Nämä olisivat olleet niitä hetkiä, jolloin en antanut kaikkeani

Moikka! Kirjoitusvuorossa on tällä kertaa Tiina ja kirjoittelen teille lukusuunnitelman laatimisesta pääsykoekeväälle. Aiheeni sivuaa samalla myös hieman lukutekniikkaa.
Hain oikikseen kaksi kertaa ja ensimmäisellä kerralla homma meni penkin alle. Tämä johtui suurelta osin siitä, etten laatinut oikein minkäänlaista lukusuunnitelmaa. Ilman tarkkaa aikataulua oli helppo lipsua lukemisesta. Viime keväänä päätin hoitaa homman kotiin, ja laadin hyvissä ajoin lukusuunnitelman. Tänä keväänä valmistautumisaikaa valintakokeeseen on karsittu yhä entisestään, joten kevät tulee olemaan tiheätahtinen. Suosittelen näin ollen jokaiselle lämpimästi lukusuunnitelman tekemistä.

Keskeistä lukusuunnitelman tekemisessä on pitää se realistisena. Jos tekee itselleen aikataulun, jossa on mahdotonta pysyä, tuntee vain epäonnistuvansa, kun lukeminen ei sujukaan suunnitellulla tavalla. Suosittelen aloittamaan aikataulun laatimisen merkkaamalla ylös kaikki pakolliset menot ja päivät, jolloin et voi lukea. Valitettavasti myös odottamattomia tekijöitä, kuten sairastamisia, mahtuu monen kevääseen. Minulla meni kevään keskellä kokonaiset neljä päivää mahataudissa, ja tällöin pääsykoekirjoihin katsomisestakin tuli huono olo (mistäköhän mahtoi johtua). Tällöin epätoivo meinasi iskeä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että luovuttaa ei saa missään vaiheessa!

Kun lukuajasta on vähennetty pakolliset menot, kannattaa ruveta hahmottelemaan kevään aikataulua konkreettisesti kalenteriin. Oma suunnitelmani oli elävä. Merkkasin kalenteriin mitä aioin tehdä minäkin päivänä, ja päivittelin suunnitelmaa kevään edetessä, kun pääsin perille omasta lukutahdistani. Mieti toimiiko kohdallasi paremmin päiväkohtainen vai tuntikohtainen suunnitelma. Tuntikohtaiseen suunnitelmaan voit miettiä valmiiksi esimerkiksi, että milloin pidät tauot ja mikä on iltaohjelma. Siitä ei kannata olla moksiskaan, jos tuntuu, että lukeminen ei suju heti aamusta putkeen montaa tuntia. Päivän voi pilkkoa osiin ja ottaa välissä vaikka nokoset, jos siltä tuntuu, kunhan päivän tavoite tulee saavutettua. Etsi itsellesi sopivin ratkaisu fiiliksen mukaan. Olet ehkä jo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessasi oppinut, mihin vuorokauden aikaan olet terävimmilläsi. Minulla aamut olivat tehokkaita ja iltapäivän urakkaa helpotti tieto siitä, että aamun on jo painanut duunia. Jos aamuherätykset väsyttivät päivän mittaan, otin lyhyet päiväunet ja jatkoin hommia uudella energialla.

 

Ohessa kuvat omasta lukusuunnitelmastani. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskelin vähintään seitsemän tuntia päivässä, jonka jälkeen kiristin kahdeksaan tuntiin. Kalenteriin on merkitty jokaisen päivän kohdalle, mikä kirja oli milloinkin työn alla. Jokaisella kirjalla oli myös oma värikoodinsa. 

Heti kun pääsykoekirjat tulivat, aloitin lukemalla ne kaikki läpi kertaalleen. Aloitin urakan seitsemän tunnin lukupäivillä ja kiristin tahtia aina yhdeksään tuntiin saakka. Itse koin hyödylliseksi lukuajan kellottamisen kännykän sekuntikellolla. Tällöin pystyin seuraamaan todellista ajankäyttöäni ja taukojani. Lukuajan kellottaminen on joillekin erinomainen työkalu ja toisille se taas ei sovi lainkaan. Myös sivumääräisten tavoitteiden tai asiakokonaisuuksien asettaminen on toimiva ratkaisu, joskin välillä on hankalaa arvioida lukunopeutta, etenkin opettelemisvaiheessa. Tulee edelleen muistaa, että kevään urakka on jokaisen kohdalla yksilöllinen ja kannattaa kokeilla, että mikä parhaiten toimii omalla kohdalla.

Lukaistuani kirjat läpi, varasin kalenteriin päivät kirjojen uudelleen lukemiseen ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Muistiinpanojen tekemiseen menee oma aikansa, mutta monelle se on todella hyödyllistä. Tämän jälkeen opiskelin kirjoja vuorotellen, kuitenkin siten, ettei mikään kirja ollut sivussa liian kauaa.

Lukusuunnitelmaan on ehdottoman tärkeää sisällyttää myös vapaa-aikaa. Taisin pitää kolme kokonaista vapaapäivää kevään aikana, jolloin tein jotain kivaa enkä koskenut kirjoihin. Tämäkin on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon pitää vapaapäiviä. Toiset pitävät vähintään kerran viikossa, toisilla ei luonto anna periksi pitää niitä lainkaan. Kuuntele omaa jaksamistasi.

            

Vappuni meni myös kirjojen ääressä, munkkeja mussuttaessa ja haaveillessa seuraavasta vapusta bolognan punaisissa. Tämä tosiaan kannatti, sillä nyt haalarit odottelevat jo kuumeisesti vappuhulinoita. Suosittelen harkitsemaan, mahtuuko suunnitelmaasi juhlimista, vaikka kevättä alkaa olla jo rinnassa. Itse lueskelin omia muistiinpanojani viimeiset päivät ja valmistauduin pääsykoepäivään.

Yhteenvetona vinkit lukusuunnitelman laatimiseen:

1.Tee suunnitelmasta tarpeeksi tiukka, mutta realistinen. Suunnitelmaa on lupa päivittää.

2.Varaa suunnitelmaan aikaa lukemiselle, asioiden sisäistämiselle, ulkoa opettelulle sekä tärkeälle kertaamiselle.

Lukuaika on tänä vuonna melko lyhyt, mutta kertaamiselle tulisi silti jättää loppuun hyvin aikaa.

3.Huomioi suunnitelmassa tauot ja vapaapäivät. Lyhyitä taukoja kannattaa pitää useasti esimerkiksi 45 minuutin opiskelun jälkeen ja hieman pidempiä taukoja, kuten ruokataukoja, muutama.


Minulle yllättävänkin suurena tsemppinä kevään aikana toimi lause, jonka valmennuskurssilla eräs oikeustieteen opiskelija tuumasi. Ajatus oli näinkin yksinkertainen ’’Panosta niin, että kokeen jälkeen voit ajatella, ettet olisi voinut tehdä enempää’’. Aina, jos oli semmoinen ’’ei jaksa ei huvita’’ -  fiilis ja olisi tehnyt mieli heittää lukusuunnitelma ja kirjat silppuriin, niin mietin vain, että jos oikeustieteellisen ovet eivät aukea, nämä olisivat olleet niitä hetkiä, kun en antanut kaikkeani. Joten väsymyksestä huolimatta noudatin lukusuunnitelmaani, tartuin kirjaan ja mietin, että haluan tietää tehneeni kaikkeni. Itkuhan siinä pääsykokeen jälkeen tuli, kun tiesi panostaneensa kevään täysillä.

Hurjasti tsemppiä kevään urakkaan, palkinto on sen arvoinen!

Tiina Kangasluoma

Valmennuskurssivaliokunta