Pääsin suoraan lukion jälkeen oikikseen eli opintojen alkaessa syksyllä minulla ei ollut todellista kokemusta siitä, millaista opiskelu yliopistossa oikeastaan on. Monella teistäkin on varmasti jonkinlainen mielikuva siitä, minkälaista arkea oikkarin elämään kuuluu. Itse kuvittelin, että kaikki päivät on kulutettava kirjastolla tai luennoilla eikä aikaa jäisi oikeastaan muuhun. Tämä ei tietenkään pidä (ainakaan yleensä) paikkaansa ja päätinkin siis kirjoittaa postauksen, jossa kerron, mitä voi kuulua tavalliseen arkipäivään oikiksessa. Päivät toki vaihtelevat paljon riippuen siitä, onko tiedossa luento vai enemmän itsenäistä opiskelua. Tärkeintä on kuitenkin pitää kiinni jonkinlaisesta rytmistä ja rutiineista raskaaltakin tuntuvan arjen keskellä.Luentoja meillä on todellisuudessa harvoin, usein ei edes joka viikko. Opiskelu on hyvin itsenäistä ja lukeminen kirjallisten töiden ohella on osattava sovittaa omaan aikatauluun. Itselle sopivan päivärytmin löytäminen onkin tärkeää, jotta itsenäinen opiskelu sujuisi vaikeuksitta. Jos aamulla ei ole luentoa, pyrin heräämään viimeistään yhdeksältä. Aamu-unisena ihmisenä olen vireimmilläni illalla ja siksi aamuni tuppaavat toisinaan venymään hieman pidemmiksi. Aamupalaa syödessä on kuitenkin hyvää aikaa palauttaa mieleen edellisenä päivänä luettuja asioita tai tehdä suunnitelma päivän tavoitteista lukemisen suhteen.
Itse pidän kirjastolla lukemisesta, sillä kotona opiskellessa käytän enemmän aikaa päiväunien ja välipalojen parissa kuin itse kirja kädessä. Lisäksi kirjastolla näkee aina kavereita, mikä auttaa jaksamaan pitkätkin lukupäivät. Tavallisesti siis saavun yliopistomme kirjastolle noin kymmeneltä ja pyrin lukemaan pari tuntia tehokkaasti ennen lounasta. Opiskeleminen ei tunnu niin työläältä, kun jokaiselle päivälle on tehnyt alustavan suunnitelman päivän tavoitteista. Aivan kuten hakukeväänkin aikana, on myös tavallisten opiskelujen ohessa muistettava pitää huolta omasta jaksamisesta. Yleensä siis käyn kaveriporukan kanssa syömässä yliopistolla vähintään kerran päivässä, jotta loppupäivän jaksaa vielä lukea tehokkaasti.
Tavallisena lukupäivänä tavoitteenani on yleensä lukea noin kuusi tuntia. Tenttiä edeltävänä viikkona aikataulua on kuitenkin usein kiristettävä ja lukupäivät saattavat venyä lähemmäs kymmentä tuntia. Itselleni paras tapa rentoutua näiden pitkien kirjastossa vietettyjen päivien jälkeen on harrastamalla jotain liikuntaa. Eräs asia, joka erityisesti erottaa Rovaniemen muista opiskelukaupungeista, on kaupungin tarjoamat harrastusmahdollisuudet. Etenkin talviurheilun ystäville löytyy Rovaniemeltä paljon tekemistä! Torstaina lähdinkin ensimmäistä kertaa kokeilemaan lähellä sijaitsevan Ounasvaaran laskettelukeskuksen rinteitä. Sporttipassin ostaneille opiskelijoille löytyy myös kivenheiton päässä yliopistosta sijaitseva kuntosali, jossa saa treenata ilmaiseksi arkipäivinä.
Myöhemmin salin tai muun urheilun jälkeen viimeistelen vielä kirjallisia tehtäviäni, sillä itse työskentelen parhaiten iltaisin rentoutuneena. Jos tutkielmia tai muita kirjallisia tehtäviä ei ole, pidän loppuillan vapaata viettämällä aikaa ystävieni kanssa. Rovaniemi opiskelukaupunkina on mahtava myös siksi, että lähes kaikki opiskelijat asuvat yliopiston lähellä tai keskustassa eli illanvietto porukalla on helppoa kaikkien asuessa kävelymatkan päässä toisistaan. Bussia en ole joutunut käyttämään vielä kertaakaan täällä ollessani.
Oikkarin tavallinen arki ei siis ole pelkästään kirjastolla istumista, sillä aikaisin heräämällä aikaa jää paljon kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Arkea värittävät myös monet hauskat tapahtumat kuten excursiot eri kohteisiin, poikkitieteelliset rolmiot sekä Artiklan omat tapahtumat toipparilla! Vaikka opiskelu toisinaan tuntuukin raskaalta, hetkeäkään en vaihtaisi kuluneesta vuodesta pois.
Anni Rokio
Valmennuskurssivaliokunta
Sometiimi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti