Esittelyssä 2021 valmennuskurssiopettajamme

Valmennuskurssi kolkuttaa oven takana, ja vielä ehdit viimeisten pikaisten joukossa lunastaa oman paikkasi kurssilla. Seuraavassa esittely huikeasta valmennuskurssiopettajastamme Noorasta. Kahden muun kurssiopettajamme esittelyt löydät Instagramista @artiklavalmennus. - Artikla valmennus-tiimi

Moikka kaikille,

Olen Noora Mäkinen ja toimin tänä keväänä yhtenä Artiklan valmennuskurssiopettajana. Valmistuin alkuvuodesta Turun oikiksesta, jossa aloitin opinnot vuonna 2014. Tällä hetkellä asustelen Uudessakaupungissa, mutta pääsykoekevään aikana tulen todennäköisesti muuttamaan takaisin Turkuun, jossa olen asunut melkein koko opiskeluaikani. Valmennuskurssiopettajan työn lisäksi työskentelen asiantuntijana Valtiokonttorissa. Vapaa-aikani kuluu kavereiden kanssa (koronarajoitusten sallimissa rajoissa tietenkin), lenkkeillen sekä täydennysopintoja tehden. Täydennysopintoja teen tällä hetkellä sukupuoltentutkimuksesta. 

Oikisopinnoissani olen keskittynyt erityisesti perhe- ja jäämistöoikeuteen. Tein sekä notaari- että gradututkielmani tähän oikeudenalaan liittyen. Perhe- ja jäämistöoikeuden lisäksi suosikki oikeudenalani on ehkä rikosoikeus, joka on tullut tutuksi esimerkiksi poliisilla ja käräjäoikeudessa työskennellessä. Toiveenani olisikin, että tänä keväänä saataisiin rikosoikeutta tai perhe- ja jäämistöoikeutta koskeva pääsykoekirja! 

Opintojeni aikana tein erilaisia opetustöitä esimerkiksi lukiossa ja kansanopistossa. Koen olevani kannustava, innostava sekä tsemppaava opettaja. Juttua ja asiaa minulta tulee ehkä toisinaan vähän liikaakin, ja tästä muistona on yksi (positiiviseksi tarkoitettu) kommentti pääsykoehakijalta muutaman vuoden takaa. Opiskelija totesi neljän tunnin luennon jälkeen, että ”jos toi sun ura juristina ei ota tuulta alleen, niin voit aina miettii urheiluselostajaks ryhtymistä. Vedät kerran henkee ennen luentoo ja seuraavan kerran luennon päätteeks”. Tänä keväänä aionkin panostaa erityisesti siihen, että opetuskerroillani ei nähdä urheiluselostuksen kaltaista luennointia, vaan keskittyminen on opetustyylissä, joka vastaa Artiklan intensiivikurssin tavoitteita ja sisältöä. Kommentteja ja palautetta saakin aina antaa opetustyylistäni sekä kaikesta muusta kurssiin liittyvästä.

Minulle on erittäin tärkeää, että kenenkään valmennuskurssille osallistuvan ei ainakaan tarvitse jännittää, että minun tunneillani joutuisi ikäviin tai epämieluisiin tilanteisiin. Kunnioitan erilaisia oppijoita ja persoonia, eikä tapaani esimerkiksi kuulu pakottaa ketään vastaamaan kysymyksiin, olemaan äänessä tai esillä, mikäli hän ei sitä halua. Toivon, että jokainen voi osallistua opetukseen matalalla kynnyksellä sekä sellaisella tyylillä, joka itselle tuntuu parhaalta. Haluan korostaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa oppia tai opiskella pääsykoekirjoja, mutta toki jos oma suunta tai oppimistyyli on vielä hieman hakusessa, niin minulta saa tukea ja vinkkejä oikean suunnan löytämiseen.

Vaikka omasta pääsykoekeväästä on vierähtänyt jo hävyttömän monta vuotta, muistan kuitenkin edelleen, millainen rutistus luku-urakka kaikkineen oli. Kun itse hain oikikseen vuonna 2014, suoraan lukion jälkeen, oli meillä lukuaikaa kahdeksan viikkoa. Pääsykoekirjoja oli tuolloin 4. Osallistuin valmennuskurssille, jossa oli sekä luento- että intensiiviopetusta. Muistan, että erityisesti luento-opetus oli minulle hyödyllistä, mutta kurssin parasta antia oli ehdottomasti sieltä saatu vertaistuki muilta hakijoilta. Vertaistuesta huolimatta, pääsykoekevät oli hyvin rankka. Väsymys painoi loppua kohden niinkin paljon, että viimeiseen 10 päivään en pystynyt katsomaankin pääsykoekirjoja. Vaikka lopputulos oli tästä lopun ”luovuttamisesta” huolimatta paras mahdollinen, en missään tapauksessa suosittele tätä tyyliä kenellekään. Yhtenä syynä siihen, että olen hakeutunut valmennuskurssiopettajaksi on se, että haluan kannustaa ja auttaa teitä hakijoita tekemään parempia valintoja, ja tätä kautta suoriutumaan pääsykoekeväästä itseäni paremmin.

Loppuun vielä muutama vinkki tulevaan urakkaan. Monet näistä ovat varmaan nousseet jo esiin eri yhteyksissä, mutta senkin uhalla listaan ne vielä kerran:

- Ole rehellinen itsellesi. Kun luet, niin keskity siihen täysillä, äläkä selaa puhelinta tai vastaile viesteihin siinä sivussa. Voit esimerkiksi pitää kirjaa tehokkaista lukutunneista, joiden aikana olet keskittynyt pelkästään pääsykoekirjojen sisältöön. Saatat huomata, että tehokas lukuaikasi jääkin melko vähäiseksi, jos kännykkätauko venähtää aina tunnin mittaiseksi. Taukoja täytyy tietenkin pitää, mutta älä uskottele itsellesi, että olet lukenut tehokkaasti kahdeksan tuntia päivässä, jos siitä ajasta on viisi tuntia mennyt somesurffailuun.

- Ota vapaata, mikäli lukemisesta ei enää tule mitään. Kun et enää kerta kaikkiaan pysty keskittymään, aivot ovat sumussa ja mielessä ei pyöri muuta kuin epätoivo, niin laita kirjat kiinni ja jatka seuraavana päivänä. Mene ennemmin vaikka ulkoilemaan ja anna aivojesi prosessoida kaikkea oppimaasi. Huomaat, että seuraavana päivänä lukeminen sujuukin todennäköisesti taas aivan eri tavalla.

- Kysy rohkeasti apua ja vinkkejä. Varsinkin, jos haet ensimmäistä kertaa, eikä lähipiirissäsi ole oikikseen hakeneita henkilöitä, voi muiden olla vaikeaa ymmärtää, mitä pääsykoeluku vaatii. Tätä varten teillä hakijoilla kuitenkin on valmennuskurssitiimin, opettajien ja muiden kurssilaisten tuki. Minulle saa ainakin aina laittaa rohkeasti viestiä, mikäli kaipaa lisätsemppiä, vinkkejä tai henkistä tukea.

- Koita olla stressaamatta kokeen sisältöä ja muotoa. Tiedän, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty (varsinkin näin korona-aikana), mutta yritä kuitenkin keskittyä lukemiseen, äläkä käytä liikaa aikaa ja energiaa sen miettimiseen, että millaisia tehtäviä kokeeseen tulee. Kukaan ei voi ennalta tätä tietää, ja meidän valmennuskurssiopettajien tehtävänä on teettää hakijoilla sellaisia tehtäviä, joita kokeeseen saattaa tulla. Mitään varmuutta kokeen sisällöstä tai muodosta ei kuitenkaan ole, mutta tärkeintä on muistaa, että jokainen hakija on täysin samassa tilanteessa. Kaikki yllätyksellisyys, haasteellisuus ja muu on täysin sama kaikille hakijoille.

- Liiku, lepää ja ole armollinen itsellesi. Tee fiksumpia valintoja kuin minä aikanaan, ja varmista huolehtimalla omasta hyvinvoinnista, että jaksat lukea koko pääsykoeajan tasaisesti ja polttamatta itseäsi loppuun. Ole myös armollinen itsellesi ja muista, että vaikka Jodelin mukaan jokainen lukee keskimäärin noin 26,5 tuntia päivässä, kolmea kirjaa samanaikaisesti ja samalla tehden jokaisesta omia muistiinpanoja kiinaksi, niin tämä ehkä harvemmin on se totuus kuitenkaan. Keskity siihen, että teet oman parhaasi, äläkä vertaa itseäsi muihin, koska kuten jo sanottua, oppijoita ja oppimistyylejä on monia. Lopputulosta ei tiedä kukaan ennen kokeiden lopullista arviointia.

Noora Mäkinen

Valmennuskurssiopettaja 2021

Miten huolehtia jaksamisesta pääsykoekeväänä?

Moikkis!

Oma henkinen hyvinvointi pääsykoeurakan aikana on äärimmäisen tärkeä ja uskallan väittää, että jopa ratkaiseva tekijä koko urakasta kunnialla selviämisessä. Kun asennoituminen on oikea voi koko energian suunnata siihen yhteen tavoitteeseen, sekä päämäärään ja sulkea ylimääräiset turhat häiriötekijät pois, jotka haittaavat täysillä fokusoitumista. 

Tämä on toki helpompi täältä ruudun takaa huudella kuin toteuttaa käytännössä tilanteessa, jossa painetta onnistumisesta on ymmärrettävästi jonkin verran mukana ;). Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta itselleni ainakin seuraavien seikkojen oivaltaminen oli tärkeää:

Älä vertaa itseäsi muihin. Keskity siis itseesi. Tämä on mielestäni ehkä tärkein yksittäinen tekijä. Itsekin sorruin tähän ensimmäisenä hakuvuotenani ja vertailin omaa tekemistäni aivan liikaa muihin, jonka vuoksi oma keskittyminen herpaantui. Miksi käyttäisit turhaa energiaa muiden alleviivaustyylien analysoimiseen, koska voit vaikutta vain ja ainoastaan omaan tekemiseesi. Oikikseen pääsyyn ei tarvitse olla yli-ihminen tai mikään nero, vaan ahkeralla tekemisellä ja motivaatiolla jokaisella on siihen mahdollisuus. Luota täysillä itseesi!

On äärimmäisen tärkeä muistaa koko luku-urakan aikana miksi on ylipäätään ryhtynyt koko prosessiin ja pitää tämä päämäärä kirkkaana mielessä erityisesti niinä huonompina hetkinä, joita aivan varmasti jokainen kohtaa matkan aikana. Pääsykoekevättä voisi mielestäni verrata vaikkapa urheilusuoritukseen.

Tästä päästäänkin seuraavaan pointtiin, joka liittyy vertaistukeen. Mikäli vain mahdollista hyödynnä jonkinlaista vertaistukea vaikkapa valmennuskurssikavereita ajatusten pallotteluun niin kannustan sen tekemään. Kaikki ovat samassa tilanteessa. Yleensä nimittäin on niin, että samat kysymykset, joita itse omassa päässään pohtii ovat sellaisia, että joku muukin niitä pohtii. Myös tunne siitä, ettei ole yksin asian kanssa ja joku muu ymmärtää täysin mitä käyt läpi on kultaakin kalliimpaa!

Sitten perinteiset. Nuku riittävästi, jotta aivot jaksavat puurtaa. Syö niin, että jaksat. Pidä tarpeeksi taukoja ja rentoudu. Nämä ovat oikeasti oman hyvinvoinnin kannalta ne peruspilarit, jotka myös kannustaisin pitämään kunnossa.

Tasapaino. Älä vedä itseäsi täysin loppuun lukemalla liikaa. Itse tein tämän virheen myös ensimmäisenä hakuvuotenani. Toki lukemalla ahkerasti pääsykoekirjoja oikeustieteelliseen päästään, mutta jos esimerkiksi alussa vetää itsensä täysin loppuun energiaa tuskin riittää loppupuolella projektia, pääkoppa kärsii ja stressi ottaa vallan.

Rentoutuminen. Jokaiselle tämä voi tarkoittaa eri asioita, mutta vaikkapa perheen tai ystävien kanssa oleilu, sarjojen tai elokuvien katselu, urheilu tai mitä ikinä se sinulle onkaan. Ajatusten saaminen johonkin aivan muuhun kuin pääsykoekirjoihin on äärimmäisen rentouttavaa. Itse katselin ruokatauolla jotain hömppä sarjaa tai kävin ulkona pienellä lenkillä haukkaamassa happea ja kirkastamassa ajatuksia.

Ruutiini. Omanlaisen rutiinin luominen kevään ajaksi on hyvin tärkeää. Jokaisella lukupäivät voivat koostua täysin eri rutiineista ja se on täysin ok. Pointtini onkin se, että kehitä itsellesi sopiva tapa toimia ja poimi ne asiat, jotka koet tärkeäksi.

Tämän jälkeen ei muuta kuin täysillä eteenpäin ja olisi huippua nähdä syksyllä oikiksessa!

Niini Helenius

Vuoden 2020 fuksi