Keskity omaan lukemiseesi

Olen Santeri Järvelä ja toimin tuutorina Tampereen valmennuskurssilla. Kerron teille nyt pari juttua jotka toivottavasti helpottaa teitä kevään aikana.

Päätin hyvissä ajoin ennen lukion loppua, että haluan oikikseen. Monet mun kavereista oli aivan pihalla sen suhteen mitä tekis tulevaisuudessa ja tunsin pientä ylemmyydentunnetta siitä, että mulla oli selvät sävelet. No, oikikseen ei tietenkään kävellä noin vaan sisään. Itse huomasin sen ekan pääsykokeen jälkeen, kun Helsingin yliopisto sulki ovensa mun nenän edestä. Vielä seuraavanakin vuonna jouduin pettymään pääsykokeen jälkeen. Tässä vaiheessa ne lukiokaverit, joita kohtaan olin tuntenut ylemmyydentunnetta olikin jo kaikki päättäneet, mitä haluaa opiskella ja vielä päässyt sisäänkin. Siinä mä sitten kuuntelin, kuinka muut puhui opintopisteistä ja haalareista kun itse olin edelleen vaan ylioppilas kuluttamassa kirjaston penkkiä. Älä siis ole ylimielinen, vaikka henkisesti tuntisit jo olevasi juristi. Älä myöskään tuudittaudu hyviin lähtöpisteisiin tai hyviin tuloksiin valmennuskurssin väli- ja loppukokeissa. Pääsykoe on se, joka loppujen lopuks ratkaisee.

Viime keväänä päätin tehdä kaiken, mitä tehtävissä on ja päästä varmasti sisälle. Blokkasin kaiken ylimääräsen elämästäni ja pyhitin koko kevään hakuprosessille. Päätin, että muiden hakijoiden kyttääminen ja sisäänpääsyprosenttien spekulointi ei auta mua eteenpäin (tämä teidänkin kannattaa sisäistää hyvissä ajoin). Ihan turha uhrata ajatuksiaan sellasille asioille, joihin ei voi vaikuttaa. En miettinyt itse pääsykoettakaan juuri ollenkaan luku-urakan aikana. Tavoitteena oli ainoastaan osata tuo burgundinpunainen kirja kannesta kanteen. Unohda siis muiden tekemiset ja keskity vain ja ainoastaan omaan tekemiseen. Kurkkimalla muiden olan yli ja spekuloimalla mahdollisuuksia tuhlaat vaan lukuaikaa ja tulet hulluksi. Käytä sekin aika lukemiseen.

Kun katson itseäni ja muita oikkareita, en näe yhtä ainutta neroa enkä montaa niitä kuuden laudaturin ylioppilasta, joita oikiksen oletetaan olevan täynnä. Yhdistävä tekijä oikkareissa sen sijaan on se, että jokainen meistä on ollut tarpeeks hullu viettääkseen yhden kevään lukittuna kirjastoon tai omaan huoneeseen mukana vaan puhki kulunut pääsykoekirja. Varautukaa siis siihen, että kesän tullessa teidän naaman kalpeus ja silmänalusten tummuus saa vastaantulijat haukkomaan henkeä, kädet tärisee kontrolloimattomasti, koska 20 kuppia kahvia päivässä on liikaa ja että teidän ystävät olettaa teidän kadonneen tai kuolleen, koska on kuin maa olis teidät niellyt. Sisäänpääsy ei vaadi neroutta tai valokuvamuistia ja joka vuosi iso joukko pääsee sisään. Riittää, että teet päätöksen lukea kuin hullu ja pysyt siinä.

Mielettömästi tsemppiä lukemiseen ja pääsykokeeseen! Mitä ikinä teetkin, älä luovuta kesken.  

Ystävällisin terveisin

Santeri Järvelä

sanjarve@ulapland.fi