sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Työt ja pääsykoe - mahdoton yhtälö?


Ensimmäinen vinkki: jos on mahdollista että et työskentele samaan aikaan kun haet opiskelemaan niin käytä se mahdollisuus. Töissä olo ja pänttääminen ovat erittäin rankka yhdistelmä, mutta ei mahdoton.
Itselläni töiden lopettaminen ei ollut mahdollista, joten päätin yrittää erittäin haastavaa tehtävää; kuinka yhdistetään lähes 40-tuntinen työviikko vaativaa virkamiestyötä, etäsuhde ja kaiken huipuksi päästään ensimmäisellä kerralla sisään Lapin yliopiston oikeustieteelliseen.
Olin valmistunut kesällä 2013 filosofian maisteriksi ympäristötieteistä ja ollut töissä jo gradun tekemisen lomassa kunnallisena ympäristönsuojeluviranomaisena. Täsmälleen koulutukseen sopiva unelmatyö siis. Jatkuvasti kuitenkin mielessä kaihersi ympäristölainsäädännön leväperäisyys, oman tiedon puutteellisuus ja vaikutusmahdollisuuksien ja muutosten aikaansaamisen halu. Monesti myös ympäristötieteilijöitä pidetään yliopiston käyneinä hippeinä (tunnustan!) joten päätin hakea potkua tähän hippeyteeni lukemalla itseni ympäristöjuristiksi. En ole koskaan halunnut suoranaisesti juristiksi, haluan ymmärtää miten maailma ja ihmiset toimivat ja miten voin niiden toimintaan parhaiten vaikuttaa. Luonnontieteilijän tutkinnolla ymmärrän maailmaa, nyt juristin tutkinnolla haluan ymmärtää ihmisiä ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Työni jatkui siis koko hakukevään ajan ja työviikot olivat lähes 40-tuntisia. En uskaltanut lopettaa työtäni, sillä todennäköisempäähän oli, että en pääsisi sellaisessa elämäntilanteessa huonoilla lähtöpisteillä. Työ itsessäänkin oli vaativaa, ei mitään liukuhihnahommaa. En pystynyt lähtemään millekään valmennuskurssille, joka sisältäisi lähiopetusta, koska työaikani oli niin pitkä eikä kaupungissani järjestetty kurssia. Päätin tilata etäopiskelupaketin ja taustoja selviteltyäni ja hintalaatusuhteita mietittyäni päädyin tilaamaan Artiklan etäopiskelupaketin. Tämä ei ole maksettu mainos, mutta ilman sitä en olisi päässyt sisään. Sisäänpääsy ei koskaan ole minkään valmennuskurssin tai materiaalin ansiota pelkästään - kovin työ tehdään itse kuluttamalla penkkiä – mutta näistä voi olla erittäin arvokas apu, varsinkin jos hakee ensimmäistä kertaa kuten minä, ja aikoo myös hakea vain sen yhden kerran.
Kaikki oppivat eri tavalla eikä oikikseen pääsemiseen ole mitään oikotietä tai kaavaa. Jaan tässä kuitenkin muutaman itse havaitsemani seikan, jotka olivat ainakin itsellä avainasemassa sisäänpääsyssä. Näistä voi olla teillekin hyötyä, erityisesti jos aika on kortilla.
Ajankäyttö
·     Luo itsellesi rutiinit ja luovu turhasta. Itse aloin herätä tuntia aiemmin klo 5.00 jotta ehdin lukea tunnin ennen kuin lähden töihin. Töistä tultuani noin klo 16.00 otin välipalaa ja luin noin klo 20.30 asti, jonka jälkeen ehdin vielä käydä kaupassa tai lenkillä. Sitten kertailin vielä ennen nukkumaanmenoa, joskus jopa sängyssä tuli luettua (sitä en kuitenkaan voi suositella, tulee levottomia unia).
·     Jos tapanasi on ollut roikkua koneella tai tuijottaa telkkaria iltaisin niin tämä on loistavaa luppoaikaa jonka voit muuttaa lukuajaksi. Frendien uusintoja ehtii katsoa sillä kymmenennelläkin uusintakerralla, mutta pääsykoe on vain kerran keväässä.
·    Multitask oli minulle koko kevään kattava elämäntapa. Nauhoita tärppilistoja puhelimeen ja kuuntele niitä lenkillä, lauleskele muistilauluja kun tiskaat, pohdi elokuvan perintöriitaa oikeudellisessa mielessä… Tapoja on lukemattomia.
·    Jätä aikaa kuitenkin myös itsesi huoltamiseen; liiku, nuku ja syö. Jos kroppa ei ole kunnossa eivät aivotkaan toimi eikä tieto uppoa.
   
Itsensä huoltaminen korostuu sitten myös opinnoissa. Lukeminenhan ei ainakaan vähenny, kuvassa on normaalia sunnuntai-illan viettoa.
·     Ajankäytössä on sellainen ikävä puoli että mitä enemmän panostaa, sitä enemmän on myös menetettävää. Vähän panostettaessa opiskelupaikan saamatta jääminen harmittaa vähemmän mutta on myös epätodennäköisempää päästä sisään.

Henkisen ilmapiirin tärkeys
·     Älä usko keskustelupalstoja. Älä lue niitä silloin kun valmistaudut kokeisiin. Ihmiset, joilla on aikaa roikkua palstoilla kirjoittamassa ”totuuksia” eivät käytä sitä aikaa lukemiseen. Yleensä kirjoittajilla ei ole mitään ensikäden tietoa, joten lukemaansa ei kannata uskoa eikä mennä mukaan hysteriaan.
·  Kaiken sen ajan minkä käytät valittamiseen ja taktikoimiseen voisit käyttää lukemiseen. Pisteiden laskemisella ja muulla ei lopulta ole mitään merkitystä jos vain osaat koetilanteessa tarpeeksi hyvin. Huonolla yo-todistuksella tai muilla pisteillä ei ole merkitystä jos vaan jaksat lukea. Itselläni ei ollut ollenkaan avoimen yliopiston pisteitä, enkä ollut kirjoittanut kuin luonnontieteitä kirjoituksissa. Alkupisteissä ei siis ollut kehumista. Päätin kuitenkin että tällä ei ole merkitystä, koska halusin nimenomaan Lapin yliopistoon ja päätin toteuttaa tämän halun osaamalla aivan kaiken. Kovalla työllä voi siis korvata laiskat lukiovuodet jos vain tahtoa riittää.

Opi monipuolisesti
·   Pelkkä lukeminen sopii oppimismenetelmänä harvalle. Itse pääsykoe on tekstin tuottamista paperille, joten jos et ole kirjoittanut mitään koko kevään aikana niin itse koetilanteessa sitä on myöhäistä alkaa harjoitella. Oppijia toki on erilaisia mutta kukaan ei mittaa siellä kokeessa pään sisällä olevaa tiedon määrää vaan ainoastaan sitä paperiin saatua tekstiä. Harjoittele siis tehtävien tekoa, tee miellekarttoja ja treenaa oikeustapausten ratkomista. Ei tarvitse itse kokeessa jännittää kun on jo harjoitellut. Itsellä Artiklan tehtäväpaketin tehtävät toimivat korvaamattomana apuna. Tein kaikki tehtävät kahteen kertaan, ensimmäisen kerran heti paketin tultua ja toisen kerran viimeisellä viikolla. Tehtävät kertasivat hyvin koealueen ja osa tehtävistä olikin täsmälleen samoja itse koetilanteessa.


Sotke vaikka koko kirja jos se auttaa! Itsellä auttoi, ja muodostui samalla myös kuvamuistoja aihepiireistä ja sivuista.
·    Kun luet sanomalehteä, mieti olisiko siellä jotakin pääsykoekirjaan liittyvää. Liitä oppimasi tähän elämään. Kyseessä ei ole mikään ajasta irrallinen tekstikokoelma, vaan elävä elämä. Muistat paremmin, kun oppimallasi on kytkös arkisiinkin asioihin.
·    Etäkurssi vaatii paljon enemmän kurinalaisuutta koska päivärytmi tehdään itse eikä vieressä ole muita kurssilaisia kirittäjinä. Hyödynnä siis kaikki tavat ja kaikki aika minkä vain voit.

Ja viimeiseksi: tee kunnolla se minkä teet
·    Jos aiot päästä sisään haluamaasi opiskelupaikkaan, sinun täytyy olla valmis tekemään uhrauksia. Siksi lukuaikaa ei kannata käyttää kynän pyörittelyyn ja huokailuun vaan tehdä silloin kunnolla kun jotain teet. Silloin kun lukeminen ei suju, kannattaa tehdä jotain muuta ja jatkaa tekemistä myöhemmin.
·  Jos mikään muu ei auta niin tee jotain. Melkein kaikkiin asioihin voit vaikuttaa toimimalla itse.


Pääsin! Tsemppiä kaikille tosi paljon ja syksyllä nähdään.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, joten varmin tapa tietää mitä on edessä, on tehdä omat polkunsa.

Maria-Pia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti