Hei,
Olen ensimmäisen vuoden oikeustieteiden tiedekunnan
opiskelija, joten pääsykoekevät on minulla vielä suhteellisen tuoreessa
muistissa. Pyrin tällä tekstillä antamaan hieman vinkkejä sekä muutamia pointteja
kevään hakijoille. Painotan kuitenkin, ettei mitään yhtä ja tiettyä tapaa ole, vaan tyylejä on niin monia kuin hakijoitakin. Fakta on kuitenkin se, että
pääsykoekirja(t) tulee osata lähes täydellisesti ulkoa sekä lisäksi tietoa pitää
pystyä soveltamaan ja lopuksi tietenkin onnistumaan itse pääsykokeessa.
Haluan korostaa henkistä valmistautumista ennen
pääsykoekirjojen tuloa, niiden aikana sekä itse pääsykokeessa. Pääsykoeaika
saattaa olla äärimmäisen stressaavaa, joten on hyvin tärkeää, että motivaatio
pysyy kunnossa ja pitää pään kylmänä tilanteessa kuin tilanteessa eikä anna
periksi. Itse olin valmistautunut henkisesti etukäteen, joten vaikka haasteita
tuli, mikään ei ollut ylitsepääsemätöntä.
Lisäksi kevään aikana ihan itsestään selvät asiat tulisi
olla kunnossa eli levätä tarpeeksi, urheilla vastapainoksi sekä syödä riittävästi. Suosittelen
jättämään kaiken ylimääräisen ja hektisen elämästä pois. Toki myös vapaa-aikaa
tulee olla.
Juridinen teksti on hyvin erilaista kuin mitä esimerkiksi
lukion oppikirjoissa on. Kannattaakin ennen pääsykoekirjojen ilmestymistä lukea
esim. vanhoja pääsykoekirjoja, jotta oppisi lukemaan ja ymmärtämään paremmin lakitekstiä. Tärkeää on myös löytää oma luku- ja oppimistyyli - oli se
sitten pelkkä lukeminen tai muistiinpanojen tekeminen tai vaikka muiden kanssa
asioista keskusteleminen. Itse olin lukenut aiemmin juridista tekstiä, mutten ollut vielä löytänyt omaa luku- ja oppimistyyliä. Täytyy kuitenkin huomioida, että
viime vuonna lukuaikaa oli about 4kk ja nyt noin 7vkoa, joten valitettavasti
oman luku- ja oppimistekniikan löytämiselle ei ole paljoa aikaa. Koin minulle hyödylliseksi ottaa haltuun ensin kokonaisuuden. Harjoittelin sisällysluettelon
ulkoa, sitten aloin opettelemaan tekstiä suurista kokonaisuuksista yhä
pienempiin ja pienempiin yksityiskohtiin. Opettelin asioita ulkoa mm; tekemällä
muistiinpanoja, muistilappuja, listoja, ajatuskarttoja, alleviivauksilla,
kirjoittamalla kirja sivuun, harjoittelemalla aiheista omia esseitä jne. Lisäksi
kertaus oli opintojen äiti. Testasin myös omaa osaamistani valmennuskurssilta tulleiden tehtävien avulla.
Toisille sopii paremmin tarkan lukusuunnitelman laatiminen ja
toisille taas ei. Tässäkin tapauksessa on tärkeää löytää itselleen sopivin tyyli.
Olin tehnyt alustavat suunnitelmat milloin minun olisi pitänyt olla luettuna
mitäkin, mutta aika nopeasti se meni siihen, että luin ja opettelin niin paljon
päivässä kuin vain oli mahdollista. Välillä oli lyhyempiä (4-6h) ja välillä taas pidempiä
(10-12h) lukupäiviä (valmennuskurssin lisäksi). Montaakaan ”lepopäivää” en pitänyt,
koska en kokenut sitä tarpeelliseksi. Tulee kuitenkin muistaa, ettei saa olla
itselleen liian ankara. Huonoja lukupäiviä saattaa myös tulla, mutta hyvän
pohjatyön tehneenä ne eivät vaikuta kokonaisuuteen. Tuleva lukuaika on
kuitenkin niin lyhyt, että suosittelen menemään sen sata lasissa.
Vaikka lukuprosessin aikana yksin tehdään se suurin työ,
niin en voi olla korostamatta opiskelutovereiden tärkeyttä. Yhdessä
opiskeleminen, avunantaminen, kyseleminen, tsemppaaminen ja/tai motivaation
saaminen voi olla korvaamaton apu kevään aikana. En kuitenkaan kannusta
vertaamaan toisiin, vaan keskittymään omaan juttuun ja opettelemaan sekä
osaamaan asiat niin hyvin, ettei sillä ole mitään merkitystä miten muut osaavat.
Haluatko siis oikikseen? Nyt on viimeistään aika ilmoittautua Artiklan
valmennuskurssille, työskennellä määrätietoisesti ja saada hyväksymiskirje
Lapin, Itä-Suomen tai Turun yliopistoon!
- Ella, valmennuskurssivaliokunnan jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti