Jännitys tiivistyy

Kaikki oikikseen pyrkivät ovat samalla viivalla sen suhteen, ettei kukaan tiedä etukäteen, millainen valintakoemateriaali hakijoille lopulta julkaistaan.Tänä vuonna pääsykoekirjallisuus julkaistaan suhteellisen myöhään viime vuosiin verrattuna, eli vasta 11.4.2018, vain hieman yli kuukauden ennen valintakoetta. Huolimatta siitä, ettei kukaan ole ennustaja, on mielenkiintoista pohtia, että mitä tiedekunnat ovat tänä vuonna keksineet hakijoiden pään menoksi ottaen huomioon valtakunnallisen yhteishaun, johon tänä vuonna 2018 siirrytään.

Viime vuosina oikeustieteiden tiedekuntien pääsykoekirjallisuutena on yleensä ollut 2-3 valintakoekirjaa eri oikeudenaloista. Vuonna 2017 yhteisvalinnassa hakeneet lukivat panttioikeutta, vahingonkorvaus- ja sopimusoikeutta sekä prosessioikeutta. Helsingin valintakoemateriaali käsitteli osakeyhtiöoikeutta, EU-oikeutta sekä suomalaista siviilioikeutta, kuten esimerkiksi perhe- ja perintöoikeutta. Voisin kuvitella, ettei tämän vuoden valintakoemateriaali ainakaan sen laajemmin käsittelisi näitä aiheita, mutta tottakai kaikki on yhä mahdollista.

Vuonna 2017 yhteisvalinnan kautta hakeneilla oli luettavaa yhteensä 326 sivua, kun taas Helsingin oikeustieteelliseen pyrkivillä luettavaa oli huomattavasti enemmän, eli 672 sivua, vaikka lukuaika oli sama. Arvelisin, että tänä vuonna sivumäärä olisi lähempänä tuota 300 sivua, kun otetaan huomioon lukuajan tiivistyminen entisestään. Lukuajan vähentyessä voisi olettaa, ettei täysin sanatarkkaa osaamista vaadittaisi, vaan hakijoilta testattaisiin enemmän soveltamista sekä suurempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Myös aineistotehtävät ovat yleistyneet valintakokeissa, joten voisi olettaa niiden merkityksen kasvavan edelleen – tätä kautta soveltamisen taito tulisi testattua hakijoilta.

Yksi keino, jonka avulla hakijakuntaa saisi eroteltua toisistaan, voisi olla esimerkiksi englanninkielinen valintakoemateriaali. En kuitenkaan tahtoisi uskoa, että tähän siirryttäisiin ainakaan vielä tänä vuonna, koska koko hakuprosessissa on jo tiedossa olevilla muutoksilla niin paljon uutta yhdelle vuodelle.

Kevään 2018 valintakokeessa maksimipistemäärä on 80 ja osa hakijoista karsitaan jo monivalintakiintiön perusteella. Näin ollen painottaisin etenkin monivalintatehtävien harjoittelemista etukäteen. Sitä, että vähennetäänkö väärästä vastauksesta 0, -1, vai -2 pistettä,  on vaikeaa tietää etukäteen. Ohje, jota itse noudatin koskien monivalintatehtäviä, oli se, että mikäli en ole täysin varma oikeasta vastauksesta, jätän mieluummin kokonaan vastaamatta kysymykseen.

Huolimatta siitä, että valintakoe saattaa osittain muuttua, kannattaa huomio kiinnittää myös vanhoihin valintakokeisiin. Niistä saa hyvän yleisvaikutelman siitä, että millaisia kysymyksiä valintakokeissa on yleensä kysytty. Itse valintakokeessa kannattaa lisäksi ottaa ensimmäisenä katsaus siihen, mitä kaikkea kysytään. Näin aivot pääsevät prosessoimaan tehtäviä jo alusta alkaen itsestään. Suosittelen aloittamaan helpoimmalta tuntuvista tehtävistä ja sitten siirtymään haastavampiin.

Koska en kuitenkaan halua esittää liian vahvoja mielipiteitä tulevasta valintakoemateriaalista tai valintakokeesta, suosittelen keskittymään ennen valintakoemateriaalin julkaisemista ennen kaikkea vastaustekniikan opiskeluun – sitä ei ole mielestäni mahdollista painottaa liikaa. Itselläni meni ensimmäisellä hakukerralla juuri vastaustekniikan opetteluun paljon aikaa, mikä verottikin lopulta aikaa itse lukemiselta.

Haluan kuitenkin vielä todeta, ettei kaikkea tarvitse valintakokeessa osata täydellisesti. Vaikka usko omaan tekemiseen saattaa hapuilla itse kullakin luku-urakan edetessä, kannattaa muistaa, ettei kukaan tiedä etukäteen mitä valintakokeessa kysytään. Voi hyvinkin olla, että juuri ne kysymykset sytyttävät hehkulampun päässäsi valintakoetilaisuudessa!

Koska lukuaika on lyhyt, kannattaa käyttää se kerralla kunnolla hyödyksi. Myös kaverit ehtivät odottaa. Ja vaikka kävisi niin, ettei paikka yliopistoon aukeaisi ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla, olet joka yrityksellä yhden hakukerran viisaampi!

”Just believe in yourself. Even if you don’t, pretend that you do, and at some point, you will” – Venus Williams

Parhaimmat tsempit luku-urakkaan ja toivottavasti syksyllä nähdään!

Pinja Pöllänen

Artiklan valmennuskurssivaliokunnan sihteeri

Tähtäimessä oikis?

Pyrin tässä postauksessa tuomaan julki erilaisia opiskelutekniikoita ja –tapoja. Heti aluksi haluan kuitenkin korostaa, että jokainen oppii omalla tavallaan ja toimivia oppimistapoja on varmasti yhtä monta kuin maailmassa  on oppijoita. Se, mikä toimii naapurin Lissulla, ei välttämättä toimi sinulla.

Pääsykoekevät on monella tapaa tiukka rutistus, ja silloin on ensiarvoisen tärkeää pitää pää kylmänä ja luottaa omiin kykyihinsä. Monesti ihminen kehittyy ja oppii hurjasti uskaltaessaan astua pois omalta mukavuusalueeltaan. Tämän vuoksi kannustankin ennen lukuajan alkamista rohkeasti kokeilemaan erilaisia oppimistapoja. Kirjojen tipahtaessa postiluukusta ei kuitenkaan ole enää aikaa etsiä sopivia tekniikoita, vaan silloin on hyökättävä täydellä teholla pääsykoekirjallisuuden kimppuun. Kun olet löytänyt itsellesi sopivat opiskelutekniikat, luota niihin, vaikka muut ympärilläsi olevat pyrkijät kokeilisivat muita mitä erikoisempia oppimistapoja. 

Lukemisen tasot

Kaikista tärkein asia lukemisessa on mielestäni se, että keskittyy koko ajan siihen, mitä on lukemassa. On hyödytöntä laahata sivuja eteenpäin, jos ajatukset ovat koko ajan jossakin muualla kuin opiskeltavassa asiassa. Vinkki: Luettuasi yhden jakson kokonaan selitä omin sanoin jakson keskeiset asiat. Näin pystyt varmistumaan siitä, että ajatuksesi ovat koko ajan opiskeltavassa asiassa, eivätkä ajatuksesi harhaile esimerkiksi tulevissa ylioppilasjuhlissasi. Itselläni oli toisinaan pieniä vaikeuksia keskittyä, koska perheemme koira yritti turhan aktiivisesti varastaa opiskeluevääni.

Aluksi luin pääsykoekirjallisuuden rivakalla tahdilla lävitse saadakseni yleiskuvan valintakoeaineistosta. Oikiksen pääsykokeessa on osattava kaikista pienimmätkin yksityiskohdat, mutta aivan aluksi kannattaa kuitenkin keskittyä kokonaiskuvan hahmottamiseen ennen yksityiskohtiin paneutumista. Hyödynnä sisällysluetteloa! Sisällysluettelosta on helppo saada alussa yleiskatsaus valintakoekirjallisuuden aiheista. Myöhemmässä vaiheessa sisällysluettelo on oivallinen apuväline kertaamiseen.

                      

Nopean lukemisen jälkeen kannattaa siirtyä aktiiviseen lukemiseen. Tässä kohtaa on myös syytä hidastaa hiukan tahtia ja keskittyä eri asioiden välisiin asiayhteyksiin. Tässä vaiheessa aloitin itse värimerkintöjen käyttämisen ja tärkeimpien asioiden ylös kirjoittamisen. Aktiivisesti lukiessaan on syytä pitää kynä kädessä ja muistiinpanolehtiö lähettyvillä.

Värit

Koska pääsykoekirjallisuus on ostettava omaksi, sitä saa, ja ehdottomasti myös kannattaa, täyttää erilaisilla huomioilla ja sivuhuomautuksilla. Itse tein niin, että merkitsin lain tai asetuksen oranssilla, käsitteen tai termin aniliininpunaisella, muut tärkeät asiat keltaisella ja poikkeukset vihreällä. Väriluokittelu helpottaa eri lohkoihin kuuluvien asioiden hahmottamista ja muistamista. Lisäksi suosittelen sivuhuomautusten ja Post-it-lappujen hyödyntämistä, jotta löydät etsimäsi asian nopeasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääsykoekirjan muovautuminen värityskirjaksi kevään aikana ei takaa valintakoemenestystä.

Muistiinpanot / Ajatuskartat / Listat

Muistiinpanojen, ajatuskarttojen ja listojen kirjoittaminen on erittäin hyödyllistä etenkin itselle haastavista asioista, koska kirjoittaessaan jotakin asiaa on samalla pakko prosessoida sitä ihan eri tavalla kuin lukiessa. Vaikka oikiksen pääsykokeessa vaaditaan tarkkaa ja valintakoekirjallisuuteen perustuvaa tietämystä, on muistiinpanot minusta hyvä tehdä omin sanoin. Pääsykoekirjan monotonisessa toistamisessa suoraan kopioimalla muistiinpanoihin ei ole mitään mieltä, koska silloin aivojen ei tarvitse prosessoida tekstiä. Listojen tekeminen on mielestäni myös todella hyödyllistä, koska ainakin viime vuosina erilaiset listat ovat olleet valintakoelautakunnan suosiossa yksiselitteisyytensä ja nopean tarkastettavuuden vuoksi.

Käsitekortit

Käsitekorttien käyttäminen on yksinkertainen ja suhteellisen miellyttävä opiskelutapa. Kortin toiselle puolelle kirjoitetaan käsite tai termi ja toiselle puolelle selitys. Korttien kanssa voi harjoitella esimerkiksi autossa tai sitten kun kirjasta lukeminen alkaa puuduttaa.

Tehtävien tekeminen

Harjoitustehtäviä kannattaa ehdottomasti tehdä, koska tehtävien parissa pääset soveltamaan valintakoekirjallisuuden sisältöä, ja monesti myös valintakokeessa vaaditaan  juurikin soveltamista. Myös vanhoihin valintakokeisiin kannattaa tutustua, jotta saat käsitystä siitä, millaisia tehtäviä valintakokeessa on edellisinä vuosina ollut.

Kuvien piirtäminen

Joku toinen oppii kirjoittamalla, ja joku toinen vastaavasti esimerkiksi piirtämällä. Hankalalta tuntuvia asioita voi olla helpompi hahmottaa esimerkiksi piirroskuvien kautta. Piirrokset ja selitykset saavat olla aivan päättömiä, kunhan opiskeltava asia vain jää päähän.

Kuunteleminen

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Itse kuuntelin viime vuonna Artiklan videokurssien videoita kävellessäni tai istuessani autossa. Kun asian käy lävitse monella eri tavalla, se jää helpommin perusteellisesti mieleen. Vaihtoehtoisesti voit esimerkiksi lukea haastavalta tuntuvan asian ääneen nauhalle ja kuunnella sen sitten esimerkiksi lenkillä ollessasi.

Ulkoa opetteleminen

Ulkoa opettelu kannattaa aloittaa ajoissa. Se tuntuu aluksi todella vaikealta, mutta helpottaa hiljalleen, kun vain määrätietoisesti opettelet asioita ulkoa kokonaisuus kokonaisuudelta.

KERTAA, KERTAA, KERTAA

Ehdottomasti kaikkein tärkein asia kevään aikana on kuitenkin päämäärätietoinen kertaaminen. Valintakokeessa koko valintakoekirjallisuus on osattava viimeisen päälle tarkasti, ja siksi jo opiskeltuja asioita on syytä kerrata säännöllisesti. Itse tein niin, että joka aamu käytin ensimmäisen tunnin edellispäivänä opeteltujen asioiden kertaamiseen. Tiedän ja myönnän kertaamisen olevan puuduttavaa, mutta oikeustieteellisessä valintakokeessa menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää.

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa talvea, ja hurjasti tsemppiä kevään pääsykoerutistukseen. Uskokaa itseenne ja omiin kykyihinne!

Opiskelutekniikkaterveisin

Anni Liemola

Valmennuskurssivaliokunta

Nämä olisivat olleet niitä hetkiä, jolloin en antanut kaikkeani

Moikka! Kirjoitusvuorossa on tällä kertaa Tiina ja kirjoittelen teille lukusuunnitelman laatimisesta pääsykoekeväälle. Aiheeni sivuaa samalla myös hieman lukutekniikkaa.
Hain oikikseen kaksi kertaa ja ensimmäisellä kerralla homma meni penkin alle. Tämä johtui suurelta osin siitä, etten laatinut oikein minkäänlaista lukusuunnitelmaa. Ilman tarkkaa aikataulua oli helppo lipsua lukemisesta. Viime keväänä päätin hoitaa homman kotiin, ja laadin hyvissä ajoin lukusuunnitelman. Tänä keväänä valmistautumisaikaa valintakokeeseen on karsittu yhä entisestään, joten kevät tulee olemaan tiheätahtinen. Suosittelen näin ollen jokaiselle lämpimästi lukusuunnitelman tekemistä.

Keskeistä lukusuunnitelman tekemisessä on pitää se realistisena. Jos tekee itselleen aikataulun, jossa on mahdotonta pysyä, tuntee vain epäonnistuvansa, kun lukeminen ei sujukaan suunnitellulla tavalla. Suosittelen aloittamaan aikataulun laatimisen merkkaamalla ylös kaikki pakolliset menot ja päivät, jolloin et voi lukea. Valitettavasti myös odottamattomia tekijöitä, kuten sairastamisia, mahtuu monen kevääseen. Minulla meni kevään keskellä kokonaiset neljä päivää mahataudissa, ja tällöin pääsykoekirjoihin katsomisestakin tuli huono olo (mistäköhän mahtoi johtua). Tällöin epätoivo meinasi iskeä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että luovuttaa ei saa missään vaiheessa!

Kun lukuajasta on vähennetty pakolliset menot, kannattaa ruveta hahmottelemaan kevään aikataulua konkreettisesti kalenteriin. Oma suunnitelmani oli elävä. Merkkasin kalenteriin mitä aioin tehdä minäkin päivänä, ja päivittelin suunnitelmaa kevään edetessä, kun pääsin perille omasta lukutahdistani. Mieti toimiiko kohdallasi paremmin päiväkohtainen vai tuntikohtainen suunnitelma. Tuntikohtaiseen suunnitelmaan voit miettiä valmiiksi esimerkiksi, että milloin pidät tauot ja mikä on iltaohjelma. Siitä ei kannata olla moksiskaan, jos tuntuu, että lukeminen ei suju heti aamusta putkeen montaa tuntia. Päivän voi pilkkoa osiin ja ottaa välissä vaikka nokoset, jos siltä tuntuu, kunhan päivän tavoite tulee saavutettua. Etsi itsellesi sopivin ratkaisu fiiliksen mukaan. Olet ehkä jo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessasi oppinut, mihin vuorokauden aikaan olet terävimmilläsi. Minulla aamut olivat tehokkaita ja iltapäivän urakkaa helpotti tieto siitä, että aamun on jo painanut duunia. Jos aamuherätykset väsyttivät päivän mittaan, otin lyhyet päiväunet ja jatkoin hommia uudella energialla.

 

Ohessa kuvat omasta lukusuunnitelmastani. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskelin vähintään seitsemän tuntia päivässä, jonka jälkeen kiristin kahdeksaan tuntiin. Kalenteriin on merkitty jokaisen päivän kohdalle, mikä kirja oli milloinkin työn alla. Jokaisella kirjalla oli myös oma värikoodinsa. 

Heti kun pääsykoekirjat tulivat, aloitin lukemalla ne kaikki läpi kertaalleen. Aloitin urakan seitsemän tunnin lukupäivillä ja kiristin tahtia aina yhdeksään tuntiin saakka. Itse koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen kännykän sekuntikellolla. Tällöin pystyin seuraamaan todellista ajankäyttöäni ja taukojani. Lukuajan kellottaminen on joillekin erinomainen työkalu ja toisille se taas ei sovi lainkaan. Myös sivumääräisten tavoitteiden tai asiakokonaisuuksien asettaminen on toimiva ratkaisu, joskin välillä on hankalaa arvioida lukunopeutta, etenkin opettelemisvaiheessa. Tulee edelleen muistaa, että kevään urakka on jokaisen kohdalla yksilöllinen ja kannattaa kokeilla, että mikä parhaiten toimii omalla kohdalla.

Lukaistuani kirjat läpi, varasin kalenteriin päivät kirjojen uudelleen lukemiseen ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Muistiinpanojen tekemiseen menee oma aikansa, mutta monelle se on todella hyödyllistä. Tämän jälkeen opiskelin kirjoja vuorotellen, kuitenkin siten, ettei mikään kirja ollut sivussa liian kauaa.

Lukusuunnitelmaan on ehdottoman tärkeää sisällyttää myös vapaa-aikaa. Taisin pitää kolme kokonaista vapaapäivää kevään aikana, jolloin tein jotain kivaa enkä koskenut kirjoihin. Tämäkin on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon pitää vapaapäiviä. Toiset pitävät vähintään kerran viikossa, toisilla ei luonto anna periksi pitää niitä lainkaan. Kuuntele omaa jaksamistasi.

            

Vappuni meni myös kirjojen ääressä, munkkeja mussuttaessa ja haaveillessa seuraavasta vapusta bolognan punaisissa. Tämä tosiaan kannatti, sillä nyt haalarit odottelevat jo kuumeisesti vappuhulinoita. Suosittelen harkitsemaan, mahtuuko suunnitelmaasi juhlimista, vaikka kevättä alkaa olla jo rinnassa. Itse lueskelin omia muistiinpanojani viimeiset päivät ja valmistauduin pääsykoepäivään.

Yhteenvetona vinkit lukusuunnitelman laatimiseen:

1.Tee suunnitelmasta tarpeeksi tiukka, mutta realistinen. Suunnitelmaa on lupa päivittää.

2.Varaa suunnitelmaan aikaa lukemiselle, asioiden sisäistämiselle, ulkoa opettelulle sekä tärkeälle kertaamiselle.

Lukuaika on tänä vuonna melko lyhyt, mutta kertaamiselle tulisi silti jättää loppuun hyvin aikaa.

3.Huomioi suunnitelmassa tauot ja vapaapäivät. Lyhyitä taukoja kannattaa pitää useasti esimerkiksi 45 minuutin opiskelun jälkeen ja hieman pidempiä taukoja, kuten ruokataukoja, muutama.


Minulle yllättävänkin suurena tsemppinä kevään aikana toimi lause, jonka valmennuskurssilla eräs oikeustieteen opiskelija tuumasi. Ajatus oli näinkin yksinkertainen ’’Panosta niin, että kokeen jälkeen voit ajatella, ettet olisi voinut tehdä enempää’’. Aina, jos oli semmoinen ’’ei jaksa ei huvita’’ -  fiilis ja olisi tehnyt mieli heittää lukusuunnitelma ja kirjat silppuriin, niin mietin vain, että jos oikeustieteellisen ovet eivät aukea, nämä olisivat olleet niitä hetkiä, kun en antanut kaikkeani. Joten väsymyksestä huolimatta noudatin lukusuunnitelmaani, tartuin kirjaan ja mietin, että haluan tietää tehneeni kaikkeni. Itkuhan siinä pääsykokeen jälkeen tuli, kun tiesi panostaneensa kevään täysillä.

Hurjasti tsemppiä kevään urakkaan, palkinto on sen arvoinen!

Tiina Kangasluoma

Valmennuskurssivaliokunta

Toinen hakukerta, mitä tein toisin?

”Se oli siinä. En ikinä enää hae oikikseen.”

Kuitenkin mielessä kyti pian alkujärkytyksen jälkeen ajatus, ettei peli voinut olla tässä, juuri alkaneesta välivuodesta huolimatta. Mikään muu opiskeluala ei tuntunut kiinnostavan, joten päätin hakea uudelleen, ja heti alusta alkaen löytää omat puutteeni lukijana sekä korjata ne. Katsotaan seuraavaksi kolme pointtia, jotka tein eri tavalla toisella hakukerrallani, ja joista toivon olevan myös sinulle hyötyä.

1.Suunnitelmallisuus

Järjestelmällisyys ja oman lukemisen laadusta huolehtiminen oli isoin muutos, mitä tein toisella hakukerralla. Suunnittelin itselleni vartin tarkkuudella oman päiväohjelman, johon merkkasin lukuajat ja tauot, tein paljon ruokaa pakkaseen valmiiksi (kiitos avusta äiti!) ja ennen kaikkea tein varsinaisesta lukusuunnitelmasta täsmällisemmän.

Mielestäni itse lukusuunnitelmassa tärkeintä on sen pitäminen järkevänä. Suunnittele se niin, että pääset jokapäiväiseen lukutavoitteeseen. Näin et joudu kirimään tai stressaamaan sen saavuttamista, mittasitpa sitä sitten sivuissa tai tunneissa - tyyli on vapaa. Erilaisista lukutyyleistä johtuen tiedät vain itse, milloin olet lukenut tarpeeksi. Pääsääntönä on oppimateriaalin oikea sisäistäminen, eikä se, että luet yli sata sivua päivässä.

2.Hyvinvointi

Muista panostaa myös omaan hyvinvointiisi. Mikäli käytät kaiken valveillaoloaikasi pääsykoekirjan ääressä, lopputulos voi olla maalisuoralla hyvin tuhoisaa, kun kisakuntosi onkin jo viikkoa ennen pääsykoetta. En suosittele silti viettämään vappua muualla kuin pääsykoekirjojen keskellä tai edes miettimään baarissa vierailua.

Intensiivisestä keväästä huolimatta varasin joka päivä itselleni hieman omaa aikaa, jolloin pyrin pitämään ajatukset muualla, kun lakitekstissä. Jälleen kerran, tyyli on vapaa. Katso jakso suosikkisarjaasi Netflixistä, käy lenkillä tai soita kaverille, joka painii saman haasteen keskellä. ”Kesäkuntoon 2018” -projektin voit heittää saman tien romukoppaan, eikä uusi parisuhde ole välttämättä juuri tänä keväänä parasta, mitä voit kuvitella tapahtuvan. Pääsykoekirjojen kanssa syntyy todellinen viha-rakkaus -suhde, joka pitää sinut varmasti kiireisenä koko kevään.

3.Sosialisoituminen

Kuulostaako oudolta? Tämä oli miltei tärkein oivallus omalla toisella yritykselläni tiedekuntaan! Uskalla vastata siihen opettajan kysymykseen, vaikket olisi aivan satavarma siitä, onko vastaus oikein. Juttele muiden kurssilaisten kanssa koealueesta ja mikä tärkeintä, kysy ja vaikka varmista toiseen kertaan, mikäli jokin asia askarruttaa. Älä ajattele muita kurssilaisia verivihollisinasi, vaan hyödynnä ympärilläsi oleva tieto samasta asiasta.

Itse kertasin toisen valmennuskurssilla olleen henkilön kanssa kahteen otteeseen koko pääsykoealueen keskustellen, mistä totesin olevan itselleni todella paljon hyötyä tiedon käsittelyssä. Kun vastausta tiettyyn kysymykseen joutuu miettimään jo ennen koetilannetta, sen muodostaminen kovassa paikassa on helpompaa.

Edellä mainitut havainnot perustuivat omiin kokemuksiini siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun hakee oikeustieteiden tiedekuntaan jopa ensimmäisellä kerralla. Viimeisenä haluan antaa lukusuosituksen ennen pääsykoekirjojen saapumista: Visa Kurjen kirjoittama ”Haluatko juristiksi?” -kirja. Huolimatta siitä, että ainakin ensimmäinen painos on jo pari vuotta vanha, se sisältää paljon hyvää tietoa ja auttaa orientoitumaan tulevaa pääsykoekevättä varten. En suosittele lukemaan kirjaa samanlaisella tyylillä kuin pääsykoemateriaalia, mutta koin sen auttavan minua matkalla tiedekuntaan.

Muistathan myös hakea haluamiisi yliopistoihin Opintopolussa. Yhteishaku on parasta aikaa käynnissä aina 28.3 saakka! Mikäli sinun tarvitsee esittää todistus jostain erityisseikasta liittyen hakuprosessiin (esimerkiksi jos tarvitset enemmän aikaa kokeen tekemiseen) liitteet tulee olla toimitettuna yliopistoon 13.4. mennessä.

Onnea ja menestystä kevääseen!

Matti Mämmi

Verkkoympäristövastaava

Koitosten kevät

Ylioppilaskirjoitukset lähenevät taas nopeaa vauhtia, joten tässä pieni muistilista teille, joilla kyseinen urakka on nyt edessä. Ylioppilaskirjoitukset täydentävät koko lukion mittaisen opiskelusuorituksen ja on luonnollista, että ajatukset pyörivät niissä, eivätkä vielä tulevissa pääsykokeissa. Kannattaa kuitenkin pitää samalla mielessä pidemmän aikavälin tavoitteet ja pohtia omaa jaksamistaan myös myöhemmin keväällä. Pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa myös oikeustieteelliseen hakiessa, joten molempiin kevään koitoksiin on tärkeää panostaa asianmukaisella tavalla. Itseään ei kuitenkaan kannata ajaa loppuun jo kirjoituksissa, sillä toinen erittäin tärkeä koe on vielä edessä.

Itselläni viimeiset ylioppilaskirjoitukset olivat vuosi sitten, joten ne ovat vielä tuoreessa muistissa, ja niin myös niihin liittyvät tunnemyllerrykset. Abikeväänäni kirjoitin viisi eri oppiainetta. Minulle oli näin ollen tärkeää löytää keinoja stressinhallintaan ja panostaa jaksamiseeni. Vaikka itse lukeminen on tietysti tärkeää, on syytä kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin. Esimerkiksi unen, ravinnon ja liikunnan opiskelua edistäviä vaikutuksia ei voi liikaa korostaa. Opiskeltujen asioiden mieleen painaminen häiriintyy, jos ei muista nukkua riittävästi. On täysin totta, että aivot tarvitsevat lepoa ahertamisen jälkeen, jotta omaksuttu tieto jäisi tehokkaasti muistiin. Ylioppilaskirjoituksia edeltävää iltaa ei siis kannata käyttää pänttäämiseen, vaan suo itsellesi kunnon yöunet. Näin myös seuraavana päivänä olo on virkeä ja vastaaminen Ylioppilastutkintolautakunnan, elikkä tuttavallisemmin ilmaistuna YTL:n, kinkkisiin kysymyksiin sujuu helpommin. Hyvin ravittuna taasen keskittyminen pysyy yllä ja kroppa jaksaa paremmin pakertamista. Kannattaa myös tarkkailla, mitä suuhunsa laittaa, sillä esimerkiksi karkit saattavat virittää elimistön turhankin virkeään tilaan, mutta energiatasot myös romahtavat nopeammin. Lukiessa kannattaakin syödä suhteellisen terveellisesti sekä tasapainoisesti, ja herkuttelut jättää mahdollisiksi palkinnoiksi ahertamisesta. Tämän "pyhän jaksamisen kolminaisuuden" täydentää sopiva määrä liikuntaa. Pienellä happihyppelyllä saat tauon lukemiseen ja myös kehosi virkistyy.

Käytin itse muistilapputekniikkaa läpi kevään

Nämä samaiset vinkit koin hyödylliseksi myös lukiessani pääsykokeisiin. Olin vaatinut itseltäni paljon jo ylioppilaskirjoitusten kohdalla, joten koin hetkellisesti voimattomuutta lähteä lukemaan vaativiin oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Valmennuskurssilla oli suuri rooli motivaationi uudelleen löytämisessä. Kurssilla sain vertaistukea muista hakijoista ja paljon tsemppausta myös opettajilta. Valmennuskurssilla meille kerrottiin heti, kuinka erilaista pääsykokeisiin lukeminen on verrattuna ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoituksissa tarvitaan kokelaalta oppiaineetkin ylittävää sekä soveltavaa tietoa, kun taas pääsykokeissa on tärkeää omaksua sanatarkkaan vain annetut materiaalit, eikä mitään ylimääräistä. Kannattaa siis säästää kirjoitusten lukuprosessista itselleen vain hyödylliset oppimistekniikat, mutta asennoitua opiskelemaan abiturientille vieraalla tavalla. Valmennuskurssien luku- ja vastaustekniikkakurssin antamat vinkit kannattaa iskostaa päähän, sillä ne on suunniteltu varta vasten hakijoille pääsykokeeseen valmentautumista varten.

Kaiken kaikkiaan vaativasta keväästä on siis mahdollista suoriutua kunnialla, kunhan muistaa pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan. Abikevään valmentautuminen on jo pitkällä ja kirjoitusten jälkeinen lukuaika pääsykokeisiin on lyhyt, joten käytä aikasi mahdollisimman tehokkaasti hyödyksesi.

Tsemppiä kaikille kirjoituksiin ja tulevaan pääsykokeeseen!

Sofia Kauriinoja, valmennuskurssivaliokunta

Pääsykokeiden jälkeen voi keskittyä rennosti tuleviin ylioppilasjuhliin sekä odottamaan tulosten julkaisua!

Pääsykoekevät munkkiluostarissa

Puolisentoista vuotta sitten päätin kääntää uuden lehden elämässäni ja hakea seuraavana keväänä Lapin yliopistoon opiskelemaan oikeustieteitä. Olin jo aiemmin kolkutellut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ovia, mutta he eivät minua joukkoonsa huolineet. Päätös hakea Lappiin oli koko ikänsä Helsingissä asuneelle ja Helsingin yliopistossa jo taloustiedettä opiskelevalle vaikea tehdä. Käytännössä se tarkoitti haaveiden heittämistä kahden tutkinnon samanaikaisesta suorittamisesta ja todella paljon lisävaikeutta niin perheen kuin ystävienkin kanssa yhteydenpitoon.


Totesin kuitenkin, että unelmien takia pitää tehdä uhrauksia. Jos oikeasti tahtoo opiskella oikeustieteitä niin sillä ei ole väliä missä se tapahtuu. Totesin myös, että jos aion tehdä myös työurani Helsingissä, niin on ihan tervettä opiskeluaikana käydä katsomassa, minkälaista elämä on muualla Suomessa. Ja jos kerran aikoo muuttaa pois kotikaupungistaan niin miksi ei sitten kerralla muuttaisi kunnolla erilaiseen ympäristöön, kuten Rovaniemelle.


Noin vuosi sitten vietinkin sitten elämäni yksitoikkoisinta kevättä. Koko kevään ohjelman pystyi tiivistämään kyseiseen päivärytmiin; yhdeksäksi kirjastolle, puolen päivän aikaan lounaalle ja neljältä välipalalle. Kun kirjasto meni kiinni seitsemältä, oli aika päivälliselle. Päivällisen jälkeen vielä pari tuntia tehtävien tekoa ja kertailua ennen kotiinpaluuta kymmenen aikaan. Viikkokausia yli kahdentoista tunnin päiviä, samoja aiheita tapaillen. Olin antanut itselleni luvan pitää vapaapäiviä, jos tekeminen alkaisi jossain kohtaa muuttua tehottomaksi. Niille ei kuitenkaan missään kohtaa tullut tarvetta. Aika kirjojen julkaisemisesta pääsykokeeseen on niin lyhyt, että sen jaksaisi seistä päälläänkin. Kokemuksesta tiesin, että jos en pääsisikään sisään niin eniten harmittaisi mahdollisuus jossitteluun; ”Olisinko päässyt, jos olisin lukenut joka päivä vielä tunnin enemmän? Olisinko päässyt, jos en olisikaan pitänyt niitä kolmea vapaapäivää?”

Kirjat, joita kevään aikana luin yhtä hartaasti kuin munkki Raamattua

Mitä taas tulee opiskelemiseen, niin keskeinen oppi on se, että pääsykoevaiheessa tekniikan on oltava erilainen kuin missään koulussa, johon keskimääräinen pääsykoelukija on ennen pääsykoelukemista törmännyt. Vaikka minullakin oli opiskelukokemusta yliopistossa ennen pääsykoetta, ei se auttanut tässä projektissa edes alkuun.Taloustieteen tai muun matemaattisemman alan opiskelussa yksittäisen kaavan tai mallin sisäistäminen voi viedä tuntikausia, jonka jälkeen mallin takana oleva ajatus aukeaa. Kun kerran jonkun asian on oivaltanut, niin siihen ei enää tarvitse palata. Oikeustieteellisen pääsykoemateriaali taas on helppoa yleiskielistä tekstiä, jonka keskimääräinen opiskelija ymmärtää yhdellä lukemisella. Lajin vaikeus tulee vaadittavan tarkkuuden saavuttamisessa.


Minulle korostettiin ensimmäisellä hakukerralla, kuinka tärkeää on ottaa kokonaisuudet haltuun. Jälkikäteen ajateltuna neuvo ei toiminut minulle itselleni niin hyvin. Kannustan hakijoita heti ensimmäisten selailujen jälkeen opettelemaan sääntöjä sanatarkasti ulkoa. Kokonaisuudet tulevat kyllä haltuun sitä mukaa kun yksityiskohdat alkavat kasautua. Jos yksityiskohtiin alkaa keskittyä vasta lukuprosessin puolivälin tienoilla, on auttamatta myöhässä.

Pääsykoekevät tulee jäämään mieleen elämänvaiheena, jossa elintapani olivat 
säännöllisemmät kuin ikinä ennen ja jossa koko elämän pystyi optimoimaan vain yhden 
tehtävän suhteen. Kokemus rinnastuu lähinnä luostariin tai retriittiin vetäytymiseen. Vaikka 
kevät ei tarjonnutkaan suuria elämyksiä, niin muistelen silti lämmöllä aikaa jolloin ei tarvinnut 
stressata sitä, miten saa aikansa riittämään kaikkeen. Oli ajoittain helpottavaa, kun kerrankin 
sai hyvällä omallatunnolla kieltäytyä kaikista ylimääräisistä menoista ja keskittyä vain yhteen 
asiaan.


Eemil Nuuttila

Palo oikikseen roihuaa yhä

Ensimmäinen opiskelijavappu ystävien kanssa!

Tervehdys teille kaikille, jotka olette päättäneet hakea tai harkitsette oikeustieteelliseen hakemista tänä keväänä. Tätä postausta kirjoittaa Juulia Aholainen, 22 -vuotias toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistosta. Alunperin olen kotoisin Kotkasta, mutta nykyisin hyvin rovaniemeläistynyt. Kun uusi pääsykoekevät jälleen koitti, pohdin edellisiä hakukertojani ja mitä olisin voinut tänä keväänä tehdä toisin, että tiedekunnan ovet avautuisivat. Omina pääsykoekeväinäni suorastaan janosin tietoa ihmisten oppimistekniikoista sekä erilaisista tavoista päästä sisään yliopistoon. Jokaisen tarina on niin erilainen ja siksi olen kokenut niiden lukemisen erityisen rohkaisevana.




Oma tieni oikikseen on sisältänyt kolme keskenään hyvin erilaista pääsykoekevättä. Olen oppinut niistä kaikista paljon, ja kaikki näinä keväinä saatu tieto on auttanut minua eteenpäin. Hain ensimmäisellä kerralla Helsingin oikikseen keväällä 2014 heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Sitä kevättä sävytti kuitenkin epävarmuus siitä, oliko oikeustiede edes se ala, jonka parissa haluaisin työurani viettää. Epäilys heijastui lukemiseen ja sinä kesänä en päässyt vielä opiskelemaan. Käännekohta koko myöhemmän hakuprosessin kannalta tapahtui sinä päivänä, jona tulokset tulivat. Olin yllättävän pettynyt siitä, etten ollut päässyt sisään yliopistoon ja sitä ohutta kirjekuorta katsoessani tunsin, että oikeustiede on se ala, jota haluan opiskella. Sitä kevättä seuraavan välivuoden olin töissä, ja aloitin järjestelmällisen pääsykoekevääseen valmistautumisen tällä kertaa jo hyvissä ajoin. Keväällä 2015 hain jälleen Helsinkiin, mutta lukuaika oli lyhentynyt ensimmäisen hakukerran 2,5 kuukaudesta tasan kahteen kuukauteen. Tein ajoissa lukusuunnitelman, jota aioin noudattaa pilkuntarkasti. Lukeminen sujui, mutta samalla unohdin huolehtia omasta jaksamisestani. Keskityin ainoastaan siihen, että sain päivässä tietyn sivumäärän luettua, vaikka esimerkiksi viimeisestä kolmesta tunnista ei olisikaan jäänyt mitään mieleen. En tehnyt juurikaan valmennuskurssilta saatuja tehtäviä tai kerrannut, minkä vuoksi oppiminen jäi melko pinnalliseksi. Sinä keväänä opiskelupaikka jäi tämän osaksi liiallisen yrittämisen takia saamatta.

Lapissa pystyy virkistäytymään myös sen upeassa luonnossa

Reilu kuukausi pääsykoetulosten saamisen jälkeen löysinkin itseni sitten Rovaniemeltä. Rovaniemelle minut oli saanut lähtemään isäni puheet siellä olevasta Rovala -opistosta, sekä Rovaniemen kaupunkiin muuttaneiden kehut siitä, kuinka hyvin he ovat viihtyneet paikkakunnalla. Tästä muodostuikin yksi elämäni ikimuistoisimmista vuosista. Perehtyessäni oikeustieteen opintoihin ymmärsin sen, mikä merkitys positiivisella asenteella ja oman jaksamisen kuuntelulla on sisäänpääsemiseen. Ikimuistoinen vuosi Rovaniemellä huipentui kesäkuussa 2016, kun sain tiedon siitä, että olin päässyt opiskelemaan unelmieni alaa. Tärkeimpänä antina kaikki nämä pääsykoekeväät ovat sytyttäneet minuun palon opiskella juurikin oikeustieteitä ja antaneet varmuuden siitä, että itsensä kuunteleminen on ihan yhtä tärkeää kuin itse lukeminen. Tätä kannattaa noudattaa myös sitten opiskeluaikana, ei ainoastaan pääsykoekevään aikana.

Teidän reilun yhden kuukauden lukuaikaa silmällä pitäen annan muutaman vinkin, jotka olen kokenut hyviksi pääsykoekeväänä: 1. Kertaaminen. ​Tämä on se vinkki, jonka sain valmennuskurssilta, ja jota monet pitävät itsestäänselvänä, mutta joka helposti lukemisen tuoksinassa unohtuu. Erityisesti lyhyen lukuajan kohdalla kertaamisen merkitys korostuu, kun yksityiskohdat pysyvät sen myötä paremmin muistissa. Minulla ei ollut ollut aiemmin tapana kerrata, joten en aluksi ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys sillä on. Toimivana kertauskeinona koen esimerkiksi tekniikan, jossa lukiessa teen reunamerkintöjä ja ylikorostuksia/muistilappuja keskeisimmistä/vaikeista kohdista. Illalla sitten luen nämä korostukset. Korostusten lukeminen kannattaa toistaa vielä seuraavana aamuna ennen seuraavaan aihealueeseen siirtymistä. 2. Itsensä kuunteleminen. ​Vaikka lukuaika tulee tänäkin keväänä olemaan lyhyt, itsestään huolehtimiselle on hyvä löytää myös silloin. Tähän ohjeeseen sisältyy erityisesti nukkuminen​, sillä yön aikana päivän aikana opitut asiat painuvat mieleen. Lisäksi on tärkeää pitää taukoja lukemisen lomassa ja lukea pääasiallisesti silloin, kun on pirteä ja lukeminen on mielekästä.

Juulia Aholainen

Fuksiaiset ja muut fuksihärdellin tapahtumat ovat piristysruiske alkusyksyyn!

P.S. Kannattaa käydä osallistumassa Artikla ry:n valmennuskurssien Facebookissa ja Instagramissa olevaan ihanaan ystävänpäivän arvontaan!