Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat

"Luin vähintään kymmenen tuntia joka päivä kolmen kuukauden ajan. Asuin kirjastossa koko kevään. Kertasin vessaistunnollakin muistiinpanoja. Ja niin edelleen."

Oikeustieteelliseen pyrkimiseen, ja jossain määrin myös oikiksessa opiskelemiseen, liittyy hekumointi älyttömän suuresta ajallisesta satsaamisesta ja ”pänttäyskärsimyksellä” mässäily. Totta on, että oikikseen pääseminen ja siellä opiskeleminen vaatii vähintään yhtä paljon istumalihaksia kuin aivojakin. Silti koko homman juju on ajankäytön tehokkuus, ei niinkään lukemisen määrä. Tämä kannattaa tiedostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – itse opin asian kantapään kautta.

Olen aiemmin valmistunut sekä Oulusta historian maisteriksi että Helsingistä valtiotieteiden maisteriksi. Vajaan vuosikymmenen valkokaulustyötä paiskittuani panin merkille pikku hiljaa, että moni kiinnostava urapolku on avoinna oikeastaan vain juristeille. Olin myös syvästi kiinnostunut ammentamaan sellaisia oikeudellisia tietoja ja taitoja, joita huomasin työpaikkani juristikollegoilla olevan.  Siksi päätin pyrkiä vielä kolmannelle opiskelukierrokselle.

Koska palvelin isänmaata kokopäivätöikseni minulla ei todellakaan ollut mitään mahdollisuuksia sellaisiin pänttäysbakkanaaleihin, joita oikikseen pääseminen kuulemani mukaan vaatii. Niinpä piti olla tehokas ja suunnitelmallinen, mitä olinkin ehtinyt harjoitella jo edellisissä opinnoissani – kantapään kautta siis.

Aivan aluksi asetin itselleni tinkimättömän tavoitteen, eli sisäänpääsyn oikeustieteelliseen tiedekuntaan kotiseuduilleni Lappiin. Seuraavaksi laskin jäljellä olevat päivät vuoden 2016 pääsykokeeseen, mistä summasta vähensin työmatkapäivät, tiedossa olevat ylityöillat ynnä muut ehdottomat esteet. Tämän jälkeen tarkastelin päiväkohtaisesti, paljonko minulla olisi järkevästi arvioiden tehokasta peliaikaa käytettävissäni. Käytännössä sitä oli noin neljä tuntia arkipäivisin (noin 1,5 h ennen töitä ja noin 2,5 h niiden jälkeen) ja suunnilleen 6-8 tuntia viikonloppuisin. Kiitos pomoni ymmärtäväisyyden, sain pitää muutaman säästöön jääneen lomapäivän juuri ennen pääsykoetta, jotta pystyin keskittymään vain itse H-hetkeen töiden sijaan.

Tämän jälkeen päätin, mitä käytettävissä olevalla ajalla teen. Laskin sivumäärän ja tein karkean lukusuunnitelman: ensiksi kaikki kirjat läpi yleisellä tasolla, sitten alleviivauksia tehden lukien, sitten muistiinpanoja tehden, sitten tiivistelmät lukien, sitten muistiinpanot kännykän muistiin ääneen lukien (niitä voi kuunnella esimerkiksi lenkillä, vaikka ei jaksaisi lukea), sitten etävalmennuskurssin harjoitustehtävien tekoa ja niin edelleen. Pääsykokeen alle varasin aikaa vielä intensiiviselle kertaamiselle, jota voidaan myös kutsua ulkomuistiin pänttäämiseksi. Suunnitelmia voi olla monenlaisia, mutta sellainen on pakko olla, jos haluaa pärjätä paremmin kuin suurin osa muista hyvistä kanssahakijoista. Sitä sisäänpääsy käytännössä vaatii.

Lähde: Kemin kaupungin kuvagalleria

Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla, sanotaan. Siksi tärkeintä on toteuttaa tehty suunnitelma. Vaaditaan ennen kaikkea rehellisyyttä ja sen lisäksi välitavoitteita sekä kirjanpitoa. Olen itse kokenut hyödylliseksi asettaa yhden päivän kokoisia urakoita. Niiden valmistumisen jälkeen tulee kokonaan lepäillä tai tehdä jotain aivan muuta ennen seuraavaa etappia. Näin massiivisuudessaan vähintään Kemin kaupungintalon kokoiselta tuntuva päätavoite saadaan pilkottua pienen ihmisen kannettaviksi tiiliksi, joita ladotaan yksi kerrallaan.

Toistan vielä sanan rehellisyys. Suunnitelman toteutumista on seurattava sekä pidettävä joko omassa päässä tai vaikka paperilla kirjaa siitä, mitä on tehnyt ja minkä verran. On erittäin olennaista ainakin suunnilleen tietää, mitä on toteutettu ja mitä on vielä tarkoitus saada aikaan ennen pääsykoepäivää/tenttiä. Tässä ei kannata yhtään valehdella itselle, koska se kostautuu varmasti. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka monta tuntia olet istuskellut kirjastossa (pahimmillaan kännykkä kourassa) tai ollut muka lukevinasi sivuja päämäärättömästi plaraillen. Näennäistekemisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska se vain syö aikaa eikä tuo tuloksia. Vedä mieluummin muutama tunti täysillä keskittyneenä, tee sitten jotain muuta ja jatka taas virkeänä seuraavan osatavoitteen kimppuun.

Sain huonoja pisteitä etäkurssin välikokeista. Se meinasi horjuttaa uskoa, mutta tiesin, että suunnitelmastani oli vielä paljon tekemättä. Niinpä jatkoin valmistautumista ehkä vielä vähän entistä motivoituneempana. Pääsykoepäivän aattona noin kello 20 totesin, että suunnitelma on toteutettu ja vähän ylikin. Seuraavana aamuna olo oli kieltämättä jännittynyt, mutta luottavainen. Pääsykoe meni oikein mainiosti ja juhannusviikolla ennen kesälomakauden alkua oli sitten kova kiire saada järjestettyä työstä kahden vuoden opintovapaa – mikä onnistui, kiitos kollegojen ripeän toiminnan.

Kuva: Sampsa Buchert 

Ensi kesänä on paluu töihin Helsinkiin ja opintoni ovat siihen mennessä maisterivaiheessa ilman paljoakaan pakollista läsnäoloa yliopistolla. Omissa oikisopinnoissani olen tietenkin soveltanut edellä kuvaamaani menetelmää. Lähes poikkeuksetta opiskelen vain virastoaikoina ja pidän viikonloput kokonaan vapaana - enkä notkuskele kirjastolla muuten vaan. Tosin sekin voi olla ihan kivaa, koska oikistuttuja on paikalla oikeastaan aina.

Ydinviestini on, että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, mitä osaat pääsykokeessa tai tentissä. Puhun nyt vain pelkästään opiskelusta, joka ei ole elämän kokonaisuuden kannalta kovinkaan tärkeää. Onhan esimerkiksi paljon merkittävämpiä puuhia, kuten hiihtäminen, pussailu tai pubivisailu. Jotta elämässä ehtisi ja saisi tehdä riittävästi noita tai muita itselle tärkeitä asioita, kannattaa opiskelupuoli hoitaa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Eikä tule menettää toivorikkauttaan, jos se ei heti tai edes ensimmäisinä vuosina onnistu – ei se onnistunut minultakaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni tätä lukeva pääsykokeisiin valmistautuja pääsee tavoitteeseensa eli ansaitsee opiskelupaikan (sitähän ei saada, vaan se aina ansaitaan). Sen jälkeen, jos haluaa, voi ottaa rennosti vaikka vuoden taikka pari – itsekin sain ensimmäisen tutkintoni pakettiin vasta kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, mitä siihen maailmanaikaan pidettiin varsin ripeänä tahtina.

Sami Pekola

Haluatko artistiksi?

Hei, nimeni on Niko Kiiski ja opiskelen oikeustieteitä toisella vuosikurssilla. Saavuin Rovaniemelle, tai kuten Anatude laulaa ”ländäsin Rolloon”, reilu vuosi sitten tietämättä pahemmin mitään tästä kaupungista saatika yksin asumisesta. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Pelkäsin myös hieman, että tutustunkohan kehenkään uusista opiskelukavereistani. Opintojen alettua asiat kuitenkin lutviutuivat, enkä ole katunut päivääkään valintaani tulla Rolloon opiskelemaan!

Rovaniemen oman hiihtokeskuksen, Ounasvaaran, rinteillä

Millaista täällä opiskeleminen sitten on? Ensinnäkin Rovaniemellä on se etu, että tänne tulee ihmisiä opiskelemaan ympäri Suomea. Lähes kukaan ei tunne opiskelutovereitaan entuudestaan, mistä seuraa helposti se, että ihmiset ovat hyvinkin avoimia tutustumaan toisiinsa ja ainejärjestössämme vallitseekin todella hyvä yhteishenki. Me autamme ja tuemme toisiamme (oli sitten kyse esimerkiksi tenttiin valmistautumisesta, työpaikan hakemisesta tai kaverin heittämisestä lentokentälle). Toisekseen Lapin yliopiston ollessa pieni yliopisto voit mennä varsin vapaasti juttelemaan professoreiden kanssa esimerkiksi luentojen jälkeen tai vaikka käytävillä kulkiessasi. Heillä on aikaa vastailla opiskelijoiden mielessä pyöriviin kysymyksiin ja jutella myös niitä näitä. Kolmantena voidaan mainita Rovaniemen kaupungin sijainti Lapissa, mikä on aivan loistava, etenkin jos pitää talviurheilusta, kuten laskettelusta taikka hiihdosta. Toki kaamosaika voi olla toisinaan hiukan raskasta, kun aurinko ei juurikaan näyttäydy, mutta onneksi on kavereita ja tapahtumia tuomassa valoa päiviin. Myös kulkeminen etelään päin on erittäin helppoa ja nopeaa lentämällä sekä junalla.

Itse opiskelusta haluan kertoa sen verran, että oikeus tieteenä on erittäin mielenkiintoista. Oikiksessa pääset oppimaan ja ymmärtämään oikeutta, oikeudenmukaisuutta sekä lain kiemuroita, joita oikeusperiaatteiden kanssa voidaan käyttää joko hyvään, taikka amerikkalaisten TV-sarjojen mukaisesti vähemmän moraalisiin tarkoituksiin. Oikeustieteen opiskeleminen ei kuitenkaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Täällä joudut lukemaan yleisesti ottaen todella paljon tentteihin, jos niissä mielit menestyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on oman lukioni lakitiedon kurssin opettajan näyttämä kuva, jossa pituudeltaan noin 170 cm  nainen seisoi kahden hänen pituisensa kirjapinon vieressä, ja nämä kyseiset kirjat olivat oikiksen tutkinnon aikana luettavia kirjoja. Jo pääsykoekin mittaa hakijaa sen suhteen, onko tämä valmis kuluttamaan kirjaston penkkejä tullakseen lakimieheksi.

Lopuksi vielä muutama sana 31.10.2017 sivustolla www.oikeustieteet.fi julkaistusta tiedotuksesta koskien ensi vuoden yhteisvalintaa sekä vuoden 2019 todistusvalintaa. Tänä vuonna yhteisvalinta on kaikkien Suomen oikeustieteellisten yhteisvalinta. Voit siis hakea mihin tahansa oikikseen ja päästä sisään siihen, johon pisteesi riittävät. Lukuaikaa on neljä ja puoli viikkoa (11.4.-15.5.), joten kannattaa miettiä lukutekniikkaa jo ennen luku-urakan alkua ja varautua siihen, että valintakokeessa voi tulla vastaan aineistotehtävä.

Vuoden 2019 todistusvalinnasta ei puolestaan monikaan oikkari tykkää, mutta siitä huolimatta se on näillä näkymin tulossa. Todistusvalinnan myötä ylioppilastodistuksen perusteella pääsee esimerkiksi Lapin oikeustieteelliseen sisään maksimissaan 30 henkilöä, kun tähän mennessä valinnat on tehty joko kokonaan tai ainakin osittain pääsykoemenestyksen perusteella. Onneksi kiintiö on pieni, kun se on vain noin 22% vuoden sisäänpääsykiintiöstä. Oikiksen ollessa yksi halutuimmista aloista on helppo ajatella, että pelkillä papereilla sisään pääsevillä on pitkälti laudaturin paperit. Näin ollen jos sinulla ei ole tai tiedät, ettet tule saamaan E/L-papereita, on kuitenkin turhaa murehtia yo-kirjoituksista oikikseen hakiessasi, kun loput sisäänpääsijät valitaan valintakoepisteiden perusteella. Eli jos kirjoitukset eivät menneet täysin putkeen, kannattaa laittaa täysi panostus valintakokeisiin valmistautumiseen. Lisää tietoa yhteisvalinnasta ja vuoden 2019 todistusvalinnasta löydät edelläkin mainitulta sivulta www.oikeustieteet.fi.

Pidemmittä puheitta, ei muuta kuin hyvää talven jatkoa!

Niko Kiiski

Kaiken takana on...

... mikäs muukaan kuin kokonainen valmennuskurssivaliokunta! Valiokuntaan kuuluu tulevana vuonna 2018 valmennuskurssivastaavan sekä –tiedottajan ja yhden aiempana vuonna valiokunnassa toimineen asiantuntijajäsenen lisäksi kuusi vuosittaisilla valiokuntavaaleilla valittavaa virkailijaa, joiden tehtävät valiokunnassa jakautuvat vastuualueittain. Tässä hieman tarkemmin valiokuntalaisten rooleista tulevan vuoden valmennuskurssitoiminnassa sekä heidän tervehdyksensä teille lukijoille:

Kuvassa vasemmalta Sofia Kauriinoja, Tiina Kangasluoma, Sohrab Känkänen, Matti Mämmi, Anni Liemola ja Pinja Pöllänen

SOMETIIMI: Sometiimin kädenjälkeä on nähtävillä kaikessa Artiklan valmennuskurssien sometoiminnassa, eli Artikla ry:n valmennuskurssien Facebook-sivuilla, Instagramissa käyttäjänimen @artiklavalmennus takana, sekä Snapchatissa käyttäjänimellä @artiklakurssit. Tämän vuoden sometiimiin kuuluvat Tiina Kangasluoma ja Anni Liemola.

Tiina; Heippa! Nimeni on Tiina Kangasluoma, olen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija ja päätin nyt lähteä ensi vuodeksi mukaan valmennuskurssivaliokunnan toimintaan. Hain kaksi kertaa oikikseen ja kävin molemmilla kerroilla valmennuskurssin. Ensimmäisenä keväänä lukion päätyttyä hain ainoastaan Turun oikeustieteelliseen, mutta toisella kertaa myös Lapin yliopisto pääsi mukaan hakukohteisiini. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen voimani meinasivat olla lopussa, mutta valmennuskurssilta sain uutta puhtia tekemiseen ja vertaistukea jaksamiseen. Toisella kertaa tsemppasin aiempaa enemmän lukuprosessiin ja valmennuskurssi tuki vahvasti oppimistani. Näiden kokemusten myötä valiokunnistamme juuri valmennuskurssivaliokunta tuntui eniten omalta, ja odotan innolla haasteita, joita pesti tuo tullessaan sekä tietenkin tulevaa kevättä uusien hakijoiden tsemppauksen parissa! Anni; Olen Anni Liemola, 20-vuotias ja alunperin sastamalaislähtöinen ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Kuten monien muidenkin, myös minun kohdallani oikikseen pääseminen vaati kaksi hakukertaa. Abikeväänä ensimmäisellä hakukerralla sorruin pääsykokeisiin valmistautuessani moniin tyypillisiin ja jälkikäteen katsoen typeriin virheisiin. Toisena hakukeväänäni opiskelutekniikkani sekä lukusuunnitelmani olivat kuitenkin kunnossa, ja koen myös Artiklan intensiivikurssin olleen korvaamaton apu valmistautuessani pääsykokeeseen.  

Halusin lähteä mukaan valmennuskurssivaliokuntaan, koska olen kahdesti päässyt (tai joutunut) kokemaan pääsykoekevään pyrkijän roolissa. Nyt kolmannella kerralla haluan päästä tsemppaamaan pyrkijöitä sekä näkemään pääsykoekevään toisesta näkökulmasta. Käy ihmeessä ottamassa yllä mainitut some-kanavamme haltuun ja aloita pääsykoekevään tunnelmiin virittäytyminen ajoissa!

BLOGIVASTAAVA: Valiokunnan blogivastaava huolehtii valmennuskurssiblogimme päivittämisestä, blogitekstien käsittelystä, blogin ulkoasusta ynnä muista blogiin liittyvistä tehtävistä. Tänä vuonna blogivastaavan tehtäviä hoitaa Sofia Kauriinoja.

Sofia; Heippa! Olen Sofia Kauriinoja ja olen 19-vuotias ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Pääsin oikeustieteelliseen suoraan Lahden Yhteiskoulun lukiosta, joten junantuomana olen nyt täällä Rollossa. Kävin pääsykoekeväänäni valmennuskurssin ja koin sen hyödylliseksi tukitoimeksi omalle lukemiselle etenkin, kun takana painoivat vielä kevään ylioppilaskirjoitukset. Rovaniemelle lähteminen jännitti hieman, mutta yliopistolta ja ainejärjestöstämme on löytynyt niin huikeita tyyppejä, ettei pohjoisessa oleskelu edes tunnu hassumalta! 

Opiskelu oikeustieteellisessä vaatii istumalihaksilta paljon, mutta kyllä pimeinkin kaamos taittuu kun pitää mielessä palkinnon opiskelusta - eli oman unelma-ammatin. Tämän palkinnon vielä ollessa muutaman vuoden päässä, opiskeluaikakin tarjoaa upeita kokemuksia; fuksihärdelli, sitsit ja esimerkiksi syysvaellus tuovat arkiseen pakertamiseen arvokkaita hengähdystaukoja. Voin kliseisesti kyllä todeta, että oikis todella on ihmisen parasta aikaa!

VERKKOYMPÄRISTÖVASTAAVA: Verkkoympäristövastaavamme huolehtii tehtävistä liittyen valmennuskursseillamme käytettävään verkkoympäristöön liittyen. Verkkoympäristövastaavanamme toimii tulevan vuoden ajan Matti Mämmi.

Matti; Moi! Olen Matti Mämmi, 21-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Vastuualueeseeni valmennuskurssivaliokunnassa kuuluvat valmennuskurssien verkkoympäristö ja sen ylläpito. Kävin Artiklan valmennuskurssin pyrkiessäni sisälle tiedekuntaan, mistä kumpuaakin oma innostukseni olla mukana tässä toiminnassa ja halu auttaa uusia kokelaita lukemaan oikeustieteitä. 

Omilta hakukerroiltani mieleeni on jäänyt mietelause, joka auttoi minua jaksamaan myös vaikeimpina hetkinä luku-urakan keskellä. ”Kaadu maahan seitsemän kertaa, nouse ylös kahdeksan kertaa.” Mielestäni tähän tiivistyy koko pääsykoekevät sekä oikeustieteiden opiskelu. Ajattele pitkäjänteisesti, äläkä lannistu! 

TEHTÄVÄVASTAAVA: Tehtävävastaavamme vastuualueeseen kuuluvat ennen kaikkea tulevan kevään valmennuskurssien tehtävät sekä kurssikokeen tarkastusten organisoiminen. Tehtävävastaavana toimii tulevana keväänä Sohrab Känkänen.

Sohrab; Olen Sohrab Känkänen, 21-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija Helsingistä ja vuoden 2018 valmennuskurssivaliokunnan tehtävävastaava. Lähdin mukaan valmennuskurssitoimintaan, koska haluan toimia ja uskon olevani kykenevä toimimaan oikikseen hakevien pääsykoemenestyksen ja sisäänpääsyn puolesta. Pääsin itse sisään toisella yrittämällä. Jäätyäni oikiksen ulkopuolelle kesällä 2016, käytin seuraavan syksyn ja alkukevään erinäisiin opiskelutekniikoihin ja opiskelumetodeihin perehtyen. Paikansin nopeasti ensimmäisellä hakukerralla tekemäni virheet ja laadukkaassa oppimisen ympäristössä, tietotaitoisessa ohjauksessa sekä rakentavassa sosiaalisessa vertaistukiverkostossa ovet yliopistoon aukesivat lopulta minullekin. Uskon, että tuoreet muistoni kevään urakasta ja kertynyt kokemukseni pääsykokeisiin opiskelusta voivat auttaa myös muut hakijat entistä lähemmäksi sisäänpääsyä. 

SIHTEERI; Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, valiokunnassa toimii jo Artikla ry:n hallinto-ohjesäännönkin edellyttämä sihteeri, joka muun muassa kirjaa ylös valiokunnan kokousten kulun sekä laatii kokouksista pöytäkirjat. Tämän vuoden sihteerinämme toimii Pinja Pöllänen.

Pinja; Moikka! Olen Pinja Pöllänen, 20-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari. Lapin hellään huomaan muutin Espoosta päästyäni oikikseen sisään toisella yrittämällä. Ensimmäisellä hakukerrallani hain Helsinkiin, koska vaihtoehto tuntui turvalliselta ja jollain tapaa itselleni jopa itsestäänselvyydeltä. Pian pääsykoekevään edetessä huomasin kuitenkin, ettei Helsingin oikis kuitenkaan ole minua varten, ja näin ollen päätin hakea muualle, jos ovet eivät aukeaisi sinä keväänä. Toisella kerralla otin opikseni virheistäni. Vapun aikaan katselin haalareissa heiluvia opiskelijoita ja päätin, että ensi vuonna aion olla yksi heistä. Kevät sujuikin onnistuneesti ja näin ovet Lapin yliopistoon aukesivat. Ennen ensimmäisen luku-urakan alkua muistan sanoneeni ääneen, etten ikinä muuttaisi Rovaniemelle, mutta täällä sitä nyt ollaan! En ole kuitenkaan hetkeäkään katunut. Tottakai muutto Lappiin hieman jännitti, mutta olin kuullut pelkkää hyvää Rovaniemestä. Fuksihärdellin lähtiessä käyntiin kotiuduin tänne ihan huomaamattani. Rovaniemellä on ainutlaatuinen yhteishenki ja olen saanut tutustua mitä mahtavimpiin uusiin ihmisiin! Tsemppiä kaikille kevääseen!

 

Eli tällaisella kokoonpanolla tulemme hoitamaan tulevan vuoden valmennuskursseja. Toivottavasti keväällä nähdään! Tässä vielä jokaiselle tulevan kevään hakijalle muistutuksena tärkeimmät päivämäärät:

            - Korkeakoulujen yhteishaku 14.3.2018-28.3.2018

            - myös erityisjärjestelytarpeista pääsykokeessa on ilmoitettava 28.3.2018 mennessä

            - Artiklan intensiivikurssi alkaa alustavan aikataulutuksen mukaisesti 3.4.2018

            - pääsykoekirjallisuus ilmestyy 11.4.2018

            - Pääsykoe 15.5.2018

Hyvää ja rauhallista uutta vuotta jokaiselle!

Emilia Haapalainen, valmennuskurssitiedottaja

Valmennuskurssivastaavan tervehdys

Sanotaan, että toisen loppu on toisen alku. Tänä vuonna toimin jäsenenä kahdessa eri valiokunnassa, eli opintoasiainvaliokunnassa ja valmennuskurssivaliokunnassa. Jälkimmäiseen hakeminen oli itselleni selviö, mutta edelliseen ajauduin kohtalon sanelemana. Ensi vuonna tulen toimimaan Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry:n hallituksessa valmennuskursseista vastaavana jäsenenä. Ei alku, eikä loppu, vaan pikemminkin puhuisin eräänlaisesta jatkumosta. Mutta palataanpa hetki ajassa taaksepäin.

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2008. Olin ylpeä nuori nokialainen huonoilla arvosanoilla Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsy horisontissani. Koko lukion ajan olin todistellut itselleni, ettei ole pakko panostaa lukiossa tai ylipäätään kirjoituksissa, kun pelkällä kokeella voin päästä sitten sisään. Ota rennosti, mietin mielessäni! No arvata saattaa kuinka kävi. Vuosi 2009 hujahti armeijan vihreissä, kun intti alkoi talvella ja päättyi syksyllä. Vuoden 2009 haku jäi välistä, joten toiselle kierrokselle lähdin keväällä 2010. Se kevät oli parempi kuin 2008, mutta rannalle silti jäin. Itselleni alkoi kuitenkin hiljalleen valjeta, missä oli vika, kun oikiksen ovet eivät meinanneet aueta; lukiossa luodaan pohja järjestelmälliselle opiskelulle, eli toisin sanoen opetellaan lukemaan. Tämä oli itseltäni mennyt ohi, joten täytyi aloittaa alusta.
Kuten huomata saattaa, oma väyläni oikeustieteelliseen tiedekuntaan oli kaikkea muuta kuin tyyni. Hakukertoja kertyi lopulta niin monta kuin viikossa on päiviä. Luit oikein - niitä kertyi seitsemän. Viidellä viimeisimmällä hakukerralla huonoin pistemääräni oli neljä pistettä alle sisäänpääsyrajan. Eräänä keväänä tulin tehneeksi myös oikaisupyynnön, joka sisälsi kaksi kokonaista sivua tiukkaa argumentointia, mutta sekään ei menestynyt. Syksyllä 2016 ovet oikeustieteelliseen sitten viimein aukesivat.
Pääsykokeisiin valmistautumiseen liittyy monenlaisia muuttujia. Kaikkea ei ole mahdollista ennakoida ja kilpailu on kovaa. Kuitenkin kovimman kilpailun jokainen käy lopulta itsensä kanssa, joten ole päättäväinen ja tee parhaasi. Vuosi 2018 tulee olemaan itselleni henkilökohtaisesti yhdeksäs vuosi pääsykokeiden parissa. Onko kyseessä kohtalon ivaa vai jatkumo? Ehkä molempia.
Yliopistojen opiskelijavalinta on parhaillaan kovan muutospaineen alla. Ylioppilastodistusten painoarvoa lisätään asteittain kohti puhdasta todistusvalintaa, minkä myötä pääsykokeet menettävät merkitystään. Jo vuonna 2019 osa opiskelijoista tullaan valitsemaan pelkästään ylioppilastodistusten perusteella. Muutos ei kuitenkaan näy käytännössä vielä tänä keväänä, joten kaikki pyrkijät osallistuvat valintakokeeseen, ja koe on yhteinen kaikille Suomen oikeustieteellisille tiedekunnille. Tuleviin muutoksiin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä vakavuudella. Tämä koskee etenkin Teitä, jotka kirjoitatte ylioppilaiksi tulevana keväänä, ja Teitä, jotka olette ajatelleet korottaa jo saatuja arvosanojanne. Kaikki alkukevään voimavarat kannattaa nyt keskittää tuleviin kirjoituksiin.

Myös Artiklan intensiivikurssien aikataulussa on huomioitu ylioppilaskirjoitusten ajankohta sijoittamalla kurssit alkamaan luku- ja vastaustekniikan osioilla vasta 3.4.2018 heti pääsiäisen jälkeen. Tammi-helmikuussa ilmestyvät etäkurssin luku- ja vastaustekniikkavideot ja ne tulevat olemaan myös intensiivikurssilaisten käytettävissä. Näin mahdollistetaan luku- ja vastaustekniikkaan perehtyminen myös ennen intensiivikurssien alkua. Varsinainen kirjallisuuteen pohjautuva intensiivikurssien opetus alkaa tiistaina 17.4.2018, ja tällöin varsinaisia opetuskertoja pidetään kahtena kertana viikossa. Haluamme näin maksimoida itsenäiseen lukemiseen käytettävissä olevan ajan, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea hakijaa tulevan kevään koitoksessa.

Lukuprosessin suurin haaste tulee olemaan kireä aikataulu. Pääsykoekirjallisuus ilmestyy keskiviikkona 11.4.2018 ja valintakoe järjestetään tiistaina 15.5.2018. Lukuaikaa tulee tällöin olemaan vain hieman päälle neljä viikkoa. Lukuprosessin avainsana on ajanhallinta, sillä tehokas ajankäyttö ja lukusuunnitelma luovat perustan onnistuneelle pääsykoekeväälle.
Kaikki hakemiseen liittyvä informaatio löytyy koottuna yhdelle sivulle www.oikeustieteet.fi, johon kannattaa käydä tutustumassa hyvissä ajoin. Artikla ry:n kurssi-ilmoittautuminen ensi keväälle starttaa lauantaina 2.12.2017, ja kurssiesittelyt sekä aikataulut löytyvät osoitteesta www.artikla.fi/valmennuskurssit/. Ota ihmeessä yhteyttä, jos jokin valmennuskursseja tai pääsykoekevättä koskien askarruttaa! Artikla järjestää valmennusta juuri Teitä varten.
Omastani ja edustamani yhdistyksen puolesta toivotan nyt rauhallista loppuvuotta jokaiselle. Alkavalle vuodelle sen sijaan haluan toivottaa intoa, tsemppiä sekä rutkasti onnea tuleviin koitoksiin.
Kevättä kohti!

Juha Kunnas 
Valmennuskurssivastaava 2018
Oikeustieteiden ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

Kun sen yhden oven takana oli kymmenen muuta

Tällä kertaa kirjoitusvuorossa olen minä, Emilia, 22-vuotias toisen vuoden oikkari Lapin yliopistosta. Aika on kulunut kuin siivillä sen jälkeen, kun ilmoitus sisäänpääsystä oikikseen napsahti sähköpostilaatikkooni juuri ennen juhannusta kesällä 2016. Onnenkyynelten useampaan otteeseen tirauttamisen ja ilouutisten läheisille jakamisen jälkeen alkoi pikimmiten käytännön järjestelyjen hoitaminen, kun piti etsiä uusi asunto, irtisanoa entinen, ilmoittautua tulevalle lukukaudelle yliopistoon ja valmistautua siirtymään rakkaasta lapsuuden kotikaupungista Oulusta kohti itselleni entuudestaan tuntematonta Rovaniemeä. En kyllä silloin vielä arvannutkaan, kuinka värikäs vuosi minulla olisikaan vielä edessäni!

Lukuvuosi alkoi opiskelujen kannalta kevyemmin fuksihärdellin saattelemana. Fuksihärdelli piti sisällään lukuisia eri tapahtumia aina baarikierroksen ja Valdemarin rannan piknikin kautta fuksiaisten finaaliin saakka. Sen aikana uudet opiskelukaverit sekä uusi asuinympäristö tulivat nopeasti tutuiksi ja Rovaniemi alkoi hiljalleen tuntua kodilta.

Jo marraskuussa osallistuin ensimmäiseen ainejärjestömme Artikla Ry:n syyskokoukseen, jossa valittiin ainejärjestömme tulevan vuoden hallitus sekä seuraavalla viikolla valiokunnat, jotka toimivat hallituksen apuna niille erikseen määritellyillä tehtäväalueilla. Innostuin kokouksen myötä välittömästi ainejärjestötoiminnasta ja hain lopulta mukaan opintoasiainvaliokuntaan, joka toimii hallituksen opintovastaavan apuna järjestämässä erinäisiä tapahtumia, kuten asianajotoimistojen pitämiä illanviettoja. Valiokuntatoiminta on loistava matalan kynnyksen tapa osallistua ainejärjestötoimintaan. Suosittelen koko sydämestäni kokeilemaan sitä, jos tilaisuus tulee vastaan ja kiinnostusta riittää! Valiokunta on ollut vuoden aikana todella antoisa ja hyvä lisä tasapainottamaan pitkiä lukupäiviäni yliopistolla. Sen myötä olen saanut paljon hyviä muistoja uuden oppimisen ohella.

Yliopisto on oivallinen paikka saada opintojen ohella kokemuksia, joista on todella paljon hyötyä myös tulevaisuudessa häämöttävää työelämää ajatellen. Kannattaa siis ehdottomasti lähteä erilaisiin tilaisuuksiin mukaan. Ainejärjestötoiminnan lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus hakea monenlaisiin pesteihin Lapin yliopiston ylioppilaskuntaan eli LYY:hyn. Tällä hetkellä käynnissä ovat joka toinen vuosi pidettävät LYY:n edustajistovaalit, joissa itsekin olen mukana ehdolla numerolla 96. Edustajiston kautta opiskelijat voivat päästä mukaan vaikuttamaan LYY:n, ja sitä kautta yliopiston toimintaan ja ajamaan muutosta asioihin, joissa opiskelijoiden kannalta olisi vielä korjattavaa. Mikä voisikaan olla parempi keino saada aikaan todellisia muutoksia, kuin olla itse paikan päällä niitä toteuttamassa! Lisäksi esimerkiksi Lakimiesliitto ottaa myös opiskelijoita mukaan tapahtumiensa järjestämiseen. Tänä syksynä olin mukana Kysy lakimieheltä -päivässä vastaamassa lakimiesten ja oikkariopiskelijoiden kanssa ihmisiä askarruttaviin oikeudellisiin ongelmiin. Kysymyksiin vastaaminen oli opettavaista ja antoi samalla esimakua tulevasta työelämästä.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että tänne Lappiin opiskelemaan lähteminen on ehdottomasti ollut yksi parhaimmista päätöksistäni tähän mennessä, enkä ole katunut sitä päivääkään. Opiskelijaelämä on tuonut mukanaan pääasiallisesti vain positiivisia kokemuksia järjestötoiminnasta alkaen aina uusiin elinikäisiin ystäviin saakka. Jos vielä mietit kannattaako tänne lähteä hakemaan, niin voin ainakin omasta kokemuksestani sanoa, että hae! Et varmasti tule pettymään!

Emilia Haapalainen, opintoasiainvaliokunta

P.S. Jos olet jo LYY:n jäsen ja haluat olla mukana vaikuttamassa edustajiston valintaan, äänestysaikaa on vielä ennakkoäänestyspäivinä 6.-7.11 sekä itse vaalipäivänä 8.11! Äänestys on sähköinen ja onnistuu n. 30 sekunnissa tästä linkistä HAKA-tunnusten avulla vaikka kotisohvalta käsin. Allekirjoittanut on siis listoilla ehdokasnumerolla 96 ja lisäksi Artiklan lista on täynnä loistavia ehdokkaita numeroilla 94-114. Kiitos, jos olet mukana äänestämässä meitä Lapin oikkareita mukaan vaikuttamaan yliopiston toimintaan!