Oikeustieteellisen yhteisvalinnan muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta niin hakijoissa, kuin tiedekunnissakin. Monia askarruttavat kokeen
mahdollinen muuttuminen, lyhentynyt lukuaika sekä hakukohteiden priorisointi.
Yhteisvalinta voidaan nähdä pidemmällä tähtäimellä kuitenkin ainoana oikeana
ratkaisuna ja se yhtenäistääkin tiedekuntien hakukriteereitä merkittävästi.
Aiemmin Lapin oikeustieteelliseen hakenut saattaa kokea hakuajan
dramaattisen lyhentymisen ahdistavaksi, sillä kahden kuukauden leikkaus merkitsee pääsykoekevään aikataulujen uudelleen järjestelyä. Hakuaika lähes pakottaa olemaan poissa töistä, sillä lukeminen itsessään on
kokopäivätyötä. Muissa tiedekunnissa ollaan jo muutama vuosi sitten siirrytty
lyhyempään hakuaikaan, jolloin esimerkiksi uudet ylioppilaat ovat käytännössä
samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa.
Itse pääsykoe herättää kysymyksiä jokaisessa, sillä jokavuotiseen tapaan tehtävätyypit jätetään avoimiksi ja kysymykset voivat vaihdella maan ja taivaan välillä. Kokemukseni Turun kokeista antaa olettaa, että erilaiset aineistotehtävät ovat mahdollisia ja näitä onkin viime vuosina nähty pääsykokeissa. Lopuksi kuitenkin muistutan, että lyhyempi hakuaika ei muuta kuin sen, että intensiivinen lukeminen on aloitettava heti alusta alkaen ja kenelläkään ei ole varaa aloittaa lukemista sitten joskus myöhemmin.
Esimerkki lukusuunnitelmasta |
Vinkkejä lyhyempään hakuaikaan:
1)AIKATAULUTUS
Lukusuunnitelman teko on
tärkeä osa pääsykoeprosessia. Se voi olla suuntaa antava tai hyvinkin
yksityiskohtainen. Pääsykoekeväänä tein usein hyvinkin tarkkoja ja
ylioptimistisia suunnitelmia, joissa en täysin pysynyt, mutta ne auttoivat
minua ymmärtämään mitä osaan ja missä on vielä hiomisen varaa.
Lisäksi kirjoitin käsitteitä ja opittavia
listoja sitä mukaan ylös, kun huomasin niitä kirjasta ja merkitsin eri päiville
aina tietyn verran ulkoa opeteltavia asioita. Näin pystyin koko ajan
tiedostamaan, mitkä asiat minun tulee vielä opetella.
2)VAPAAPÄIVÄT
Lyhyempi lukuaika pakottaa pohtimaan, kuinka
paljon vapaapäiviä kevään aikana voi pitää. Aiemmin Lappiin hakiessa on
voinut hyvällä omatunnolla pitää vapaapäiviä satunnaisesti, sillä lukuajan
ollessa pitkä, tarvitsevat aivotkin enemmän lepoa. Alle kahden kuukauden
lukuaika on tiukka ja tämän takia en suosittele tälle ajalle useaa vapaapäivää; lukemisten alkuviikkoina ehkä muutaman kerran, mutta pidemmälle
edetessä vain silloin kun on todella tarve. Omia hermojani auttoi lukeminen, ja
itselleni olikin hankala kuvitella lepopäiviä enää viimeisen
kuukauden aikana. Pikemminkin suosittelisin kerran viikossa pitämään hieman
lyhyemmän lukupäivän, jolloin lukemisen lopettaisi aikaisemmin ja illan voisi
pitää rennosti vapaana.
Tässäkin asiassa suosittelen kuuntelemaan
omaa jaksamista. Jos oma puhti tuntuu loppuvan, on hyvä levätä se päivä ja
jatkaa seuraavana päivänä täysillä eteenpäin. Jos kuitenkin koet energiatasosi
riittävän lukemiseen, ei ole mitään syytä pitää vapaapäivää.
3)SOSIAALINEN ELÄMÄ
Sosiaalinen elämä tulee olemaan hakuaikana
hyvin vähäistä ja se sisältää lähinnä sinut naureskelemassa kurssikavereiden
kanssa pääsykoemateriaaleista ilmenneille oudoille sisäpiirivitseille. Kavereiden
kutsuessa sinua erilaisiin illanistujaisiin, on hyvä pitää unelmien
opiskelupaikka kirkkaana mielessä. Hyvät ystävät ymmärtävät kyllä syyn
siihen, miksi jätät riennot välistä. Lukuaika on hyvin lyhyt ja sen jälkeen
ehtii viettämään aikaa ystävien kanssa.
Pääsykoekevään piinallisia juhlia
ovatkin esimerkiksi vappu, jolloin voit nähdä ystäväsi kirmaamassa keväisessä
säässä pitämässä hauskaa, mutta tällöin jokaisen sisäinen motivaattori
testataan. Vappuna kokeeseen on enää 16 päivää, jolloin ei ole suositeltavaa
mennä juhlimaan, nimittäin tässä vaiheessa jokainen päivä on merkityksellinen ja
loppukirin alku on lähellä.
4)JÄRKEVÄ AJANKÄYTTÖ
Oman itsensä tunnistaminen opiskelijana on
tärkeää, sillä ajan lyhentyessä ei ole aikaa etsiä omaa lukutyyliään. Lisäksi
jos toteat, ettei jokin lukutekniikka hyödytä sinua, mutta se vie kaiken aikasi,
jätä se. Muistan ensimmäiseltä hakukeväältäni tehneeni muistiinpanoja
kirjoista, mutta ne muistuttivat kopiota koko tekstistä. Muistiinpanojen teko vei minulta tolkuttomasti aikaa, mutta sen hyödyt eivät olleet suuret.
Lisäksi
tein muistilappuja käsitteistä, mutta onnistuin kirjoittamaan käsitteen
selitteeksi kokonaisen aukeaman tekstiä, vaikka kyseessä piti olla yksi lause.
Esimerkkini opettivat myöhemmillä hakukerroilla unohtamaan itseltäni (hidas lukija)
liian aikaa vievät projektit. Itsensä kuunteleminen on siis tärkeintä!
Koko projektin alusta alkaen kertaus on
kaikista tärkeintä. Itse käytin siihen joka aamu tunnista jopa kolmeen tuntiin
jos olin saanut edellisenä päivänä paljon luettua. Vaikka aika tuntuu
turhauttavan pitkältä siihen nähden, että jokainen haluaa edetä eteenpäin, on
asian takominen pääkoppaan tärkeää.
Kahden viimeisen viikon loppukirikertaus kuulostaa ajatuksena hölmöltä sillä lyhyen ajan kohdalla tuntuu, että monet asiat
ovat vielä opettelematta. Tällä kuitenkin tarkoitetaan lukuintensiteetin nostoa
maksimiin, jolloin kerrataan, mutta myös opetellaan yhä enemmän asioita ulkoa.
Viimeiset kaksi viikkoa erottelevatkin jyvät akanoista ja se on merkittävä
vaihe sisäänpääsyn kannalta. On tärkeää muistaa etenkin suunnitelmallisuus,
jotta ehtii käydä kaiken varmasti läpi.
Lopuksi tahdon muistuttaa teitä siitä, että epäilyksen
hetkiä tulee jokaiselle. Oma hakutarinani ei ole niin
ruusuinen, että olisin päässyt tiedekuntaan ensimmäisellä tai toisella
kerralla. Opiskelin välivuosien aikana jo toista alaa, jonka takia pystyn samaistumaan
hyvin siihen epätietoisuuden tunteeseen, kun oma unelmien opiskelupaikka on iso
kysymysmerkki edessä. Loppujen lopuksi matka kohti pääsykokeissa onnistumista
ei ole kiinni lahjakkuudesta, vaan siitä että tekee asioita oikein ja sitkeästi
luottaen itseensä. Aikataulutus, riittävä uni, sekä motivaatio ovat täsmäaseita
kohti oikista, lisäksi pääsykokeisiin sisältyy aina ripaus onnea. Tämä kevät on
sinun!
Emilia Hietikko
Valmennuskurssivaliokunta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti