Tähtäimessä oikis?

Pyrin tässä postauksessa tuomaan julki erilaisia opiskelutekniikoita ja –tapoja. Heti aluksi haluan kuitenkin korostaa, että jokainen oppii omalla tavallaan ja toimivia oppimistapoja on varmasti yhtä monta kuin maailmassa  on oppijoita. Se, mikä toimii naapurin Lissulla, ei välttämättä toimi sinulla.

Pääsykoekevät on monella tapaa tiukka rutistus, ja silloin on ensiarvoisen tärkeää pitää pää kylmänä ja luottaa omiin kykyihinsä. Monesti ihminen kehittyy ja oppii hurjasti uskaltaessaan astua pois omalta mukavuusalueeltaan. Tämän vuoksi kannustankin ennen lukuajan alkamista rohkeasti kokeilemaan erilaisia oppimistapoja. Kirjojen tipahtaessa postiluukusta ei kuitenkaan ole enää aikaa etsiä sopivia tekniikoita, vaan silloin on hyökättävä täydellä teholla pääsykoekirjallisuuden kimppuun. Kun olet löytänyt itsellesi sopivat opiskelutekniikat, luota niihin, vaikka muut ympärilläsi olevat pyrkijät kokeilisivat muita mitä erikoisempia oppimistapoja. 

Lukemisen tasot

Kaikista tärkein asia lukemisessa on mielestäni se, että keskittyy koko ajan siihen, mitä on lukemassa. On hyödytöntä laahata sivuja eteenpäin, jos ajatukset ovat koko ajan jossakin muualla kuin opiskeltavassa asiassa. Vinkki: Luettuasi yhden jakson kokonaan selitä omin sanoin jakson keskeiset asiat. Näin pystyt varmistumaan siitä, että ajatuksesi ovat koko ajan opiskeltavassa asiassa, eivätkä ajatuksesi harhaile esimerkiksi tulevissa ylioppilasjuhlissasi. Itselläni oli toisinaan pieniä vaikeuksia keskittyä, koska perheemme koira yritti turhan aktiivisesti varastaa opiskeluevääni.

Aluksi luin pääsykoekirjallisuuden rivakalla tahdilla lävitse saadakseni yleiskuvan valintakoeaineistosta. Oikiksen pääsykokeessa on osattava kaikista pienimmätkin yksityiskohdat, mutta aivan aluksi kannattaa kuitenkin keskittyä kokonaiskuvan hahmottamiseen ennen yksityiskohtiin paneutumista. Hyödynnä sisällysluetteloa! Sisällysluettelosta on helppo saada alussa yleiskatsaus valintakoekirjallisuuden aiheista. Myöhemmässä vaiheessa sisällysluettelo on oivallinen apuväline kertaamiseen.

                      

Nopean lukemisen jälkeen kannattaa siirtyä aktiiviseen lukemiseen. Tässä kohtaa on myös syytä hidastaa hiukan tahtia ja keskittyä eri asioiden välisiin asiayhteyksiin. Tässä vaiheessa aloitin itse värimerkintöjen käyttämisen ja tärkeimpien asioiden ylös kirjoittamisen. Aktiivisesti lukiessaan on syytä pitää kynä kädessä ja muistiinpanolehtiö lähettyvillä.

Värit

Koska pääsykoekirjallisuus on ostettava omaksi, sitä saa, ja ehdottomasti myös kannattaa, täyttää erilaisilla huomioilla ja sivuhuomautuksilla. Itse tein niin, että merkitsin lain tai asetuksen oranssilla, käsitteen tai termin aniliininpunaisella, muut tärkeät asiat keltaisella ja poikkeukset vihreällä. Väriluokittelu helpottaa eri lohkoihin kuuluvien asioiden hahmottamista ja muistamista. Lisäksi suosittelen sivuhuomautusten ja Post-it-lappujen hyödyntämistä, jotta löydät etsimäsi asian nopeasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääsykoekirjan muovautuminen värityskirjaksi kevään aikana ei takaa valintakoemenestystä.

Muistiinpanot / Ajatuskartat / Listat

Muistiinpanojen, ajatuskarttojen ja listojen kirjoittaminen on erittäin hyödyllistä etenkin itselle haastavista asioista, koska kirjoittaessaan jotakin asiaa on samalla pakko prosessoida sitä ihan eri tavalla kuin lukiessa. Vaikka oikiksen pääsykokeessa vaaditaan tarkkaa ja valintakoekirjallisuuteen perustuvaa tietämystä, on muistiinpanot minusta hyvä tehdä omin sanoin. Pääsykoekirjan monotonisessa toistamisessa suoraan kopioimalla muistiinpanoihin ei ole mitään mieltä, koska silloin aivojen ei tarvitse prosessoida tekstiä. Listojen tekeminen on mielestäni myös todella hyödyllistä, koska ainakin viime vuosina erilaiset listat ovat olleet valintakoelautakunnan suosiossa yksiselitteisyytensä ja nopean tarkastettavuuden vuoksi.

Käsitekortit

Käsitekorttien käyttäminen on yksinkertainen ja suhteellisen miellyttävä opiskelutapa. Kortin toiselle puolelle kirjoitetaan käsite tai termi ja toiselle puolelle selitys. Korttien kanssa voi harjoitella esimerkiksi autossa tai sitten kun kirjasta lukeminen alkaa puuduttaa.

Tehtävien tekeminen

Harjoitustehtäviä kannattaa ehdottomasti tehdä, koska tehtävien parissa pääset soveltamaan valintakoekirjallisuuden sisältöä, ja monesti myös valintakokeessa vaaditaan  juurikin soveltamista. Myös vanhoihin valintakokeisiin kannattaa tutustua, jotta saat käsitystä siitä, millaisia tehtäviä valintakokeessa on edellisinä vuosina ollut.

Kuvien piirtäminen

Joku toinen oppii kirjoittamalla, ja joku toinen vastaavasti esimerkiksi piirtämällä. Hankalalta tuntuvia asioita voi olla helpompi hahmottaa esimerkiksi piirroskuvien kautta. Piirrokset ja selitykset saavat olla aivan päättömiä, kunhan opiskeltava asia vain jää päähän.

Kuunteleminen

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Itse kuuntelin viime vuonna Artiklan videokurssien videoita kävellessäni tai istuessani autossa. Kun asian käy lävitse monella eri tavalla, se jää helpommin perusteellisesti mieleen. Vaihtoehtoisesti voit esimerkiksi lukea haastavalta tuntuvan asian ääneen nauhalle ja kuunnella sen sitten esimerkiksi lenkillä ollessasi.

Ulkoa opetteleminen

Ulkoa opettelu kannattaa aloittaa ajoissa. Se tuntuu aluksi todella vaikealta, mutta helpottaa hiljalleen, kun vain määrätietoisesti opettelet asioita ulkoa kokonaisuus kokonaisuudelta.

KERTAA, KERTAA, KERTAA

Ehdottomasti kaikkein tärkein asia kevään aikana on kuitenkin päämäärätietoinen kertaaminen. Valintakokeessa koko valintakoekirjallisuus on osattava viimeisen päälle tarkasti, ja siksi jo opiskeltuja asioita on syytä kerrata säännöllisesti. Itse tein niin, että joka aamu käytin ensimmäisen tunnin edellispäivänä opeteltujen asioiden kertaamiseen. Tiedän ja myönnän kertaamisen olevan puuduttavaa, mutta oikeustieteellisessä valintakokeessa menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää.

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa talvea, ja hurjasti tsemppiä kevään pääsykoerutistukseen. Uskokaa itseenne ja omiin kykyihinne!

Opiskelutekniikkaterveisin

Anni Liemola

Valmennuskurssivaliokunta