Valmennuskurssituutorin vinkit loppusuoralle

Moikka! 

Olen Roosa-Maria, fuksi ja Rovaniemen valmennuskurssituutori. Olette kuulleet varmasti jo monen ihmisen tarinan omasta tiestä oikikseen, joten tässä vain nopea katsaus omaan hakuhistoriaani: Ensimmäisen kerran tein pääsykokeen kirjoitusten jälkeen 2016, mutta nopeasti ymmärsin, etteivät taidot ja voimat riitä. Kävin kuitenkin kokeessa, jotta tilanne tuli tutuksi. Keräsin vuoden motivaatiota ja suunnittelin seuraavan kevään tarkasti. Sain paikan tiedekunnasta 2017, mutta pidin vielä yhden välivuoden eli aloitin opinnot viime syksynä.

Tämän vuoden pääsykoe lähestyy uhkaavaa vauhtia, mutta sen ei pidä antaa lannistaa. Päinvastoin, nyt on hetki, kun täytyy ylittää itsensä ja tehdä entistä kovemmin töitä. Loppusuora oli mielestäni lukuprosessin raskain vaihe, joten haluan ehdottomasti jakaa teille omat vinkkini sitä varten. 

Usein ne hakijat, jotka luovuttavat, tekevät sen viimeisen kahden viikon aikana. Se on suurin virhe, mitä voi tehdä. Tulevat viikot ovat äärettömän tärkeät viimeistellyn oppimisen kannalta. Niiden aikana itse tein huolellista ulkolukua ja varmistin, että osaan joka ikisen asian pikkutarkasti. Asioiden ulkoa opettelu on erittäin turhauttavaa, mutta välttämätöntä. Turhautumisen edessä ei kuitenkaan saa murtua. Jokainen pienikin asia, jonka oppii, on aina eteenpäin. Ja kun on tankannut sadatta kertaa samaa pykälää, tulee mahtava olo, kun sen viimeinkin muistaa! Näistä onnistumisen tunteista kannattaa nauttia pieni hetki, jotta motivaatio ja usko itseensä säilyy. 

Vinkkini ulkolukuun: 

• Puhuminen=Puhu itsellesi kirjan asioita tai kuvittele, että sinulla on yleisö, jolle joudut rautalangasta vääntämään asiat. Jos et muista, katso kirjasta ja yritä sen jälkeen uudelleen ilman kirjaa. Toista niin kauan, että muistat asian oikeasti tarkasti ja ilman kirjaa. Asiat alkavat monen toiston jälkeen tuntumaan itsestäänselviltä. Puheentuotto ja samalla sen kuuntelu voi olla hyvinkin tehokas keino, joten suosittelen kokeilemaan, vaikka se tuntuisikin alkuun hieman kummalliselta!  
• Liiku= Jos istuminen alkaa puuduttamaan, nouse ylös, kävele ja lue samalla tai puhu itsellesi kirjan asioita. Itse tein hyvin omintakeisen jumpan yhdestä kappaleesta ja muistin asiat aina liikkeen kautta, joten taivaskaan ei näytä olevaan rajana tässä hommassa… :D  
• Tavarat=Jos opittavanasi on esimerkiksi lista, voit käyttää kotoa löytyviä esineitä tai paikkoja apuna. Kynäpurkki työpöydällä tarkoittaa kohtaa 1, koska se alkaa samalla kirjaimella ja taulu seinällä tarkoittaa kohtaa 2, koska se liittyy juuri siihen kohtaan jne.

Ole siis luova! Eri tapoja kannattaa kokeilla ja vaihtaa seuraavaan, jos edellinen ei ollutkaan tehokas. Mitään niin hölmöä tapaa oppia ei ole, etteikö sitä tässä projektissa voisi käyttää! Nämä toimivat minun kohdallani, mutta kuten jo tiedättekin, ei ole vain yhtä tapaa lukea pääsykokeeseen. Jokaisen on vain löydettävä oma tyylinsä. Ja jos tapa ei tunnu tehokkaalta, vaihda se!

Viimeisellä viikolla kertasin kaikki kirjat aivan rauhassa. Kertaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se sujuu joutuisasti, jos on tehnyt huolellista työtä asioiden sisäistämisessä ja ulkoluvussa. Oli mahtava huomata kuinka paljon ja tarkasti voi osata sellaisiakin asioita, joita ei aluksi uskonut oppivansa! Viimeistään tässä vaiheessa huomaa myös ne kohdat, joita ei osaa tai jotka ovat jo päässeet unohtumaan. Tilanne on silloin vielä pelastettavissa. Eli KERTAA HUOLELLISESTI! Kukaan ei halua mennä kokeeseen ja huomata, että on kyllä lukenut tämän asian moneen kertaan, mutta ei muista sitä riittävän tarkasti. Tarkista joka ikinen sivu.

Lyömätön rastiporukka Poronkusema 2019

Koepäivän lähestyessä voi alkaa pieni (tai miksei isompikin) paniikki iskemään päälle. Tuntuu ettei osaa tarpeeksi, riittävän tarkkaan ja aika loppuu kesken. Asioita on vain yksinkertaisesti liikaa opeteltavana. Uskallan veikata, että suurin osa pääsykokeen läpäisseistä on kokenut saman tunteen (täällä bingo!). Se ikään kuin kuuluu asiaan, joten huoli pois, et ole ainoa. Maaliviivan häämöttäessä ei saa panikoida ja hukata siihen turhaan aikaa ja energiaa. Pidä siis pääsi kasassa loppuun asti! Olet selviytynyt jo tähän asti, joten älä heitä kaikkea tekemääsi työtä hukkaan. Älä myöskään lähde ajattelemaan, että haet ensi vuonna uudelleen. Silloin luovutat ja todennäköisyys loistosuoritukseen on olematon. Tee määrätietoisesti huolellista työtä loppuun asti. Koesalista poistuessasi voit olla ylpeä itsestäsi, sillä sinä todella teit sen mitä itsellesi lupasit!

Pääsykokeeseen lukeminen on omanlaisensa urheilusuoritus: se vaatii paljon, mutta voittajafiilis on tajunnanräjäyttävä. Vaikka nyt tuntuisi, että ei ikinä onnistu, on se silti täysin mahdollista! Opiskelupaikan saadakseen ei tarvitse olla superihminen, mutta ilmaiseksi se ei tule. Päättäväisyys, suunnittelu, armoton lukeminen ja kertaus ovat ne tekijät, joiden avulla unelma toteutuu. Vaikka lukuaika oli raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin, en hetkeäkään siitä vaihtaisi pois, sillä palkinto niiden viikkojen uurastamisesta on aivan käsittämättömän upea. Jaksa siis loppuun asti!

Jättimäiset tsempit jokaiselle viimeisiin viikkoihin ja itse pääsykokeeseen!

Enää pari viikkoa ahkeraa työskentelyä ja ensi vuonna voit päästä osallistumaan ainejärjestömme tapahtumiin ja tutustumaan loistaviin ihmisiin!