Oli
helmikuu 2014 ja olin juuri kotiutunut Suomeen Sotšin olympialaisista. Jälleen
yksi kilpailukausi sekä olympiadi oli osaltani ohitse ja takki oli tyhjänä.
Kuluneen kauden vastoinkäymiset fyysisellä ja henkisellä puolella olivat
vaatineet veronsa ja synnyttivät vahvan halun tehdä jotain muuta; olin
täyttämässä 25, enkä ollut tehnyt muuta kuin laskenut kilpaa lumikourussa.
Isäni
toimi henkilökohtaisena valmentajanani urani alkuvaiheessa ja olen voinut
luottaa hänen neuvoihinsa nousu- ja laskusuhdanteissa. Kun tiedustelin hänen
mielipidettään yli kymmenen vuotta jatkuneen kilpaurheilu-uran lopettamisesta,
keskustelun merkittäväksi teemaksi nousi oikeustieteiden opiskelu Lapin
yliopistossa. Opiskelijan arki kuulosti dramaattiselta muutokselta
ammattilaisurheiluun verrattuna – jo peruskoulusta lähtien olin tottunut
tekemään kaiken urheilun ehdoilla.
En
ollut koskaan pitänyt oikeustieteellistä koulutusta ja lakimiehen uraa
itselleni mielekkäänä vaihtoehtona. Oikeustiede tuntui tylsältä, eikä tarjonnut
muunlaisia mielleyhtymiä kuin oikeusavustajat kauhtuneissa puvuissaan
virastojen koruttomilla käytävillä. Eikä ajatus muuttaa Rovaniemelle porojen ja
lapinmiesten keskelle herättänyt sekään erityisemmin innostusta. Kaikesta huolimatta
päätin tässäkin asiassa noudattaa mentorini neuvoa ja asettaa tavoitteekseni
menestyä kevään pääsykokeissa.
Kun
kyse oli ainoastaan kerran vuodessa olevasta mahdollisuudesta, halusin satsata
siihen kaiken, ettei jäisi mitään seliteltävää jälkikäteen. Huomasin
ainejärjestömme Artiklan järjestävän valmennuskursseja pääsykoetta varten ja
ilmoittauduin sekä intensiivikurssille että luku- ja vastaustekniikkakurssille.
Intensiivikurssi toimi erinomaisena lisänä omatoimisen opiskelun ohelle, koska
siellä oli mahdollista käydä yhdessä läpi haastavimmat osuudet. Lisäksi kurssin
väli- ja loppukoe valmistivat henkisesti pääsykokeeseen ja niiden avulla pystyin
seuraamaan omaa kehitystäni kurssin aikana. Pääsykokeen kynnyksellä pidetyt
kertauspäivät viimeistelivät kuluneiden kuukausien aikana hankitun osaamisen,
jonka jälkeen jäi vielä aikaa virittää itsensä optimaaliseen suorituskykyyn
pääsykoetta ajatellen. Itse pääsykoesuoritukseen liittyen pidin erittäin
hyödyllisenä luku- ja vastaustekniikakurssia, jossa opetettiin
oikeudellisluonteisiin kysymyksiin vastaamista; vastaustekniikan oppimisen
jälkeen sisäänpääsyhaaveet eivät tulleet kaatumaan ainakaan vastausteknisiin
seikkoihin.
Artiklan
valmennuskurssit ja kymmenkertainen pääsykoekirjan läpikahlaus takasivat menestymisen
pääsykokeessa ja opiskelupaikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Oikeustieteiden opiskelu on tarjonnut minulle sopivasti haastetta ja olen
päässyt työskentelemään saman henkisten ihmisten kanssa erilaisissa
projekteissa sekä opiskeluissa että niiden ulkopuolella. Olen kolmen
opiskeluvuoden aikana kasvanut juridiikkaan kiinni ja näen tulevaisuuteni sen
parissa selkeämpänä kuin koskaan. Ehdin vuosien aikana myös kiintyä
opiskelupaikkakuntaani Rovaniemeen, joka tarjoaa pittoreskien tunturimaisemien
lisäksi erinomaiset puitteet eri liikuntalajien harrastamiseen.
Ilkka-Eemeli Laari, entinen olympiaurheilija ja
tuleva oikeustieteiden maisteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti