maanantai 18. helmikuuta 2019

”Fall down seven times, stand up eight"

Olen neljän oikeustieteellisen tiedekunnan hakukevään ja valintaprosessin kokenut pääsykoeveteraani. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2014 ja aloitin syksyllä 2018 ensimmäisen vuoden Lapin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Lukiossa olin perushyvä opiskelija ja näin ollen leimasin itseni kykenemättömäksi oikeustieteellisen kaltaisiin suorituksiin. Ensimmäisen välivuoden aikana vanhempani kuitenkin ylipuhuivat minut yrittämään. Innostuinkin juridiikasta ja loppu on historiaa. Neljäs ja viimeinen hakukertani oli kaikin puolin täydellinen, vaikka itse sanonkin. Neljäs täydellinen kerta vaati kuitenkin kolme katkeraa keskikesän itkukohtausta. Halusinkin noiden katkerien hetkien innoittamana jakaa teille muutamia faktoja hakukeväästä ja minun neljännen kerran lukusuunnitelmani opiskeluvinkkeineen, jotta te pääsisitte helpommalla. Kuten tätä blogia lukeneet tiedättekin, se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi sinulle. Toisten epäonnistumisista ja onnistumisista voi kuitenkin kehittää niitä tekniikoita, jotka toimivat juuri itselle. Luin myös itse Artiklan valmennuskurssiblogia hakiessani oikikseen ja sain täältä paljon hyviä vinkkejä, joten toivottavasti tekin!

FAKTOJA HAKUKEVÄÄSTÄ

1. Määrä ei korvaa laatua. Tyypillisesti oikikseenhan päästään, kun luetaan 12 h päivässä, ilman lepopäiviä ja kun luet kirjat 10 kertaa. Itsestäänselvyys varmasti useimmille, mutta tarpeen korostaa. Luin 2. hakukeväänäni yli 550 tuntia 8 viikon aikana, enkä päässyt pääsykokeessa monivalinnoista läpi.

2. Jos et päässyt edellisenä vuonna, se ei automaattisesti tarkoita, että pääsisit tänä vuonna. Enkä tarkoita masentaa tällä ketään. Toisella hakukerrallani ajattelin, että ”oikikseen päästään yleensä tokalla, joten mäkin pääsen”. Jokaisesta epäonnistuneesta kerrasta täytyy löytää asioita, joita parannetaan seuraavalla kerralla.

3. Stressi ja paine kuuluvat asiaan. Jos ne valloittavat päiväsi, etkä saa siirrettyä tunteita syrjään, pidä tauko. Ensimmäisellä kolmella hakukerralla hermoromahdukset tulivat tutuiksi. Neljännellä kerralla säästyin niiltä kokonaan, koska osasin levätä, kun oli sen aika. Vapaapäivien merkkaaminen lukusuunnitelmaan näytteli tämän onnistumisessa suurta roolia.

TIMANTTINEN LUKUSUUNNITELMA & OPISKELUVINKIT


Lukusuunnitelman pohja kannattaa tehdä ajoissa. Lisäksi, jos mahdollista, lepää ennen luku-urakkaa. Lähdimme poikaystäväni kanssa viikoksi Barcelonaan rentoutumaan, jotta minä (let’s be honest, myös hän) olisin valmiina koitokseen. Kun kirjat vihdoin saapuivat, aloitin lukusuunnitelman täyttämisen kirjojen sisällysluettelon avulla.

Jaoin lukuajan viikkoihin ja luin aina kuusi päivää, jättäen seitsemännen päivän täysin vapaaksi. Opiskelin klo 7-12, jonka jälkeen pidin tunnin ruokatauon ja jatkoin klo 13-17. En laskenut tuntimääriä, joten jos sain päivän hommat tehtyä, lopetin opiskelun siltä päivältä. Klo 17 jälkeen en enää koskenut kirjoihin, koska illat oli pyhitetty levolle ja lenkille.


VIIKKO 1: Lue läpi kaikki kirjat, aloita ajatuskartat

Luin kirjat läpi neljässä päivässä ja aloitin tämän jälkeen muistiinpanot.


VIIKKO 2: Ajatuskarttoja ja käsitekortteja

Jokaisella päivällä oli teema, esim. ”Eläketurva” tai ”EU-sosiaalioikeuden oikeuslähteet ja periaatteet”. En opiskellut päivittäin tiettyä sivumäärää, vaan tein n. 20-40 sivusta teeman, jonka opettelin. Tein teemoista ajatuskarttoja ja käsitekortteja, joita hyödynsin kertauksessa.


VIIKKO 3-4: Ajatuskarttoja, käsitekortteja, valmennuskurssin tehtäväpaketin tehtäviä, valmennuskurssin väli- ja loppukoe

Tämä vaihe on sitä, kun perehdytään kirjojen vaikeisiin kohtiin ja syvennetään edelleen opittua tietoa. Väli- ja loppukokeen jälkeen pidin loppupäivän vapaata. Tein molemmat valmennuskurssin kokeet sillä asenteella, että kyseessä olisi pääsykoe ja annoin kaikkeni. Ymmärrettävästi sen jälkeen olo on aika ähky ja tuolloin on turha yrittää oppia uutta.


VIIKKO 5: Ulkoa opettelu ja vapaapäivä ennen pääsykoetta 

Ulkoa opettelu oli huomattavasti helpompaa, kun olin kerrannut tähän mennessä joka päivä kunnolla. Viimeinen viikko oli kuitenkin spurtti kohti pääpäivää. Viimeisenä päivänä lukemisesta (minulle) ei ole mitään hyötyä, joten pesin kotimme ikkunat ja istutin yrttejä. Ei pääsykokeen miettimistä, ja se teki hyvää. Pääsykoepäivänä en panikoinut, koska tiesin, että osaan.

Mitä tein jokaisena lukupäivänä:

Suljin kännykän heti herättyäni ja avasin lukupäivän jälkeen.

Heräsin joka aamu viimeistään klo 6.30 ja menin joka ilta nukkumaan klo 22. Enkä juonut kahvia. Pyrin keväällä vieroittumaan kofeiinista, jotta minulla olisi tasaisesti energiaa koko lukupäivän ajan. Monipuolisella ruokavaliolla on myös tärkeä merkitys jaksamisen kannalta.

1-3 h  edellisen päivän kertausta. Jos olisin tajunnut kertauksen merkityksen oman oppimiseni kannalta jo ensimmäisellä hakukerralla, olisin tässä vaiheessa jo oikeustieteen maisteri. Kertaus on kaikkein rasittavinta koko prosessissa, sillä joudut pakottamaan itsesi muistamaan ne asiat, joita et heti muista. Tästä tunteesta pääsee kuitenkin yli, koska onnistumisia tulee varmasti, jos kertaat kunnolla. Yksi tapa helpottaa tuskaa on kirjoittaa sisällysluettelon viereen muutamia avainkäsitteitä, joiden avulla on helpompi kasata kokonaisuus itselle. Kertasin aamuisin ja lopetin vasta, kun osasin kertoa edellisen päivän asiat itselleni. Joka viikko vaadin itseltäni enemmän, joten älä ensimmäisellä kerralla oleta osaavasi koko ”teemaa” tai sivumäärää! Ensin kokonaisuus haltuun, sitten yksityiskohtiin.

Lauloin pyksybiisejä. Valitettava totuus on, että pykälät pitää pääsykokeessa osata ulkoa. Toisena hakukeväänä olin eräässä oikikseen hakijoiden Whatsapp-ryhmässä. Siellä eräs musikaalisesti lahjakas poika lähetti ryhmällemme ”pyksybiisin”, jossa hän lauloi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan (sananvapaus). Tuon kevään innoittamana pyksybiisit jäivät elämääni. Loistava tapa oppia pitkät pykäläsetit on niiden laulaminen taikka räppi. Muistan edelleen tuon EIS 10 artiklan ulkoa, kiitos siitä!

Pidin 5 min hyppy- ja/tai juoksutaukoja. Luin yleensä putkeen 55 min ja 5 min käytin taukoiluun.

Vaikka pääsykoekevät on karaiseva kokemus, se fiilis on kertakaikkisen upea, kun kaiken sen puurtamisen jälkeen Opintopolun avatessasi siellä lukeekin ”hyväksytty”. Jos olet valmis sitoutumaan muutamaksi viikoksi, teet tarpeeksi laadukasta työtä ja pysyt sitkeästi tavoitteissasi, sinulla on kaikki mahdollisuudet.

Nähdään syksyllä OIKIKSESSA!

Anna Hirvonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti