Kolmannen oikisvuoden edetessä ja hallituskauden lähestyessä loppuaan on hienoa muistella tähän asti kuljettua matkaa. Puheenvuorossa on Antti Juntunen, Artikla ry:n kulttuurista sekä liikunnasta vastaava toimihenkilö. Kerron jälleen omanlaiseni tarinan ajasta ennen oikeustieteellisen opintoja ja ajasta opintojeni alettua.
On luontevaa siirtyä ensin lukioaikoihin, jolloin jatko-opintojen suunnittelu alkoi käydä itselleni ajankohtaiseksi. Omalla kohdallani lukioajat kuluivat enemmän tai vähemmän arkisin treeneissä ja viikonloppuisin pelireissuilla, joten jatko-opintojen suunnittelulle ei juurikaan ollut tilaa ajatusten ja tavoitteiden ollessa täysin kilpaurheilussa. Lukion edetessä kohti loppua oli kuitenkin tehtävä tiukkoja punnintoja sekä päätöksiä urheilun ja kouluttautumisen välillä. Kun lopulta katsoin näistä vaihtoehdoista kouluttautumisen järkevämmäksi jatkoa ajatellen, punninta ei suinkaan jäänyt siihen, vaan oli alettava hautomaan ajatuksia eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä. Lukiossa olin keskittynyt verenperintönä luonnontieteisiin, pääasiassa matematiikkaan ja fysiikkaan, minkä seurauksena olinkin alun perin menossa kohti teknillistä korkeakoulua. Mieleeni juolahti ajatuksia myös oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen pyrkimisestä, joten spekulointi sai edelleen luvan jatkua.
Halusin vielä itselleni aikaa, joten keväällä 2015 kirjoitettuani ylioppilaaksi menin välittömästi suorittamaan varusmiespalvelusta. Varusmiespalveluksen aikana, vastoin kaikkia ennakko-olettamuksiani, ajatukset tuntuivat loksahdelleen paikoilleen ja päätös jatkosta oli selkeä; oikeustieteellinen, nimenomaan Lapin yliopistossa. Katsoin oikeustieteellisen koulutuksen olevan minulle sopivin vaihtoehto tarjoten koulutuksen, joka sulkee ovia mahdollisimman vähän.
Eipä aikaakaan kun varusmiespalveluksen päätyttyä löysin itseni Artiklan intensiivivalmennuskurssilta. Eikä aikaakaan, kun samaisen vuoden syksyllä löysin itseni Rovaniemeltä aloittamasta oikeustieteellisen opintoja.
Oikiksen ensimmäisenä vuonna osallistuin aktiivisesti Artiklan tarjoamiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin tutustuen niiden ohessa mahtaviin ihmisiin. Etenkin pohjoisen tarjoamat mahdollisuudet nauttia luonnosta tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Tämänkö innoittamana, ken tietää, päätin asettua ehdolle toisena opiskeluvuotenani Artiklan syyskokouksessa valittavaksi kulttuuri- ja liikuntavastaavan pestiin, johon sittemmin tulin valituksi. Täten olen päässyt jatkamaan näiden hienojen hetkien sarjaa, joista on itsellenikin jäänyt lämpimiä muistoja heti Lappiin saavuttuani. Artiklan liikuntavuorot niin sählyn kuin jalkapallonkin parissa, erilaiset urheilulajikokeilut, olut- ja viinitastingit ja Artiklan oma lempilapsi, kruunupää, syysvaellus. Syysvaellukselle joka vuosi osallistuneena ja viimeisimmän järjestäneenä, on jälleen ylistettävä Lapin tarjoamia mahdollisuuksia johonkin sellaiseen, mitä ei muualla pääse kokemaan.
On tuotava vielä esiin Lapin lumo merkittävänä tekijänä ja viihtyisyyden tarjoajana. Missä muualla pääsisinkään rankan tenttiviikon jälkeen nakkaamaan torrakkoa olalle, suuntaamaan kohti erämaata ja istuskelemaan vaikkapa tervastulilla. Ja mikä parasta, kaikki tämä vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Muistuupa mieleeni myös eräs ilta tämän vuoden alkusyksyltä, kun kello 23 lähdimme parhaan ystäväni kanssa Ounasvaaran päälle katsomaan huikaisevaa revontulien näytöstä. Etenkin näinä hetkinä mietin, että on onni olla Lapissa.
Kannustankin ehdottomasti hakemaan Lappiin oikikseen, sillä tällä paikalla on paljon annettavaa, mistä ei voi muualla edes unelmoida!
Antti Juntunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti