Sinnikkyys palkitaan
Viisi hakukertaa myöhemmin olen vihdoin oikkari ja artisti! Ensimmäisen hakukerran jälkeen lupasin itselleni, että yritän korkeintaan kolme kertaa ja sitten keksin uuden suunnan elämälleni. Hakukertoja kertyi lopulta kuitenkin enemmän ja olen päätökseeni enemmän kuin tyytyväinen.Vuonna 2018 oli
ensimmäinen hakukertani ja silloin käytin kaiken mahdollisen ajan lukemiseen ja
luin aivan järkyttäviä tuntimääriä vailla kunnollisia vapaailtoja taikka
-päiviä. Halusin tehdä kaikkeni, jotta pääsisin heti opiskelemaan enkä
heittäisi yhtäkään vuotta ”hukkaan” elämässäni. Sisäänpääsy jäi kiinni parista
pisteestä ja pettymys ja epätoivo valtasi minut joksikin aikaa.
Pettymyksiä tuli myös
seuraavilla hakukerroilla. Vuonna 2019 en osannut sovittaa lukuaikatauluja vuorotyön
kanssa yhteen ja vuonna 2020 pääsykoetta varjosti koronan aiheuttama sumu,
jonka vuoksi hakukevät päättyi itselläni jo kotona tehtävään ensimmäiseen
vaiheeseen.
Vaikka olinkin luvannut itselleni, että kolmea kertaa enempää en aio hakea, annoin kuitenkin itselleni armoa koronan vuoksi ja edessä oli neljäs hakukevät. Olin oppinut aikaisempien vuosien virheistä sekä onnistumisista ja olin löytänyt itselleni sopivat oppimismenetelmät ja kaikkein tärkeimpänä olin oppinut tasapainottamaan lukemisen ja vapaa-ajan välillä. Pääsykokeeseen lähtiessäni olin varma, tämä on se vuosi, kun oikiksen ovet minulle avautuvat. Pääsykokeessa ensimmäiset tehtävät tuntuivat todella helpoilta ja luotto itseeni oli suuri. Paniikki kuitenkin otti vallan, kun kohtasin itselleni hyvin haastavan aineistotehtävän ja lupaavalta vaikuttanut alku tyssäsi siihen ja pää tuntui tyhjenevän. Vaikka olin osannut varautua pettymykseen, tulosten tullessa pettymys iski aivan uudella tasolla. Pisteeni olisivat nimittäin riittäneet sisäänpääsyyn, mutta en saanut kokeen toisesta puolikkaasta sisäänpääsyyn vaadittavia yli puolia pisteitä.
Pääsy jäi niin pienestä kiinni, että pettymyksestä yli päästyäni päätin yrittää vielä viimeisen kerran. Muutin uudelle paikkakunnalle ja aloitin kansanopistossa vuoden kestävän oikeustieteen linjan, jossa opiskelin avoimen opintoja ja harjoittelimme pääsykoetta varten. Sain vuoden aikana kerättyä itseluottamukseni takaisin ja varmuuden siitä, että oikeustieteellinen on juuri se, mitä haluan. Pääsykoekevät tuli jälleen ja minä jopa nautin opiskelusta, vaikka ei huonoiltakaan päiviltä voinut välttyä. Pääsykokeen jälkeen oli suhteellisen luottavainen olo omasta suoriutumisestani. Epäilys kuitenkin kalvoi mieltä ja muistan ne hetket, kun odotin pääsykokeiden tuloksia ja pakkomielteisesti kävin monta kertaa päivässä opintopolussa tarkistamassa, joko tulokset olisivat tulleet. Lopulta tulokset tulivat ja vihdoin olin saavuttanut unelmani ja syksyllä 2022 oli edessä muutto Rovaniemelle kohti unelmaa.
Lukiosta juuri
valmistuneena ajattelin vuosien menevän hukkaan, mikäli en heti saisi
toivomaani opiskelupaikkaa. En olisi voinut olla enempää väärässä. Otin
välivuosista kaiken irti mm. muuttamalla hetkeksi ulkomaille, aloittamalla
uuden elämänvaiheen kumppanin kanssa uudella paikkakunnalla, kerryttämällä
säästöjä töissä käymällä, tapaamalla maailman ihanimpia ihmisiä, hankkimalla
kaksi ihanaa kissaa ja ennen kaikkea nauttimalla elämästä. Nyt voin onnellisena
elää oikisunelmaani!
Sisäänpääsyn jälkeen
sillä ei ole väliä pääsitkö ensimmäisellä vaiko kymmenennellä kerralla sisään.
Jokainen on täällä samalla viivalla ja ansainnut paikkansa aivan yhtä paljon.
Hurjasti tsemppiä
jokaiselle oikikseen pyrkivälle ja muistakaa tavoitella unelmianne! <3
Kiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti