaan opiskelupaikkaan, laita heille rohkeasti viestiä. Olen sadan prosentin varma, että jokaisesta on mukava saada uusia ystäviä. Kaikki kenelle olen itse laittanut viestiä ja mennyt tutustumaan ovat olleet erittäin iloisia ja avoimia uusille ystävyyssuhteille. Muiden lähestyminen saattaa tuntua kiusalliselle tai jännittävälle, mutta kerta toisensa jälkeen tilanne alkaa tuntumaan sujuvammalle ja keskustelun aloituksia on helpompi keksiä.

Myös jo saadun kaverin kanssa voi olla helpompi lähteä tutustumaan muihin. Esimerkiksi tapahtumissa on matala kynnys alkaa juttelemaan muille, mutta jos yksin ei uskalla, voi pyytää kaverin mukaan aloittamaan keskusteluja. Olen itse saanut kavereita kavereitteni kautta. Joku ystävistäni on tutustunut uuteen ihmiseen ja olemme pikkuhiljaa alkaneet viettämään aikaa porukalla. Ainakin alussa kannattaa kutsua mahdollisimman paljon porukkaa mukaan esimerkiksi illanistujaisiin tai kävelemään samaa matkaa johonkin tapahtumaan. En usko kenenkään kieltäytyvän kutsusta, joten ei ole väliä, vaikka ei kyseisiä henkilöitä aluksi tuntisikaan – tarkoituksenahan on tutustua uusiin ihmisiin.

Kutsuin itse ensimmäisen yliopistopäivän jälkeen muutaman muun opiskelijan luokseni katsomaan Love Islandia. Heistä kaikki olivat iloisia kutsustani ja tulivat mielellään. Meistä muovautuikin tiivis kaveriporukka, jolla vietämme aikaa sekä luennoilla että vapaa-ajalla. Olen saanut heistä todella tärkeitä ystäviä, joihin voin luottaa kaikissa elämän käänteissä. Vaikka ensin jännitin kovasti heidän kutsumistansa luokseni, oli jännitys turhaa. Neuvonkin jokaista uskaltamaan pyytää muita rohkeasti tapahtumiin, katsomaan leffaa tai vaikkapa lenkkeilemään.

Vielä haluan antaa erityismaininnan tapahtumille, joita jo vähän sivusinkin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niissä on aina jotain ohjelmaa. Heti yliopiston alussa alkaa fuksihärdelli, jolloin ensimmäisen kolmen viikon aikana on noin joka toinen päivä jokin tapahtuma. Fuksit on myös jaettu tutorryhmiin, joiden avulla pääset tutustumaan omiin tutorryhmäläisiin. Tutorryhmän kanssa mennään yhtä matkaa tapahtumiin, joten niihinkään ei aluksi tarvitse mennä yksin. Suosittelen kuitenkin tutustumaan rohkeasti myös muihinkin kuin omiin tutorryhmäläisiin, jotta löytää mahdollisimman paljon kavereita ja omanhenkisiä ihmisiä. Tapahtumia järjestetään fuksihärdellinkin jälkeen suhteellisen usein. Tapahtumissa on helppo lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin. Niihin kannattaakin heti alusta alkaen osallistua, jotta pääsee tutustumaan mahdollisimman moniin uusiin ihmisiin. Olen itse saanut tapahtumista sekä kavereita, että tuttuja, joille voi moikkailla ja vaihtaa kuulumisia.

Yliopistoon tulemista ja uudelle paikkakunnalle muuttamista ei kannata jännittää eikä kavereiden saamisesta kannata ottaa itselleen turhaa stressin aihetta. Ystävyyssuhteet syntyvät omalla painollaan. Kannattaa itse olla mahdollisimman aktiivinen laittamaan viestiä muille ja tutustumaan uusiin ihmisiin sekä osallistua tapahtumiin. Suurin osa muuttaa Rovaniemelle toiselta paikkakunnalta eikä heillä ole valmiiksi kavereita Rovaniemellä. Jokainen on valmis saamaan uusia kavereita yliopistosta. Paras vinkkini onkin monessa kohdassa mainitsemani aktiivisuus: laita viestiä uusille ihmisille, vaikka se jännittäisikin. En usko kenenkään kieltäytyvän tutustumisesta ja tapaamisesta.

Aleksandra Piiksi

apiiksi@ulapland.fi

Blogin ylläpitäjä 2022 ja ensimmäisen vuoden opiskelija

Vuoden 2022 valmennuskurssivaliokunnan esittäytyminen

Aikaisemmin tänä vuonna blogissamme on jo esitelty valmennuskurssivastaava- ja tiedottaja. Nyt vuoroon pääsevät muut valmennuskurssivaliokunnan jäsenet. Valmennuskurssivaliokuntaan on valittu valiokuntavaaleilla kuusi jäsentä. Valiokuntaan kuuluu sometiimii, blogivastaava, moodle-vastaavat ja sihteeri. Kaikki he ovat valiokunnassa auttamassa ja kannustamassa hakijoita sekä helpottamassa pääsykoekevään sujuvuutta.

SOMETIIMI: Sometiimin tehtäviin kuuluu vastata sosiaalisen median markkinoinnista ja viestinnästä. Sometiimi pyörittää myös esimerkiksi meidän Instagram- ja Facebook-tilejämme. Tänä vuonna meidän sosiaalisen mediamme sisällöstä vastaavat Iina Antinoja ja Mira Miettinen.

Iina: Moikka! Olen Iina Antinoja, 20-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari ja toimin meidän valiokunnassamme somevastaavana yhdessä Miran kanssa!  Pääsin ensimmäisellä hakukerrallani oikikseen pääsykokeen kautta, ja kävin myös valmennuskurssin. Pääsykoekevät oli raskas, mutta nyt voin käsi sydämellä sanoa varmasti yhden kaikkien aikojen kliseisimmän sanonnan, että kaikki työ todellakin palkitaan!

Koen, että minulle ratkaisevia tekijöitä oikiseen pääsyssä oli ehdottomasti valmennuskurssille osallistuminen, aikatauluttaminen ja omaan tekemiseen keskittyminen. Olen usein ollut kova vertaamaan itseäni muihin, joten sen ymmärtäminen, että olemme kaikki yksilöitä ja opimme eri tavalla, oli kullanarvoista sisäänpääsyni kannalta.

Ennen Rovaniemelle muuttoa asuin Helsingissä, ja alun perin olen kotoisin Espoosta. Ennen muuttoa en ollut koskaan käynyt Rovaniemellä, enkä tiennyt yhtään mitä odottaa. Nyt Rovaniemestä on tullut jo alle vuodessa rakas kaupunki täynnä ihania ihmisiä ja muistoja. Luonto, yhteisöllisyys ja lyhyet välimatkat ovat ehdottomasti Rovaniemen parhaita puolia!

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen, toivottavasti tapaamme teidän kanssanne ensi syksynä!

Mira: Moikka! Olen Mira, ensimmäisen vuoden opiskelija ja toinen valmennuskurssivaliokunnan somevastaavista. Muutin Rovaniemelle Espoosta, mutta olen alun perin kotoisin vähän pienemmältä paikkakunnalta, mikä osaltaan varmasti helpotti sopeutumista Rovaniemelle. Olenkin sopeutunut tänne paremmin kuin aluksi ajattelin. Rovaniemeä ei kannata pelätä! Opiskelijoille täältä löytyy kyllä tekemistä ja ohjelmaa, sillä jo pelkästään Artikla tarjoaa jäsenilleen monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja kerhotoimintaa aina ulkoilmasta ja urheilusta opiskelijabileisiin – puhumattakaan kaikesta muusta, mitä Rovaniemellä voi keksiä. Eikä kannata unohtaa, että lentokoneet ja junat kulkevat :D

Tulevia oikikseen hakijoita neuvoisin ensinnäkin laatimaan hyvän lukusuunnitelman. Lukusuunnitelman noudattaminen lievittää stressiä ja helpottaa opiskelun aloittamista aamulla, kun tietää mitä on luvassa. Toisaalta kannattaa muistaa, että vaikka lukuaikaa tuntuisi olevan liian vähän, se on kaikille yhtä lyhyt eikä kukaan voi osata kaikkea täydellisesti. Toisena vinkkinä sanoisin, että pyri pitämään jokainen opiskeluhetki tehokkaana. On turhaa vain istua tuolilla ja vain tuijottaa kirjoja tai katsella ikkunasta ulos. Tällaisina hetkinä voi vaikka lähteä pienelle happihyppelylle ja yrittää sen jälkeen uudelleen. Tärkeää on myös muistaa tauot.

Tsemppiä kevääseen. Kova uurastus varmasti lopulta palkitaan!

BLOGIVASTAAVA: Blogivastaava vastaa Artiklan valmennuskurssien blogin ylläpidosta. Blogivastaava osallistuu myös sometiimin työskentelyyn. Blogivastaavana toimii tänä vuonna Aleksandra Piiksi.

Aleksandra: Hei! Oon Aleksandra Piiksi, 20-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija ja mulla on kunnia tänä vuonna toimia blogivastaavana valiokunnassamme. Muutin Rovaniemelle Tampereen viereisestä kunnasta Lempäälästä. Mun isovanhemmat asuu myös Lapissa, joten Rovaniemelle muutto ei hätkäyttänyt niin paljoa.

Pääsin itse oikikseen ensimmäisellä hakukerralla pääsykokeen kautta. Uskon, että mun sisäänpääsyn kannalta ratkaisevia asioita olivat motivaatio, tarkka lukusuunnitelma ja valmennuskurssi. Mulla oli valmennuskurssilla mahtava tutor, joka tsemppasi mua koko luku-urakan läpi. Sain häneltä huikeita neuvoja, joiden uskon olevan yksi syy sisäänpääsylleni. Tiesin jo valmennuskurssilla ollessani, että haluan sisäänpäästyäni laittaa hyvän kiertämään ja toimia itsekin samanlaisena voimavarana uusille hakijoille.

Muistakaa levätä ja ottaa rennosti nyt vielä ennen pääsykoekirjojen julkaisua. Toivottavasti tapaamme ensi syksynä yliopistolla!

MOODLE-VASTAAVAT: Valmennuskurssien materiaalit hakijoille tulevat löytymään Moodle-alustalta. Verkkoalustan ylläpidosta vastaavat tänä vuonna Noora Lehtonen ja Noora Räsänen.

Noora L.: Moikka! Oon Noora Lehtonen, 21-vuotias ekan vuoden oikkari ja tänä vuonna toimin valmennuskurssivaliokunnan moodletiimissä.

Mulle koulupaikka irtosi pääsykokeen kautta toisella hakukerralla. Molempina kertoina kävin artiklan intensiivikurssin. Jo kurssilla ollessani mietin, että kun pääsen tänne oikikseen niin haluaisin päästä osaksi valmennuskurssitiimiä:) Mulle hakukeväinä kurssien tuutorit olivat kultaakin kalliimpi voimavara, niin ootan innolla, että pääsen nyt tukemaan tulevia hakijoita.

Mun vinkit kevääseen on, että hengähtää kunnolla ennen kurssin alkua! Kannattaa suunnitella luku-urakan aikataulua etukäteen ja hoitaa kaikki ylimääräinen alta pois. Kun urakka alkaa, älkää unohtako vapaa-aikaa! Uskallan väittää, että itse pääsin sisälle sen ansiosta, että poistuin välillä mun yksiöstä käymään esimerkiksi salilla (mitä en muuten ekalla hakukerralla tehnyt!)

Hurjasti tsemppiä kaikille!

Noora R.: Moikka! Olen Noora, 20-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari, ja toimin valiokunnan toisena Moodle-vastaavana! Hain opiskelemaan kaksi kertaa, eli vietin lukion jälkeen välivuoden, jonka jälkeen pakkasin tavarani Lahdesta ja muutin Rovaniemelle. Näinkin suuri maisemanvaihdos on ollut jännittävä ja iso muutos elämässä, mutta en vaihtaisi valintaani mistään hinnasta. Halusin lähteä jollain tavalla ainejärjestötoimintaan mukaan ja päädyin valmennuskurssivaliokuntaan sen monipuolisuuden vuoksi!

 

Koin monien muiden tavoin jatko-opintoihin hakemisen melko stressaavana asiana. Toivotan teille kaikille hakijoille todella paljon tsemppiä hakemisen kanssa! Yhteishakuun liittyen kannustan olemaan rohkea, ja hakemaan opiskelemaan juuri sitä alaa, mikä tuntuu parhaimmalta. Etenkin Etelä-Suomesta Rovaniemelle muuttaminen voi tuntua pelottavalta ajatukselta, mutta ei kannata antaa sen pelon tulla sun ja sun unelmiesi opiskelupaikan väliin! Oikeustieteelliseen hakiessa ja pääsykokeeseen valmistautuessa valmennuskurssi tarjoaa sekä tiedollista että henkistä tukea raskaaseen kevääseen, joten suosittelen harkitsemaan valmennuskurssin hankkimista oman jaksamisen tueksi. Tsemppiä!

SIHTEERI: Sihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa valmennuskurssivaliokunnan kokouksen pöytäkirjan kirjaaminen ja muiden kirjallisten työtehtävien hoitaminen. Tänä vuonna valiokuntamme sihteerinä toimii Mikael Sillanpää. 

Mikael: Moi! Olen Mikael Sillanpää ja toimin tänä vuonna valmennuskurssivaliokunnan sihteerinä. Ikää on 21 vuotta ja pääsin oikikseen toisella hakukerralla. Oikis alavalintana on ollut minulle selkeä jo yläasteelta asti, joten sisäänpääsy merkitsi yhden ison henkilökohtaisen tavoitteen saavuttamista. Olin viime keväänä valmennuskurssilla ja koin siitä olevan paljon apua. Lähdin itse mukaan valmennuskurssitoimintaan, koska haluan itse olla auttamassa päämäärätietoisia hakijoita onnistumaan tavoitteessaan. Omasta mielestäni tärkeintä keväällä on huolehtia siitä, että omat opiskelutekniikat ovat tehokkaita, jonka lisäksi lukusuunnitelmaan kannattaa ehdottomasti panostaa. Ratkaisevaa kuitenkin on palava halu päästä sisään ja sen mukainen opiskelu pääsykokeisiin.

Paljon tsemppiä tulevaan kevääseen, tiedekunnassa nähdään!

Valmennuskurssitiedottajan tervehdys

Heippa kaikille!

Mä oon Leila ja toimin tänä vuonna valmennuskurssitiedottajana. Oon toisen vuoden opiskelija ja alun perin Tampereelta kotoisin, mutta nyt jo Rovaniemelle kotiutunut. Pääsin sisään oikikseen kolmannella hakukerralla pääsykoeväylän kautta. Muistan vieläkin, kuinka kevät tuntui aina niin jännittävältä ajalta, opiskelupaikan hakemisesta tulosten julkaisemiseen asti. Muistan myös elävästi, kuinka paljon kaksi kertaa opintopolun ”et saanut opiskelupaikkaa” satutti. Silloin tuntui siltä, että elämä romahtaa, mutta lupaan teille kaikille, että elämä kyllä jatkuu. Kaikella on tarkoituksensa ja kaikki, jotka haluavat tarpeeksi paljon kouluun ja tekevät sen eteen työtä tulevat sinne pääsemään. Nyt jälkeenpäin katsottuna olen itseasiassa kiitollinen, etten päässyt heti opiskelemaan. Välivuodet kasvattivat minut, juuri lukiosta valmistuneesta epävarmasta tytöstä, itsenäiseksi naiseksi. Eihän se silloin tuntunut kivalta asua pienessä yksiössä ja tehdä minimipalkalla siivoojan ja asiakaspalvelijan töitä, mutta nämä kokemukset antoivat minulle jotain, mitä oppikirjoista ei voi oppia. Lisäksi pääsykoekirjojen ja avoimen yliopiston kurssien kautta varmistuin siitä, että oikeustiede on todella se, mitä haluan lähteä opiskelemaan.

Lähdin viime vuonna omien hakukertojeni motivoimana mukaan valmennuskurssitoimintaan. Halusin päästä jakamaan omaa tietoani eteenpäin uusille hakijoille. Pääsin valmennuskurssin sometiimiin sekä toimin tutorina kurssilaisille. Oli ihanaa päästä motivoimaan ja antamaan vertaistukea kurssilaisille. Tämä innosti minut hakemaan tänä vuonna valmennuskurssitiedottajaksi ja toivonkin, että kaikki kurssilaiset uskaltavat olla minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä olipa kyse mistä tahansa :)

 

Seuraavaksi voisin vähän kertoa, mitä kannattaa tehdä tässä kohtaa kevättä, kun pääsykoekirjat eivät ole vielä ilmestyneet. Ensinnäkin älä stressaa tässä vaiheessa liikaa! Pieni jännitys on hyvästä, mutta liiallinen stressaaminen ei tässä kohtaa kevättä auta. Jos sinulla ei ole vielä valmennuskurssia hankittuna, suosittelen sitä lämpimästi harkitsemaan. Ilman valmennuskurssia on kyllä mahdollista päästä kouluun sisään, mutta koen että se on huomattavasti haastavampaa. Itse en olisi ilman valmennuskurssiopettajien luentoja ja kurssitutoreiden apua jaksanut painaa koko kevättä. Valmennuskurssilla saat myös vertaistukea muilta kurssilaisilta eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin puurtamaan koko kevättä läpi.

 

Seuraavaksi suosittelen tekemään itselleen selvän aikataulun. Tätä varten on myös hyvä pohtia: minkälainen oppija olet, mitkä lukutekniikat sopivat juuri sinulle parhaiten sekä miten huolehdit palautumisestasi lukupäivien jälkeen. Vaikka palautumisen suunnitteleminen saattaa kuulostaa hassulta, on sillä tosiasiassa suuri merkitys henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Itse varmistin palautumiseni muun muassa jokapäiväisillä kävelylenkeillä, joogalla, ravitsevalla ruualla, netflixillä sekä riittävillä yöunilla. En voi tarpeeksi painottaa, kuinka tärkeää riittävä unensaanti on uuden oppimisen kannalta. Aikatauluttamisessa kannattaa myös ottaa huomioon, miten saat häiriötekijät karsittua pois. Itse laitoin hakukeväänä tanssimisen ja kavereiden näkemisen tauolle, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että jollekin nämä saattaisivat olla enemminkin tapa palautua kuin häiriötekijä. Tee siis aikataulusta itsesi näköinen ;) Ole myös valmis muuttamaan aikatauluasi, jos kirjojen ilmestyttyä huomaat, ettei se toimikkaan haluamallasi tavalla.

 

Viimeisenä vinkkinäni suosittelen harjoittelemaan aineistotehtävien tekemistä. Aineistotehtävien määrä pääsykokeessa on viime vuosina noussut eikä niiden merkitystä kannata vähätellä. Lisäksi kannattaa hioa luku- ja vastaustekniikka kuntoon. Jos keskityt näihin ennen valintakoemateriaalin julkaisua, voit 21.4 alkaen keskittyä enemmän kirjoihin.

 

Kirjoitin viime vuonna jaksamisesta sekä erilaisista lukutekniikoista ja pääset halutessasi lukemaan kirjoituksen täältä: Oikeaa lukutekniikkaa etsimässä

 

Toivotan paljon tsemppiä kaikille tämän vuoden hakijoille!

 

Leila Helminen

Valmennuskurssitiedottaja 2022

valmennus@artikla.fi

Artistin joulu - tehokasta lomailua?

Lukukauden kurssit alkavat monella olla jo loppusuoralla ja edessä siintää (toivon mukaan) rattoisa joululoma. Tehokkuus tuntuu trendaavan vallitsevassa opiskelu- ja työelämän toimintakulttuurissa. Kaikki mitä teemme tulisi olla jollain mittarilla tehokasta; tehokasta opiskelua, tehokasta ajankäyttöä, tehokasta liikuntaa ja tehokasta arkea. Opiskeluun tulisi kuitenkin suhtautua monella tapaa kuten urheiluun -  ilman palautumista ei voi saada aikaan kehittyviä tuloksia. Pitäisikö siten lomailunkin olla tehokasta? Kuinka saan itseni mahdollisimman palautuneeksi mahdollisimman lyhyessä ajassa? Kävimme eräänä lauantaisena aamupäivänä retkellä Joulupukin Pajakylässä ja Santa Claus City Office:ssa perehtyen näiden asioiden ytimeen.

