Matkalla oikikseen

Tässä tekstissä kerron vähän hyväksi toteamiani vinkkejä lukemiseen. Pääsin sisään oikikseen toisella hakukerralla. Ensimmäisellä kerralla tein monta virhettä: en lukenut tarpeeksi, en opetellut asioita riittävästi ulkoa, enkä ollenkaan selvittänyt, millaisia vastauksia pääsykokeessa vaaditaan. Toisella kerralla pyrin välttämään näitä virheitä.

Tässä siis joitain tapoja opiskella pääsykokeeseen:

 

Käsitekortit: askartelin monta pahvista käsitekorttia. Jokaiselle artikkelille oli oman värinen pahvi, toiselle puolelle laitoin käsitteen tai pykälän ja toiselle selityksen. Tajusin jossain vaiheessa kirjoittavani lappuihin suurin piirtein kopion koko artikkelista. Nyt varsinkin, kun lukuaika on lyhentynyt, se veisi varmasti liikaa aikaa. Minusta ne toimivat tosi hyvin, jos kirjoittaa vain pääasiat ja käsitteet. Lapuista on helppo kerrata, vaikka bussissa tai muualla, jossa voi olla vaikea keskittyä koko kirjaan.

Ajatuskartat: tein paljon ajatuskarttoja tärkeistä laajemmista asioista. Minusta niiden avulla sai helposti selkeän kokonaiskuvan laajemmasta asiasta. Tykkäsin niiden tekemisestä, joten se antoi myös vähän vaihtelua opiskeluun.

Vanhat pääsykoekysymykset: Toisella hakukerralla keskityin enemmän myös vastaustekniikkaan. Katsoin läpi vanhoja valintakoekysymysten pisteytyksiä. Vaikka ne olivatkin suurimmalta osalta eri aiheista, niistä näki hyvin, miten pisteitä on saanut pääsykokeessa. Minusta pisteytys on aika erilainen, kuin lukiossa ja siihen kannattaa todella kiinnittää huomiota. Tämän tajuttuani aloin saada parempia pisteitä harjoitustehtävistäkin.

Ulkoa opettelu: Vasta toisella kerralla tajusin ulkoa opettelun tärkeyden. Asiat on nimittäin osattava sanatarkasti, eikä vähän siihen suuntaan. Kannattaa oikeasti testata ulkoa osaamistaan lukiessa, eikä vain lukea ja ajatella osaavansa. Itse opettelin paljon listoja ulkoa ja keksin kaikenlaisia muistisääntöjä.  Ulkoa opettelu vie paljon aikaa, mutta on tärkein vaihe, vaikka raskasta se onkin. Itse tein niin, että jos jokin asia ei millään mennyt päähän, kirjoitin sitä paperille niin kauan, että osasin sen. Kannattaa muistaa kertaamisen tärkeys! Ulkoa opetteleminen valuu hukkaan, jos ei palaa kertaamaan opiskeltuja asioita.

Kirjojen käyminen läpi nopeasti: Käytin tätä varsinkin viimeisellä lukuviikolla. Selasin kirjoja nopeasti läpi ja luin alleviivauksia. Kirjoitin kirjan sivuun tärkeitä asioita, ympyröin sanoja ja alleviivasin vähän lisää. Näin sai helposti kerrattua kokonaisuuden, mutta myös yksityiskohtia.

Lukemisen kellottaminen: Tämä jakaa mielipiteitä, mutta itselläni se toimi. Sammutin kellon aina lukemisen keskeyttäessäni. Minulle se antoi lisää motivaatiota saada tietty aika päivässä täyteen. Kellon käyttö auttoi myös huomaamaan, kuinka kauan aikaa ”nopeaan” kännykän selaamiseen ja muihin pieniin taukoihin oikeasti menikään.

Lukutekniikoita on yhtä paljon kuin hakijoitakin, joten se mikä toimii toisella, ei välttämättä sovi toiselle. Tärkeintä on, että on löytänyt itselleen parhaan tavan opiskella. Erilaisten lukutekniikoiden vaihteleminen tuo piristystä lukemiseen. Jos jokin kirja alkoi tökkiä, luin jotain muuta hetken aikaa, tein vaikeasta asiasta ajatuskartan. Motivoin itseäni syömällä välillä herkkuja lukemisen lomassa.

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan! Vaikka jossain vaiheessa saattaa tulla epätoivon hetkiä, katse on pidettävä tavoitteessa! Vaikeita hetkiä on kaikilla, mutta luovuttamalla ei ainakaan pääse sisään. Jos alkaa tuntua liian stressaavalta, kannattaa pitää pieni hetki vapaata.Lukeminen on raskasta, mutta vielä raskaampaa on aloittaa kaikki uudestaan ensi vuonna. Kun tämän kevään jaksaa tehdä töitä täysillä, ensi vuonna voi juhlia vappua haalareissa opiskelijakavereiden kanssa!

Toivotan kaikille tsemppiä ja jaksamista keväälle ja menestystä pääsykokeeseen!

Terveisin,

Iida Kivilähde

Valmennuskurssituutori

Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, minuun voi ottaa yhteyttä ikivilah(a)ulapland.fi