Älä stressaa liikaa

Hei kaikille.

Jokaisella on toivottavasti jo tässä vaiheessa luku-urakka täydessä vauhdissa ja vaikkei olisikaan niin nyt on aika vaihtaa aherrus isommalle vaihteelle. Kaikki eivät välttämättä voi aloittaa lukemista heti kirjojen ilmestyttä, tai lukeminen on voinut kangerrella aluksi, mutta se ei tarkoita, etteikö silti olisi täysin mahdollista oppia kaikkea tarpeellista pääsykokeeseen mennessä. Vaikka tämän seuraavan mantran toistaminen menee välillä jo liiallisuuksiin, kannattaa muistaa, että jokainen hakija on yksilö.  

Nyt on käsillä viimeiset kaksi viikkoa, joiden aikana testataan, kenen pää kestää viimeiset lukurutistukset ja kuka jaksaa istua nenä kiinni kirjassa, vaikka tekisi mieli lähteä ulos nauttimaan kauan odotetuista auringonsäteistä. Tässä vaiheessa on tärkeintä kerrata koko kevään aikana lukemansa ja oppimansa asiat niin hyvin, että ne ovat tuoreessa muistissa pääsykoehetkellä ja osaamisen taso valintakoepäivänä on huipussaan. Nyt ei missään nimessä saa enää luovuttaa! 

Ehkä ratkaiseva ero omien hakukeväitteni välillä, eli ero hylkäyksen ja sisäänpääsyn välillä, oli tietynlainen tyytymättömyys omaan suoritukseen. Hakiessa ei ole hyvä tyytyä siihen, miten menee. Menipä lukeminen, välikoe tai mikä tahansa muu pääsykokeeseen liittyvä hyvin, se tuskin on mennyt niin hyvin, että olisi varaa jäädä lepäämään laakereilleen.

Omana toisena pääsykoekeväänäni sisäänpääsy jäikin varmasti osittain kiinni siitä, että sain loppukokeesta juuri sen tarvittavan määrän pisteitä, jotka olisivat edellisenä keväänä riittäneet sisäänpääsyyn. Jatkoin lukemista pääsykokeeseen asti intensiivisesti, mutta en välttämättä sillä vakavuudella, jota olisi vaadittu viimeisinä viikkoina. Hakemisessa ei ole varaa tuudittautua turvallisuuden tunteeseen, koska juuri silloin virheitä syntyy.

Huolimatta äsken kirjoittamastani tulee kuitenkin muistaa, että pääsykoekeväänä on hyvä koittaa pitää mieli rentona. Kenenkään ei kannata ruoskia itseään pikkuvirheiden takia. Turha stressaaminen ei hyödytä kuin muita hakijoita. Monet hakijat suhtautuvat lukuprosessiin täysin maanisesti, mikä ei kyllä helpota yhtään jo muutenkin vaikeaa koitosta. Liika stressaaminen on aivan yhtä huono juttu kuin liian löysin ranteinkin lukeminen. Tämän tasapainon löytäminen on vaikeaa, mutta se löytää kyllä, kun muistaa keskittyä olennaiseen, eli lukemiseen ja jättää muun ylimääräisen härväämisen vähemmälle.

Omasta onnistuneesta pääsykoekeväästäni on jäänyt mieleen, kuinka tärkeää itselle oikeanlainen motivointi on. Muistan, kuinka soitin kyseisen kevään aikana muutamaa itseäni motivoivaa biisiä lähes joka tauolla. Näin sain itseäni tsempattua parempaan suoritukseen. Tämä tapa voi kuulostaa äkkiseltään hölmöltä, mutta toimi omassa tapauksessani todella hyvin. Toivottavasti kaikki hakijat löytäisivätkin omat hölmöt motivointitapansa, joilla jaksaa eteenpäin, kun lukeminen kangertelee.

Yksi yleinen virhe, joka tuntuu vaikuttavan monen motivaatioon, on erilaisten netin keskustelupalstojen lukeminen pääsykoekevään aikana. Osa saa puhtia siitä, että lukee jonkun toisen mukamas päntänneen 14 tuntia päivässä, mutta useimmille se on lähinnä lannistavaa. Ikinähän ei voi tietää kuka niitä juttuja kirjoittaa, joten ne voi hakukevään aikana jättää omaan arvoonsa. Pääsykokeen jälkeenkin niitä kannattaa välttää jo oman mielenrauhankin takia. Tulosten julkaisun jälkeen tosin on mielenkiintoista lukea keskusteluja jälkikäteen, kun lopputulos on jo selvillä. Yksi selkeä motivaationeuvo onkin: pysykää kaukana keskustelupalstoilta.

Onnea ja menestystä pääsykokeeseen.

Rovaniemen valmennuskurssituutori Jussi

jkiiski@ulapland.fi

Ps. Jos löysit tämän blogin vasta nyt, kannattaa tarkistaa vanhemmatkin blogitekstit. Niistä löytyy minun ja monien muiden kirjoitukset hakuprosessista ja matkasta oikikseen.