Uskomatonta kyllä, omien rutiineidensa katkominen tekee hyvää meistä jokaiselle. Joskus vain päivänkin mittainen arjen irtiotto ehtii tasata stressaantuneen sydämen sykkeen ja koulujutuissa harhailevan mielen. Siksi olen päättänyt, että tulevan joululomani aikana en aio avatakkaan tenttikirjoja tai verkko-opiskelualustoja. Minkä mittaisen loman ehditkään pitämään, suosittelen samaa sinulle. Oli lomasi sitten muutaman päivän pituinen tai jopa muutaman viikon mittainen, suosittelen kohdistamaan sen pelkästään lomailuun. Loma tarjoaa täyden nollauksen, kun sen aikana ehtii jo hieman unohtamaan arkisia rutiineita. Mikäli lomiltaankin hakee tehokkuutta, suosittelen käyttämään tätä taktiikkaa sen sijaan, että pitäisi "puolilomaa" opiskellen vain 2-3 tuntia päivässä. Jokainen olemme silti yksilöitä, ja jotkut saavat lomastaan irti enemmän tälläkin tapaa.

Vierailulla Joulupukin Pajakylässä ja Santa Claus City Office:ssa huomasin myös sen, kuinka tärkeää on päästä ihmisten keskelle. Korona saattaa tehdä tästä haasteen, mutta esimerkiksi ulkona liikkuessa tämä onnistuu. Pahimpina pandemian aikoina huomasin itsessäni jo "pirttihirmun" merkkejä, kun elinpiirini keskittyi kokopäiväksi tietokoneen, sohvan ja jääkaapin välille. Loma on hyvä pitää mahdollisimman vapaana. Lomalla kannattaa tehdä (tai olle tekemättä) asioita, joista nautit rutiinien ulkopuolelta. Olet sitten introverttiuteen tai ektroverttiuteen taipuvainen, sosiaaliset tilanteet saattavat olla joko kuluttavia tai lisäenergiaa tuovia. Tärkeintä on kuunnella itseään. Tarjoaako ihmisten seura vai hiljainen koti sinulle enemmän rauhaa?

Lopuksi haluaisin kääntää ajattelun toisin päin. Usein loma nähdään pakollisena rasitteena, joka täytyy suorittaa pois alta. Lomaa pidetään silloin, jos sitä ehtii. Mielestäni loman vaikutukset näkyvät vasta sen pitämisen jälkeen. Jaksat paremmin ja opiskelu on tehokkaampaa. Jos keho on säästöliekillä, suoritukset alkavat pikkuhiljaa huonontua ja puhti loppua. Itse huomaan saavani usein parhaat arvosanat ja koulusuoritteet juuri muutamia viikkoja loman jälkeen, jolloin rutiineihin on saanut taas otteen, mutta ne tuntuvat kuitenkin mielekkäiltä eikä uuvuttavilta. Loman pitäminen on satsaus itseesi ja tulevaan koulu- tai pääsykoemenestykseesi. Loma tarjoaa sinulle lisää resursseja tuleviin koitoksiin, joten siksi lomaa ei kannata nähdä pelkkänä pakollisena rasitteena.

Haluan toivottaa kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa juuri sillä tapaa, kuin itse haluaa! Haluan myös kiittää tästä vuodesta blogimme 
lukijoita. On ollut mahtavaa ylläpitää tätä viestintäkanavaa ja tarjota opiskelijoille ja oikikseen hakeville erilaisia näkökulmia opintoihin ja hakuprosessiin. Toivon, että lähettäisitte minulle palautetta kuluneesta vuodesta ja blogin annista tänä aikana, otan sitä mielelläni vastaan. Palautetta voi lähettää minulle esimerkiksi sähköpostitse.  Seuraavaksi vuodeksi blogimme saa jälleen uuden ylläpitäjän.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

Aino Grönman

agronman@ulapland.fi

Blogin ylläpitäjä 2021