Opiskelijaelämä alkaa - Tutorin vinkit opintojen alkuun

Tässä vaiheessa syksyä on fuksien sekä tutoreiden ehkä kiireisin ajanjakso saatu päätökseen ja arkipäiväisempään opiskelijaelämään on takana jo tovi. Aloitin itse syksyn tänä vuonna tutorin roolissa ja on ollut ilo olla mukana uusien opiskelijoiden iloissa ja suruissa sekä samalla muistella myös hieman omaa fuksivuotta. On ollut hienoa huomata, kuinka upeita opiskelijoita tiedekuntamme on saanut ja miten uudet opiskelijat ovat uskaltaneet tulla kuorestaan ja avata itsensä yliopiston tarjoamille uusille mahdollisuuksille – ja samalla myös uusille velvollisuuksille. 

Kaiken uuden ja hauskan ohella fuksisyksyn ensimmäiset kuukaudet voivat olla kuitenkin henkisesti (ja myös fyysisesti) raskaita ja yliopisto-opiskeluun orientoituminen on monella opiskelijalla aluksi täynnä yrityksiä ja erehdyksiä – ja tämä on täysin ok. Yliopisto-opiskelun itsenäisyys ja oma vastuu opintojen etenemisestä tulee monelle yllätyksenä. Ei ole myöskään tavatonta tajuta, että yliopistossa oma suoriutuminen voi aluksi olla hyvin keskitasoista, kun aiemmissa opinnoissa on saattanut olla oman ikäluokan kärkeä. Huijarisyndrooman kanssa painiminen ei ole ainutlaatuista, mutta kannattaa muistaa, ettet ole ajatustesi kanssa yksin eikä näiden ajatusten kannata antaa hallita tekemisiäsi tai päätöksiäsi.

Jouduin tuutorin roolissa hetkeksi pysähtymään, kun minulta kysyttiin syksyn alussa, että miten yliopistossa selviää. Aluksi ajatusprosessini ajautui muistitekniikoihin, erilaisiin lukutyyleihin ja aikatauluihin. Kuitenkin yliopistoelämän läpi navigoiminen on loppujen lopuksi paljon yksilön oppimisprosessia laajempi kokonaisuus. Syksyn aikana opin tiivistämään oman ydinajatukseni seuraavasti: uskalla yrittää ja epäonnistua. Uskaltakaa osallistua kursseille, jotka tuntuvat hankalilta, uskaltakaa kysyä se mieltä askarruttava kysymys, uskaltakaa haastaa itseänne ja uskaltakaa uskoa omaan osaamiseenne, vaikka kohtaisitte epäonnistumisia. Yliopisto on turvallinen paikka kokeilla, oppia ja myös epäonnistua – ja siksi te olette täällä. Mikään epäonnistuminen yliopistossa ei saa maailmaa pysähtymään ja usein se pelätty epäonnistuminen on vain yksi opettava kokemus lisää.

Haluan myös sanoa, että uskaltakaa laittaa itsenne likoon myös opiskelun ulkopuolella. Kukaan ei pakota sinua tapahtumiin tai tule hakemaan kotoa, joten omalla aktiivisuudella on valtavasti merkitystä sosiaalisia verkostoja luotaessa. Uskaltakaa osallistua tapahtumiin, vaikka kukaan ystävistäsi ei olisikaan tulossa ja uskaltakaa tarttua yliopiston tarjoamiin mahdollisuuksiin, vaikka ajatus voikin tuntua uudelta ja pelottavalta. Jännitin itse useita fuksivuoden tapahtumia sekä uusien ihmisten tapaamista eikä mukavuusalueeni ulkopuolelle astuminen ollut koskaan itsestään selvää. Kuitenkin mukavuusalueeni ulkopuolelle astumisesta minulle jäi käteen kokemuksia, tapahtumia ja ihmisiä, jotka ovat rikastuttaneet opiskeluelämääni – ja jatkavat sitä yhä.

Vaikka fuksihärdelli on ohi, on teillä edessä melkein kokonaisen lukuvuoden edestä vielä kokemuksia edessä. Uskaltakaa osallistua, heittäytyä ja kokeilla rohkeasti – oli kyse sitten opinnoista tai vapaa-ajasta. Kaikki mikä herättää teissä henkilökohtaisesti mielenkiintoa on kokeilemisen arvoista ja antamalla itsellenne luvan epäonnistua, annatte itsellenne myös mahdollisuuden yrittää – ja siinä samalla onnistua. 

Anni Paakkari

Tuutori

Valmennuskurssivaliokuntalainen