lauantai 23. toukokuuta 2015

Loppusuora


Kun tunneskaala vaihtelee ”Tuntuu että osaan kaikki” -fiiliksistä ”en osaa mitään” -tunnetiloihin, pääsykoetta edeltävät muutama päivä ja yö voivat olla erityisen stressaavia. Kirjaa on jopa pelottavaa lukea kun tuntuu, että sivuja selaillessa vastaan tulee aiheita joista ei ole valmis kirjoittamaan otsikkoa laajempaa teosta. Tulee kuitenkin muistaa, että turhalla panikoimisella ja uhkakuvien maalailemisella ei ole mitään hyötyä tässä vaiheessa. Luku-urakka on nyt tehty ja täytyy osata luottaa siihen, että oma osaaminen riittää.

Jossain viimeisten päivien vaiheessa voi olla ihan hyväkin laittaa kirja kiinni ja todeta, että nyt osaan tarpeeksi ja olen tehnyt parhaani, ikään kuin antaa päätös omalle luku-urakalle. Jos tietyt kirjan aiheet huolettavat, muista: täydellistä suoritusta ei vaadita keneltäkään kokeessa. Älä siis vaadi itseltäkään täydellisyyttä vaan anna arvoa kevään työllesi; enää loppusuora on edessä. Vaikka neljän kuukauden aikana monesti tuntui, että aikaa on valtavasti eikä luku-urakan loppua näy, kaikki ”hyvä” loppuu aikanaan. Tiistai tulee nopeasti ja varmasti. Älä kuitenkaan ajattele pääsykoepäivää minään tuomionpäivänä, vaan mahdollisuutena vihdoin näyttää miten hyvin juuri sinä sait pääsykoekirjat haltuusi.

Itse ajattelin koko luku-urakkani ajan, että tulen lukemaan kirjat niin hyvin ettei kokeeseen meno jännitä ollenkaan eikä kirjassa olisi enää tässä vaiheessa epävarmoja aiheita. Olisi mahtavaa kirjoittaa tähän nyt, miten kävelin kokeeseen itseluottamusta ja intoa puhkuvana valmiina näyttämään miten kouluun päästään sisään tyylillä. Tosiasiassa heti aamulla herätyskellon soidessa minuun iski ihan hirvittävä jännitys; onko jotain jäänyt lukematta? Mitä jos ne kysyvät sen? Tai sen? Tai sen JA sen?  Yliopiston aulassa tuntui raastavan kohtuuttomalta, että olen juuri lukenut yhtäjaksoisesti neljä kuukautta, antanut kaikkeni luku-urakalle ja sitten kaikki riippuu vain viiden tunnin suorituksesta.  Kuitenkin saadessani pääsykokeen eteeni, jännitys ikään kuin unohtui ja muuttui palavaksi haluksi valuttaa kaikki taitoni ja tietoni koepaperille. 

On hyvä muistaa, että jännittämisessä ei ole mitään vikaa. Vaikka se tunteena nostaa usein myös epävarmuutta ja ahdistusta pinnalle, jännittäminen itsessään kertoo vain siitä, että edessä on jotain, joka on todella tärkeätä sinulle. Jännitys kertoo, että tiedät mitä haluat ja olet tullut nyt ottamaan sen, vaikka vähän pelottaakin. Eli oli aamulla kuinka paha ja epävarma olo tahansa, kannattaa seuraava lause pitää mielessä. Kevään pänttäämisen tuloksena muistin syövereihin pinttyneet asiat eivät ole kadonneet minnekään. Oikeasti ne vain odottavat lupaa päästä täyttämään niiden ainoa tehtävä, eli saada juuri Sinut sisään oikeustieteelliseen.

Menestystä pääsykokeeseen,

Oulun valmennuskurssituutori

Amanda Näsi
amnasi@ulapland.fi






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti