Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty 

Pääsykoekirjat saapuvat aivan pian. Nyt on vielä hyvää aikaa tehdä käytännön järjestelyjä, jotta luku-urakka sujuu mahdollisimman mutkattomasti. 

Ennen kirjojen saapumista kannattaa miettiä millaisia esteitä matkallesi saattaa sattua. Jos olet hakenut aikaisemmin, ole rehellinen itsellesi siinä, minkä olisit voinut tehdä paremmin. Tässä tekstissä käyn läpi asioita joita olen itse soveltanut hakiessani. 

Suurin osa ajasta kuluu seuraavien viikkojen ajan lukemisen parissa, joten muu elämä jää tietyssä mielessä ”tauolle”. Et luultavasti kerkeä näkemään kavereita ja perhettä yhtä usein kuin normaalisti. Et ehkä myöskään  kerkeä harrastamaan yhtä paljon, kuin normaalisti. Kannattaa siis ilmoittaa läheisille, että olet heidän käytettävissään vasta luku-urakan jälkeen ja ettet vastaa viesteihin ehkä niin nopeasti kuin yleensä. 

Ongelmana voi olla myös puhelimen/somen selaaminen. Kannattaa siis poistaa sovellukset, jotka vievät liikaa aikaasi. Voit myös irtisanoa esim. Netflix -tilauksen pääsykoelukemisen ajaksi. Voit lisäksi laittaa puhelimeen ruutuaikarajoituksen. Puhelin kannattaa myös jättää toisen huoneeseen tai laittaa laatikkoon lukupäivän ajaksi. Lukutauon aikana puhelimen selaaminen ei ehkä ole kaikista paras tapa rentoutua tai palautua. 

Kannustan vahvasti myös oman lukunurkan rakentamiseen. Itse halusin erillisen tilan lukemiselle, joten tein lukunurkan vaatehuoneeseen. Keittiönpöytä tai sohva eivät välttämättä ole parhaita paikkoja lukemiselle, koska ne yhdistyvät mielessämme rentoutumiseen. Tauot on hyvä pitää muualla kuin lukemiselle pyhitetyssä paikassa. Jos lukeminen puuduttaa, voit käydä vaikka kirjastossa lukemassa tai tehdä itselle tai kaverille kertaustehtäviä. Panosta myös kivoihin muistiinpanovälineisiin! 

Siivoa kämppä ennakkoon ja käy ruokakaupassa. Voit tehdä ruokaa valmiiksi pakkaseen jolloin säästät aikaa ja vaivaa lukupäivinä. Itse tein myös alustavat ruokalistat joka viikolle, niin tiesin valmiiksi, mitä ostan kaupasta. 

Käy ennakkoon tutustumassa pääsykoepaikkaan, jos se on mahdollista. Katso kauan aikaa sinulla menee matkustaa pääsykoepaikalle. Selvitä minne voit jättää pyörän tai parkkeerata auton taikka millä bussilla pääset pelipaikoille. Tämä kaikki vähentää stressiä pääsykoepäivästä. 

Tee jonkinlainen lukusuunnitelma tai päiväsuunnitelma. Asettamalla päivittäisiä tavoitteita, voit seurata edistymistäsi. Kun päivän tavoitteet on suoritettu, voit jäädä hyvillä mielin vapaa-ajan viettoon. Aikatauluta kalenteriin myös itselle mieluisia asioita. Oppiminen on helpompaa, kun aivot saavat välillä levätä. Tapoja ladata akkuja on monia. Koita miettiä mitkä ovat juuri sinulle sopivia. Onko se sitten kavereiden näkeminen, liikunta tai vaikkapa pelaaminen. Tauon jälkeen et malta päästä takaisin lukemaan.Lukuaikataulua tehdessäsi ole rehellinen itsellesi. Älä aseta epärealistisia tavoitteita, joita et saavuta. Saat vain pahan mielen itsellesi ja motivaatiosi saattaa laskea. Itse olen melko hidas lukemaan, joten en pysynyt alkuperäisessä lukusuunnitelmassani. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää lukemansa, joten älä ota stressiä, jos muut etenevät nopeammin. ”Hauki on kala” -tyylillä lukeminen ei vie hirveän pitkälle. 

Tee harjoituspääsykoe ja koita tehdä koetilanteesta mahdollisimman todenmukainen. Hanki eväät, aloita koe samaan aikaan kuin pääsykoe olisi ja aseta itsellesi aikaraja. Voit vaikka tehdä itse itsellesi pääsykokeen vaikeaksi kokemistasi asioista, ottaen mallia viime vuosien kokeista. Älä säikähdä, vaikka harjoituspääsykoe menisi huonosti. Kouluun päästäksesi pääsykokeen ei tarvitse mennä täydellisesti. Voi olla, että kokonainen tehtävä menee täysin nollille, mutta pääset silti kouluun. 

Loppuun haluan vielä jakaa ”vinkin”, mikä teki mielestäni suuren eron oman kouluun pääsyni kannalta. Päätä jo ennen lukemisen aloittamista, että teet kaikkesi ja, että vaikka mikä on et lopeta itseesi uskomista. Sinun taitosi ja kykysi ovat aivan varmasti riittävät. Kun teet sinnikkäästi töitä ja annat kaikkesi, kova työ palkitaan. Mene kokeeseen hyvillä fiiliksillä ja pitämään hauskaa: pääset vihdoin näyttämään mihin sinusta on!

- Veera

Henkinen valmistautuminen pääsykokeeseen 

 

Oikeustieteellisen pääsykoekevättä voisi kutsua nopeaksi sprintiksi: kuukauden aikana tulee sisäistää kohtalaisen suuri määrä tietoa hyvinkin sanatarkasti. Toisaalta se tuntuu ikuisuuden kestävältä maratonilta, etenkin jos takana on vuoden odottelu edellisen pääsykokeen aiheuttaman tappion jäljiltä. Oikeustieteelliseen hakeminen pääsykokeen kautta asettaa kaikki paineet kirjojen julkaisemisen jälkeiseen kuukauteen ja tähän on hyvä valmistautua henkisesti. Kuukauden aikana oppii itsestään paljon ja se on tietyllä tapaa hyvin antoisaa aikaa, mutta myös melkein poikkeuksetta raskasta ajanjaksoa jokaiselle hakijalle. 

Henkinen valmistautuminen pääsykokeeseen on aivan yhtä tärkeää kuin esimerkiksi luku- ja vastaustekniikan hiominen sekä aineistotehtävien harjoittelu koetta varten. Jokaisen on hyvä tehdä itsetutkiskelua ja pohtia, mikä on itselleen sopivin tapa selviytyä stressistä ja mitä tehdä, kun mahdollinen lamaantuminen tapahtuu. Nämä ovat normaaleja tunteita lukuprosessin aikana, mutta varautumalla näihin etukäteen voit helpottaa omaa taakkaasi.  

Asiat, joita usein painotetaan ennen pääsykoeurakkaa ovat riittävä lepääminen sekä rentoutuminen. Näin varmistat, ettet ole heti kirjojen julkaisemisen jälkeen uupumispisteessä ja sinulla on oikeasti energiaa oppia uusia asioita. Ollessasi rentoutunut luku-urakan alkaessa, sinun on myös helpompi käsitellä mahdollisesti suurentuvaa stressitaakkaa. Tämä on kuitenkin myös ehdottoman tärkeää lukukuukauden aikana. Varmistamalla itsellesi vapaapäiviä tai edes kevennettyjä lukupäiviä, jolloin teet jotain itsellesi tärkeää, saat taas energiatasojasi nostettua ja pidettyä motivaatiota yllä. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisesti arvioitavissa, toiset selviävät pitämättä yhtäkään vapaapäivää. Tärkeintä on tarkastella oman lukemisen laadukkuutta, useimmiten väsymyksen ja levon tarpeen huomaa siinä, kun asiat eivät tunnu enää jäävän mieleen ja lukeminen vain puistattaa. 

 

Pääsin itse valintakokeen kautta sisälle vuonna 2021 ja omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen oli suuri tekijä sisälle pääsyn kannalta. Ennen pääsykokeita tein itselleni motivaatiokirjeen, joka oli hetkiä varten, kun epäilys omista kyvyistä ja motivaatiosta tulivat käsille. Kirjettä lukiessani palasin hetkeen, jolloin kirjoitin sitä innoissani valmiina tekemään kaikkeni koulupaikan saamiseen. Tästä sai lisää puhtia jatkaa vaikeimpienkin hetkien läpi. 

On myös hyvä muistuttaa itselleen, että kaikilla on epämotivoituneita hetkiä, jolloin luovuttaminen pyörii mielessä. Lukemalla pelkästään motivaation varassa ei kuitenkaan pääse kovinkaan pitkälle ja ainoa asia millä jaksat jatkaa eteenpäin, on itsekuri. Tällöin kannattaa keksiä itselleen vaihtoehtoisia motivaationlähteitä, joilla palkitsee itsensä lukupäivän jälkeen tai oppiessaan uuden asian. Näissä hetkissä auttoi myös tarkka lukusuunnitelma: asettaessasi itsellesi päiväkohtaisia tavoitteita, voit jäädä hyvillä mielin vapaalle saavuttaessasi ne.  

Itse pääsykoetilannetta kannattaa mielessään harjoitella etukäteen. Pääsykokeet kuitenkin noudattavat samaa kaavaa, joten voit viime vuoden kokeiden avulla pohtia, miten mahdollisesti etenet kokeessa. Tämä voi rentouttaa tietäessäsi, miten pääsykokeessa etenet ja kuinka paljon sinulla on tehtäväkohtaisesti aikaa. Myös ajankäyttöä voi esimerkiksi valmennuskurssilta saatavien tehtävien kanssa treenata. Tiedostaessasi omat vahvuudet ja heikkoudet koetilanteessa, osaat ottaa ne huomioon, joka helpottaa valmistautumistasi. 

Loppuun haluan sanoa, että luottakaa itseenne ja omaan tekemiseenne, sillä se kantaa pitkälle. Epätoivon hetkiä tulee, mutta ne kuuluvat jokaisen matkaan ja tärkeintä on vain tapa, miten niitä käsittelee. Tsemppiä jokaiselle ketä tänä vuonna hakee ja nähdään yliopiston käytävillä! 

Janette Ylinen,  

toisen vuoden artisti. 

Sinnikkyys palkitaan

Viisi hakukertaa myöhemmin olen vihdoin oikkari ja artisti! Ensimmäisen hakukerran jälkeen lupasin itselleni, että yritän korkeintaan kolme kertaa ja sitten keksin uuden suunnan elämälleni. Hakukertoja kertyi lopulta kuitenkin enemmän ja olen päätökseeni enemmän kuin tyytyväinen.

Vuonna 2018 oli ensimmäinen hakukertani ja silloin käytin kaiken mahdollisen ajan lukemiseen ja luin aivan järkyttäviä tuntimääriä vailla kunnollisia vapaailtoja taikka -päiviä. Halusin tehdä kaikkeni, jotta pääsisin heti opiskelemaan enkä heittäisi yhtäkään vuotta ”hukkaan” elämässäni. Sisäänpääsy jäi kiinni parista pisteestä ja pettymys ja epätoivo valtasi minut joksikin aikaa.

Pettymyksiä tuli myös seuraavilla hakukerroilla. Vuonna 2019 en osannut sovittaa lukuaikatauluja vuorotyön kanssa yhteen ja vuonna 2020 pääsykoetta varjosti koronan aiheuttama sumu, jonka vuoksi hakukevät päättyi itselläni jo kotona tehtävään ensimmäiseen vaiheeseen.

Vaikka olinkin luvannut itselleni, että kolmea kertaa enempää en aio hakea, annoin kuitenkin itselleni armoa koronan vuoksi ja edessä oli neljäs hakukevät. Olin oppinut aikaisempien vuosien virheistä sekä onnistumisista ja olin löytänyt itselleni sopivat oppimismenetelmät ja kaikkein tärkeimpänä olin oppinut tasapainottamaan lukemisen ja vapaa-ajan välillä. Pääsykokeeseen lähtiessäni olin varma, tämä on se vuosi, kun oikiksen ovet minulle avautuvat. Pääsykokeessa ensimmäiset tehtävät tuntuivat todella helpoilta ja luotto itseeni oli suuri. Paniikki kuitenkin otti vallan, kun kohtasin itselleni hyvin haastavan aineistotehtävän ja lupaavalta vaikuttanut alku tyssäsi siihen ja pää tuntui tyhjenevän. Vaikka olin osannut varautua pettymykseen, tulosten tullessa pettymys iski aivan uudella tasolla. Pisteeni olisivat nimittäin riittäneet sisäänpääsyyn, mutta en saanut kokeen toisesta puolikkaasta sisäänpääsyyn vaadittavia yli puolia pisteitä.

Pääsy jäi niin pienestä kiinni, että pettymyksestä yli päästyäni päätin yrittää vielä viimeisen kerran. Muutin uudelle paikkakunnalle ja aloitin kansanopistossa vuoden kestävän oikeustieteen linjan, jossa opiskelin avoimen opintoja ja harjoittelimme pääsykoetta varten. Sain vuoden aikana kerättyä itseluottamukseni takaisin ja varmuuden siitä, että oikeustieteellinen on juuri se, mitä haluan. Pääsykoekevät tuli jälleen ja minä jopa nautin opiskelusta, vaikka ei huonoiltakaan päiviltä voinut välttyä. Pääsykokeen jälkeen oli suhteellisen luottavainen olo omasta suoriutumisestani. Epäilys kuitenkin kalvoi mieltä ja muistan ne hetket, kun odotin pääsykokeiden tuloksia ja pakkomielteisesti kävin monta kertaa päivässä opintopolussa tarkistamassa, joko tulokset olisivat tulleet. Lopulta tulokset tulivat ja vihdoin olin saavuttanut unelmani ja syksyllä 2022 oli edessä muutto Rovaniemelle kohti unelmaa.

Lukiosta juuri valmistuneena ajattelin vuosien menevän hukkaan, mikäli en heti saisi toivomaani opiskelupaikkaa. En olisi voinut olla enempää väärässä. Otin välivuosista kaiken irti mm. muuttamalla hetkeksi ulkomaille, aloittamalla uuden elämänvaiheen kumppanin kanssa uudella paikkakunnalla, kerryttämällä säästöjä töissä käymällä, tapaamalla maailman ihanimpia ihmisiä, hankkimalla kaksi ihanaa kissaa ja ennen kaikkea nauttimalla elämästä. Nyt voin onnellisena elää oikisunelmaani!

Sisäänpääsyn jälkeen sillä ei ole väliä pääsitkö ensimmäisellä vaiko kymmenennellä kerralla sisään. Jokainen on täällä samalla viivalla ja ansainnut paikkansa aivan yhtä paljon.

Hurjasti tsemppiä jokaiselle oikikseen pyrkivälle ja muistakaa tavoitella unelmianne! <3

Kiia

Pääsykoekevään motivaatio 

Jotta pääsykokeeseen lukeminen olisi mahdollisimman tehokasta, on löydettävä itselleen oikeat keinot ylläpitää omaa motivaatiotaan. Toki suurimpana motivaattorina varmasti jokaisella toimii tavoiteltu opiskelupaikka, mutta päivien opiskelun jälkeen saattaa kaivata muitakin motivaatiota ylläpitäviä tekijöitä. Tässä muutama kokemani oivallus helpottamaan pääsykoekeväästä selviytymistä.

 

Vaikka olenkin tehnyt pääsykokeen useampaan kertaan, olen joka kerta ajatellut, että tämä on se viimeinen kerta, kun minun tarvitsee päntätä näitä kirjoja. Päätin, että tällä kertaa opiskelen niin paljon, että varmasti koulun ovet avautuvat. Pääsykokeisiin lukeminen voi käydä raskaaksi, joten helpottavaa on ajatus siitä, että kun sen tekee kerran huolella, ei siihen tarvitse enää koskaan palata. 

Jossain vaiheessa voi tuntua siltä, että aika loppuu kesken. Vaikka ei kannatakaan verrata itseään muihin, on hyvä muistaa, että jokaiselle on annettu täsmälleen sama aika lukea pääsykoekirjoja ja yhtä monta sivua kahlattavakseen. Jos joku asia tuntuu sinusta vaikealta, niin se on sitä varmasti myös monelle muulle. Välillä voi olla hyvä myös muistutella itselleen miksi niitä pääsykoekirjoja luetaan. Itse pidin kirkkaana mielessä sen päivän, kun pääsykokeiden tulokset sitten lopulta saapuvat. Tällä kertaa siellä tulisi olemaan hyväksyvä vastaus. Se, että joutuu viettämään vapun kirjan ääressä, lopulta kyllä palkitaan.

 

Myös konkreettisilla asioilla voi vaikuttaa motivaatioon. Lukupäivän päätteeksi saatoin palkita itseni tilaamalla ruokaa kotiin. Jollekin, se että tekee välissä aivan jotain muuta kuin opiskelee, saa taas innostuksen opiskeluun kasvamaan. Mikä sinua auttaakaan pitämään motivoituneena, tee se. Viimeisellä viikolla postiluukustani tipahti kortti, joka motivoi vielä jaksamaan viimeiset päivät ennen tärkeää koetta. Ennen pääsykoetta voikin olla paikallaan lausua nuo sanat itselleen ja onnitella itseään siitä, että on jaksanut ahkeroida tavoitteensa eteen! 

 -Mirka 

Avoin väylä oikikseen.

Oikikseen on tunnetusti monia väyliä. Uusista opiskelijoista 60 % valitaan valintakokeen kautta ja 40 % suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita reittejä yliopistoon. Muita reittejä ovat muun muassa oikeusguru kilpailussa menestyminen, maisterihaku sekä avoimen väylän haku. Tässä blogitekstissä avaankin juuri avoimen väylän hakua ja sen tuomia etuja opiskelun kannalta.

Yleistä tietoa Lapin yliopistosta ja avoimen väylän hakuprosessista

Hakukelpoisuusvaatimuksista

Tiedekuntaan otetaan esimerkiksi vuonna 2023 enintään kymmenen (10) sellaista opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia oikeustieteellisiä opintojaksoja (vähintään 45 opintopistettä ja vähintään painotetulla keskiarvolla 3/5. Lisäksi hakijan on osoitettava riittävä suomen kielen taito, voidakseen tulla hyväksytyksi. Lisäksi on vielä korostettava sitä, että avoimessa väylässä voi hakea, vaikka sinulle ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna – kunhan vain täytät yllä kuvatut kelpoisuusvaatimukset.

Valintamenettelystä

Vähimmäisehdot täyttäneet hakemukset asetetaan keskenään paremmuusjärjestykseen, hakuperusteopintojen painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli hakijalla on vähimmäismäärän (45 op) ylittäviä opintoja, niin hakija voi valita, että mihin opintoihin hän haluaa hakemuksessaan vedota, kuitenkin siten, että valinnassa huomioidaan enintään 70 op. Mikäli useilla hakijoilla on sama keskiarvo, ratkaistaan tasapistetilanne siten, että ensin tarkastellaan opintojaksojen arvosanalla 5 olevien lukumäärä, sitten 4 lukumäärä ja sitten 3 lukumäärä.

Painotetusta keskiarvosta

Keskiarvoa laskiessa, huomioon otetaan vain ne opintojaksot, joista on annettu arvosana. On siis tärkeää menestyä etenkin sellaisissa tenteissä, jossa opintopistemäärä on korkea, koska niiden painotus on myös tällöin korkeampi.

Huomioithan kuitenkin sen, että nämä hakukelpoisuusvaatimukset, valintamenettely sekä muut perusteet saattavat muuttua vuosittain.

Itse opinnoista

Avoimen opinnot eivät ole läpihuutojuttu. Esimerkiksi viime vuonna tarvitsit yli 3,6 / 5 painotetun keskiarvon, jotta pystyit tulla valituksi avoimen väylän kautta. Kurssit vaativat varsin paljon itsenäistä työskentelyä, sitoutumista, että myös rutiinia, jos sinulla on tarkoituksena päästä sisään oikeustieteelliseen avoimen väylän haussa. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että avoimen opinnot vain ”vievät” sinulta jotain, sillä ne myös todellisuudessa antavat sinulle paljon.

Lapin yliopistossa, sinulla on mahdollisuus suorittaa avoimessa oikeustieteen opintoja syksyisin ja keväisin. Lisäksi myös esimerkiksi kesäisin on yleensä tarjolla kieli- ja viestiopintoja, mutta näitä ei voida huomioida haussa. Yleensä syksyisin on tarjolla ONPOOL2 varallisuusoikeus 10 op sekä ONPOOL3 valta, valtio ja Eurooppa 10 op. Keväisin on yleensä tarjolla ONPOOL4 esinevakuus- ja insolvenssioikeus 10 op, ONPOOL5 Hallinto-oikeus ja oikeusinformatiikka 10 op sekä ONPOOL6 kauppaoikeus 10 op.

Näiden poolien opintopisteiden laskettu kokonaismäärä on siis 50 op – mikä vastaa lähes sitä määrää, mitä ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijat suorittavat. Mikäli kaipaat vielä enemmän opintoja, on sinulla mahdollisuus suorittaa niitä esimerkiksi Rovala-opistossa, Rovaniemellä.

On syytä korostaa, että oikeustieteen avoimet opinnot ovat varsin suosittuja ja ne myydään loppuun joka vuosi minuuteissa. On lisäksi syytä korostaa, että Lapin yliopiston omaan avoimeen valitaan vain 5 opiskelijaa per pooli. Eli esimerkiksi viisi (5) nopeinta opiskelijaa valitaan suorittamaan onpool2 varallisuusoikeuden poolia. Hyvänä korostuksena nostaisin kuitenkin sen, että opinnot Lapin yliopiston avoimessa ovat varsin edullisia verrattuna esimerkiksi muihin yliopistoihin tai kansanopistoihin.

Miksi suorittaa avoimen väylän opintoja?

Avoimen opinnot antavat suuntaa sille, että mitä opiskelu tulee itse tiedekunnassa olemaan. Se on siis loistava tapa tutustua opintoihin ja tarkastella sitä, että onko tämä juuri se ala, jota minä haluan opiskella. Lisäksi avoimen opinnot antavat sinulle etumatkaa varsinaisiin opintoihin tiedekunnassa, eikä samoja opintoja tarvitse opiskella uudestaan. Avoimen opinnot valmentavat myös varsin tehokkaasti itse pääsykokeeseen, sillä kursseilla lainsäädäntö ja oikeudellinen tiedonhaku sekä vastaustekniikka tulee varsin tutuksi.

AHOT

Mikäli sinulla on tavoitteena tutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan, tarjoaa avoimen opinnot myös sinulle sen mahdollisuuden, ettei sinun tarvitse opiskella enää samoja kursseja uudestaan – sitten, kun sinut hyväksytään opiskelijaksi. Tätä menettelyä kutsutaan tutummin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi (eli AHOT). Tämä menettely on myös mahdollista esimerkiksi Turun avoimessa suoritettuihin opintoihin, jotka halutaan hyväksi lukea Lapin yliopistossa.

Lopuksi

Kaikki ei ole aina ruusuilla tanssimista. Välillä avoimen opinnot eivät suju, tentit menevät hylsyyn ja tenttikirjaa ei tee mieli lukea sitten yhtään. Tämä on täysin normaalia, sillä usein opiskelijoilla (kuten myös minulla) sen oman opiskelutekniikan löytämiseen menee aikaa. Lukeminen tekniikalla ”pakko lukea” ja ”hauki-on-kala” systeemillä voi koitua varsin puuduttavaksi ja usein sillä saakin tuloksen hylätty. Näistä ei kuitenkaan tarvitse musertua ja jokainen meistä kehittyy opintojen mukana. Lukeminen ja oppiminen helpottuu (usko tai älä) mitä pidemmällä olet opinnoissasi. Kaikki me opimme asioita eri tavalla ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi sinulle. Itselle parhain tapa oppia asioita, onkin juuri kuuntelemalla. Kuuntelen siis tenttikirjan sekä kuuntelen luennoilla ja teen näistä muistiinpanot.

Jos suunnitelmissa on välivuosi ja opiskelu avoimessa, niin suosittelen olemaan liikkeellä ajoissa. Paikat menevät varsin nopeasti!

Voin sanoa, että en tiedä mitään parempaa tunnetta hetkeen, kuin se näky opintopolussa, että ”sinut on hyväksytty” opiskelijaksi. Kaikki se kova työ avoimessa, hylsytetyt ja korotetut tentit, palkitaan lopulta opiskelupaikalla oikeustieteellisessä.

Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen! Toivottavasti nähdään tiedekunnassa, tulitpa sitten oikikseen sisään mitä kautta tahansa.

Marika

Millaista on opiskella oikiksessa? 

Pääsykoekevät lähestyy kovaa vauhtia ja kohta on aika tehdä omasta oikisunelmasta totta. Moni saattaa kuitenkin miettiä millaista se opiskelu oikiksessa käytännössä sitten on ja mitä siellä opiskellaan? Tässä blogipostauksessa kerron teille toisen vuoden oikkarin näkökulmasta, millaista opiskelu oikiksessa on.  

Yleisesti oikeustieteen opinnot jakaantuvat ensimmäisen kolmen vuoden ajan oikeusnotaarin opiskeluihin ja seuraavina kahtena vuonna oikeustieteen maisterin opintoihin. Lapin yliopistossa oikeusnotaarin opinnoissa on poolijärjestelmä, jolloin kurssit ovat 10 opintopisteen laajuisia. Pooliopinnot koostuvat yleensä luennoista, ryhmätöistä, luentokuulusteluista sekä itsenäisestä työskentelystä. Ensimmäisen kahden vuoden ajan perusopintoja, joita opiskellaan on muun muassa kauppaoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, rikos -ja prosessioikeus sekä finanssioikeus. Notaarivaiheessa tehdään myös notaarin valinnaisia opintoja sekä lopuksi kirjoitetaan notaaritutkielma.   

 

Maisterivaiheessa on enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen, ja siellä tehdäänkin pääsääntöisesti valinnaisia opintoja, jolloin on mahdollisuus syventyä oman mielenkiinnon mukaan tiettyihin oikeudenaloihin. Oikiksessa ei kuitenkaan valita mitään sivuainetta eli ei erikoistuta mihinkään tiettyyn oikeudenalaan, vaan valmistutaan suoraan ammattiin ja saadaan yleissivistävä koulutus. Oikiksen yksi hyviä puolia on ehdottomasti se, että valmistumisen jälkeen on mahdollisuus työllistyä monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin!  

Opiskelu oikiksessa on itsenäistä ja luettavaa on paljon, joka korostaa sitä, että vastuu omien opintojen etenemisestä on omalla vastuulla. Samalla kuitenkin itsenäisyys antaa vapauden opiskella juuri silloin, kun itse haluaa ja parhaiten käy. Oikiksessa opiskelu ja ylipäätänsä opiskelijaelämän parhaimpia puolia on se, että saa itse aikatauluttaa elämän juuri sen näköiseksi kuin haluaa. Toki esimerkiksi pakollisille luennoille täytyy mennä ja tentit tenttiä tenttipäivinä.  

 

Opiskelun vastapainona on tietenkin opiskelijaelämä ja siihen kuuluvat erilaiset tapahtumat. Artikla ainejärjestönä on aktiivinen ja melkeinpä joka viikko löytyy jotain tapahtumaa! Artiklalta löytyy lisäksi kerhoja neulontakerhosta laskettelukerhoon, jotka myös pitävät huolen siitä, että opiskelu oikiksessa ei ole vain tenttikirjojen pänttäämistä. Kaiken kaikkiaan opiskelu oikiksessa on mielenkiintoista ja ihanaa aikaa elämässä! 

Paljon tsemppiä kaikille tulevaan pääsykoekevääseen! Muistakaa pitää joka päivä lukumotivaatio yllä ja uskokaa itseenne. Motivaatio, pitkäjänteisyys ja luottamus omiin taitoihin on niitä asioita, jotka ratkaisevat loppujen lopuksi koulupaikan.  

Jenni Parpala, 

Somevastaava, toisen vuoden artisti.