”Motivaatiosta voidaan sanoa sen olevan toiminnan voima. --
Motivaatio on se psyykkinen tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja
ahkeruudella yksilö tietyssä tilanteessa toimii saavuttaakseen tavoitteensa. ”
Näin wikipedia (maailman suurin internetissä oleva
tietosanakirja) kuvailee motivaatiota.
Motivaatiosta ja erityisesti sen puutteesta puhutaan paljon.
Välillä ei ole motivaatiota liikkua, välillä taas ei motivoi siivota ja yleensä
motivoimattomuus iskee juuri silloin, kun pitäisi lukea ja opiskella.
Kuitenkin, kuten wikipediankin määritelmästä kuuluu, motivaatio on yksi
ainesosa tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä tapauksessa monelle on varmasti
tavoitteena se unelmien opiskelupaikan saavuttaminen.
Oma motivaationi pääsykokeisiin lukemiseen löytyi vasta
toisella hakukerralla. Keväällä 2010 päätin hakea Lapin yliopistoon ja
oikeustieteelliseen kahdesta syystä: 1) minulla ei ollut parempaakaan ideaa ja
2) äidin mielestä minusta voisi tulla hyvä juristi. Arvatkaa oliko minulla
lukumotivaatio kohdallaan heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen tavoitellessani
jonkun muun unelmaa? Kesäkuussa sainkin Lapista kirjeen, jonka mukaan jäin puolen
pisteen päähän sisäänpääsystä. PUOLEN PISTEEN.
Koko kouluaikani olin saanut kokeista pelkkiä kymppejä, ja
nyt en päässyt kokeesta edes läpi?! Sen sijaan, että olisin käskenyt yliopistoa
pitämään tunkkinsa (tai tässä tapauksessa opiskelupaikkansa), vannoin, että
seuraavana kesänä se olisi minun nimeni, joka löytyy läpäisijöiden listalta.
Erittäin aikuismaista, tiedän, mutta sillä hetkellä sain syyn lukemiselle, ja
opiskelupaikasta Lapissa tuli minun unelmani. Löysin itselleni motivaation
lähteen.
Palaan vielä tuohon wikipedian määritelmään motivaatiosta.
Se on siis se tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö
(eli sinä) tietyssä tilanteessa (eli pääsykokeisiin lukiessa) toimii
saavuttaakseen tavoitteensa (eli pääsykokeiden läpäisyn).
Ensimmäinen askel motivaation löytämiseen on varmasti se,
että selvittää itselleen kuinka paljon sitä opiskelupaikkaa oikein haluaa. Onko
halua riittävästi muutaman kuukauden luku-urakkaan? Tunteihin kirjastossa, kun
muut nauttivat kevään auringonpaisteesta? Jos vastaus on edelleen kyllä, niin
onnea, sinulla on iso mahdollisuus onnistua pääsykokeissa, koska sinulla on
motivaation lähde olemassa!
Mitä muuta tarvitset?
Vireyttä! Muista tehdä myös niitä asioita, joista nautit.
Liittyvät ne sitten liikuntaan, ulkoilmaan, kavereihin, perheeseen,
lemmikkeihin tai harrastuksiin, älä vain unohda näitä! Kukaan ei jaksa istua
kirjastossa ympäripyöreitä päiviä, vaan jokainen tarvitsee tasapainoa.
Muistikin toimii paremmin, kun annat välillä pään levätä ja annat sille
vapaapäiviä. Harjoittelun jälkeen lihakset tarvitsevat lepoa, you know.
Aktiivisuutta! Yksi tapa saavuttaa aktiivisuus on opiskella
pääsykokeisiin monipuolisesti. Valmennuskurssit antavat tähän helpotusta, kun
asioita käydään kurssilla läpi suullisesti, opettajien opastuksella ja
erilaisten tehtävien avulla. Kun opittua asiaa joutuu soveltamaan, ja kun siitä
keskustelee, tulet oppineeksi uudella tasolla, eikä kaikkea tarvitse enää
opetella ulkoa, kun ymmärrät ne.
Ahkeruutta! Jos tarkistat sanan ”ahkeruus” sanakirjasta, on siellä sille
varmasti synonyyminä ”perslihakset”.
Vaikka sinulla olisi vireyttä ja aktiivisuutta, sisäänpääsy on kovin vaikeaa
ilman, että sinulla riittää tahdonvoimaa tarttua siihen pääsykoekirjaan, ja
lukea, lukea ja lukea.
Kuva: http://www.anonymousartofrevolution.com/2013/11/push-yourself-because-no-one-else-is.html |
Kuka tahansa voi saavuttaa unelmiensa opiskelupaikan, kunhan
on valmis tekemään töitä asian eteen. It
always seems impossible until it’s done. Tsemppiä ja motivaatiota lukemiseen,
nähdään ensi syksynä Rollossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti